NordenBladet — Suomalaiset jatkavat tänäkin kesänä aktiivista työtä vesistöjen kunnostamiseksi. Vuosina 2019–2024 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja Ahti -ohjelmasta. Kuluvan kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla maata. Hankkeiden keskiössä on valuma-alueiden kuormituksen vähentäminen.Ympäristöministeriö myönsi uusille hankkeille avustuksia yhteensä 4,17 miljoonaa euroa vuonna 2025. Avustuksista noin 1,2 miljoona euroa ohjattiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) Saaristomeren valuma-alueella toteutettaviin hankkeisiin.Lähes 900 000 euroa suunnattiin Uudenmaan vesiensuojeluun. Hankerahoitusta myönnettiin myös yli 200 000 euron edestä Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskusten alueelle.Hankerahoituksen lisäksi ympäristöministeriö on rahoittanut alueellisten vesiensuojelun asiantuntijaverkostoja vajaalla miljoonalla eurolla. Verkostot tuovat toimijoita yhteen, levittävät tietoa ja osaamista ja luovat jatkuvuutta yli hankkeiden ja hallituskausien. Ne myös mahdollistavat avoimen keskustelun ja auttavat verkoston jäseniä muodostamaan yhteisen tahtotilan ja vision alueensa vesiensuojelun painopisteistä.Valuma-alueita koskevia suunnitelmia sekä ulkoista kuormitusta estäviä toimia yhä enemmänKunnostuksia tehdään sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla eli siellä, mistä kuormitus tulee. Ympäristöministeriö pyrkiikin avustamaan yhä enemmän hankkeita, jotka kohdistuvat nimenomaan valuma-alueille. Ilman ulkoisen kuormituksen vähentämistä kunnostustoimien vaikuttavuus jää usein heikoksi tai väliaikaiseksi.Niittoja ja hoitokalastuksia tehdään edelleen siellä, missä ne ovat tehokkain sisäistä kuormitusta hillitsevä ja vedenlaatua parantava toimenpide. Niiden määrä on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt, ja etenkin ruoppauksia harkitaan yhä tarkemmin myös elinympäristöjen hoidon näkökulmasta. Joillain alueilla valuma-aluetoimiin keskittyviä hankkeita on menossa toteutukseen enemmän kuin perinteisiä kunnostustoimia.Myös uusia toimenpiteitä kokeillaan. Imatralla rakennetun joen ekologista tilaa parannetaan vesiperhosten siirtoistutuksilla. Uudellamaalla taas käydään taklaamaan Vantaanjoen PFAS -kuormitusta. Vaelluskalojen ja lintujen elinympäristöjen kunnostamiseksi kokeillaan vesistöön sijoitettavia rankanippuja ja muutetaan patorakenteita paremmin lajien elinolosuhteita tukeviksi esimerkiksi korvaamalla pintapatoja pohjapadoilla. Kunnostushankkeen kautta saadaan oppeja myös kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun. Vaikka tarkat luontotyyppikohtaiset kriteerit ennallistamistoimille vielä puuttuvat, on monissa hankkeissa jo tehty ja tehdään ennallistamiseksi tulkittavia toimia. Hankkeissa mukana noin tuhat toimijaa, yritysten osallistumista toivotaanJo reippaasti yli tuhat toimijaa on toteuttanut vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Ahti -ohjelman kunnostushankkeita vuosina 2019–2024. Toimijoiden joukko on laajentunut osakaskuntien, kuntien ja vesiensuojeluyhdistysten osalta.Valuma-aluetiekartta (2024) ohjaa jatkossakin toimia entistä enemmän valuma-aluille. Tällaiset hankkeet kuitenkin vaativat usein myös enemmän suunnittelua, ja onnistuakseen niihin on saatava mukaan laaja kirjo paikallisia toimijoita, kuten maan- ja metsänomistajia. Yhteistyön rakentaminen ja laadukkaiden suunnitelmien laatiminen vaativat resursseja, mutta maksavat itsensä takaisin vahvempana ja pitkäaikaisempana sitoutumisena hankkeisiin sekä vaikuttavampina tuloksina. Hankkeiden rahoitukseen on pitkään toivottu lisää yritysten panosta. Työ yrityssektorin laajemman osallistamisen mahdollistamiseksi käynnistyi vuonna 2024 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Keväällä 2025 järjestetyn työpajasarjan tuloksena saatiin lisätietoa yritysten halukkuudesta ja valmiuksista osallistua alueensa vesiensuojeluhankkeisiin ja etsittiin hyviä yhteistyön tapoja hallinnon ympäristö- ja elinkeino-osastojen yhteistyön sujuvoittamiseksi. Yrityksistä löytyy aitoa kiinnostusta vesiensuojelua kohtaan osana niiden omaa vastuullisuustoimintaa. Yritykset myös arvostavat mahdollisuutta osallistua oman alueensa lähivesistöjen suojeluun. Ahti -ohjelman avustushaku jatkuu Ympäristöministeriön vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman avustushaku vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi jatkuu. Sen aikataulu tulee todennäköisesti poikkeamaan aiemmista vuosista ja voi viivästyä vuoden 2026 alkuun. Hankehakijoiden kannattaa myös perehtyä täydentäviin rahoitusinstrumentteihin. Kunnostushankkeita rahoitetaan Leader-rahoituksella, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n rahoituksella, maa- ja metsätalousministeriön kalataloudellisilla avustuksilla ja NOUSU-ohjelmasta sekä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella.LisätietojaJenni Jäänheimo (23.6.–4.7.)
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 349
Suomalaiset jatkavat tänäkin kesänä aktiivista työtä vesistöjen kunnostamiseksi. Vuosina 2019–2024 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja Ahti -ohjelmasta. Kuluvan kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla maata. Hankkeiden keskiössä on valuma-alueiden kuormituksen vähentäminen.
Lähde: ym.fi