NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus selvittivät Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vaihtoehtoja kohdentaa valtion tukemat vuokra-asunnot entistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikeampi löytää asuntoa markkinoilta. Selvityksessä tarkasteltiin kahta mahdollista toteutustapaa: korottaa hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan ylittyessä sekä solmia jatkossa määräaikaisia vuokrasopimuksia.Voimassa olevan lain mukaan valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaiden tulot tarkastetaan ainoastaan asuntohakemuksen yhteydessä. Tulojen nouseminen asumisen aikana ei vaikuta asukkaan vuokrasopimukseen, jolloin asunnoissa voi asua myös enimmäistulorajan ylittäviä henkilöitä.Helmikuussa julkaistussa ympäristöministeriön selvityksessä tarkasteltiin asuntokuntien tulojen suhdetta valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa vuoden 2025 alusta käyttöön otettuihin tulorajoihin. Valtion pitkällä korkotuella tai aravalainalla tukemissa vuokra-asunnoissa asuvista 11,7 prosenttia olisi vuonna 2022 ylittänyt tulorajat. Pääkaupunkiseudulla osuus oli 15,6 prosenttia. Tulorajat ylittäneiden asuntokuntien osuus on erityisen korkea Helsingin verrattain hyvätuloisilla ja korkeiden markkinaehtoisten neliöhintojen asuinalueilla, kuten Vattuniemessä (36 %) Kalasatama-Kyläsaaressa (32 %) ja Jätkäsaaressa (29 %). ”Valtion tuki vuokra-asuntojen rakentamiseen on perusteltua silloin, kun asunnot kohdistuvat pienituloisimmille ja muille ihmisryhmille, joiden on vaikeaa löytää asuntoa markkinoilta. Tällä hetkellä valtion tukemat asunnot eivät kaikilta osin kohdistu eniten tarvitseville. Sääntelyä on tarpeen edelleen kehittää, jotta yhteiskunnan tuki kohdistuisi oikein”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  Selvityksessä hahmotellaan mallia, jossa vuokraa voitaisiin korottaa asukkaan tulojen noustessa Selvityksen mukaan vuokran korottaminen tulojen noustessa olisi määräaikaisia vuokrasopimuksia helpommin yhteensovitettavissa oikeasuhtaisuuden ja kohtuuttomien tilanteiden välttämisen kanssa. Vuokran korottamiseen tulojen noustessa esitetty toteutusmalli vastaisi mahdollisimman hyvin sekä politiikkatavoitteisiin että täyttäisi reunaehdot.  Luonnostellussa toteutusmallissa vuokran tulisi nousta joustavasti ja porrastetusti. Mallilla varmistettaisiin, etteivät hyvätuloisimmat asukkaat voi asua loputtoman pitkään paljon markkinahintaista tasoa edullisemmin. Muiden asukkaiden vuokrat eivät saisi nousta hyvätuloisia koskevien toimien vuoksi, vaan heidän vuokransa määräytyisi todellisten kustannusten mukaan.  Mallin hallinnolliset lisäkustannukset tulisi kattaa korotuksista saatavalla vuokrahyödyllä. Vuokrahyödyn kertyminen on kuitenkin epävarmaa, koska asukkaat voivat myös muuttaa pois tulotasonsa parantuessa. Tällä hetkellä vain pääkaupunkiseudulla valtion tukemien vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisen vuokratason erotus on tarpeeksi suuri, jotta vuokrankorotukset voisivat kattaa kustannuksensa. Valtion tukemia vuokra-asuntoja tarjoavat toimijat voivat jo nykyisen lain mukaan käyttää nykyiseen tilanteeseen nähden enemmän määräaikaisia vuokrasopimuksia. Lainsäädäntö mahdollistaa myös sen, että vuokrasopimukseen lisätään ehto, jonka mukaan asuminen voi päättyä, jos asukkaan tulot ylittävät sallitun rajan. Tämä on verrattavissa opiskelija-asuntoihin, joissa asumisoikeus perustuu opiskelun jatkumiseen.Jos tulorajat ylittyvät, vuokraoikeutta ei voitaisi siirtää perheenjäsenelle Jos ehdotettua mallia ei sovelleta takautuvasti, jää voimassa oleviin sopimuksiin mahdollisuus siirtää vuokraoikeus perheenjäsenelle. Tällöin asukas voi välttyä vuokrankorotukselta.  Selvityksessä ehdotetaankin lisäksi, että vuokraoikeuden siirtoa huoneistossa asuvalle perheenjäsenelle rajataan tilanteessa, jossa tulorajat ylittyvät. Tämä varmistaisi, ettei asuntoa olisi mahdollista siirtää hyötymistarkoituksessa eteenpäin.  Vuokraoikeuden siirtoon liittyvät kysymykset ovat olleet myös esillä keväällä huoneenvuokralakityöryhmän mietinnössä, jossa ehdotettiin vuokraoikeuden siirtoon yleisesti sellaista muutosta, että perheenjäsenen tulisi olla asunut asunnossa vähintään vuoden.  ”Pidän tätä ehdotusta kannatettavana riippumatta siitä, viedäänkö muita selvityksessä tunnistettuja mahdollisia sääntelymuutoksia eteenpäin. Käynnistämme ympäristöministeriössä asukasvalintasäännösten tarkastelun, jonka tavoitteena on muun muassa varmistaa, että vuokraoikeuden siirto olisi mahdollista vain asukasvalinnan ehtojen, kuten tulorajojen alittumisen, täyttyessä. Näin edistetään valtion tukemien vuokra-asuntojen nykyistä oikeudenmukaisempaa kohdentumista”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  Selvityksessä otettiin huomioon molempien toteutustapojen oikeudelliset ja käytännön reunaehdot. Erityistä huomiota kiinnitettiin kustannusten ja hyötyjen arviointiin. Selvityksen ovat laatineet Owal Group Oy ja Pellervon Taloustutkimus PTT. Apuna selvityksessä ovat olleet myös VTT Datahuoneen tilastoanalyysit sekä professori emeritus Juha Karhun ja apulaisprofessori Anu Mutasen oikeudellisia reunaehtoja koskeva selvitys, jossa vaihtoehtoja tarkasteltiin muun muassa huoneenvuokraoikeuden ja valtiosääntöoikeuden näkökulmista.   Lisätietoja  Tommi Laanti 
asuntoneuvos 
puh. 0 295 250 146 
[email protected]  Emma-Stina Vehmanen 
ministerin erityisavustaja 
puh. 040 847 1992 
[email protected] 

Ympäristöministeriö ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus selvittivät Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vaihtoehtoja kohdentaa valtion tukemat vuokra-asunnot entistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikeampi löytää asuntoa markkinoilta. Selvityksessä tarkasteltiin kahta mahdollista toteutustapaa: korottaa hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan ylittyessä sekä solmia jatkossa määräaikaisia vuokrasopimuksia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee vuoden 2025 aikana avustusjärjestelmää, jonka tavoitteena on kannustaa viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella. Avustusta myönnettäisiin tulosten perusteella riippumatta keinoista tulosten saavuttamiseksi. Pilotoitava tulokseen perustuva lähestymistapa on aivan uusi maatalouden vesiensuojelussa.”Tarvitsemme uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi. Hallitus pyrkii lisäämään vesiensuojelun kustannustehokkuutta. Toimien kustannusten sijasta avustuksilla rahoitetaan tuloksia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Avustusjärjestelmän toteuttamiseksi ympäristöministeriö valmistee asetusluonnosta tulosperusteisen tuen pilotoinnista maatalouden vesiensuojelussa vuosina 2026–2036. Työtä tehdään yhteistyössä muun muassa maa- ja metsätalousministeriön, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Motivan kanssa. Avustusjärjestelmän toteuttaminen pilotoimalla edellyttää yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa. Alueen viljelijöitä on kuultu esivalmistelun aikana. Lisäksi pilotoinnin etenemistä, kuten viljelijöiden kokemuksia, P-luvun alenemista ja kustannustehokkuutta, tullaan seuraamaan suunnitteilla olevassa tutkimushankkeessa.Pellon fosforipitoisuutta alentamalla vähennetään rehevöittäviä päästöjä ja parannetaan vesien tilaa. Osalla suomalaisista pelloista fosforipitoisuus on jopa kriittisen alhainen, eikä pilotti koske niitä peltoja. Fosforia (P) on historian saatossa levitetty peltoihin enemmän kuin kasvien tarve on edellyttänyt, ja siksi osalla pelloista fosforimäärä (P-luku) on hyvin korkea. Avustuksen toimivuutta vesiensuojelussa kokeillaan P-luvun alentamisella, koska tietopohja P-luvusta on laaja ja sen ymmärretään korreloivan vahvasti rehevöittävän fosforin kuormituksen kanssa. Indikaattorina P-luku on myös yksinkertainen. Pilottiin mukaan lähteviltä pelloilta otetaan maanäytteet ennen pilottia ja sen jälkeen. Valmistelussa pidetään huolta siitä, ettei fosforipitoisuuden (P-luku) laskeminen vaikuta negatiivisesti maan viljavuuteen ja satotasoihin.   Viljelijöille myönnettäisiin avustusta, johon sovellettaisiin myös EU:n valtion tukea koskevaa lainsäädäntöä. Viljelijä voisi Saaristomeren valuma-alueella hakea avustusta vuoden 2026 alkupuolelta alkaen. Valtionapuviranomaisena toimisi vuoden alussa aloittava Lounais-Suomen elinvoimakeskus toimialueellaan. Pilottia rahoitetaan vesien ja meren tilan parantamisen AHTI-ohjelmasta.  Pilotista kiinnostuneille järjestetään koulutusta syksyllä 2025, ja neuvontaa on tarjolla elinvoimakeskuksessa koko kokeilun ajan. Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto Varsinais-Suomi ry viestivät asiasta tarkemmin elokuussa.LisätietojaMaria Timonen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 249
[email protected]

Ympäristöministeriö valmistelee vuoden 2025 aikana avustusjärjestelmää, jonka tavoitteena on kannustaa viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella. Avustusta myönnettäisiin tulosten perusteella riippumatta keinoista tulosten saavuttamiseksi. Pilotoitava tulokseen perustuva lähestymistapa on aivan uusi maatalouden vesiensuojelussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Puhdas energiasiirtymä etenee hyvää vauhtia muun muassa päästökaupan ansiosta. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin lisätoimia taakanjakosektorilla ja erityisesti maankäyttösektorilla, jonka päästöt kasvoivat edellisvuodesta.Valtioneuvosto antoi perjantaina 27. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti ilmastotavoitteita kansallisen ilmastolain ja EU-velvoitteiden mukaisesti. Päästökauppa- ja taakanjakosektorilla raportoidaan päästöjä ja maankäyttösektorilla eri maankäyttöluokkien päästöjä ja nieluja. Ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasujen nettopäästöt – joka tarkoittaa päästöjen ja niitä sitovien nielujen erotusta – laskivat vain yhden prosentin edellisvuoteen verrattuna. Pikaennakkotiedon mukaan maankäyttösektorin päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna ja sektori oli merkittävä päästölähde. Ilman maankäyttösektoria Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat kuusi prosenttia. Päästöt laskevat erityisesti energian- ja lämmöntuotannossa päästökauppasektorilla, jossa päästöt laskivat 14 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kivihiilen kulutus lähes puolittui ja turpeen kulutus laski yli kolmasosan edellisvuodesta. Sähköntuotannossa polttoon perustuva tuotanto on vähentynyt samalla kun tuulivoiman ja ydinvoiman määrä on kasvanut merkittävästi. ”Puhdas energiasiirtymä on jo nyt Suomen menestystarina. Meidän on tärkeää varmistaa, että Suomi säilyy houkuttelevana kohteena vihreille investoinneille myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on esimerkiksi luoda hiilidioksidin talteenoton ja edullisen puhtaan sähkön ympärille uutta teollista toimintaa, jolla korvata fossiilitaloutta”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Mutta kuten ilmastovuosikertomus osoittaa, tarvitsemme lisätoimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Toimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorilla – samalla maankäyttösektorin tietopohjaa tulee vahvistaa, jotta käytössämme on parhain ja ajantasaisin tieto ilmastopolitiikan tukena”, Multala jatkaa. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä lisätoimiaKansallisen ilmastolain mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tällöin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä lisätoimia. Nieluja tulee vahvistaa ja päästöjä vähentää erityisesti maankäyttösektorilla, jossa päästökehitys on tällä hetkellä kasvava.Ilmastolaki sisältää myös päästövähennystavoitteet taakanjako- ja päästökauppasektorille vuosille 2030, 2040 ja 2050. Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan tavoitteiden saavuttamista 15 vuoden aikajänteellä. Vuoteen 2030 mennessä päästökauppa- ja taakanjakosektorin yhteenlaskettuja päästöjä tulee vähentää 60 prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tuoreimman politiikkatoimiskenaarion (KEITO-hanke) mukaan Suomen ilmastolain vuoden 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, jos otetaan huomioon kaikki hiilidioksidin talteenottoteknologioihin perustuvat ratkaisut. Tulevaisuudessa hiilidioksidia voidaan varastoida pysyvästi geologisesti tai hyödyntää tuotteissa. Maankäyttösektori: Metsät ovat kääntyneet nettopäästölähteeksi Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Aiemmin metsät ja maaperä ovat olleet sektorin merkittävä nettonielu, mutta metsät ovat kääntyneet nettopäästölähteeksi, koska puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. Uusimpien kasvihuonekaasuinventaariotietojen mukaan maankäyttösektori on ollut kokonaisuudessaan nettopäästölähde jo vuodesta 2018 lähtien ja metsät vuodesta 2021 alkaen. EU:n LULUCF-asetus velvoittaa jäsenmaita nielujen ylläpitämiseen ja kasvattamiseen sekä päästöjen vähentämiseen. Kaudella 2021–2025 jäsenmaiden on varmistettava, ettei maankäyttösektorista aiheudu laskennallisia päästöjä. Tämän hetken arvioiden mukaan Suomi on jäämässä kauas kauden 2021–2025 velvoitteista ja myös vuoden 2030 tavoitteeseen on matkaa.Ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla Suomi ei saavuta velvoitteita. Taakanjakosektori: Liikenteen päästöt kasvoivat, maatalouden päästöt pysyivät lähes ennallaan  Taakanjakosektorin päästöt laskivat noin prosentin edellisvuoteen verrattuna. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätteiden käsittely ja jätteenpoltto, työkoneet ja F-kaasut sekä pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. Sektorin suurimmat päästölähteet ovat liikenne ja maatalous. Maataloudessa päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Liikenteen päästöt kasvoivat neljä prosenttia edellisvuodesta, koska uusiutuvaa polttoainetta jaeltiin vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite on toistaiseksi merkittävin liikenteen päästöihin vaikuttava toimi. Jakeluvelvoite edellyttää, että polttoaineen jakelijoiden on sekoitettava polttoaineen sekaan tietty osuus uusiutuvia polttoaineita.  Liikenteen sähköistyminen etenee melko hyvin, ja ladattavien autojen määrä kasvaa Suomessa kiihtyvää tahtia. Suomessa oli vuonna 2024 noin 285 000 ladattavaa henkilöautoa. Sähkön kulutus tieliikenteessä kasvoi 39 prosenttia. Autokanta ei kuitenkaan ole uudistunut vähäpäästöiseksi riittävän nopeasti ilmastotavoitteisiin nähden.  On epävarmaa, onnistuuko Suomi puolittamaan taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä EU:n velvoitteen mukaisesti. EU-tasolla asetetut taakanjakosektorin kiintiöt alitettiin vuosina 2021–2023, mutta pikaennakkotiedon mukaan vuoden 2024 Suomelle asetettu kiintiö ylittyi hieman. Päästövähennystahtia on vauhditettava, jotta varmistetaan taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttaminen. Maankäyttösektorin kehitys voi vaikuttaa taakanjakosektorin velvoitteiden saavuttamiseen. Tämän kauden EU-velvoitteiden mukaan, jos maankäyttösektorin tavoitteita ei saavuteta, siirtyisi vaje katettavaksi taakanjakosektorille. Suomen taakanjakosektorin velvoite on jo ennestään tiukka. Maankäyttösektorilta siirtyvän vajeen kattaminen taakanjakosektorin toimilla, kuten esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa, olisi tarvittavan kokoluokan takia käytännössä mahdotonta.  Ilmastotoimista linjataan valmisteilla olevissa suunnitelmissa Vuoden 2025 aikana päivitetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) ja energia- ja ilmastostrategia, jotka sisältävät lisätoimia, joilla edistetään ilmastolain tavoitteiden ja EU-velvoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli vuoden 2024 aikana metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin. Hallituksen on tarkoitus linjata maankäyttösektorilla toteutettavista lisätoimista osana energia- ja ilmastostrategian valmistelua. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja energia- ja ilmastostrategia on tarkoitus antaa selontekoina eduskunnalle vuoden 2025 aikana.  Valmistelussa hyödynnetään uusimpia skenaariolaskelmia ja vaikutusten arviointeja, joita tuottaa muun muassa Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja -skenaariot (KEITO) -hanke. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös Suomessa on tärkeää varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja hallita niihin liittyviä riskejä ennakoiden. Suomi edistää varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ilmastolain mukaisen Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) avulla. Toimia edistettiin laajasti eri yhteiskunnan osa-alueilla vuoden 2024 aikana. Sopeutumistoimet esimerkiksi tunnistetaan entistä vahvemmin osana kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Puhdas energiasiirtymä etenee hyvää vauhtia muun muassa päästökaupan ansiosta. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin lisätoimia taakanjakosektorilla ja erityisesti maankäyttösektorilla, jonka päästöt kasvoivat edellisvuodesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on tunnistaa ennallistamisasetuksesta aiheutuvia lainsäädäntötarpeita. Lisäksi työryhmä laatii hallituksen esityksen ennallistamisasetuksen mukaisen heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanemiseksi.Työryhmän toimikausi on 16.06.2025–31.08.2027. Työryhmä koostuu ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön virkahenkilöistä. Työryhmän puheenjohtajana toimii lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi ympäristöministeriöstä.Lainsäädäntöryhmä tukee kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua ja siitä vastaavia teemaryhmiä ennallistamisasetuksen toimeenpanon edellyttämien lainsäädäntötarpeiden tunnistamisessa.Työryhmä laatii hallituksen esityksen ennallistamisamisasetuksen mukaisen hyvän tilan heikentämättömyysvelvoitteen sekä sen joustavan soveltamisen toimeenpanosta. Lisäksi esitys sisältää ehdotukset heikentämättömyysvelvoitteeseen liittyvästä seurannasta ja raportoinnista.Ennallistamisasetuksessa on asetettu määräaika heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanolle. Jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan käyttöön tarvittavat toimenpiteet velvoitteen toimeenpanemiseksi viimeistellyn kansallisen ennallistamissuunnitelman julkaisuun, eli elokuun 2027 loppuun mennessä.Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky.EnnallistamisasetusLisätietojaIris Mäntylä
erityisasiantuntija
029 525 0341
[email protected]Leila Suvantola
lainsäädäntöneuvos
029 525 0433
[email protected]

Ympäristöministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on tunnistaa ennallistamisasetuksesta aiheutuvia lainsäädäntötarpeita. Lisäksi työryhmä laatii hallituksen esityksen ennallistamisasetuksen mukaisen heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanemiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saimaannorpan suojelemiseksi asetettu verkkokalastuskielto päättyy 30.6. Kalastajilta vaaditaan erityistä tarkkuutta ja vastuullisuutta norppavesillä etenkin heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä. Verkkokalastusta suositellaan välttämään heinäkuussa, koska se on merkittävä uhka erittäin uhanalaiselle saimaannorppakannalle.maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, ELY-keskusten ja Metsähallituksen yhteistiedoteVerkkokalastuskielto Saimaalla päättyy heinäkuun alkaessa. Verkkokalastus on heinäkuussa kuitenkin vaarallista saimaannorpan kuuteille, jotka ovat vielä pieniä ja sotkeutuvat verkkoihin isoja norppia helpommin.Siksi norppavesillä suositellaan käytettävän heinäkuussa verkkokalastuksen sijaan muita pyyntimuotoja. Lisäksi on muistettava, että riimuverkot ja muut vahvalankaiset verkot ovat aina kiellettyjä.Tänä vuonna pesälaskennoissa havaittiin ennätykselliset 111 saimaannorpan kuuttia. Saimaannorpan kannan kasvua hidastaa suuri nuoren ikäluokan kuolleisuus, jolloin vain osa syntyneistä kuuteista selviää lisääntymisikäiseksi. ”Kaikki verkot ovat norpille vaarallisia myös verkkokalastuskiellon päätyttyä. Kevätaikaisen verkkokiellon ansiosta entistä useampi norppa säilyy hengissä, mutta valitettavasti osa kalanpyydyskuolleisuudesta on siirtynyt loppukesälle ja syksyyn, jonka vuoksi verkkokalastuksesta pidättäytyminen on tärkeää myös kiellon päätyttyä”, Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila sanoo.Viime kesinä kalastuksenvalvonnassa on löytynyt asetuksenvastaisia katiskoita. ”Saimaannorppa pääsee väljänieluiseen katiskaan, mutta ei sieltä pois. Katiskan ja suljetun rysän nielun tulee olla vahvistettu siten, että se ei missään olosuhteissa pääse laajenemaan 15 senttimetriä suuremmaksi”, huomauttaa johtava kalatalousasiantuntija Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Teemu Hentinen. Katiskan nielun venymisen voi estää katiskaan suunnitelluilla nielurajoittimilla tai esimerkiksi nippusiteillä. Vahvistamisessa on otettava huomioon, että saimaannorppa voi pyrkiä katiskaan voimalla.Kalastusrajoitusalueita on onnistuttu lisäämäänSuojelutoimien ansiosta norppakanta on kasvanut ja palannut pesimään alueille, joilta se on aikaisemmin ihmisen toiminnan seurauksena hävinnyt. Tämän vuoksi kalastusrajoitusalueita on laajennettu, mutta norppia liikkuu aikaisempaa enemmän myös niiden ulkopuolella. Kannan kasvaessa ja pesimäalueen laajentuessa myös riski kuuttien päätymisestä verkkoihin kasvaa.Saimaannorpan suojelemiseksi on säädetty kalastusrajoituksia yli 70 prosentille Saimaan pinta-alasta. Verkkokalastus on kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.4.–30.6 lukuun ottamatta muikkuverkkoja, joiden käyttökiellon viimeinen voimassaolopäivä on 20.6. Voimassa olevat kalastusrajoitukset ovat tehonneet hyvin: viimeisimmän saimaannorpan kanta-arvion mukaan norppia ui Saimaassa hieman alle 500 yksilöä.Saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia on onnistuttu lisäämään pesimäalueen laajentuessa osakaskuntien ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen välisillä vapaaehtoisilla kalastusrajoitussopimuksilla. Kalastusrajoitusalueen pinta-ala on nyt jo 3 050 nelikilometriä. Kolmen vuoden aikana kalastusrajoitusaluetta on laajennettu vapaaehtoisilla sopimuksilla yli 13 300 hehtaaria.Saimaa on merkittävää kalastusaluetta: alue tuottaa kolmanneksen Suomen sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvosta ja lisäksi alueella on runsaasti vapaa-ajankalastajia. Verkkokalastus tuottaa suurimman osan kaupallisesta ahven- ja kuhasaaliista sekä vapaa-ajankalastuksessa kuha-, muikku- ja siikasaaliista. Kalastusrajoitukset heikentävät kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä ja kotimaisen kalan saatavuutta. Saimaannorpan suojelemiseksi säädetyissä kalastusrajoituksissa pyritään huomioimaan myös kotimaisen kalan saatavuus.Kuolleista ja vahingoittuneista norpista tulee ilmoittaa MetsähallitukselleKukaan ei halua saada pyydykseensä saimaannorppaa. Jos niin kuitenkin käy, kalastajan on kalastuslain mukaan ilmoitettava pyydykseen jääneestä saimaannorpasta välittömästi Metsähallitukselle. Myös muista kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista on ilmoitettava Metsähallitukselle. Mikäli kuollut norppa löytyy vedestä, on varmistettava, etteivät aallot vie sitä mennessään.Metsähallitukselle tehtyjen ilmoitusten perusteella vuosittain kalanpyydyksiin hukkuu noin kuusi saimaannorppaa. Osa pyydyskuolemista tulee tietoon sattumalta. Tänä vuonna Metsähallitus on saanut kaksi ilmoitusta pyydyksiin kuolleista saimaannorpista.Saimaannorppakannan seurannasta ja suojelutyöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut ja sitä toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen, WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Kalastusrajoituksista vastaa aluehallinnossa Pohjois-Savon ELY-keskus ja Metsähallitus. Kalastuksessa Saimaannorppia suojellaan seuraavien ohjeiden mukaisesti

Pyydysvälinerajoitukset ja kalastusrajoitusalueen voi tarkistaa Kalastusrajoitus.fi-karttapalvelusta.

Verkkokalastus on täysin kiellettyä 15.4.–30.6. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkot, joiden käyttö sallittu 21.6. alkaen.

Riimuverkkojen ja muiden vahvalankaisten verkkojen käyttö on kiellettyä ympäri vuoden.

Verkot on aina ankkuroitava pohjaan joko verkon tai verkkojadan molemmista päistä.

Katiskan tai merran nielu ei saa olla leveydeltään tai edes venytettynä yli 15 senttimetriä.

Pitkäsiiman käyttö on aina kiellettyä, samoin muun koukkupyydyksen, jossa käytetään syöttinä kalaa tai kalanpalaa.

Kuolleesta tai vahingoittuneesta saimaannorpasta on ilmoitettava Metsähallitukselle puhelinnumeroon 020 639 5000

Lisätietoja
Eija Kirjavainen
kalastusneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
0295 162 404
[email protected]

Saimaannorpan suojelemiseksi asetettu verkkokalastuskielto päättyy 30.6. Kalastajilta vaaditaan erityistä tarkkuutta ja vastuullisuutta norppavesillä etenkin heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä. Verkkokalastusta suositellaan välttämään heinäkuussa, koska se on merkittävä uhka erittäin uhanalaiselle saimaannorppakannalle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Asuinympäristön ikäystävällisyydelle on suuri tarve, kun ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti kaupunkialueilla. Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät erityisesti ympäristön käveltävyys, yhteisöllisyys sekä palvelujen ja viheralueiden saavutettavuus. Ikäystävällisyyden edistämiseksi tarvitaan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä.Väestön ikääntyminen muuttaa kaupunkeja ja taajamia. Lähes joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Yli 75-vuotiaista noin 93 % asuu omassa asunnossaan, joissa heitä haastavat esimerkiksi asunnon ja asuinalueen esteettömyys ja turvallisuus sekä palvelujen saatavuus. Asuinympäristöllä on suuri merkitys ikääntyneiden itsenäisen asumisen, arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) hankkeessa tutkittiin ikäystävällisten ja kestävien kaupunkien kehittämistä ympäristöministeriön rahoituksella. Mukana olivat Lahden, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit sekä MAL-verkosto. Hankkeen raportti kokoaa tietoa nykytilasta ja sisältää ehdotuksia ikäystävällisyyden parantamiseksi. Pienetkin parannukset voivat saada aikaan merkittäviä muutoksia rakennetun ympäristön ikäystävällisyyteenAsuinympäristön laadulla on ikääntyneille suuri merkitys, koska he ovat paljon kotona ja asuinalueillaan. Ikäystävällinen ympäristö tukee ikääntyneiden hyvinvointia, liikkumismahdollisuuksia, sosiaalista kanssakäymistä ja aktiivista osallistumista tapahtumiin ja toimintoihin. Ikäystävälliset asuinympäristöt hyödyttävät kaikkia asukkaita.Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat yhteistilojen saatavuus, kävelyreittien esteettömyys ja kunnossapito, levähdyspaikkojen lisääminen, palvelujen sijoittaminen lähelle ikääntyneitä, joukkoliikenteen tarjonta, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä monipuolinen asuntokanta, joka tarjoaa vaihtoehtoja eri elämäntilanteissa. Ikäystävällisyyden edistäminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötäKaupunki- ja taajamaympäristöjen ikäystävällisyys syntyy monen toimijan työn tuloksena. Ikäystävällisyyteen vaikutetaan maankäytön, asumisen, palvelujen ja liikenteen suunnittelussa eri aluetasoilla. Suunnitteluun ja kehittämistyöhön tarvitaan mukaan niin kaupunkiseudun kunnat, kaupunkien eri toimialat, hyvinvointialueet, yritykset, yhdistykset kuin asukkaatkin. 
Ikääntyneiden näkökulmien kuuleminen on hyvin tärkeää. Kuntien vanhusneuvostoilla on tärkeä asema ikääntyneiden tarpeiden esiintuojina, ja ikääntyneet asukkaat ovat oman ympäristönsä asiantuntijoita. Kaupungit voivat hyödyntää hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä Rakennetun ympäristön ikäystävällisyydestä on paljon hyviä esimerkkejä sekä kotimaasta että ulkomailta. Raportissa on kuvauksia eri kaupungeissa ja maissa toteutetuista ratkaisuista, jotka antavat suomalaisille kaupungeille ideoita ikäystävällisyyden kehittämiseen. Hankkeessa tehtiin myös suosituksia ikäystävällisuuden parantamiseksi. Ne koskevat esimerkiksi lähiympäristön käveltävyyttä, lähiluonnon saavutettavuutta, yhteisöllisyyden edistämistä ja ikääntyneiden osallistumista lähiympäristönsä kehittämiseen. Lisätietoja     Raija Hynynen
asuntoneuvos
puh. +358 295 250 093
[email protected]Hankkeesta ja hankkeen tuloksista lisätietoja antaa Syken osalta:Antti Rehunen
erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus
puh. +358 29 525 1550
[email protected]

Asuinympäristön ikäystävällisyydelle on suuri tarve, kun ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti kaupunkialueilla. Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät erityisesti ympäristön käveltävyys, yhteisöllisyys sekä palvelujen ja viheralueiden saavutettavuus. Ikäystävällisyyden edistämiseksi tarvitaan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Lappeenrannan kaupungille luvan lunastaa runsaan kymmenen hehtaarin suuruisen alueen uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista varten. Uuden Hyväristönmäen puhdistamon on tarkoitus korvata nykyinen Toikansuon jätevedenpuhdistamo. Puhdistamossa käsitellään Lappeenrannan lisäksi Lemin ja Taipalsaaren kuntien jätevedet.Alue sijaitsee Lappeenrannan keskustan eteläpuolella noin kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Lappeenrannan kaupunki aloitti jo kymmenen vuotta sitten uuden jätevedenpuhdistamon suunnittelun. Tarvittavan maa-alueen hankkimisesta kaupungille ei ole päästy sopuun kaupungin ja maanomistajien välillä.Ympäristöministeriö myönsi kaupungille myös luvan lunastettavien alueiden ennakkohaltuunottoon. Ennakkohaltuunottolupa voidaan myöntää, kun töiden kiireellinen aloittaminen sitä vaatii. Puhdistamon rakentaminen Hyväristönmäkeen edellyttää maaperätutkimusta, kasvillisuuden ja puuston raivaamista, kallioperän louhimista ja maaperän tasoittamista. Nykyisen Toikansuon jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus alueidenkäyttölaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle. Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen. Lunastuslupapäätöksessä ei myöskään oteta kantaa hankkeen toteuttamiseen tarvittaviin lupiin tai menettelyihin.LisätietojaMaaret Stenström
ympäristöneuvos
p. 0295 250 277
[email protected]Kysymyksiä ja vastauksia alueidenkäyttölain mukaisista lunastuksista

Ympäristöministeriö on myöntänyt Lappeenrannan kaupungille luvan lunastaa runsaan kymmenen hehtaarin suuruisen alueen uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista varten. Uuden Hyväristönmäen puhdistamon on tarkoitus korvata nykyinen Toikansuon jätevedenpuhdistamo. Puhdistamossa käsitellään Lappeenrannan lisäksi Lemin ja Taipalsaaren kuntien jätevedet.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Auta löytämään Suomen paras luontoteko, joka on toteutunut vuosina 2023–2024. Tällä kertaa teemana on toimintaan innostava teko, joka on saanut muita toimijoita mukaan turvaamaan luonnon monimuotoisuutta Suomessa.Parasta tekoa Suomen luonnon monimuotoisuuden hyväksi etsitään jälleen. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen komitea haluaa löytää henkilön, yhteisön tai yrityksen, joka on onnistunut tekemään toimintaan innostavan teon, jolla on vahvistettu luonnon monimuotoisuutta vuosina 2023–2024. Ehdotuksia voi jättää 15.10.2025 saakka ja voittaja julkistetaan joulukuussa 2025.Ympäristöministeriö ja Suomen IUCN-komitea etsivät Suomen parasta luontotekoaYhdessä muiden maailman maiden kanssa Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Paras luontoteko -kilpailun tarkoitus on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat tavoitteen saavuttamista. Parasta luontotekoa etsitään joka toinen vuosi. Edellisen palkinnon sai vuonna 2023 Hiitolanjoen ekosysteemin ennallistaminen.Tällä kertaa etsitään toimintaan innostavia tekoja luontokadon pysäyttämiseksi. Luontokadon pysäyttäminen on kirjattu tavoitteeksi sekä Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ja kansallisiin strategioihin että yritysten ja järjestöjen toiminnan tavoitteisiin. Hyviä tavoitteita on paljon, mutta kilpailussa etsitään erityisesti niitä toimia, joilla on innostettu toimintaan luonnon tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Teko on voinut antaa esimerkkiä ja innostaa muitakin, kuten nuoria tai yksityissektoria, työskentelemään luontokadon pysäyttämiseksi.Paras luontoteko edistää luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi:Keksimällä ja toteuttamalla innovatiivisia ja inspiroivia ratkaisuja luonnontilan parantamiseksi.Edistämällä yhteistyötä ja innostamalla muita toimijoita mukaan. Vahvistamalla kansalaisten, etenkin nuorten, luontosuhdetta.Lisäämällä ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä.Paras luontoteko voi olla esimerkiksi käytännön luonnonsuojelutyötä, viestintää, ympäristökasvatusta, tutkimusta tai yritystoimintaa. Se on yksittäinen teko tai hanke, joka on saatu päätökseen vuosina 2023–2024. Se voi olla konkreettinen tai virtuaalinen teko tai näiden yhdistelmä.Luontoteko täyttää pyöreitäParasta luontotekoa etsitään Suomessa nyt jo kymmenettä kertaa. Kilpailuissa on tähän mennessä palkittu seuraavat parhaat luontoteot: 2022 Hiitolanjoen ekosysteemin ennallistaminen laatokanlohen kutujoeksi ja virkistyskohteeksi. Se on saatu aikaiseksi laajalla ja pitkäaikaisella yhteistyöllä. 2020 YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja. Kampanja toi pölyttäjäkadon vakavuuden laajasti yleisön tietoisuuteen 2018: Juha Salonen ja Longinojan puroaktiivit Helsingin Malmilla sijaitsevan ojan ennallistamisesta monimuotoiseksi puroksi ja meritaimenen kutupaikkojen turvaamisesta 2016: Luonto-Liiton susilähettiläiden toiminta susipelon hälventämiseksi lapsille ja nuorille suunnatun, tutkitun tiedon avulla2014: Apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena 2012: Kolmen toimittajan (Peter Buchert (HBL), Päivi Mäki-Petäjä (MTV3) ja Ann-Mari Rannikko (TS) aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavallaKansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n seitsemän asiantuntijakomission työhön osallistuu yli 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.Ehdota parasta luontotekoa | WebpropolLisätietoaMatti Nummelin
Dosentti
Suomen IUCN-komitean puheenjohtaja
[email protected]
puhelin 0400 802 556Marina von Weissenberg
Ympäristöneuvos
Suomen IUCN-komitean varapuheenjohtaja
[email protected]
puhelin 0295 16001 (puhelinvaihde)

Auta löytämään Suomen paras luontoteko, joka on toteutunut vuosina 2023–2024. Tällä kertaa teemana on toimintaan innostava teko, joka on saanut muita toimijoita mukaan turvaamaan luonnon monimuotoisuutta Suomessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastolain tavoitteiden arviointi on käynnistynyt. Ilmastolain mukaisessa arvioinnissa tarkastellaan Suomen hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi.Ilmastolain tavoitteiden arviointi on kirjattu vuonna 2022 voimaan tulleeseen ilmastolakiin, ja se on määrätty tehtäväksi vuonna 2025. Ilmastolaissa on määritelty Suomelle tavoite olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Lisäksi laissa asetetaan kolme päästövähennystavoitetta verrattuna vuoden 1990 tasoon: tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia, pyrkien 95 prosenttiin, vuoteen 2050 mennessä.Ilmastolain tavoitteiden arvioinnissa tarkastellaan ilmastolain hiilineutraaliustavoitetta ja muita päästövähennystavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden sekä alueellisen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa uusin tieteellinen tieto, teknologian kehitys, muiden maiden päästösitoumukset ja mahdollisuudet kansainvälisten joustojen käyttöön sekä päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuus.Ympäristöministeriö on tilannut ulkopuolisilta asiantuntijatahoilta arviointia tukevia selvityksiä. Selvitykset koskevat muun muassa tavoitteiden ajantasaisuutta ja saavutettavuutta, täydentäviä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, tavoitteen asettelun oikeudellisia reunaehtoja sekä alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sidosryhmien ja yleisöjen näkemyksiä ilmastolain tavoitteista tullaan kuulemaan.Arvioinnissa hyödynnetään laaja-alaisesti aineistoa, kuten esimerkiksi kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion tuottamia tietoja, ilmastosuunnitelmia ja -strategioita, ilmastopolitiikan tulevaisuuden mallinnusta, ilmastopaneelin julkaisuja ja metsäskenaarioita. Ilmastolain ja sen tavoitteiden hyväksymisen jälkeen tulevaisuuskuva on muuttunut huomattavasti. Erityisesti tilannekuva maankäyttösektorin nieluista ja päästöistä on muuttunut.Ympäristöministeriön johdolla tehtävässä arvioinnissa ovat mukana myös muut keskeiset ministeriöt. Arviointi luovutetaan ympäristö- ja ilmastoministerille suunnitelman mukaan joulukuussa 2025.Ilmastolain tavoitteiden arviointiLisätietojaKaroliina Anttonen
Ilmasto- ja kemikaaliyksikkö, lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0065
[email protected]

Ilmastolain tavoitteiden arviointi on käynnistynyt. Ilmastolain mukaisessa arvioinnissa tarkastellaan Suomen hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomalaiset jatkavat tänäkin kesänä aktiivista työtä vesistöjen kunnostamiseksi. Vuosina 2019–2024 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja Ahti -ohjelmasta. Kuluvan kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla maata. Hankkeiden keskiössä on valuma-alueiden kuormituksen vähentäminen.Ympäristöministeriö myönsi uusille hankkeille avustuksia yhteensä 4,17 miljoonaa euroa vuonna 2025. Avustuksista noin 1,2 miljoona euroa ohjattiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) Saaristomeren valuma-alueella toteutettaviin hankkeisiin.Lähes 900 000 euroa suunnattiin Uudenmaan vesiensuojeluun. Hankerahoitusta myönnettiin myös yli 200 000 euron edestä Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskusten alueelle.Hankerahoituksen lisäksi ympäristöministeriö on rahoittanut alueellisten vesiensuojelun asiantuntijaverkostoja vajaalla miljoonalla eurolla. Verkostot tuovat toimijoita yhteen, levittävät tietoa ja osaamista ja luovat jatkuvuutta yli hankkeiden ja hallituskausien. Ne myös mahdollistavat avoimen keskustelun ja auttavat verkoston jäseniä muodostamaan yhteisen tahtotilan ja vision alueensa vesiensuojelun painopisteistä.Valuma-alueita koskevia suunnitelmia sekä ulkoista kuormitusta estäviä toimia yhä enemmänKunnostuksia tehdään sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla eli siellä, mistä kuormitus tulee. Ympäristöministeriö pyrkiikin avustamaan yhä enemmän hankkeita, jotka kohdistuvat nimenomaan valuma-alueille. Ilman ulkoisen kuormituksen vähentämistä kunnostustoimien vaikuttavuus jää usein heikoksi tai väliaikaiseksi.Niittoja ja hoitokalastuksia tehdään edelleen siellä, missä ne ovat tehokkain sisäistä kuormitusta hillitsevä ja vedenlaatua parantava toimenpide. Niiden määrä on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt, ja etenkin ruoppauksia harkitaan yhä tarkemmin myös elinympäristöjen hoidon näkökulmasta. Joillain alueilla valuma-aluetoimiin keskittyviä hankkeita on menossa toteutukseen enemmän kuin perinteisiä kunnostustoimia.Myös uusia toimenpiteitä kokeillaan. Imatralla rakennetun joen ekologista tilaa parannetaan vesiperhosten siirtoistutuksilla. Uudellamaalla taas käydään taklaamaan Vantaanjoen PFAS -kuormitusta. Vaelluskalojen ja lintujen elinympäristöjen kunnostamiseksi kokeillaan vesistöön sijoitettavia rankanippuja ja muutetaan patorakenteita paremmin lajien elinolosuhteita tukeviksi esimerkiksi korvaamalla pintapatoja pohjapadoilla. Kunnostushankkeen kautta saadaan oppeja myös kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun. Vaikka tarkat luontotyyppikohtaiset kriteerit ennallistamistoimille vielä puuttuvat, on monissa hankkeissa jo tehty ja tehdään ennallistamiseksi tulkittavia toimia. Hankkeissa mukana noin tuhat toimijaa, yritysten osallistumista toivotaanJo reippaasti yli tuhat toimijaa on toteuttanut vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Ahti -ohjelman kunnostushankkeita vuosina 2019–2024. Toimijoiden joukko on laajentunut osakaskuntien, kuntien ja vesiensuojeluyhdistysten osalta.Valuma-aluetiekartta (2024) ohjaa jatkossakin toimia entistä enemmän valuma-aluille. Tällaiset hankkeet kuitenkin vaativat usein myös enemmän suunnittelua, ja onnistuakseen niihin on saatava mukaan laaja kirjo paikallisia toimijoita, kuten maan- ja metsänomistajia. Yhteistyön rakentaminen ja laadukkaiden suunnitelmien laatiminen vaativat resursseja, mutta maksavat itsensä takaisin vahvempana ja pitkäaikaisempana sitoutumisena hankkeisiin sekä vaikuttavampina tuloksina. Hankkeiden rahoitukseen on pitkään toivottu lisää yritysten panosta. Työ yrityssektorin laajemman osallistamisen mahdollistamiseksi käynnistyi vuonna 2024 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Keväällä 2025 järjestetyn työpajasarjan tuloksena saatiin lisätietoa yritysten halukkuudesta ja valmiuksista osallistua alueensa vesiensuojeluhankkeisiin ja etsittiin hyviä yhteistyön tapoja hallinnon ympäristö- ja elinkeino-osastojen yhteistyön sujuvoittamiseksi. Yrityksistä löytyy aitoa kiinnostusta vesiensuojelua kohtaan osana niiden omaa vastuullisuustoimintaa. Yritykset myös arvostavat mahdollisuutta osallistua oman alueensa lähivesistöjen suojeluun. Ahti -ohjelman avustushaku jatkuu Ympäristöministeriön vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman avustushaku vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi jatkuu. Sen aikataulu tulee todennäköisesti poikkeamaan aiemmista vuosista ja voi viivästyä vuoden 2026 alkuun. Hankehakijoiden kannattaa myös perehtyä täydentäviin rahoitusinstrumentteihin. Kunnostushankkeita rahoitetaan Leader-rahoituksella, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n rahoituksella, maa- ja metsätalousministeriön kalataloudellisilla avustuksilla ja NOUSU-ohjelmasta sekä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella.LisätietojaJenni Jäänheimo (23.6.–4.7.)
erityisasiantuntija
[email protected] 
p. 0295 250 349

Suomalaiset jatkavat tänäkin kesänä aktiivista työtä vesistöjen kunnostamiseksi. Vuosina 2019–2024 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja Ahti -ohjelmasta. Kuluvan kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla maata. Hankkeiden keskiössä on valuma-alueiden kuormituksen vähentäminen.

Lähde: ym.fi