NordenBladet — ASP- ja asuntolainojen valtiontakauslainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan ympäristöministeriössä. Uudistuksella pyritään siihen, että järjestelmä olisi aiempaa ymmärrettävämpi ja pankkien näkökulmasta yksinkertaisempi soveltaa. Lausuntokierroksella oleva esitysluonnos sisältää runsaasti muutoksia, jotka vaikuttavat sekä nykyisiin että tuleviin asuntosäästäjiin, ensiasunnon ostajiin ja lainansaajiin. Muutoksia sovellettaisiin pääsääntöisesti sekä olemassa oleviin että uusiin asuntosäästösopimuksiin ja lainoihin. Lausuntoaikaa on 11.10.2024 asti.
ASP- ja asuntolainojen valtiontakauslainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan ympäristöministeriössä. Uudistuksella pyritään siihen, että järjestelmä olisi aiempaa ymmärrettävämpi ja pankkien näkökulmasta yksinkertaisempi soveltaa. Lausuntokierroksella oleva esitysluonnos sisältää runsaasti muutoksia, jotka vaikuttavat sekä nykyisiin että tuleviin asuntosäästäjiin, ensiasunnon ostajiin ja lainansaajiin. Muutoksia sovellettaisiin pääsääntöisesti sekä olemassa oleviin että uusiin asuntosäästösopimuksiin ja lainoihin. Lausuntoaikaa on 11.10.2024 asti.
NordenBladet — Tutkimukset panssarilaiva Ilmarisen hylyn tyhjentämiseksi öljystä jatkuvat 12.–18.8.2024 Merivoimien monitoimialus Louhella. Vuoden 2023 alusta voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muutoksen johdosta riskihylkyjen tiedustelu ja tarkkailu on säädetty kuuluvaksi Suomen ympäristökeskukselle (Syke), joka koordinoi Ilmarisella tehtävää tutkimusta.
Tutkimukset panssarilaiva Ilmarisen hylyn tyhjentämiseksi öljystä jatkuvat 12.–18.8.2024 Merivoimien monitoimialus Louhella. Vuoden 2023 alusta voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muutoksen johdosta riskihylkyjen tiedustelu ja tarkkailu on säädetty kuuluvaksi Suomen ympäristökeskukselle (Syke), joka koordinoi Ilmarisella tehtävää tutkimusta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 249,6 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2025. Summa on 6,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarvioesityksessä.
Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 249,6 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2025. Summa on 6,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarvioesityksessä.
NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 24. kesäkuuta 2024, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran toiminnot itsenäisenä virastona päättyvät, ja sen tehtävät siirretään ympäristöministeriöön vuonna 2025. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja laista Ara-lain kumoamiseksi ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä 23.8.2024 mennessä.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 24. kesäkuuta 2024, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran toiminnot itsenäisenä virastona päättyvät, ja sen tehtävät siirretään ympäristöministeriöön vuonna 2025. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja laista Ara-lain kumoamiseksi ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä 23.8.2024 mennessä.
NordenBladet — Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Pyöriäispopulaation levinneisyyttä ja kannan kokoa Itämeren pääaltaalla kartoitetaan kansainvälisessä hankkeessa, jossa on Suomen lisäksi mukana Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Liettua ja Viro. Edellisen kerran vastaava kartoitus on tehty vuosina 2011-2013. Tarkka kuva pyöriäisen esiintymisestä on ensiarvoisen tärkeää, jotta suojelutoimet voidaan kohdistaa tehokkaasti ja oikein. Lajin suojelemisen tueksi kaivataan myös näköhavaintoja kansalaisilta.
Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Pyöriäispopulaation levinneisyyttä ja kannan kokoa Itämeren pääaltaalla kartoitetaan kansainvälisessä hankkeessa, jossa on Suomen lisäksi mukana Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Liettua ja Viro. Edellisen kerran vastaava kartoitus on tehty vuosina 2011-2013. Tarkka kuva pyöriäisen esiintymisestä on ensiarvoisen tärkeää, jotta suojelutoimet voidaan kohdistaa tehokkaasti ja oikein. Lajin suojelemisen tueksi kaivataan myös näköhavaintoja kansalaisilta.
NordenBladet — Ympäristöministeriön koordinoimassa DNSH in Finland -hankkeessa laadittiin ohjeita viranomaisille ja yrityksille ei merkittävää haittaa -periaatteen (Do No Significant Harm, DNSH) soveltamisesta.
Ympäristöministeriön koordinoimassa DNSH in Finland -hankkeessa laadittiin ohjeita viranomaisille ja yrityksille ei merkittävää haittaa -periaatteen (Do No Significant Harm, DNSH) soveltamisesta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on valmistellut rakennusten elinkaaren vähähiilisyyden arvioinnin säädösohjausta vuodesta 2016 lähtien. Käynnissä oleva ilmasto-selvitys- ja raja-arvoasetusten valmistelu perustuu rakentamislakiin ja sen niin sanottuun korjaussarjaan.
Ympäristöministeriö on valmistellut rakennusten elinkaaren vähähiilisyyden arvioinnin säädösohjausta vuodesta 2016 lähtien. Käynnissä oleva ilmasto-selvitys- ja raja-arvoasetusten valmistelu perustuu rakentamislakiin ja sen niin sanottuun korjaussarjaan.
NordenBladet — Päästöt laskevat energiantuotannossa tuntuvasti, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen kansallisten tavoitteiden sekä EU-tasolla asetettujen velvoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti toimia on tehtävä maankäyttösektorilla ja taakanjakosektorilla.Valtioneuvosto antoi torstaina 27. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja ilmastotavoitteita. Päästökauppa- ja taakanjakosektorilla raportoidaan päästöjä ja maankäyttösektorilla eri maankäyttöluokkien päästöjä ja nieluja. Ilmastovuosikertomuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöt laskivat 11 prosenttia vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Päästöt laskevat jopa odotettua nopeammin energian- ja lämmöntuotannossa päästökauppasektorilla, jossa päästöt laskivat jopa 19 prosenttia edellisvuodesta. Positiivisen kehityksen taustalla oli erityisesti kivihiilen ja turpeen kulutuksen merkittävä lasku. Samalla ydin- ja tuulivoiman osuudet energiantuotannossa kasvoivat. ”Sähköntuotantomme on jo nyt lähes päästötöntä ja pystymme myös vauhdittamaan fossiilisten päästöjen laskua edelleen. Ydinvoima on tärkeä osa ratkaisua. Mittakaavaltaan hiilidioksidin talteenotto tehtaiden piipuista on suurin mahdollisuus, ja sille kehitämme kannusteita. Suurin haasteemme on maankäyttösektorin mittava nieluvaje, jonka vahvistamiseksi valmistelemme toimenpiteitä“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Uusia toimia tarvitaan ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat. Arvioiden mukaan lisätoimien tarve hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035 vastaa suuruudeltaan lähes puolta Suomen tämänhetkisistä kokonaispäästöistä, eli lisätoimien tarve olisi noin 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisätoimia tarvitaankin kaikilla sektoreilla. Laissa on asetettu tavoite myös vuodelle 2030. Lain mukaan kokonaispäästöjä, eli taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin yhteenlaskettuja päästöjä, on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ennustettu kehitys on lähellä tavoitetasoa mutta vaatii vielä lisäponnisteluita. Lisätoimien tarve vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi on 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Taakanjakosektorin EU-velvoitteen saavuttamisessa epävarmuuttaTaakanjakosektorin päästöt laskivat 5,3 prosenttia vuonna 2023. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja F-kaasut sekä pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. Päästöt laskivat kaikissa päästöluokissa, myös liikenteessä ja maataloudessa, jotka ovat sektorin suurimmat päästölähteet. Maatalouden päästöt vähenivät prosentin verran. Liikenteen päästöt vähenivät noin neljä prosenttia.
”Autoilu ei puhdistu hetkessä, mutta puhdistuu kuitenkin. Olemme päättäneet jatkaa sähköisten työsuhdeautojen veroporkkanaa, jota ala on pitänyt tärkeimpänä apuna viime vuosien sähköautobuumille. Suomi ottaa käyttöön EU:n uuden polttoaineenjakelijoiden päästökauppajärjestelmän, joka vahvistaa päästöhinnoittelua tuntuvasti”, Mykkänen huomioi. Taakanjakosektorilla Suomen EU-tasolla määritetty velvoite on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tällä hetkellä on epävarmuutta siitä, onnistuuko Suomi tässä tavoitteessa.Kokonaisuudessaan taakanjakosektorin päästöt ovat laskeneet hitaasti verrattuna päästökauppasektoriin ja suhteessa ilmastotavoitteisiin. Tähän mennessä Suomi on pysynyt vuotuisten kiintiöiden puitteissa, mutta päästövähennyksiä tarvitaan lisää kiintiöiden pienetessä mentäessä kohti vuotta 2030.Maankäyttösektori jäämässä kauas kauden 2021-2025 EU-velvoitteistaMaankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Metsän nielun koko vaihtelee paljon vuosittain, mutta nielu on pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Maankäyttösektori palasi pikaennakkotietojen mukaan pieneksi nettonieluksi vuonna 2023, mutta tiedot tarkentuvat myöhemmin. Maankäyttösektori on ollut päästölähde vuosina 2018, 2021 ja 2022. Tämän hetken arvion mukaan Suomi on jäämässä kauas kauden 2021–2025 EU-velvoitteista maankäyttösektorilla. Vajeen kattamiseksi Suomen on mahdollista pyrkiä ostamaan nieluyksiköitä muilta jäsenmailta. Jos velvoitetta ei saavuteta tämänkään jälkeen, tulisi vaje kattaa taakanjakosektorin lisätoimilla. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdotonta jo entuudestaan tiukkojen velvoitteiden vuoksi. Tällöin Suomi joutuisi todennäköisesti hankkimaan taakanjakosektorin päästöyksiköitä muilta jäsenmailta. Sekä maankäyttösektorin että taakanjakosektorin yksiköiden saatavuudesta ja hinnasta ei ole varmuutta. Ilmastotoimista linjataan valmisteilla olevissa strategioissa ja suunnitelmissa Ilmastovuosikertomus kokoaa tietopohjaa tuleviin suunnitelmiin, joissa linjataan ilmastotoimista. Energia- ja ilmastostrategia sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Siinä tarkastellaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Strategian valmistelun yhteydessä linjataan hallitusohjelman mukaisesta päästövelan lyhennysohjelmasta, jonka tarkoituksena on vuosikymmenen alusta lähtien kertyneen päästövelan kääntäminen laskuun. Valmisteilla olevassa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) linjataan taakanjakosektorin toimista. Suunnitelmat valmistellaan rinnakkain ja niiden on määrä valmistua vuonna 2025.
Hallitus on myös sitoutunut jatkamaan maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavia toimia toimeenpanemalla Kansallisen metsästrategia 2035:n. Lisäksi valmistelussa on metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti.Ilmastonmuutoksen edetessä sopeutumisesta tulee yhä tärkeämpääKansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpano käynnistyi vuonna 2023. Uudet ilmastoriskeihin liittyvät tietoaineistot auttavat kohdistamaan sopeutumistoimia oikein. Ilmastoriskien tunnistaminen ja sopeutumistoimien suunnittelu etenivät myös Suomen alueilla ja kunnissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on tärkeää aktiivisesti varautua ja riskejä ennakoida osana eri toimialojen omaa suunnittelua.Lisätiedot:Lyydia Ylönen (poliittiset kysymykset) ministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]Hanne Siikavirta (ilmastovuosikertomus) neuvotteleva virkamies p. 0295 250 049 [email protected]
Päästöt laskevat energiantuotannossa tuntuvasti, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen kansallisten tavoitteiden sekä EU-tasolla asetettujen velvoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti toimia on tehtävä maankäyttösektorilla ja taakanjakosektorilla.
NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten seurantakatsaukset vuosilta 2020–2023 ovat valmistuneet. Seurantakatsaukset käsittelevät pääministeri Sanna Marinin hallituksen neuvottelemia MAL-sopimuksia.ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö tiedottavatValtio solmi MAL-sopimukset Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kanssa vuonna 2020 ja Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seutujen kanssa vuonna 2021. Sopimuksissa valtio ja kaupunkiseudut määrittelivät yhteiset tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämiselle, lähivuosien asuntotuotannolle sekä kestävää liikkumista ja liikennejärjestelmää kehittäviin toimenpiteisiin.Asuntotuotanto kasvoi jopa ennätyslukemiinKaupunkiseutujen väestömäärän ennustetaan jatkavan voimakasta kasvua, joten asuntotuotannon vauhdittaminen oli yksi keskeisiä sopimusten tavoitteita.Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla kunnianhimoiset asuntotuotantotavoitteet ylitettiin. Esimerkiksi Helsingin seudulle valmistui yli 77 000 asuntoa, kun tavoite oli 66 000 asuntoa. Tampereen seudulle valmistui 21 600 asuntoa, kun tavoite oli 13 400.Kaavoittamalla riittävästi sopimuskauden aikana kaupunkiseutujen kunnat huolehtivat myös siitä, että edellytykset asuntorakentamiselle ovat hyvät myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Helsingin seudulla kaavoitettiin sopimuskauden aikana 5,4 miljoonaa neliökilometriä rakennusoikeutta asumiselle.Seuduille syntyi myös merkittävä määrä valtion tukemia asuntoja. Esimerkiksi Jyväskylän seudulle valmistuneista asunnoista noin kolmannes oli valtion tukemia. Kaupunkiseuduilla kiinnitettiin huomiota myös asuntotuotannon laatuun ja monipuolisuuteen sekä asuinalueiden tasapainoiseen kehittämiseen ja eriytymisen ehkäisyyn.Rakentaminen kohdentui entistä vahvemmin kestävän liikkumisen vyöhykkeilleMAL-sopimusten keskeisenä tavoitteena on ohjata kaavoituksella asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista siten, että liikkumiseen liittyvät valinnat ovat kestäviä. Tämä edistää arjen sujuvuutta ja yhdyskuntarakenteen kestävyyttä. Kestävää liikkumista ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne.Sopimuskaudella asuinrakentaminen ja kaavoitus kohdistuivat kaupunkiseuduilla entistä vahvemmin keskustoihin ja kestävästi saavutettaville alueille, joilla on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Esimerkiksi Turun MAL-kaupunkiseudulla uusista asunnoista 78 prosenttia rakennettiin kestävän liikkumisen vyöhykkeille, ja Tampereen seudulla asuntotuotannosta 84 prosenttia kohdistui keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille.Kestävän liikkumisen edellytykset paranivatLiikenteen panostukset kohdistuivat erityisesti kestävään liikkumiseen, joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen.Koronavuosien 2020–2021 jälkeen joukkoliikenteen käytössä on rikottu ennätyksiä Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi Oulun seudulla joukkoliikenteen 10 miljoonan matkamäärän raja ylittyi ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Myös Helsingin seudulla kestävien kulkutapojen osuus kasvoi pitkäjänteisen MAL-yhteistyön ansioista.Valtion tuella joukkoliikenteeseen on ollut merkittävä vaikutus. Esimerkiksi Kuopion kaupunkiseudulla on lisätty joukkoliikenteen vuoroja, kehitetty matkaketjuja ja varmistettu lippujen hintojen kilpailukykyisyys. Jyväskylän seudulla on onnistuneesti laajennettu joukkoliikenteen toimialuetta kattamaan lähes koko kaupunkiseutu.Myös kävelyn ja pyöräilyn edellytykset paranivat. Valtio tuki niitä valtionavustuksin ja kustannustehokkain hankkein. Esimerkiksi Lahden seudulla toteutettiin pyörien pysäköintipaikkoja, kevyen liikenteen väyliä, määriteltiin pyöräilyn pääverkko ja otettiin käyttöön kaupunkipyöräjärjestelmä Lahdessa.Monia kestävää liikkumista tukevia hankkeita käyntiinRaitiotiehankkeet edistyivät suunnitellusti. Tampereen seudulla raitiotie laajeni Hatanpään suuntaan ja toisen vaiheen rakentaminen eteni kohti Lentävänniemeä. Helsingin seudulla edistyi Vantaan raitiotien sekä Vihdintien ja Viikin–Malmin pikaraitioteiden suunnittelu. Turun seudulla eteni Turun raitiotien suunnittelu.Sopimuskaudella toteutettiin investointeja, jotka tukevat raideliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä. Helsingin seudulla pääradan Pasila–Riihimäki-välin ja Helsinki–Pasila-välin toimenpiteet etenivät suunnitellusti ja Espoon kaupunkiradan toteutus eteni pääosin sovitusti. Haasteena on vielä uusien lähijunavarikoiden sijainnista sopiminen. Tampereen seudulla M-junan liikennöinti lisäsi lähijunaliikennettä, ja uutta asemaverkostoa pohjustettiin seudullisin suunnitelmin. Oulun seudulla valmistui Oritkarin kolmioraide.Yhteistyö kaupunkiseuduilla tiivistynytMAL-sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021. Näillä kaupunkiseuduilla sopimukset ovat tiivistäneet yhteistyötä kaupunkiseudun kuntien välillä. Seuduilla on esimerkiksi laadittu kehityskuvat tai kaupunkiseutusuunnitelmat, joissa linjataan koko seudun yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelmat vahvistavat kuntien yhteistä näkemystä seudun kehittämisestä.Myös Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla seudullinen yhteistyö maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa jatkui tiiviinä.Neuvottelut sopimusten päivittämisestä kaudelle 2024–2027 käynnissäNeuvottelut MAL-sopimusten tavoitteiden päivittämisestä vuosille 2024–2035 ja seuraavan nelivuotiskauden 2024–2027 toimenpiteistä käynnistyivät syyskuussa 2023 kaikkien seutukuntien kanssa.Neuvotteluita jatketaan heti kesälomien jälkeen, ja ne on tarkoitus saada valmiiksi alkusyksyn aikana.MAL-sopimusten seurantakatsaukset (kohdassa ”Sopimusten toteutuminen ja vaikuttavuus”)
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten seurantakatsaukset vuosilta 2020–2023 ovat valmistuneet. Seurantakatsaukset käsittelevät pääministeri Sanna Marinin hallituksen neuvottelemia MAL-sopimuksia.
NordenBladet — Saimaan verkkokalastuskielto päättyy 30.6. Metsähallitus sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kehottavat välttämään verkkokalastusta saimaannorpan tärkeillä elinalueilla myös heinäkuussa. Verkkokalastus on merkittävä uhka saimaannorppakannalle.Ympäristöministeriö ja Metsähallitus tiedottavat”Yhteisten ponnistelujen ansiosta saimaannorppakanta on kasvanut. Toimia tämän erittäin uhanalaisen lajin suojelemiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen. Verkkokalastusta tulisi välttää norppa-alueella myös heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Tänä vuonna pesälaskennoissa havaittiin 83 saimaannorpan kuuttia. Suojelutoimien ansiosta norppakanta on kasvanut ja palannut pesimään alueille, joilta se on aikaisemmin ihmisen toiminnan seurauksena hävinnyt. Tämän vuoksi kalastusrajoitusalueita on laajennettu, mutta norppia liikkuu aikaisempaa enemmän myös niiden ulkopuolella.”Tänä talvena syntyneistä saimaannorpan poikasista joka viidennen havaittiin kuolleen jo ennen vieroitusta. Runsaan poikaskuolleisuuden vuoksi tämä ikäluokka on jäämässä pieneksi ja kannan elpymisen turvaamiseksi on tärkeää minimoida kalanpyydyskuolleisuus. Kaikki verkot ovat norpille vaarallisia myös verkkokalastuskiellon päätyttyä. Heinäkuu on erityisen vaarallista aikaa keväällä syntyneille kuuteille, jotka liikkuvat paljon opetellessaan kalastamaan ja tutustuessaan elinympäristöönsä”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta sanoo.Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen. Norppa saavuttaa sukukypsyyden vasta 4–6-vuotiaana ja kannan kasvua hidastaa nuoriin ikäluokkiin kohdistuva suuri kuolleisuus. Tämän vuoksi vain osa syntyneistä selviää lisääntymisikäiseksi.Kuutteja sotkeutuu etenkin kalaverkkoihin ja hukkuu löysänieluisiin katiskoihin. Norppavesillä saa kalastaa katiskalla, jonka nielu ei veny yli 15 cm leveämmäksi eikä kuutti pääse katiskaan kalojen perässä. Katiskan nielun venymisen voi estää katiskaan suunnitelluilla nielurajoittimilla tai esimerkiksi nippusiteillä. Saimaannorpalle verkkoja turvallisempi kalastusmuoto ovat rysät.Kalastusrajoitusten ja norppaturvallisten kalastusvälineiden käytön myötä norppakuolemat ovat vähentyneet. Ympärivuotiset pyydyskiellot ja keväinen verkkokalastuskielto koskevat nykyään suurta osaa Saimaasta. Pyydysvälinerajoitukset ja rajoitusalueet esitetään verkkopalvelussa osoitteessa kalastusrajoitus.fi.Kuolleista ja vahingoittuneista norpista tulee ilmoittaa MetsähallitukselleKalanpyydyksiin hukkuu vuosittain Metsähallitukselle tehtyjen ilmoitusten mukaan keskimäärin kuusi yksilöä. Todellisuudessa määrä on tätä korkeampi, koska osa pyydyskuolemista tulee tietoon sattumalta. Tänä vuonna kalanpyydyksiin on toistaiseksi kuollut ilmoitusten perusteella kaksi norppaa.Kalastuslain mukaisesti pyydyksen haltijan on ilmoitettava viipymättä saimaannorpan jäämisestä pyydykseen. Myös muista kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista pyydetään ilmoittamaan viipymättä Metsähallitukselle puhelimitse numeroon 0206 39 5000. Mikäli kuollut norppa löytyy vedestä, on varmistettava, etteivät aallot vie sitä mennessään.LisätietojaMiina Auttila luonnonsuojelun erityisasiantuntija Metsähallitus, Luontopalvelut p. 040 6376 324Saimaannorppa | MetsähallitusNorppatilanne -palvelu | MetsähallitusKalastusrajoitukset ja -alueet
Saimaan verkkokalastuskielto päättyy 30.6. Metsähallitus sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kehottavat välttämään verkkokalastusta saimaannorpan tärkeillä elinalueilla myös heinäkuussa. Verkkokalastus on merkittävä uhka saimaannorppakannalle.
