OECD-vertailu: Sosioekonominen tausta vaikuttaa yhä voimakkaasti koulutusvalintoihin – alueelliset vaihtelut Suomessa pieniä
NordenBladet — Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli koulutuksen tasa-arvo. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2019.Koulutuksen avulla eri ikäiset ihmiset taustasta riippumatta voivat hankkia taitoja, jotka auttavat tavoittelemaan parempia työpaikkoja ja parempaa elämää. – Tutkimus osoittaa, että Suomessa on jatkettava määrätietoista työtä koulutuksen tasa-arvon eteen. Suomalainen koulutus on yhä maailman huippua, mutta eriarvoisuus uhkaa nyt oppimistuloksia toden teolla. Työ on käynnistetty ja panostamme voimakkaasti siihen, että jokaisen oma lähikoulu kuuluisi myös jatkossa maailman parhaiden koulujen joukkoon, sanoo opetusministeri Li Andersson.– Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus ponnistaa niin pitkälle kuin omat rahkeet ja kiinnostus kantavat – perhetaustasta, asuinpaikasta ja muista tekijöistä riippumatta. Siksi olemme tällä hallituskaudella muun muassa lisänneet korkeakoulutusta eri puolilla Suomea sekä selvittäneet niitä esteitä, joita korkeakoulutuksen saavutettavuudelle on. Tekemistä kuitenkin riittää edelleen tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.
Poimintoja Education at a Glancesta:
Naisten etumatka koulutuksessa kasvaa Suomessa naisten osuus tutkinnon suorittaneista on miehiä suurempi sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa. Naisten korkeaa osuutta ammatillisen tutkinnon suorittaneista (54 %) selittää se, että naiset suorittavat useampia ammatillisia tutkintoja ja yli 20-vuotiaissa tutkinnon suorittaneissa naiset ovat selvänä enemmistönä. Lukiosta valmistuneista naisten osuus on vielä korkeampi: 58 %. Suomessa 25-34-vuotiaista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 53 % naisista ja 37 % miehistä vuonna 2020. Sukupuolittuneet koulutusvalinnat Naiset hakeutuvat sekä OECD-maissa että Suomessa edelleen selvästi miehiä harvemmin STEM-aloille (Science, Technology, Engineering, Mathematics). Noin puolessa OECD-maita naisten osuus on hiukan kasvanut 2013–2019, mutta osassa maita muutos on ollut vastakkaiseen suuntaan.Tilanne on päinvastainen kasvatusalalla ja opettajakoulutuksessa, joissa aloittavista korkea-asteen opiskelijoista naisten osuus oli Suomessa peräti 82 prosenttia. Osuus on varsin lähellä opettajakunnan nykyistä sukupuolijakaumaa. Opettajana työskentelevistä (kaikki koulutusasteet) miehiä oli 26 %. Suomen miesopettajien pieni osuus ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, sillä OECD-keskiarvo on 30 %. Naisvaltaisin opettajaryhmä on varhaiskasvatuksen opettajat. Suomessa naisten osuus heistä on peräti 97 %.Koulutuksen hyödyt jakautuvat työmarkkinoilla epätasaisestiPalkkaeron suuruus vaihtelee koulutustason mukaan. Suomessa ero on suurin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Korkeasti koulutettu suomalaisnainen ansaitsee keskimäärin 77 prosenttia samantasoisen koulutuksen suorittaneen miehen tulotasosta.Suomessa erot matalasti koulutettujen osuudessa ovat suhteellisen pieniä, alle 5 prosenttiyksikköä. Alueellinen vaihtelu matalasti koulutettujen osuudessa on jopa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Toisen asteen koulutuksen saaneiden osuus vaihtelee enemmän (14 prosenttiyksikköä), mutta alueelliset erot ovat samaa suuruusluokkaa kuin muissa Pohjoismaissa.Myös Suomessa suhteellisesti eniten korkea-asteen koulutettuja on pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla: 55 prosenttia aikuisväestöstä. Selvästi pienempi osuus korkeasti koulutettuja on Pohjois- ja Itä-Suomessa (42 %), Koko maan keskiarvo on 48 %. Koulutuksen kustannukset oppilasta kohden Suomessa laskivat vuosina 2012-2018Opiskelijakohtaiset koulutusmenot olivat Suomessa kuitenkin myös 2018 korkeammat kuin OECD-maissa keskimäärin niin perus- ja toisen asteen koulutuksessa kuin korkea-asteen koulutuksessa. OECD-vertailussa oppilaskohtaisten kustannusten muutoksia on tarkasteltu reaalisesti eli ottaen huomioon kustannustason muutokset.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
