NordenBladet — Hallituksen esitys pitkäaikaisen eli niin sanotun kansallisen D-viisumin käyttöönottamisesta Suomessa edistää työperäistä maahanmuuttoa ja liittyy valmisteilla olevaan pikakaistaan. Ensimmäisessä vaiheessa kansallista D-viisumia esitetään erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen.”Esitys on tärkeä, koska se helpottaa omalta osaltaan työperäistä maahanmuuttoa. Samalla luodaan myös pohja, jolla kansallinen D-viisumi voidaan tarvittavien selvitysten jälkeen laajentaa myös tutkijoihin ja opiskelijoihin”, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto.
NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi 16.9.2021 varatuomari Markku Saarikosken sovittelijaksi 20.9.2021 alkavaksi kolmivuotiskaudeksiValtakunnansovittelijan toimisto on itsenäinen virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Viraston päällikkönä toimii valtakunnansovittelija. Valtakunnansovittelijan lisäksi sovittelujärjestelmään kuuluu sivutoimisia sovittelijoita, jotka voivat hoitaa työriitojen sovittelutehtäviä tarpeen mukaan. Valtakunnansovittelijan tehtävänä on sovitella työriitoja ja edistää työnantajien ja palkansaajien välisiä suhteita. Sovittelija auttaa työmarkkinaosapuolia hakemaan ratkaisua työriitalain mukaisissa työriidoissa, jotka uhkaavat työrauhaa.
NordenBladet — Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin päivittämisestä 30.6.2021. Uudistuksen keskeinen tavoite on päivittää kaksikymmentä vuotta vanha sääntely digitaaliseen toimintaympäristöön sopivaksi.Tavaroiden kuluttajaturvallisuuslainsäädännön taustalla on EU:n yleinen tuoteturvallisuusdirektiivi. Nykyinen direktiivi (2001/95/EY) on vuodelta 2001. Esimerkiksi digitalisaatio, verkkokauppa ja uudet teknologiat ovat muuttaneet tuoteturvallisuuteen liittyvää toimintaympäristöä paljon kuluneen 20 vuoden aikana, joten lain-säädäntöä on tarpeen päivittää vastamaan näihin muutoksiin. Ehdotus on osa EU:n kuluttajapoliittisen toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja sen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta.Ehdotettu uusi tuoteturvallisuusasetus koskisi sellaisten kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden sääntelyä, joille ei ole asetettu EU-lainsäädännössä tarkempia turvallisuusvaatimuksia. Yleisenä tavoitteena on varmistaa tuotteiden korkea ja yhdenmukainen kuluttajaturvallisuuden taso sekä perinteisessä kaupassa että verkossa. Ehdotus sisältää sääntelyä turvallisuusvaatimuksen ohella muun muassa talouden toimijoiden velvoitteista, verkkomarkkinapaikkojen vastuusta, markkinavalvonnasta, tuotteiden jäljitettävyydestä ja palautusmenettelyjen yhdenmukaistamisesta. Ehdotus edellyttää jäsenvaltioita säätämään velvoitteiden rikkomisen seuraamuksista. Seuraamussääntelyn lisäksi kansalliseen lainsäädäntöön olisi uuden EU-asetuksen johdosta tarpeen tehdä muutoksia erityisesti kuluttajaturvallisuuslakiin (920/2011).Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 16.9.2021 U-kirjelmän komission ehdotuksesta. Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta yleisesti, ja korostaa, että toimijoille ei saa aiheutua uudistuksesta tarpeetonta taakkaa ja velvoitteiden kohdentumiseen oikeille toimijoille on kiinnitettävä huomiota. Uusien teknologioiden aiheuttamien turvallisuushaasteiden huomioiminen tuoteturvallisuussääntelyssä on kannatettavaa ja tässä yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös sääntelyn teknologianeutraaliuteen. Valtioneuvosto kannattaa selkeää sääntelyä viranomaismenettelyistä ja -yhteistyöstä, minkä lisäksi on syytä välttää tarpeetonta hallinnollista taakkaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään istunnossaan antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi Punkaharjun luonnonsuojelualueen rajauksen muuttamisesta. Luonnonsuojelualueen pinta-ala kasvaisi noin 112 hehtaarilla lähes 791 hehtaariin. Tavoitteena on, että laki rajauksen muuttamisesta tulisi voimaan 1.1.2022.Esityksessä luonnonsuojelualueesta erotettaisiin 3,2 hehtaaria entisen Finlandia-hotellin aluetta sekä Kruunupuisto Oy:n henkilöstön pysäköintialue. Luonnonsuojelualueeseen liitettäisiin 115 hehtaarin laajuinen vesialue Puruvedeltä ja siellä oleva Unnikkisaari sekä 1100 m2 palsta harjumetsää.”Olen iloinen, että pääsemme täydentämään Suomen kansallismaisemiin kuuluvaa Punkaharjun luonnonsuojelualuetta yli sadalla hehtaarilla. Näin voimme edistää sekä kestävää matkailua että luonnonsuojelua. Rantamatalikko on vesiluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ja se liittyy saumatta Kokonharjun aarnialueeseen. Matalikolle talvisin kinostuva lumi mahdollistaa myös saimaannorpan pesinnän. Jokainen suojeltu hehtaari on tärkeä askel kohti luontokadon pysäyttämistä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Muutos parantaisi suojelualueen edustavuutta ja edistäisi matkailun kehittämistäUnnikkisaari vesialueineen rajautuu Punkaharjun luonnonsuojelualueeseen Puruveden puolella ja liittyy maisemallisesti Kokonharjun aarnialueeseen. Liitosalue on kirkasvetistä, vesiluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta rantamatalikkoa. Talvisin lumi kinostuu liitosalueelle, mikä luo edellytykset saimaannorpan pesimiselle norppakannan kasvaessa. Vesialueen ja Unnikkisaaren liittäminen luonnonsuojelualueeseen turvaisi kesäisin vilkkaassa matkailukäytössä olevalta maantieltä sekä Puruvedeltä näkyvän rantamaiseman säilymisen nykyistä laajemmin.Punkaharjun luonnonsuojelualueella sijaitsee vuonna 1914 rakennettu entinen Finlandia-hotelli ulkorakennuksineen. Finlandia-hotellin päärakennus on yksi Punkaharjun kansallismaiseman ja matkailuhistorian keskeisistä monumenteista ja se on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä. Hotellin alueen erottaminen suojelualueesta mahdollistaisi rakennusryhmän joustavan käytön ja toiminnan kehittämisen. Rakennuksia on tarkoitus kunnostaa ja laajentaa, mikä mahdollistaisi suojellun päärakennuksen palauttamisen matkailutarkoituksiin sekä loisi edellytykset rakennusryhmän uusiokäytölle. Lausuntopalautteesta tukea rajausmuutokselleHallituksen esityksen luonnos Punkaharjun luonnonsuojelualueen rajauksen muuttamisesta oli lausuntokierroksella 2.7.–17.8.2021. Esityksestä annettiin kymmenen lausuntoa. Lausunnoissa Punkaharjun luonnonsuojelualueen rajauksen muuttamista pidettiin sekä alueen matkailun kehittämisen että luonnonsuojelun kannalta hyvänä ja perusteltuna. Kalastustahot pitivät lausunnoissaan tärkeänä mahdollisimman laajojen ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien turvaamista kaupallisille sekä kotitarve- ja vapaa-ajan kalastajille luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi esitetyllä 115 hehtaarin vesialueella. Vesialueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen ei aiheuttaisi muutoksia alueen kalastukseen. Metsähallitus vastaisi jatkossakin kalastuksen järjestämisestä ja kalastusluvista luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi esitetyllä vesialueella. Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemistaPunkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991 edustavan pitkittäisharjuselänteen ja kansallismaiseman suojelemiseksi. Punkaharju muodostuu kapeasta, noin seitsemän kilometriä pitkästä selänteestä, joka kipuaa korkeimmillaan noin 25 metrin korkeuteen ja avaa näkymät ympäröivään järvimaisemaan. Punkaharjun luonnonsuojelualue on kokonaisuudessaan Natura 2000 -aluetta. Suurin osa suojelualueesta on niukkaravinteista kirkasvetistä järveä. Maa-alueilla on arvokkaita harjumetsiä ja paisterinteitä sekä rannoilla ja harjukuoppien pohjilla reheviä lehtoja. Punkaharjun alue on ollut pitkään Suomen tunnetuimpia luonnonnähtävyyksiä.Luonnonsuojelualueelle ja tutkimusmetsiin tehdään vuosittain noin 150 000 käyntiä. Punkaharjulle pääsee rautateitse, mikä luo erinomaiset edellytykset kestävän, vähähiilisen matkailun kehittämiselle.
NordenBladet — Rahankeräyslakia on tarkoitus muuttaa niin, että vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajattaisiin lain ulkopuolelle. Jatkossa vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta ei edellyttäisi rahankeräyslupaa. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen lain muuttamisesta 16.9.2021.Vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonepäästöjen hyvittäminen maksua vastaan. – Päästökompensointi on olennainen osa ilmastotoimia ja täydentää vaikuttavia päästövähennystoimia. On tärkeää, ettei rahankeräyslaki estä näiden päästöjä kompensoivien palveluiden tarjoamista, sisäministeri Maria Ohisalo toteaa.Rahankeräyslain muutos edistää osaltaan hallitusohjelman tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Tavoitteena selventää lainsäädäntöä ja mahdollistaa päästökompensaatiopalveluiden kehittyminenLakimuutoksen tavoitteena on selventää rahankeräyslain suhdetta vapaaehtoiseen päästökompensaatioon. Nykyinen lainsäädäntö on näyttäytynyt epäselvänä päästökompensaatiopalveluja tarjoaville yrityksille ja järjestöille. Toimiala on kasvanut viime vuosina. Kuluttajille, yrityksille ja muille organisaatioille on tarjolla erilaisia päästökompensaatiopalveluita. Riippuen tarjotusta päästökompensaatiopalvelusta, niiden on voitu katsoa täyttävän rahankeräyksen määritelmän ja toiminta on näin ollen vaatinut rahankeräysluvan. Nyt esitetyn lakimuutoksen myötä vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajataan rahankeräyslain ulkopuolelle ja niiden tarjoaminen olisi jatkossa mahdollista ilman rahankeräyslupaa. Rahankeräyslain ulkopuolelle rajattu toiminta olisi mahdollista erilaisille toimijoille riippumatta palveluntarjoajan oikeudellisesta muodosta eli siitä, onko kyseessä esimerkiks yritys, säätiö tai järjestö. Muutoksella halutaan mahdollistaa kansallisten vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden markkinat ja tätä kautta kannustaa yrityksiä ja muita alan toimijoita kehittämään uusia vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita ja innovaatioita toimialalla.Ehdotetulla muutoksella ei olisi vaikutuksia kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksiin tehdä muuta yleishyödyllistä ilmastoa hyödyttävää työtä rahankeräyslain sääntelyn piirissä.Rahankeräyslaki säätelee pääasiassa yleishyödyllisiä rahankeräyksiäRahankeräyslaissa säädetään rahankeräysten järjestämisestä ja niiden valvonnasta. Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä. Yritykset eivät voi saada rahankeräyslupaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2021.
NordenBladet — Valtioneuvosto asetti EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmalle seurantakomitean. Seurantakomitea seuraa ohjelman toteuttamista, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.Suomessa toteutettava Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimenpiteitä. Ohjelman EU-rahoitus on noin 1,9 miljardia euroa. Ohjelman toimeenpano käynnistyy marraskuussa 2021.Seurantakomitean jäsenet ja tehtävätSeurantakomitean on tarkasteltava kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat ohjelman edistymiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Seurantakomitea myös hyväksyy ohjelmassa käytettävät valintaperusteet, ohjelman lopullisen tuloksellisuuskertomuksen ja arviointisuunnitelman sekä ohjelman merkittävät muutokset. Seurantakomitean toimikausi on koko ohjelmakausi. Seurantakomitea hoitaa tehtävänsä yhteistyössä hallintoviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Seurantakomitean puheenjohtaja on aluekehitysjohtaja Johanna Osenius työ- ja elinkeinoministeriöstä. Varapuheenjohtajana toimii neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi seurantakomiteassa on seitsemän ministeriöiden edustajaa, neljä maakuntien liittojen edustajaa, neljä ELY-keskusten edustajaa, Kuntaliiton edustajaekosysteemisopimus-kaupunkien edustajakaksi työntekijäjärjestöjen edustajaakolme työnantajajärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajaakaksi sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavien organisaatioiden edustajaayksi ympäristöalan edustaja.Jokaiselle edustajalle on nimetty varajäsen. Lisäksi seurantakomiteassa on kuusi pysyvää asiantuntijaa, joilla on kokouksissa puheoikeus.Seurantakomitean jäsenet Hankeikkunassa
NordenBladet — Hallitus esittää, että hyvinvointialueille myönnetään oikeus saada palautuksena verollisiin hankintoihin sisältyvä vero jo niiden varsinaisen toiminnan valmisteluvaiheessa ennen vuotta 2023. Muutoksen tavoitteena on parantaa arvonlisäverotuksen hankintaneutraalisuutta.Esityksen mukaan oikeus palautukseen koskee myös järjestämisvastuussa olevaa Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää sekä hyvinvointiyhtymiä. Esitys on osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.Muutos ei vaikuta hyvinvointialueiden vuosien 2021–2022 valtion rahoituksen tasoon. Esityksen vaikutukset hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon on tarkoitus ottaa huomioon vuoden 2022 lisätalousarvioesityksissä niin, että valtion rahoitus hyvinvointialueille pysyy kokonaisuutena arvioiden kustannusneutraalina.Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, ja sitä on tarkoitus soveltaa takautuvasti 1.7.2021 lähtien.
NordenBladet — Hallitus esittää itsenäisen ja riippumattoman naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustamista. Raportoijana toimisi yhdenvertaisuusvaltuutettu. Raportoija seuraisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, kansallisen lainsäädännön toimivuutta ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista.– Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeus- ja tasa-arvo-ongelma Suomessa. On tärkeää, että Suomeen perustetaan itsenäinen ja riippumaton tehtävä, joka muun muassa seuraa miten lainsäädäntö ja työ väkivaltaa vastaan toimii. Tavoitteena on, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan voitaisiin puuttua tehokkaammin ja uhrien asema parantuisi, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Esityksen mukaan raportoijan tehtävänä on seurata kokonaisvaltaisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, kansallisen lainsäädännön toimivuutta ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumista. Lisäksi raportoija seuraisi ja arvioisi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisia toimia. Perheväkivallan osalta raportoijan tehtävät kattaisivat myös esimerkiksi miehiin ja poikiin kohdistuvan väkivallan.Raportoijana yhdenvertaisuusvaltuutettu voisi toteuttaa tai teettää selvityksiä naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja ja neuvoja. Raportoija käsittelisi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa kertomuksissaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi raportoijan tehtävässä oikeus saada tietyin edellytyksin myös salassa pidettäviä tietoja. Raportoija ei antaisi oikeudellista apua yksittäisessä tapauksessa.Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa.Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustaminen sisältyy pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi Suomen osallistumisen seitsemään Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmaan eli Interreg-ohjelmaan. Ohjelmilla tuetaan rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä. Ohjelmat ovat osa EU:n tulevaa alue-ja rakennepolitiikan ohjelmakautta ja niitä osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).Ohjelmilla edistetään alueiden kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Näin voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa alueiden, erityisesti raja-alueiden, kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Tarkoitus on myös edistää rajat ylittävien työmarkkinoiden toimivuutta. Lisäksi ohjelmilla pyritään vahvistamaan koko Itämeren aluetta eurooppalaisena ja globaalina talousalueena sekä löytämään uusia ratkaisuja ja malleja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kehitysongelmiin. Ohjelmat valmistellaan niihin osallistuvien maiden ja alueiden yhteistyönä. Kaikkien ohjelmaan osallistuvien maiden tulee hyväksyä ohjelma kansallisesti, jonka jälkeen ohjelmat lähetetään Euroopan komission hyväksyttäviksi.Valtioneuvoston 16.9.2021 hyväksymät ohjelmat, niihin osallistuvat maat ja rahoitus:Interreg: Rajat ylittävä yhteistyöAurora: Suomi, Ruotsi ja Norjakokonaisrahoitus 160,8 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 93,8 milj. euroaCentral Baltic: Suomi, Ruotsi, Viro ja Latviakokonaisrahoitus 158,5 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 126,8 milj. euroaInterreg: Valtioiden välinen yhteistyöNorthern Periphery and Arctic: Suomi, Ruotsi, Irlanti, Norja, Islanti, Färsaaret ja Grönlanti (ohjelmakauden kuluessa mahdollisesti Skotlanti, Pohjois-Irlanti ja Venäjä) kokonaisrahoitus 67,3 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 43,8 milj. euroaInterreg: Alueiden välinen yhteistyöInterreg Europe: koko EU, Norja, Sveitsi kokonaisrahoitus 474,4 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 379,5 milj. euroaInteract: koko EU, Norja, Sveitsikokonaisrahoitus 45,0 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 33,8 milj. euroaURBACT: koko EU, Norja, Sveitsi, EU-ehdokasmaat eli ns. IPA-maat: Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkkikokonaisrahoitus 103,0 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 79,8 milj. euroaESPON: koko EU, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsikokonaisrahoitus 60,0 milj. euroa, josta EU-rahoitus (EAKR) 48,0 milj. euroaKokonaisuudessaan Suomi osallistuu yhteentoista ohjelmaan, joista neljä on vielä valmistelussa. Jäljellä olevien neljän Interreg-ohjelman (Baltic Sea Region, Kolarctic, Karelia ja South-East Finland – Russia) osalta kansallinen hyväksymisprosessi käynnistetään myöhemmin syksyllä.
NordenBladet — Perhevapaauudistuksen tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä ja perheiden arjessa. Tavoitteeseen pyritään nykyistä joustavammilla ja pitemmillä perhevapailla sekä molempien vanhempien yhtä suurilla päivärahapäiväkiintiöillä, joista osa on luovutettavissa. Uusi perhevapaamalli kohtelee lapsia yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta.Hallituksen esityksessä perhevapaauudistukseksi ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia ja varhaiskasvatuslakia. Lisäksi muutoksia ehdotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä yhteensä 24 muuhun lakiin. Uudistuksella toimeenpannaan myös työelämän tasapaino -direktiivi. Direktiivin johdosta hallitus esittää työntekijän oikeutta palkattomaan omaishoitovapaaseen korkeintaan 5 päivää kalenterivuodessa.Lakikokonaisuuden viimeistelyssä on huomioitu järjestökuulemisissa ja kevään 2021 lausuntokierroksella saatua palautetta sekä lainsäädännön arviointineuvoston näkemyksiä.Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022.Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (perhevapaauudistus) Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen pitävät asiasta tiedotustilaisuuden perjantaina 17.9. klo 9:30.Seuraa suoraa lähetystä perjantaina 17.9. klo 9:30: • Tiedotustilaisuus suorana valtioneuvoston YouTube-kanavalla • Tiedotustilaisuuden jälkeen tallenne Youtubessa ja vn.fi/live • Tilaisuudessa on viittomakielinen tulkkaus • Simultaanitulkkaus ruotsiksi on saatavissa Yle Arenan -kanavalla.
