NordenBladet — Puhdas energiasiirtymä etenee hyvää vauhtia muun muassa päästökaupan ansiosta. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin lisätoimia taakanjakosektorilla ja erityisesti maankäyttösektorilla, jonka päästöt kasvoivat edellisvuodesta.Valtioneuvosto antoi perjantaina 27. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti ilmastotavoitteita kansallisen ilmastolain ja EU-velvoitteiden mukaisesti. Päästökauppa- ja taakanjakosektorilla raportoidaan päästöjä ja maankäyttösektorilla eri maankäyttöluokkien päästöjä ja nieluja. Ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasujen nettopäästöt – joka tarkoittaa päästöjen ja niitä sitovien nielujen erotusta – laskivat vain yhden prosentin edellisvuoteen verrattuna. Pikaennakkotiedon mukaan maankäyttösektorin päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna ja sektori oli merkittävä päästölähde. Ilman maankäyttösektoria Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat kuusi prosenttia. Päästöt laskevat erityisesti energian- ja lämmöntuotannossa päästökauppasektorilla, jossa päästöt laskivat 14 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kivihiilen kulutus lähes puolittui ja turpeen kulutus laski yli kolmasosan edellisvuodesta. Sähköntuotannossa polttoon perustuva tuotanto on vähentynyt samalla kun tuulivoiman ja ydinvoiman määrä on kasvanut merkittävästi. ”Puhdas energiasiirtymä on jo nyt Suomen menestystarina. Meidän on tärkeää varmistaa, että Suomi säilyy houkuttelevana kohteena vihreille investoinneille myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on esimerkiksi luoda hiilidioksidin talteenoton ja edullisen puhtaan sähkön ympärille uutta teollista toimintaa, jolla korvata fossiilitaloutta”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Mutta kuten ilmastovuosikertomus osoittaa, tarvitsemme lisätoimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Toimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorilla – samalla maankäyttösektorin tietopohjaa tulee vahvistaa, jotta käytössämme on parhain ja ajantasaisin tieto ilmastopolitiikan tukena”, Multala jatkaa. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä lisätoimiaKansallisen ilmastolain mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tällöin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä lisätoimia. Nieluja tulee vahvistaa ja päästöjä vähentää erityisesti maankäyttösektorilla, jossa päästökehitys on tällä hetkellä kasvava.Ilmastolaki sisältää myös päästövähennystavoitteet taakanjako- ja päästökauppasektorille vuosille 2030, 2040 ja 2050. Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan tavoitteiden saavuttamista 15 vuoden aikajänteellä. Vuoteen 2030 mennessä päästökauppa- ja taakanjakosektorin yhteenlaskettuja päästöjä tulee vähentää 60 prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tuoreimman politiikkatoimiskenaarion (KEITO-hanke) mukaan Suomen ilmastolain vuoden 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, jos otetaan huomioon kaikki hiilidioksidin talteenottoteknologioihin perustuvat ratkaisut. Tulevaisuudessa hiilidioksidia voidaan varastoida pysyvästi geologisesti tai hyödyntää tuotteissa. Maankäyttösektori: Metsät ovat kääntyneet nettopäästölähteeksi Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Aiemmin metsät ja maaperä ovat olleet sektorin merkittävä nettonielu, mutta metsät ovat kääntyneet nettopäästölähteeksi, koska puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. Uusimpien kasvihuonekaasuinventaariotietojen mukaan maankäyttösektori on ollut kokonaisuudessaan nettopäästölähde jo vuodesta 2018 lähtien ja metsät vuodesta 2021 alkaen. EU:n LULUCF-asetus velvoittaa jäsenmaita nielujen ylläpitämiseen ja kasvattamiseen sekä päästöjen vähentämiseen. Kaudella 2021–2025 jäsenmaiden on varmistettava, ettei maankäyttösektorista aiheudu laskennallisia päästöjä. Tämän hetken arvioiden mukaan Suomi on jäämässä kauas kauden 2021–2025 velvoitteista ja myös vuoden 2030 tavoitteeseen on matkaa.Ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla Suomi ei saavuta velvoitteita. Taakanjakosektori: Liikenteen päästöt kasvoivat, maatalouden päästöt pysyivät lähes ennallaan Taakanjakosektorin päästöt laskivat noin prosentin edellisvuoteen verrattuna. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätteiden käsittely ja jätteenpoltto, työkoneet ja F-kaasut sekä pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. Sektorin suurimmat päästölähteet ovat liikenne ja maatalous. Maataloudessa päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Liikenteen päästöt kasvoivat neljä prosenttia edellisvuodesta, koska uusiutuvaa polttoainetta jaeltiin vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite on toistaiseksi merkittävin liikenteen päästöihin vaikuttava toimi. Jakeluvelvoite edellyttää, että polttoaineen jakelijoiden on sekoitettava polttoaineen sekaan tietty osuus uusiutuvia polttoaineita. Liikenteen sähköistyminen etenee melko hyvin, ja ladattavien autojen määrä kasvaa Suomessa kiihtyvää tahtia. Suomessa oli vuonna 2024 noin 285 000 ladattavaa henkilöautoa. Sähkön kulutus tieliikenteessä kasvoi 39 prosenttia. Autokanta ei kuitenkaan ole uudistunut vähäpäästöiseksi riittävän nopeasti ilmastotavoitteisiin nähden. On epävarmaa, onnistuuko Suomi puolittamaan taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä EU:n velvoitteen mukaisesti. EU-tasolla asetetut taakanjakosektorin kiintiöt alitettiin vuosina 2021–2023, mutta pikaennakkotiedon mukaan vuoden 2024 Suomelle asetettu kiintiö ylittyi hieman. Päästövähennystahtia on vauhditettava, jotta varmistetaan taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttaminen. Maankäyttösektorin kehitys voi vaikuttaa taakanjakosektorin velvoitteiden saavuttamiseen. Tämän kauden EU-velvoitteiden mukaan, jos maankäyttösektorin tavoitteita ei saavuteta, siirtyisi vaje katettavaksi taakanjakosektorille. Suomen taakanjakosektorin velvoite on jo ennestään tiukka. Maankäyttösektorilta siirtyvän vajeen kattaminen taakanjakosektorin toimilla, kuten esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa, olisi tarvittavan kokoluokan takia käytännössä mahdotonta. Ilmastotoimista linjataan valmisteilla olevissa suunnitelmissa Vuoden 2025 aikana päivitetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) ja energia- ja ilmastostrategia, jotka sisältävät lisätoimia, joilla edistetään ilmastolain tavoitteiden ja EU-velvoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli vuoden 2024 aikana metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin. Hallituksen on tarkoitus linjata maankäyttösektorilla toteutettavista lisätoimista osana energia- ja ilmastostrategian valmistelua. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja energia- ja ilmastostrategia on tarkoitus antaa selontekoina eduskunnalle vuoden 2025 aikana. Valmistelussa hyödynnetään uusimpia skenaariolaskelmia ja vaikutusten arviointeja, joita tuottaa muun muassa Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja -skenaariot (KEITO) -hanke. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös Suomessa on tärkeää varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja hallita niihin liittyviä riskejä ennakoiden. Suomi edistää varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ilmastolain mukaisen Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) avulla. Toimia edistettiin laajasti eri yhteiskunnan osa-alueilla vuoden 2024 aikana. Sopeutumistoimet esimerkiksi tunnistetaan entistä vahvemmin osana kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Puhdas energiasiirtymä etenee hyvää vauhtia muun muassa päästökaupan ansiosta. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin lisätoimia taakanjakosektorilla ja erityisesti maankäyttösektorilla, jonka päästöt kasvoivat edellisvuodesta.
Lähde: ym.fi