NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus selvittivät Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vaihtoehtoja kohdentaa valtion tukemat vuokra-asunnot entistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikeampi löytää asuntoa markkinoilta. Selvityksessä tarkasteltiin kahta mahdollista toteutustapaa: korottaa hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan ylittyessä sekä solmia jatkossa määräaikaisia vuokrasopimuksia.Voimassa olevan lain mukaan valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaiden tulot tarkastetaan ainoastaan asuntohakemuksen yhteydessä. Tulojen nouseminen asumisen aikana ei vaikuta asukkaan vuokrasopimukseen, jolloin asunnoissa voi asua myös enimmäistulorajan ylittäviä henkilöitä.Helmikuussa julkaistussa ympäristöministeriön selvityksessä tarkasteltiin asuntokuntien tulojen suhdetta valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa vuoden 2025 alusta käyttöön otettuihin tulorajoihin. Valtion pitkällä korkotuella tai aravalainalla tukemissa vuokra-asunnoissa asuvista 11,7 prosenttia olisi vuonna 2022 ylittänyt tulorajat. Pääkaupunkiseudulla osuus oli 15,6 prosenttia. Tulorajat ylittäneiden asuntokuntien osuus on erityisen korkea Helsingin verrattain hyvätuloisilla ja korkeiden markkinaehtoisten neliöhintojen asuinalueilla, kuten Vattuniemessä (36 %) Kalasatama-Kyläsaaressa (32 %) ja Jätkäsaaressa (29 %). ”Valtion tuki vuokra-asuntojen rakentamiseen on perusteltua silloin, kun asunnot kohdistuvat pienituloisimmille ja muille ihmisryhmille, joiden on vaikeaa löytää asuntoa markkinoilta. Tällä hetkellä valtion tukemat asunnot eivät kaikilta osin kohdistu eniten tarvitseville. Sääntelyä on tarpeen edelleen kehittää, jotta yhteiskunnan tuki kohdistuisi oikein”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Selvityksessä hahmotellaan mallia, jossa vuokraa voitaisiin korottaa asukkaan tulojen noustessa Selvityksen mukaan vuokran korottaminen tulojen noustessa olisi määräaikaisia vuokrasopimuksia helpommin yhteensovitettavissa oikeasuhtaisuuden ja kohtuuttomien tilanteiden välttämisen kanssa. Vuokran korottamiseen tulojen noustessa esitetty toteutusmalli vastaisi mahdollisimman hyvin sekä politiikkatavoitteisiin että täyttäisi reunaehdot. Luonnostellussa toteutusmallissa vuokran tulisi nousta joustavasti ja porrastetusti. Mallilla varmistettaisiin, etteivät hyvätuloisimmat asukkaat voi asua loputtoman pitkään paljon markkinahintaista tasoa edullisemmin. Muiden asukkaiden vuokrat eivät saisi nousta hyvätuloisia koskevien toimien vuoksi, vaan heidän vuokransa määräytyisi todellisten kustannusten mukaan. Mallin hallinnolliset lisäkustannukset tulisi kattaa korotuksista saatavalla vuokrahyödyllä. Vuokrahyödyn kertyminen on kuitenkin epävarmaa, koska asukkaat voivat myös muuttaa pois tulotasonsa parantuessa. Tällä hetkellä vain pääkaupunkiseudulla valtion tukemien vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisen vuokratason erotus on tarpeeksi suuri, jotta vuokrankorotukset voisivat kattaa kustannuksensa. Valtion tukemia vuokra-asuntoja tarjoavat toimijat voivat jo nykyisen lain mukaan käyttää nykyiseen tilanteeseen nähden enemmän määräaikaisia vuokrasopimuksia. Lainsäädäntö mahdollistaa myös sen, että vuokrasopimukseen lisätään ehto, jonka mukaan asuminen voi päättyä, jos asukkaan tulot ylittävät sallitun rajan. Tämä on verrattavissa opiskelija-asuntoihin, joissa asumisoikeus perustuu opiskelun jatkumiseen.Jos tulorajat ylittyvät, vuokraoikeutta ei voitaisi siirtää perheenjäsenelle Jos ehdotettua mallia ei sovelleta takautuvasti, jää voimassa oleviin sopimuksiin mahdollisuus siirtää vuokraoikeus perheenjäsenelle. Tällöin asukas voi välttyä vuokrankorotukselta. Selvityksessä ehdotetaankin lisäksi, että vuokraoikeuden siirtoa huoneistossa asuvalle perheenjäsenelle rajataan tilanteessa, jossa tulorajat ylittyvät. Tämä varmistaisi, ettei asuntoa olisi mahdollista siirtää hyötymistarkoituksessa eteenpäin. Vuokraoikeuden siirtoon liittyvät kysymykset ovat olleet myös esillä keväällä huoneenvuokralakityöryhmän mietinnössä, jossa ehdotettiin vuokraoikeuden siirtoon yleisesti sellaista muutosta, että perheenjäsenen tulisi olla asunut asunnossa vähintään vuoden. ”Pidän tätä ehdotusta kannatettavana riippumatta siitä, viedäänkö muita selvityksessä tunnistettuja mahdollisia sääntelymuutoksia eteenpäin. Käynnistämme ympäristöministeriössä asukasvalintasäännösten tarkastelun, jonka tavoitteena on muun muassa varmistaa, että vuokraoikeuden siirto olisi mahdollista vain asukasvalinnan ehtojen, kuten tulorajojen alittumisen, täyttyessä. Näin edistetään valtion tukemien vuokra-asuntojen nykyistä oikeudenmukaisempaa kohdentumista”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Selvityksessä otettiin huomioon molempien toteutustapojen oikeudelliset ja käytännön reunaehdot. Erityistä huomiota kiinnitettiin kustannusten ja hyötyjen arviointiin. Selvityksen ovat laatineet Owal Group Oy ja Pellervon Taloustutkimus PTT. Apuna selvityksessä ovat olleet myös VTT Datahuoneen tilastoanalyysit sekä professori emeritus Juha Karhun ja apulaisprofessori Anu Mutasen oikeudellisia reunaehtoja koskeva selvitys, jossa vaihtoehtoja tarkasteltiin muun muassa huoneenvuokraoikeuden ja valtiosääntöoikeuden näkökulmista. Lisätietoja Tommi Laanti
asuntoneuvos
puh. 0 295 250 146
[email protected] Emma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]
Ympäristöministeriö ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus selvittivät Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vaihtoehtoja kohdentaa valtion tukemat vuokra-asunnot entistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikeampi löytää asuntoa markkinoilta. Selvityksessä tarkasteltiin kahta mahdollista toteutustapaa: korottaa hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan ylittyessä sekä solmia jatkossa määräaikaisia vuokrasopimuksia.
Lähde: ym.fi