NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Parantuneen epidemiatilanteen johdosta aukiolo- ja anniskeluaikoja koskevat rajoitukset poistuvat Kainuussa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella ja kevenevät Etelä-Pohjanmaalla.Asetuksen muutos tulee voimaan perjantaina 17.9.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kymenlaakson, Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Pohjanmaan maakunnissa 17.9. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-23 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-24.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Kiihtymisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 17.9. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-02. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Ahvenanmaan, Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 17.9. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt taide- ja kulttuurifestivaaleille ja kesäteattereille korona-avustuksina yhteensä 5 392 000 euroa. Avustusten tavoitteena on auttaa toimijoita jatkamaan ja kehittämään toimintaansa pandemian aikana ja sen jälkeen sekä ylläpitämään työllisyyttä.Taide- ja kulttuurifestivaaleille myönnettiin 3 892 000 euroa 59 hakijalle. Ammattimaiseen kesäteatteritoimintaan myönnettiin 1 145 000 euroa 21 hakijalle ja harrastajakesäteatteritoimintaan 355 000 euroa 36 hakijalle.– Koronakriisi on vaikeuttanut laajasti kulttuurialan toimintaa ja kesällä moni perinteinen tapahtuma peruuntui tai jouduttiin järjestämään poikkeusjärjestelyin. Rajoitusten lisäksi epävarmuus on vaikeuttanut toimintaa ja sen suunnittelemista, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.
 
– Avustuksilla tuetaan festivaali- ja kesäteatteritoiminnan kehittämistä ja elpymistä pandemiasta, jotta ihmisillä eri puolilla Suomea on taas mahdollisuus osallistua kulttuurielämyksiin. On tärkeää, että myös tämän kriisin jälkeen kulttuuritapahtumat ja kulttuuritoiminta luovat alueille elinvoimaa ja työpaikkoja sekä lisäävät ihmisten hyvinvointia, Kurvinen jatkaa.Avustukset liittyvät kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan korona-tukipakettiin, joka on yhteensä noin 230 miljoonaa euroa ja sisältyvät valtion vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioon.Myönnetyt avustukset  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johtama oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä hyväksyi rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman sisällön. Ohjelma kattaa vuodet 2021-2023, ja se on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.Ohjelman tavoitteina on muun muassa tunnistaa ja purkaa yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita, edistää työelämän monimuotoisuutta, vahvistaa viranomaisten yhdenvertaisuusosaamista ja kasvattaa tietoisuutta rasismin eri muodoista. Tavoitteisiin tähdätään kaikkiaan yli 50 toimenpiteellä, joita toteuttavat useat eri viranomaiset ja kansalaisjärjestöt.Rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä.Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmän kokoonpano muuttui, kun opetusministeri Li Andersson aloitti ryhmän jäsenenä aiemmin sosiaali- ja terveysministerinä toimineen Aino-Kaisa Pekosen tilalla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Mikko Koivumaan ulkoministeriön viestintäjohtajaksi 18.10.2021 alkaen. Toimikausi on viisivuotinen. Koivumaa toimii tällä hetkellä viestintäjohtajana työ- ja elinkeinoministeriössä.Mikko Koivumaalla on pitkä kokemus viestintätehtävistä ulkoministeriössä ja sille läheisistä toimijoista. Koivumaa on työskennellyt työ- ja elinkeinoministeriössä vuodesta 2018 lähtien. Tätä ennen Koivumaa toimi viestintäpäällikkönä Kirkon ulkomaanavussa vuosina 2015–2018. Suomen Tokion-suurlähetystössä Koivumaa toimi lehdistö- ja kulttuurineuvoksena vuosina 2010–2015. Lisäksi hän on työskennellyt Finnfacts -organisaatiossa, joka on nykyisin osa Business Finlandia. Koivumaa on ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n hallituksen jäsen.Koulutukseltaan Mikko Koivumaa on filosofian maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta.”Ulkoministeriö on ratkaisevassa roolissa edistämässä Suomen ja suomalaisten asioita maailmalla. On erityisen mielenkiintoinen aika päästä mukaan tähän työhön nyt, kun maailma hiljalleen avautuu pandemian kourista.”, Koivumaa sanoo.Ulkoministeriön viestintäjohtaja johtaa ministeriön viestintäosastoa, vastaa ministeriön viestinnän strategisesta kehittämisestä sekä toimii ministeriön johtoryhmän jäsenenä.Viestintäjohtajan tehtävää haki yhteensä 27 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio myönsi noin 9,5 miljoonaa euroa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima kuusivuotinen LIFE Revives -projekti alkoi syyskuun alussa.”Jokihelmisimpukka on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji, mutta se voi hyvin vain muutamassa joessa. Siksi työ raakun elinympäristöjen elvyttämiseksi on äärimmäisen tärkeää. Jokihelmisimpukka on niin sanottu sateenvarjolaji, jonka elinvoimainen esiintyminen kertoo virtavesiekosysteemin hyvästä tilasta. Siellä, missä raakku viihtyy, voi moni muukin virtavesilaji hyvin. Raakku ja vaeltavien lohi- ja taimenkantojen elvyttäminen kulkevat käsi kädessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Komission myöntämästä 9,5 miljoonan euron potista Suomessa tehtäviin toimiin kohdistuu noin 5,9 miljoonaa euroa LIFE-rahoitusta.”Hanke on yksi rahoitukseltaan mittavimmista LIFE-hankkeista Suomessa. Erityistä vaikuttavuutta hankkeeseen tuo ulottuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. LIFE-hankkeiden erityispiirre ja arvo on siinä, että kansallisesti hyväksi havaittuja ratkaisuja ja käytäntöjä esimerkiksi elinympäristöjen kunnostamisessa levitetään ja jaetaan EU-maiden kesken”, erityisasiantuntija Milka Parviainen ympäristöministeriöstä sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli koulutuksen tasa-arvo. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2019.Koulutuksen avulla eri ikäiset ihmiset taustasta riippumatta voivat hankkia taitoja, jotka auttavat tavoittelemaan parempia työpaikkoja ja parempaa elämää. – Tutkimus osoittaa, että Suomessa on jatkettava määrätietoista työtä koulutuksen tasa-arvon eteen. Suomalainen koulutus on yhä maailman huippua, mutta eriarvoisuus uhkaa nyt oppimistuloksia toden teolla. Työ on käynnistetty ja panostamme voimakkaasti siihen, että jokaisen oma lähikoulu kuuluisi myös jatkossa maailman parhaiden koulujen joukkoon, sanoo opetusministeri Li Andersson.– Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus ponnistaa niin pitkälle kuin omat rahkeet ja kiinnostus kantavat – perhetaustasta, asuinpaikasta ja muista tekijöistä riippumatta. Siksi olemme tällä hallituskaudella muun muassa lisänneet korkeakoulutusta eri puolilla Suomea sekä selvittäneet niitä esteitä, joita korkeakoulutuksen saavutettavuudelle on. Tekemistä kuitenkin riittää edelleen tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.
Poimintoja Education at a Glancesta:
Naisten etumatka koulutuksessa kasvaa Suomessa naisten osuus tutkinnon suorittaneista on miehiä suurempi sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa. Naisten korkeaa osuutta ammatillisen tutkinnon suorittaneista (54 %) selittää se, että naiset suorittavat useampia ammatillisia tutkintoja ja yli 20-vuotiaissa tutkinnon suorittaneissa naiset ovat selvänä enemmistönä. Lukiosta valmistuneista naisten osuus on vielä korkeampi: 58 %.  Suomessa 25-34-vuotiaista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 53 % naisista ja 37 % miehistä vuonna 2020. Sukupuolittuneet koulutusvalinnat Naiset hakeutuvat sekä OECD-maissa että Suomessa edelleen selvästi miehiä harvemmin STEM-aloille (Science, Technology, Engineering, Mathematics). Noin puolessa OECD-maita naisten osuus on hiukan kasvanut 2013–2019, mutta osassa maita muutos on ollut vastakkaiseen suuntaan.Tilanne on päinvastainen kasvatusalalla ja opettajakoulutuksessa, joissa aloittavista korkea-asteen opiskelijoista naisten osuus oli Suomessa peräti 82 prosenttia. Osuus on varsin lähellä opettajakunnan nykyistä sukupuolijakaumaa. Opettajana työskentelevistä (kaikki koulutusasteet) miehiä oli 26 %. Suomen miesopettajien pieni osuus ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, sillä OECD-keskiarvo on 30 %. Naisvaltaisin opettajaryhmä on varhaiskasvatuksen opettajat. Suomessa naisten osuus heistä on peräti 97 %.Koulutuksen hyödyt jakautuvat työmarkkinoilla epätasaisestiPalkkaeron suuruus vaihtelee koulutustason mukaan. Suomessa ero on suurin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Korkeasti koulutettu suomalaisnainen ansaitsee keskimäärin 77 prosenttia samantasoisen koulutuksen suorittaneen miehen tulotasosta.Suomessa erot matalasti koulutettujen osuudessa ovat suhteellisen pieniä, alle 5 prosenttiyksikköä. Alueellinen vaihtelu matalasti koulutettujen osuudessa on jopa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Toisen asteen koulutuksen saaneiden osuus vaihtelee enemmän (14 prosenttiyksikköä), mutta alueelliset erot ovat samaa suuruusluokkaa kuin muissa Pohjoismaissa.Myös Suomessa suhteellisesti eniten korkea-asteen koulutettuja on pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla: 55 prosenttia aikuisväestöstä. Selvästi pienempi osuus korkeasti koulutettuja on Pohjois- ja Itä-Suomessa (42 %), Koko maan keskiarvo on 48 %. Koulutuksen kustannukset oppilasta kohden Suomessa laskivat vuosina 2012-2018Opiskelijakohtaiset koulutusmenot olivat Suomessa kuitenkin myös 2018 korkeammat kuin OECD-maissa keskimäärin niin perus- ja toisen asteen koulutuksessa kuin korkea-asteen koulutuksessa. OECD-vertailussa oppilaskohtaisten kustannusten muutoksia on tarkasteltu reaalisesti eli ottaen huomioon kustannustason muutokset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on asettanut kuvaohjelmalain uudistamista valmistelevan työryhmän. Kuvaohjelmalaki on ollut voimassa 10 vuotta ja nyt asetetun työryhmän tehtävänä on selvittää kuvaohjelmalain muutostarpeet sekä valmistella ehdotukset tarvittaviksi lainmuutoksiksi. Työryhmän ehdotus valmistellaan hallituksen esityksen muotoon.Kuvaohjelmalain uudistamisessa arvioidaan lain medianeutraalisuutta ja vaikutusta sääntelyn piirissä oleviin toimijaryhmiin. Valmistelussa arvioidaan myös kuvaohjelmalain suhdetta uudistetun AVMS-direktiivin asettamiin tavoitteisiin sekä rajapintoja muuhun olemassa olevaan lainsäädäntöön.Tavoitteena on mm. selkeyttää lain soveltamisalaa ja ilmoitusvelvollisuutta, luokittelusta vapauttamisen ja maksujen perusteita sekä ikärajajouston käytäntöjä.Lisäksi uudistuksen yhteydessä tarkastellaan mm. digitaalisia pelejä, elokuvien esityslupia, täysi-ikäisille suunnattujen tilaisuuksien merkintöjä, vauvakinonäytösten sääntelyä, valvontamaksuja sekä ulkomailta tarjottavien tilausohjelmapalvelujen tiedottamisvelvollisuutta.TaustaaKuvaohjelmalaissa (710/2011) säädetään kuvaohjelmien eli elokuvien, televisio-ohjelmien, digitaalisten pelien ja muiden vastaavien audiovisuaalisten sisältöjen tarjoamista koskevista rajoituksista lasten suojelemiseksi.Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan ns. uudistetun AVMS-direktiivin implementoinnin (HE 98/2020) yhteydessä kävi ilmi, että muuttunut toimintaympäristö edellyttää kuvaohjelmalain toimivuuden laajempaa arviointia.Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen kuvaohjelmalain toimivuudesta ja uudistustarpeista kasvatustieteen maisteri Leena Rantalalta keväällä 2020. Selvitys osoitti, että median toimintaympäristön muutosten vuoksi kuvaohjelmalakia on tarpeen uudistaa. Toimintaympäristön muutos johtuu erityisesti ylikansallisten suoratoistopalveluiden ja videonjakoalustapalveluiden tarjonnan kasvusta, digitaalisten pelien ja pelaamisen lisääntymisestä ja monimuotoistumisesta sekä medialaitteiden henkilökohtaisen käytön yleistymisestä.Työryhmän toimikausi on 20.9.2021–31.12.2022.Työryhmän kokoonpano hankeikkunassa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Toimenpiteitä, joilla on yli 100 miljoonan euron vaikuttavuus, pidetään kansantaloudellisesti merkittävinä. Yhden tällaisen toimenpiteen puolesta kampanjoitiin kiinteistö- ja rakentamisalalla, kun yhdeksän alan merkittävää toimijaa toteutti yhteistyössä Kynätpois-haastekampanjan.Haastekampanja kannusti koko toimialaa tehostamaan toimintaansa siirtymällä sähköiseen allekirjoittamiseen. Tämä tehtiin nostamalla esiin pieneltä vaikuttavan digitalisointitoimenpiteen taloudellisia ja ajallisia säästöjä sekä positiivisia ympäristövaikutuksia. Sähköisen allekirjoittamisen hyötylaskurin avulla kiinteistö- ja rakentamisalan yritykset pystyivät laskemaan sähköisen allekirjoittamisen mahdolliset hyödyt omalta osaltaan. Vaikuttavuus perustui säästettyjen paperiarkkien, työtuntien ja eurojen määrään.
 
Kampanjan yhteydessä KPMG selvitti sähköiseen allekirjoittamiseen siirtymisen vaikuttavuuspotentiaalia. Selvisi, että sähköiseen allekirjoittamiseen siirtyminen olisi kansantaloudellisesti aidosti merkittävää. Vaikuttavuusarvioinnin mukaan koko kiinteistö- ja rakentamisala voisi säästää vuosittain yli 300 miljoonaa euroa allekirjoittamalla asiakirjat sähköisesti. Summa vastaa noin puolta toimialan vuosittaisesta panostuksesta tuotekehitykseen. Samalla toimenpiteellä säästyisi lisäksi lähes seitsemän miljoonaa työtuntia ja yli 16 miljoonaa paperiarkkia vuosittain.
 
“Moni kiinteistö- ja rakentamisalan organisaatio lähti haasteeseen mukaan, mutta alalla on vielä paljon tehtävää prosessien digitalisoimisessa. Digitalisaatiolla ei sinänsä ole itseisarvoa, vaan sen tuottamia hyötyjä pitäisi aina arvioida läpinäkyvästi ja kokonaisvaltaisesti sekä yhteiskunnan että kunkin toimijan tasolla. Vastaavanlaisia selkeitä mittareita vaikuttavuuden näkökulmasta tarvitaan lisää”, peräänkuuluttaa Vappu Id, joka toimii kampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta vastanneen KIRAHubin yhteisö- ja kulttuurimanagerina.
 
Kynätpois-haasteeseen osallistuivat Rakennusteollisuus RT, RAKLI, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Isännöintiliitto, Kiinteistötyönantajat, Kiinteistövälitysalan keskusliitto KVKL, Rakennustietosäätiö RTS, sekä Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ja Kiinteistöliitto. Ympäristöministeriö rahoitti KiraHubin toteuttamaa kampanjaa.Haastelaskuri ja KPMG:n raportti osoitteessa kynatpois.fiRakennetun ympäristön digitalisaatio ympäristöministeriön verkkopalvelussa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022. Vaalipiirinä on hyvinvointialue ja vaaleissa valitaan jäsenet ja varajäsenet hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja.Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.Mistä aluevaaleissa äänestetään?Hyvinvointialueet muodostuvat pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta, mutta Uudenmaan maakunnassa hyvinvointialueita on neljä. Hyvinvointialueilla on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen. Jäsenet ja varajäsenet aluevaltuustoon valitaan tammikuussa järjestettävillä aluevaaleilla. Äänestäjät äänestävät oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan erillisinä vaaleinaan, mutta vuodesta 2025 alkaen ne toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa 2022, koska Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue, eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Helsingissä kuitenkin järjestetään ennakkoäänestys ja laitosäänestys muiden hyvinvointialueiden äänioikeutetuille.Epidemiatilanteen kehittyminen otetaan huomioon vaalijärjestelyissäOikeusministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valmistelevat korona-ajan edellyttämiä toimia ja ottavat vaalijärjestelyissä huomioon epidemiatilanteen kehittymisen.Kesäkuun 2021 kuntavaalit toimitettiin terveysturvallisesti oikeusministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Äänestyspaikoilla noudatettiin monipuolisia järjestelyitä, joilla turvattiin äänestämistä epidemiatilanteesta huolimatta.Vaalit tullaan toimittamaan tammikuussa 2022 epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä.Tietoa vaaleista ja äänestämisestä: Vaalit.fi
Vaalit.fi TwitterissäTietoa hyvinvointialueistaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ajankohtaista koronavirustilanteesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työministeri Tuula Haataisen tilaamassa selvityksessä on tunnistettu syitä ja mahdollisia ratkaisutapoja rajariitoihin, jotka liittyvät työehtosopimuksiin. Tavoitteena on säilyttää työrauha sekä ehkäistä ja ratkaista riitoja työmarkkinoilla. Selvityshenkilöt ehdottavat muun muassa uutta vapaaehtoista sovittelumenettelyä. Ehdotusten valmistelu jatkuu kolmikantaisessa työryhmässä.Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa. Selvityksen mukaan rajariitoja syntyy, kun sovellettavaksi voi tulla useampia työehtosopimuksiatyönantajaa vaaditaan sitoutumaan uuteen työehtosopimukseentyönantaja järjestäytyy uudelleenammattiliitot yhdistyvät tai muuttavat järjestöpoliittisia tavoitteitaan taityömarkkinat ovat muutoin murroksessa.Rajariitojen syitä selvitettiin haastattelemalla työmarkkinoiden toimijoita. Selvityksen tekivät varatuomari, oikeustieteen kandidaatti Minna Etu-Seppälä ja oikeustieteen kandidaatti Simo Zitting.– Kiitän selvityshenkilöitä perinpohjaisesta työstä ja konkreettisista ehdotuksista. Tästä on hyvä jatkaa valmistelua. Tavoitteemme on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa: tarjota entistä paremmat keinot ehkäistä ja ratkaista rajariitoja, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Vapaaehtoiselle sovittelulle ja osapuolten kuulemiselle isompi rooli Selvityshenkilöiden ehdotukset voi jakaa kolmeen ryhmään.Ensimmäiset ehdotukset liittyvät työriitojen sovittelujärjestelmän kehittämiseen ja valtakunnansovittelijan tehtäviin. Selvityshenkilöt esittävät muun muassa, että työtaisteluilmoitukseen perustuvan sovittelun rinnalle luotaisiin vapaaehtoinen sovittelu. Se koskisi työehtosopimusten rajariitoja ja muita työriitoja. Valtakunnansovittelijalla olisi velvollisuus ryhtyä sovitteluun osapuolen tai osapuolten pyynnöstä myös tilanteissa, joissa työriitaan ei liity työtaistelun uhkaa tai sellaisen vaaraa.Toiseksi selvityshenkilöt esittävät muutoksia kuulemismenettelyyn työtuomioistuimessa. Ehdotuksen mukaan lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että jos oikeudenkäynnin kuluessa esitetään vaatimuksia muun kuin kanteessa mainitun työehtosopimuksen soveltamisesta, kyseisen työehtosopimuksen osapuolille varataan mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa.Kolmanneksi selvityshenkilöt ehdottavat, että niin sanottua järjestöehdon käyttöä selkiinnytettäisiin tes-rajariitoihin kytkeytyvien työrauhahäiriöiden ehkäisemiseksi. Järjestöehdolla voidaan rajoittaa työehtosopimuksen tai sen osan soveltamista vain sopimuksen osapuolena olevan järjestön jäseniin.Uusi kolmikantainen työryhmä jatkaa ehdotusten valmisteluaTyöministeri Haatainen asettaa uuden kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan selvityshenkilöiden esityksiä.– Konkreettisten esitysten pohjalta on hyvä jatkaa ehdotusten työstämistä työmarkkinajärjestöjen kanssa, erityisesti järjestöehdon käytön selkeytys vaatii vielä yhteistä paneutumista, ministeri Haatainen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi