NordenBladet —Valtakunnansyyttäjän viran hakuaika päättyi tänään 12. tammikuuta. Virkaa haki 6 henkilöä. Vakituinen virka täytetään 1.10.2022 alkaen.Hakijat ovat: Martti HuhtalaLeena Hurmala-KanervaAri-Pekka KoivistoJukka RappeTeemu SaarimaaArto TurkkiValtakunnansyyttäjän virka tuli avoimeksi nykyisen viranhaltijan siirtyessä eläkkeelle.Valtakunnansyyttäjä toimii ylimpänä syyttäjänä ja johtaa syyttäjätoimintaa. Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on myös edistää ja valvoa syyttäjäntoimen laillisuutta ja yhdenmukaisuutta. Valtakunnansyyttäjä johtaa Valtakunnansyyttäjänvirastoa ja vastaa sen tuloksellisuudesta.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriön asettama koronatestausvalmiuden asiantuntijaryhmä on valmistellut suosituksen omaehtoisesta koronaviruksen kotitestauksesta. Tarkoituksena on täsmentää omaehtoisen kotitestauksen käytön aiheita sekä selkeyttää testituloksesta johtuvia toimenpiteitä.Kotitestit ovat omaehtoisesti laajalti jo käytössä. Niiden herkkyys oireisen taudin toteamisessa on parhaimmillaan kohtuullisen hyvä.Kotitestaamista suositellaan erityisesti henkilöille, joilla on lieviä koronavirustartuntaan sopivia oireita sekä oireisille alle 12-vuotiaille ja samanaikaisesti hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen.Lisäksi suositellaan, että oireettomat koronavirukselle altistuneet tekevät kotitestin vähintään kahdesti kolmen päivän välein nimenomaan oireettomien testaamiseen tarkoitetulla testillä.Jos kotitestitulos on positiivinen, siihen on suhtauduttava samoin kuin virallisella testillä saatuun positiiviseen tulokseen. Käytännössä tämä tarkoittaa omaehtoista eristystä eli pysymistä kotona, kontaktien minimoimista ja mahdollisuuksien mukaan myös edeltävän 2-3 vuorokauden ajalta tiedossa olevien kontaktien informoimista.Negatiivinen testitulos ei poissulje tartunnan mahdollisuutta. Oireisen ihmisen tulee välttää kontakteja taudinaiheuttajasta riippumatta.Vain terveydenhuollossa tehdyllä testillä on virallinen asemaPositiivista testitulosta ei automaattisesti ole tarvetta aina varmistaa terveydenhuollossa tehdyllä testillä, vaikka sitä suositellaan edelleen paikallisen testauskapasiteetin puitteissa. Syitä positiivisen kotitestituloksen varmistamiseen terveydenhuollossa voivat olla mm. tarve eristys- tai karanteenipäätökseen ja sen mukaiseen päivärahaan, tarve saada tulos koronapassia varten, vakavat oireet, riskiryhmään kuuluminen, raskaus tai työskentely hoito- tai hoivatyössä.Kotitestin tekeminen ei saa viivästyttää vakavasti sairaan potilaan hakeutumista hoitoon eikä riskiryhmään kuuluvan henkilön hakeutumista viralliseen koronatestaukseen. Alueet ohjeistavat tarkemmin hoitoon ja viralliseen testiin hakeutumisessa noudatettavista periaatteista.Kotitestauksella ei ole virallista asemaa mahdollisten etuuksien, eristys- ja karanteenipäätösten tai koronapassiin oikeuttavien merkintöjen osalta.Kotitestaus ei myöskään korvaa terveydenhuollon tekemää testiä tilanteissa, joissa henkilö on saanut paikallisilta viranomaisilta tai lääkäriltään ohjeen tällaiseen hakeutua.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on jo aiemmin ohjeistanut kotitestien käyttöä, eivätkä nämä ohjeet syrjäytä aiemmin annettuja ohjeita.
NordenBladet —Valtion nykyinen virka- ja työehtosopimus päättyy helmikuun lopussa. Valtion neuvottelut uusista virka- ja työehtosopimuksista alkavat keskiviikkona 12.1.2022. Ensimmäisessä tapaamisessa käydään lävitse taloudellista katsausta, työmarkkinaneuvottelujen tilannetta, sovitaan toimintatavoista sekä tarkemmasta neuvotteluaikataulusta.Neuvotteluosapuolet tapaavat seuraavan kerran 17.1.2022, jolloin neuvotteluosapuolet antavat tavoitteensa.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaHeidi Kaila, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 313 – EU-asioiden komitean asettaminenMerja Saaritsa-Lantta, erityisasiantuntija p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävään määrääminen ja sivuakkreditoinnin päättäminen – Ulkoministeriön kaupallisen neuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen (sijaisuus)Katja Fokin, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 176 – Diplomaattisten edustustojen, konsuliedustustojen tai kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimivien edustustojen työntekijöiden perheenjäsenten ansiotyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Ukrainan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOikeusministeriöJussi Matikkala, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 486 – Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiHeini Huotarinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 127 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta sekä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden ohjesäännön muuttamisesta. – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle neuvoston direktiivien muuttamisesta (direktiivit unionin kansalaisen äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa)SisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisesta – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaValtiovarainministeriöAnnika Klimenko, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 180 – Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2022 talousarvioksi sekä esityksestä vuoden 2022 talousarvioesityksen (HE 146/2021 vp) täydentämisestä (HE 216/2021 vp; EK 48/2021 vp vuodelle 2022)Maarit Pihkala, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 310 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain ja finanssivalvonnasta annetun lain 3 ja 20 b §:n muuttamisestaPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065 – Eduskunnan kirjelmä EK 22/2021 vp – O 4/2021 vp Valtiontalouden tarkastusviraston taloudenhoitoOpetus- ja kulttuuriministeriöAtte Jääskeläinen, ylijohtaja p. 0295 330 309 – Ammattikorkeakoulujen toimilupien muuttamista koskevat päätökset – Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisestaElina Anttila, hallitussihteeri p. 0295 330 184 – Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenMaa- ja metsätalousministeriöTimo Rämänen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 197 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi eläinten lääkitsemisestä annetun lain sekä eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 205/2021 vp; EV 217/2021 vp)Hannu Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 478 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rehulain muuttamisesta (HE 206/2021 vp; EV 187/2021 vp)Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152 – Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kalastussäännön voimassaoloajan pidentämisestä noottienvaihdolla Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 219/2021 vp; EV 230/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöVeli-Matti Syrjänen, liikenneneuvos p. 0295 342 124 – Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista tieliikenteen ajo- ja lepoaikoihinEeva Ovaska, hallitussihteeri p. 0295 342 354 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisestaEeva Asikainen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 174 – Valtioneuvoston asetus pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdystä sopimuksestaHelinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017 – Suomen tasavallan ja Perun tasavallan välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenTyö- ja elinkeinoministeriöKari Klemm, hallitusneuvos p. 0295 063 523 – Valtioneuvoston suostumus Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaanKirsi Hyttinen, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 048 263 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rekrytointitukikokeilusta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 160/2021 vp; EV 203/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöHenna Huhtamäki, hallitusneuvos p. 0295 163 072 – Valtioneuvoston asetus sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdystä sopimuksestaLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521 – Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenElina Kotovirta, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 713 – Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisestaEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 129/2021 vp; EV 208/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaMaria Waltari, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 337 – Maailman terveysjärjestö WHO:n hallintoneuvoston 150. kokous 24.-29.1.2022Harri Isokorpi, matemaatikko, esittelijä p. 0295 163 429 – Valtioneuvoston asetus yrittäjän eläkelain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisestaYmpäristöministeriöJorma Pietiläinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 250 228 – Korkotukiasuntolainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelma vuodeksi 2022Charlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364 – Valtioneuvoston asetus valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan vuoden 1998 pöytäkirjan muutoksistaAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206 – Ympäristöministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen viran täyttäminenHanne Lohilahti, erityisasiantuntija p. 0295 250 374 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumat
NordenBladet —Työtapaturmasuojaa on tarkoitus laajentaa niin, että sen piiriin tulisi kotona tai muussa työnantajan hyväksymässä etätyöpaikassa työpäivän aikana tapahtuneet työtapaturmat. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän toimikausi päättyy 1. huhtikuuta 2022.Laajennettu työtapaturmasuoja ei koskisi työpäivän aikana tapahtuneita tapaturmia, jotka tapahtuvat etätyöpaikan ulkopuolella. Kuitenkin lapsen vieminen päivähoitoon ja sieltä hakeminen olisivat laajennetun suojan piirissä.Valtion henkilöstön työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat korvataan tälläkin hetkellä riippumatta työn tekemisen paikasta. Etätyötä tekevän tapaturmaturva on kuitenkin suppeampi kuin läsnätyötä tekevän, sillä nykyisessä laissa on säädetty rajoituksia etätyötä tekevän korvaussuojaan. Etätyötä tehdään pandemian jälkeenkinLakimuutos on tarpeellinen, koska etätyöskentely on lisääntynyt koronapandemian aikana. Myös pandemian jälkeen valtiolla ennustetaan tehtävän enemmän etätyötä kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Lisäksi valtiolla edistetään uusia työnteon tapoja ja monipaikkaista työtä, kuten etätyötä. Valtiolla läsnä- ja etätyö ovat samanarvoisia työskentelytapoja, minkä takia henkilöstöä tulee kohdella tasapuolisesti myös tapaturman sattuessa.Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön henkilöstöpolitiikkayksikön päällikkö Juha Madetoja. Lisäksi työryhmä koostuu sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtiokonttorin edustajista. Työryhmä kuulee valmistelussa valtion pääsopijajärjestöjä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:tä sekä Ammattiliitto Pro ry:tä. Myös tehtävän kannalta muita tarpeellisia asiantuntijoita voidaan kuulla.
NordenBladet – Ihmiset ovat saaneet ensimmäiset mielettömät sähkölaskunsa ja ne, jotka eivät ole tähän mennessä sähkönhintoja seuranneet, ovat alkaneet niitä huolellisesti tarkkailla ja vähentää tai peräti välttää sähkön kuluttamista korkean hinnan tunteina. Jos et halua, että sähkön hinnannousu syö koko palkkasi, sinun tulisi joka päivä sähköä viisaasti käyttääksesi suunnitella sähkön hinnan mukaan esimerkiksi pyykinpesu, paistinuunin käyttö pitempään ja lattialämmityksen käyttö edullisimmiksi kausiksi.
Seuraavassa esitämme suuren ja perusteellisen katsauksen – kaikki, mitä voisit sähkön hinnasta ja sähkönkulutuksesta tietää!
1. PALJONKO SÄHKÖ MAKSAA SUOMESSA juuri parhaillaan, reaaliajassa? Paljonko sähkö maksaa tänään ja huomenna? Mistä tiedän, milloin sähkö on edullista ja milloin kallista?
NordenBladet.fi:n tunnin tarkkuudella esitetty sähkön hintataulukko (sähkömarkkinoiden hintalunttilappu) antaa yksinkertaisesti ja selkeästi tietoa sähkön markkinahinnasta (pörssin tämän hetken hinnasta). Helposti, selkeästi ja mukavasti luettava ja tunnin tarkkuudella esitetty koko päivän sähkön hinnan esittävä aikataulu näyttää Suomen tällä hetkellä voimassa olevan sähkön hinnan.
Sähkön hinta kuvataan NordenBladet-sivustojen etusivulla ja kautta koko ympäristön sivun oikeassa reunassa olevassa taulukossa. Tarkan sähkön hinnan voi katsoa jokaisesta tasatunnista seuraavaan tasatuntiin. Suomalaisella sivulla (NordenBladet.fi) näet Suomen sähkönhinnat.
2. Miten NordenBladetin sähköhinnan lunttilappua käytetään, että kulutettaisiin vähemmän sähköä ja saataisiin kuukauden lopussa pienempi sähkölasku?
Tarkasta aloitukseksi palveluntarjoajasi kanssa solmimasi sopimuksen yleisehdot ja selvitä, mikä paketti sinulla tarkalleen on. Jos sinulla on tuntiperusteinen pörssipaketti, sähkön hinnan seuraaminen on erittäin tärkeää!
Sähkön hinnan lunttilappua voi lukea kuten liikennevaloja:
🔴 Punainen – kallis hintavyöhyke eli päivän korkeimmat hinnat (20 -… eurosenttiä kWh) (Säästääksesi yritä käyttää tänä aikana vähemmän sähköä!)
🟡 Keltainen – keskimmäinen hintavyöhyke (10-20 eurosenttiä kWh)
🟢 Vihreä – päivän edullisin hintavyöhyke (… -10 eurosenttiä kWh). (Jos haluat säästää rahaa, suosittelemme käyttämään sähköä vihreään aikaan!)
(taulukossa näytettyihin hintoihin lisätään arvonlisävero, verkkomaksu verkkopalvelusi tarjoajan ja kotikuluttajan liityntäpisteen sijainnin mukaan sekä valmistevero)
Kodinomistajien ja yrittäjien, joilla on pörssipaketti, kannattaa joka päivä seurata juoksevasti tämän päivän ja huomisen pörssihintaa ja suunnitella eniten energiaa kuluttavat toimensa edullisemmalle (ns. vihreälle) aikavyöhykkeelle. Sähkön hintaa seuraamalla saat pienemmät sähkölaskut ja voit säästää sähkökustannuksista huomattavia summia (satoja, joissakin tapauksessa jopa tuhansia euroja)!
💡 NordenBladetin sähkön hinnan LIVE-taulukko on mukautettu tarkalleen Suomen aikaan ja osoittaa Nord Pool Spotin kilovattitunneissa juuri PARHAILLAAN SUOMESSA VOIMASSA OLEVAN HINNAN!
Helppo, maksuton ja selkeä kellonajat huomioon ottava hintataulukko sekä työpäiville että viikonlopuksi. NordenBladetin sovelluksella kuvaamme teille päivittäisen sähkön hinnan, jota voitte mukavasti seurata sekä kotisivultamme tietokoneelta että matkapuhelimesta. Hyvä apuri jokaiselle päivälle! Paljon niistä, jotka käyttivät NordenBladet.fi:n sähkötaulukkoa jo edellisenä kuukautena, saivat puolta pienemmät sähkölaskut!
3. MITEN KULUTTAA VÄHEMMÄN SÄHKÖÄ ja säästää rahaa? Mitä voin tehdä, että sähköä kuluisi vähemmän? Haluan, että keskimääräinen sähkönkulutus olisi pienempi ja säästäisin sähköä. Miten energiankulutuksesta voi säästää?
a). Lämpöeristys
Jos asuntosi on huonosti lämpöeristetty ja kodin lämmönpitävyys on vähäinen, siihen liittyy välittömästi myös suurempi energiankulutus. Kannattaa harkita kunnollista perustuksen, ikkunalautojen ja seinien lämpöeristystä. Myös pimeään aikaan verhoja käyttämällä voi vähentää lämmityksen tarvetta kylmillä säillä. Nopein ja edullisin tapa on kääriä ikkunalaudalle iso saunapyyhe tai kevyt peite rullaksi ja tilapäiseksi ”tuulenesteeksi”.
b). Huoneiden lämpötila
Jos sinun tulee lämmittää tiloja suoraan tai epäsuorasti sähköllä (maalämmitys / sähköpatteri), suuri taloudellinen ero on jo lämpötilan laskemisella parilla asteella. Ja tässäkin, kytke lämmitys päälle vain edullisen energian aikaan.
c). Tarkasta valaistus
Noin neljännes kotitalouden energiankulutuksesta kuluu tavallisesti valaistukseen! Suosittelemme vaihtamaan kaikki hehkulamput / halogeenilamput LED-lamppuihin. LED eli valodiodi on kiinteä puolijohdekomponentti, joka muuntaa sähköenergian suoraan valoksi, toisin kuin hehkulamppu, jossa 95 prosenttia hehkulampun valosta muunnetaan lämmöksi. LED-lamppuja käyttämällä säästät sähköenergiaa tavalliseen hehkulamppuun verrattuna jopa 90 prosenttia! LED-valaisimen käyttöikä on jopa 50.000 tuntia, joka tuo säästöä myös huoltokustannuksista. Tarkkaile myös, etteivät lamput pala turhaan, ja sammuta lamput niistä huoneista, joissa et oleskele.
d). Pesukoneen käyttö
Säädä ohjelma vuorokauden edullisimmalle kellonajalle tai tarvittaessa kytke pesukone päälle yöllä silloin, kun sähkön hinnat ovat pitkiä kausia peräkkäin punaisella vyöhykkeellä (huippukorkealla). Yleensä yöaika on puolta edullisempaa. Samoin tavallisesti sähkö on edullisempaa viikonloppuina. Kuivausrumpu kuluttaa vuodessa n. 450 kWh. Pyykin kuivaaminen kuivaustelineessä auttaa säästämään.
e). Jääkaapit ja pakastimet
Useissa kodeissa on käytössä monta jääkaappia ja pakastinta. Edullisempaa on sijoittaa tuotteet yhteen jääkaappiin ja jättää toinen talveksi pois käytöstä. Vuodessa vanhemman sukupolven jääkaapin energiankulutus yltää kymmeniin euroihin, joka voi yhteenlaskettuna olla kalliimpi kuin kaapissa olevat elintarvikkeet. Jos ulkona on pakkasasteita, voi esimerkiksi vajassa tai autotallissa olevan pakastimen kausittain rohkeasti kytkeä 24 tunniksi pois päältä korkean hinnan aikaan ja sitten taas kytkeä päälle.
f). Tarkasta laitteet, jotka eivät ole käytössä
Vedä pistoke pistorasiasta irti! Kodin tekniikkaa hankittaessa kannattaa olla fiksu ja valita energiaa säästävämpiä laitteita. Mutta… vaikka kodin sähkölaitteet ovatkin nykyisin muuttuneet energiaa säästävämmiksi, erilaisia laitteita on kodeissa hyvin paljon ja todellisuudessa sähkönkulutuksemme aina vain kasvaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että enemmän kuin neljännes ihmisistä pitää laitteitaan odotustilassa. Se kuitenkin tarkoittaa, että jokainen odotustilassa kuluva watti aiheuttaa yhden euron kokoisen kustannuksen vuodessa. Irrota pistorasiasta niiden laitteiden ja akkulaturien pistokkeet, joita et käytä päivittäin. Odotustilassa olevien laitteiden energiankulutus voi käsittää jopa 10 prosenttia koko talouden sähkölaskusta.
4. MITEN PALJON ERI LAITTEET sähköä kuluttavat? Millaiset kodinkoneet kuluttavat eniten sähköä? Miten paljon kodinkoneet / kodin tekniikka kuluttaa sähköä keskimäärin?
Sähköliesi ja -uuni kuluttavat vuodessa 23 %, n. 280 + 420 kWh. Jos otamme keskikulutukseksi yhdellä käyttökerralla 1,4 kWh ja laskien, että liettä käytetään 300 ja uunia 200 kertaa vuodessa, saamme niiden vuoden energiankulutukseksi yhteensä 700 kWh. Lasikeraamisella keittolevyllä varustetut liedet kuluttavat yleensä vähemmän energiaa kuin vanhemman tyypin metalliliesilevyt.
Jääkaappi – Lähes kymmenen vuotta vanha jääkaappi kuluttaa vuodessa sähköä 850 kWh, kun taas uudet A+ jääkaapit kuluttavat samassa ajassa vain 280 kWh. Jääkaappi kuluttaa keskimäärin vuodessa n. 420 kWh. PS! Mitä enemmän kaappiin kerääntyy jäätä, sitä suurempi sen energiankulutus on!
Televisio – TV kuluttaa vuodessa n. 100 kWh. Uudemmat A+++ luokan led-televisiot kuluttavat kolmanneksen verran vähemmän energiaa kuin tavalliset A-tehokkuuden televisiot ja noin 60 % vähemmän kuin plasmatelevisiot.
Astianpesukone – kuluttaa vuodessa n. 280 kWh. Keskimäärin astianpesukoneeseen mahtuu 12 astiakertaa ja sen pesu kuluttaa energiaa 1 kWh. Jos saman astiamäärän pesee käsin, veden lämmitykseen kuluu keskimäärin 2,5 kWh energiaa. Siten astianpesukoneen energiankulutus käsin pesuun verrattuna on 60 % pienempi.
Pesukone – kuluttaa vuodessa n. 260 kWh.
Kuivausrumpu – on suuri energiankuluttaja, joka käyttää vuodessa n. 450 kWh. Koska kyseessä on lähinnä mukavuusväline, siitä kannattaisi säästösyistä luopua. Vanhemmat koneet kuluttavat yhtä työsykliä kohti keskimäärin 4 kWh energiaa, 200 kuivauskertaa kohti se tekee energiankulutukseksi 800 kWh vuodessa.
Tietokone – Kannettava tietokone säästää energiaa, koska se kuluttaa sähköä jopa 80 % vähemmän kuin pöytätietokone. Vielä säästeliäämpiä ovat kuitenkin tabletit. Pöytätietokone kuluttaa vuodessa lähes 500 kWh sähköä, kannettava tietokone 60 kWh ja tabletti vain 3 kWh.
Muut kodinkoneet – pienemmistä kodin laitteista suurimpia sähkönkuluttajia ovat vedenkeitin, silitysrauta, mikroaaltouuni ja pölynimuri. Vähemmän energiaa kuluttavat kahvikone, mikserit ja tehosekoittimet, föönit, tuulettimet ja liesituulettimet. Veden lämmittäminen lämminvesivaraajalla vie vuodessa noin 20 % energiasta.
Voimassa olevia pörssihintoja seuraamalla, säästäväisesti ja tietoisesti energiaa käyttämällä ja tietoisena siinä, paljonko kodinkoneesi sähköä käyttävät, voit säästää kuukausittain satoja euroja. Jos sinulla on solmittuna tuntiperusteinen pörssipaketti, ala tarkkailla sähkön hintoja jo tänään!
NordenBladet —Digi arkeen -neuvottelukunta on koonnut yhteen asiantuntijakeskusteluiden pohjalta tiedolla johtamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Marraskuussa 2021 järjestetyssä pyöreän pöydän keskustelussa esille nousseet asiantuntijoiden huomiot tarjoavat lähtökohtia jatkokeskusteluille.Keskusteluun tarvitaan yhteistä kieltä Pyöreän pöydän keskustelussa tunnistettiin yhteisiä haasteita osaamisessa. Haasteet liittyvät eri osapuolten tietoon liittyvään ymmärrykseen, joka on eritasoista ja hajanaista.Tietoa koskevaan keskusteluun tarvitaan yhteistä kieltä, sanastoa, kuvausta ja konkretisointia sekä enemmän esimerkkejä ymmärryksen syntymiseksi. Yhteinen kieli ja sitä kautta syntyvä ymmärrys auttavat eri sektoreita toimimaan tehokkaasti ja tuloksellisesti myös yhdessä.Asiakasymmärrys syntyy monipuolisella tiedollaKeskustelussa todettiin, että tietoa käytetään usein vain teknisten ongelmien ratkaisuun tai hallinnolliseen raportointiin. Sitä tulisi kuitenkin hyödyntää ennen kaikkea asiakaskokemuksen parantamiseen. Keskustelussa tunnistettiin, että ymmärrystä asiakkaiden tarpeista tulisikin parantaa kaikilla sektoreilla.Tiedolla johtamisen edellytys on korkealaatuinen ja käyttötarkoitukseen nähden oikea data käyttäjistä, asiakkaista ja kansalaisista. Keskustelijat katsoivat, että asiakasymmärrystä ei voi syntyä, jos käytettävissä ei ole riittävän monipuolista tietoa. Keskustelijoiden mukaan asiakaskokemus ja sen johtaminen strategisesti tulisi olla paremmalla tavalla mukana eri sektoreiden toimijoiden palvelu- ja kehittämistyön suunnittelussa, päätöksenteon tukemisessa tai ylipäätään strategisessa työssä. Tietoa pitää johtaa, jotta tiedolla voi johtaaPyöreässä pöydässä kiteytettiin, että tiedolla johtamisen tulee olla johtamisjärjestelmän ydinprosessi, jossa jalostetaan tavoitteet mittareiksi, joista saadaan tietoa analysoitavaksi ja hyödynnettäväksi päätöksenteon tueksi. Koko prosessin on oltava toimiva ja eheä.Tiedolla johtamiseen liittyvistä haasteista merkittävimpiä on keskustelun perusteella asiakaslähtöisen johtamisen puute, ei asiakastiedon puute. Yhteistyömallien luominen ja jalkauttaminen ovat olennainen osa tiedolla johtamisen kehittämistä.Keskustelijat katsoivat, että tarvitaan kansallisesti yhteistä eri tasoille pureutuvaa tiedon yhteentoimivuuden tarkastelua.Tiedolla johtamista käsittelevä pyöreän pöydän keskustelu oli keskustelusarjan neljäs tilaisuus. Ensimmäinen keskustelu järjestettiin lokakuussa 2020, ja sen teema oli hyvinvointi ja osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Toisessa pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin digitaitoja ja -osallisuutta. Kolmannessa tilaisuudessa aiheena oli perus- ja ihmisoikeudet digitaalisissa palveluissa.
NordenBladet —Tukea jaettiin kaikkiin Manner-Suomen maakuntiin. Tuki edistää maaseudun elinvoimaa ja palveluiden saatavuutta.Ruokavirasto on myöntänyt kyläkauppatukea 174 kyläkaupalle ja neljälle myymäläautolle. Maaseudun päivittäistavarakaupoille tarkoitettu kyläkauppatuki oli haettavissa edellisen kerran vuonna 2019. Tämänkertaisella hakukierroksella tukialuetta laajennettiin koskemaan kaikkia maaseutualueita, ei ainoastaan harvaan asuttua maaseutua.Tuki myönnettiin lähes kaikille tukea hakeneille kauppiaille. Tuki on lähes 11 000 euroa kyläkauppaa kohden. Myymäläautopalvelua tarjoava kyläkauppa saa noin 15 000 euron tuen. Tuen tavoitteena on turvata ja edistää päivittäistavarakauppapalveluiden saatavuutta maaseudulla ylläpitämällä ja lisäämällä palveluiden monipuolisuutta. Kyläkaupat tarjoavat päivittäistavarapalveluiden lisäksi esimerkiksi käteisnosto-, posti-, polttoainejakelu- ja apteekkipalveluita.”On hienoa, että entistä useammat kyläkaupat ja kauppa-autot ovat nyt saaneet tukea”, iloitsee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.”Toiveena on, että tuki edistäisi myös omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia. Kyläkauppiaiden keski-ikä on korkea, ja uhkana on, että eläköitymisten yhteydessä kaupoille ei löydy jatkajaa. Tällöin maaseudulta poistuvat monet toimivan arjen kannalta välttämättömät palvelut. Tuki voi parhaimmillaan rohkaista uutta yrittäjää jatkamaan tätä maaseudun elinvoiman kannalta tärkeää tehtävää”, Leppä toteaa.Tukialueena ovat maaseutualueet. Maaseutualueella tarkoitetaan harvaan asuttua maaseutua, ydinmaaseutua, kaupungin läheistä maaseutua ja maaseudun paikalliskeskukseksi luokiteltua aluetta.
NordenBladet —Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Jatkossa kaikki ravintolat tulee sulkea klo 18.00. Lisäksi koronapassin käytön rajoituksia jatketaan tammikuun loppuun. Ravintoloiden aukioloa koskeva asetus tulee voimaan 12.1.2022 klo 00 ja on voimassa 31.1.2022 saakka. Koronapassin rajoituksia koskeva asetus tulee voimaan 12.1.2022.Koronapassia ei voi käyttää vaihtoehtona rajoituksille 31.1.2022 saakkaValtioneuvosto on päivittänyt tartuntatautilain 58 i §:n nojalla annettua asetusta koronapassin käytön rajoittamisesta määräaikaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 31.1.2022 saakka koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille.Asetus koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu voimassa olevia rajoituksia. Alueelliset viranomaiset päättävät, millaisia rajoituksia alueilla on käytössä. Asetusta sovelletaan leviämisvaiheen tunnusmerkit täyttävien sairaanhoitopiirien alueilla.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille 12.1. klo 00.00 alkaenEpidemian leviämisen estämiseksi välttämättömät ravitsemistoiminnan rajoitukset otetaan käyttöön kaikilla leviämisalueilla.Leviämisalueen rajoitukset ovat voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kainuun, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä Ahvenanmaan maakunnassa.Anniskelu kaikissa ravintoloissa päättyy klo 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18. Rajoitus koskee myös ravintoloita, jotka eivät annostele alkoholijuomia (mm. kahvilat ja pikaruokalat).Ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Ravitsemisliikkeitä koskevia rajoituksia ei voi kiertää koronapassillaKoronapassin käyttö ei vapauta ravitsemisliikkeitä asiakaspaikkamäärää sekä anniskelu- ja aukioloaikoja koskevista rajoituksista. Anniskelu päättyy kaikissa ravitsemisliikkeissä klo 17. Kaikkien ravitsemisliikkeiden aukiolo päättyy klo 18.Koronapassin käytön rajoitukset ovat voimassa 31.1.2022 saakka.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei enää vapauta rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
