NordenBladet —Oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi löytyy äänestäjille ohjeita terveysturvalliseen äänestämiseen korona-aikana. Aluevaaleja koskevat ohjeet on valmisteltu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.Aluevaalit toimitetaan epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä. THL:n näkemyksen mukaan äänestäminen on vähäisen riskin tilanne. Jos paikalliset terveysviranomaiset antavat äänestämiseen liittyvistä järjestelyistä tiukempia ohjeita, niitä noudatetaan oikeusministeriön antamien ohjeiden sijaan.Vaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita äänestämisen terveysturvallisuudesta korona-aikana. Kasvomaskin ja käsihuuhteen käyttö on tärkeää samoin kuin riittävän etäisyyden säilyttäminen muihin äänestettäessä. Vaalivirkailijat pitävät huolta turvallisuudesta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa.Hengitystieoireisia, koronavirukselle altistuneita ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Ennakkoäänestysaikana äänestäjän tulisi odottaa hengitystieoireiden, karanteenin tai eristyksen päättymistä ennen kuin äänestää. Vaalipäivänä karanteenissa tai eristyksessä olevan on soitettava äänestyspaikan pihalla olevaan numeroon äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta. Vaalit.fi-sivustolla julkaistussa uutisessa kerrotaan äänestäjän henkilöllisyyden tarkastamisesta äänestyspaikalla. Vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan kasvomaskin lyhyesti henkilöllisyyden toteamiseksi. Vaalivirkailijoiden ja äänestäjien välissä on suojapleksi.Aluevaalien ennakkoäänestysaikana kaikki ulkoäänestyspaikat palvelevat kaikkien hyvinvointialueiden äänioikeutettuja. Äänestäjä voi valita ennakkoäänestyksessä, minkälaisessa ennakkoäänestyspaikassa ja milloin äänestää. Varsinaisena vaalipäivänä voi äänestää vain siinä paikassa, joka lukee äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Ohjeita turvalliseen äänestämiseen kuntavaaleissa korona-aikana Oikeusministeriön vaalisivusto Vaalit.fi Vaalit.fi: Henkilöllisyyden todistaminen äänestyspaikalla Kuntien keskusvaalilautakunnat
NordenBladet —Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on kutsunut Klaara Tapperin erityisavustajakseen. Tapper on aloittanut tehtävässään 3. tammikuuta. Tapper vastaa kulttuuripolitiikasta tiede- ja kulttuuriministerin esikunnassa.Klaara Tapper siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöön euroedustaja Mauri Pekkarisen toimistosta Brysselistä. Koulutukseltaan Tapper on yhteiskuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopistosta.Ministeri Kurvisen valtiosihteerinä jatkaa Tuomo Puumala ja erityisavustajina Jirka Hakala ja Antti Varis. Hakala vastaa tiede- ja korkeakoulupolitiikasta ja Varis nuoriso-, liikunta- ja opintotukiasioista.
NordenBladet —Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ennakoidaan Suomessa lisääntyvän, kun työvoiman maahanmuutto kasvaa. Ongelmien ehkäiseminen edellyttää lisää tietoa hyväksikäyttöön liittyvistä ilmiöistä ja nykyistä laajempaa panostusta viranomaisten resursseihin ja yhteistyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi keväällä 2021 Siirtolaisuusinstituutilta selvityksen viranomaistyön tuen tarpeista ja tietokatveista ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä. Nyt valmistunut selvitys tukee erityisesti 1.10.2021 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen (554/2021) toimeenpanemista Maahanmuuttovirastossa. Lainmuutoksen myötä ulkomaalaislakiin lisättiin uudet, erityiset lupatyypit työperäisen hyväksikäytön uhrille. Tämä tarkoittaa Maahanmuuttovirastolle uudenlaisia harkintatehtäviä, joihin liittyvät hallinto- ja oikeuskäytännöt kehittyvät vasta ajan myötä.”Työvoiman maahanmuuton edistäminen edellyttää myös tehokkaita toimia hyväksikäytön torjumisessa. Maahanmuuttovirasto tarvitsee kaiken mahdollisen tuen onnistuakseen vaativassa tehtävässään. Siirtolaisuusinstituutin selvitys nostaa esiin kehityskohteita ja helpottaa näin osaltaan viranomaisten työtä”, toteaa työministeri Tuula Haatainen.Pelkkä valvonta ei riitäSelvityksessä on paikannettu useita kehittämistarpeita viranomaistyössä ja esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla viranomaisten toimintaa voidaan parantaa. Keskeinen johtopäätös on, että työmarkkinoiden kansainvälistyminen ja uusi lakimuutos korostavat nykyisten lupa- ja valvontatehtävien rinnalla entistä vahvemmin myös viranomaisten roolia ulkomaisen työvoiman oikeuksien turvaajana. Rakentamalla luottamusta viranomaisten ja uhrien välille hyväksikäytön uhreja voidaan rohkaista kertomaan hyväksikäyttöepäilyistään viranomaisille ilman turhaa pelkoa. ”Erikoistuneilla viranomaisilla on paljon asiantuntemusta työperäisen hyväksikäytön ehkäisystä, mutta toiminnan laajentaminen ja tehostaminen kansallisella tasolla edellyttää eri viranomaisilta toimintamallien sujuvoittamista ja selkeämpiä tavoitteita”, korostaa Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Mika Raunio. Toimenpide-ehdotukset arvioidaan ja niiden toimeenpano valmistellaan asianomaisilla hallinnonaloilla siten, että ne tukevat ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemistä mahdollisimman hyvin.
NordenBladet —EU:n sisämarkkinoiden toimeenpanoa mittaava tulostaulu vuodelta 2020 on julkaistu. Sisämarkkinoilla tarkoitetaan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Uusimpaan tulostauluun on lisätty kolme uutta sisämarkkinoihin vaikuttavaa ajankohtaista tarkasteluteemaa: pk-yritysten toimintaympäristö, teollisuuden vihreä muutos sekä markkinavalvonta.Euroopan komissio julkaisee vuosittain sisämarkkinoiden tulostaulun, joka kertoo maakohtaisesti sisämarkkinasääntöjen toimeenpanon ja soveltamisen tilanteesta. Tulostaulussa vertaillaan EU:n sisämarkkinoiden toimeenpanoa kahdeksalla politiikka-alueella ja kymmenen hallintovälineen soveltamisessa. Vuonna 2020 sisämarkkinoiden toimeenpano on tietyillä seuranta-alueilla hieman parantunut koko EU:ssa. Yleisesti ottaen sisämarkkinoiden tilanne on pysynyt vakaana. Suomi suoriutuu aiempien vuosien tapaan vertailussa EU:n keskiarvoja paremmin.Yleisestä hyvästä kehityksestä huolimatta kaikilla EU-mailla on myös selkeitä kehittämiskohteita sisämarkkinoiden toimeenpanossa. Koronapandemia on osaltaan vaikuttanut sisämarkkinoidenkin toimintaan. Digitalisaation kehitys on nopeutunut, mutta samaan aikaan esimerkiksi tietyt jäsenmaat ovat rajoittaneet tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa.Maakohtainen vertailu antaa konkreettista näkymää muun muassa siihen, millaisiin asioihin maiden kansallisissa lainsäädännöissä pitäisi panostaa sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Sisämarkkinoiden tehokkaammalla toimeenpanolla yritykset ja kansalaiset voivat nykyistäkin paremmin hyötyä sisämarkkinoiden tuomista vapauksista ja oikeuksista.Tulostaulussa mukana kolme uutta politiikka-aluettaSisämarkkinoiden tulostauluun on tänä vuonna otettu mukaan kolme uutta politiikka-aluetta: pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristö, teollisuuden vihreä muutos, sekä markkinavalvonta. Koronapandemia on vaikeuttanut monien pk-yritysten toimintaan ja vuonna 2020 EU-maiden pk-yritysten määrä laski 1,3 prosenttia. Vuosi 2021 on ollut jo hieman edeltäjäänsä parempi, mutta EU-maiden tulee silti panostaa pk-yrityksille suotuisan yritysympäristön luomiseen.Toinen tulostaulun uusi politiikka-alue tarkastelee teollisuuden vihreän muutoksen toteutumista EU:ssa. Euroopan teollisuudesta iso osa perustuu edelleen luonnonvarojen kulutukseen. Vihreä muutos uudistaa lähitulevaisuudessa koko EU:n teollisuutta ja taloutta. Kolmas uusi tulostaulun tarkasteluun lisätty politiikka-alue on markkinavalvonta, joka on olennainen osa toimivia sisämarkkinoita. Markkinavalvonnalla varmistetaan, että määräyksiä noudatetaan eikä vaarallisia tuotteita ole EU:n sisämarkkinoilla. Vuoden 2020 sisämarkkinatulostaulun tärkeimmät nostotToimivat sisämarkkinat vaativat jäsenvaltioilta nykyistä enemmän panostusta ja toimenpiteitä.Vuonna 2020 EU-jäsenvaltioilla on kestänyt aiempaa pidempään viedä sisämarkkinadirektiivejä kansalliseen lainsäädäntöön. Yhä useampaa direktiiviä ei ole täytäntöönpantu eli vietykansalliseen lainsäädäntöön määräaikaan mennessä. Myös sisämarkkinasääntöjen rikkomuksien määrä on noussut. Jäsenvaltioiden täytyy panostaa nykyistä enemmän direktiivien täytäntööpanoon sekä rikkomuksien ennaltaehkäisyyn ja niihin puuttumiseen. Jäsenvaltioiden tulee taata tarvittavat hallinnolliset resurssit sisämarkkinoiden toimeenpanoon. Esimerkiksi SOLVIT-palvelun liian pienet henkilöstöresurssit viivästyttävät tapausten käsittelyä. SOLVIT on epävirallinen ongelmanratkaisuväline, joka auttaa kansalaisia ja yrityksiä EU-sääntelyn virheelliseen tai puutteelliseen soveltamiseen liittyvissä ongelmissa. Tietoa ja neuvoja sisämarkkinoista on aiempaa helpommin saatavillaEU-kansalaisilla on aiempaa enemmän ja helpommin tietoa sisämarkkinoista saatavilla erilaisissa tieto- ja neuvontapalveluissa. Viime vuonna SOLVIT-palveluun jätettiin yli 2 600 tapausta, joista 80 prosenttia saatiin ratkaistua. Toinen esimerkki kansalaisten tieto- ja neuvontapalveluista on Your Europe -portaali, johon on koottu tiedot ja neuvontapalvelut kansalaisten ja yritysten sisämarkkinaoikeuksista. Portaali keräsi lähes 33 miljoonaa näyttökertaa vuonna 2020. Sisämarkkinat huomioitava aiempaa paremmin julkisissa hankinnoissaJulkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli jäsenvaltioiden taloudessa. Julkisissa hankinnoissa sisämarkkinoiden toimeenpanossa on edelleen paljon kehittämisen varaa, sillä moniin julkisiin tarjouspyyntöihin tulee vain vähän tarjouksia ja halvin hinta on edelleen usein tärkein valintakriteeri. Avoimen ja tehokkaan kilpailun puuttuminen on este sisämarkkinoiden toteutumiselle.
NordenBladet —Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on linjannut useista laajennuksista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusvastuisiin. Koulutusvastuu määrittää, mitä tutkintoja korkeakoulussa voi suorittaa.Laajasti uusia koulutusvastuita myöntämällä vastataan moniin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vahvistetaan nuorten koulutusmahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelun pohjalta koulutusvastuita esitetään laajennettavaksi kuudessa yliopistossa ja yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. – Koulutus on supervoima niin yksilön, alueiden kuin koko Suomenkin kannalta. Korkeakoulutuksen laajentamisella on valtava yhteiskunnallinen merkitys, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.– Nyt korkeakoulutusta laajennetaan poikkeuksellisen paljon. Näillä päätöksillä nuorten koulutusmahdollisuudet paranevat, osaajapulaan vastataan eri alueilla ja aloilla, sekä vahvistetaan korkeakoulujen myönteistä vaikutusta alueiden kehitykseen, ministeri Kurvinen jatkaa.Korkeakouluissa uudet koulutusvastuut tarkoittavat osaamispohjan laajentumista, pitkäjänteistä sitoutumista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen valituilla aloilla sekä avautuvia yhteistyömahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Uusien koulutusvastuiden mukaisten koulutusten on tarkoitus alkaa vuoden 2023 aikana.Korkeakoulutuksen laajentaminen merkitsee koulutusvastuiden lisäämisen ohella myös aloituspaikkojen lisäämistä. Koulutus- ja osaamistason nostamiseksi on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lisätty yhteensä noin 10 000 aloituspaikkaa vuosina 2020–2022. Lisäksi ministeri Kurvinen teki loppuvuodesta 2022 linjaukset noin 2 300 uudesta aloituspaikasta korkeakoulutukseen ympäri Suomea. Osaajapulaan vastaamiseksi korkeakoulut ovat lisänneet myös opetusyhteistyötä.Nyt julkistetut koulutusvastuiden muutokset eivät edellytä lakimuutoksia. Koulutusvastuut myönnetään muuttamalla valtioneuvoston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusvastuita koskevia asetuksia sekä ammattikorkeakoulujen toimilupia. Valtioneuvosto päättää yliopistojen uusista tutkinnonanto-oikeuksia koskevista asetusmuutoksista sekä ammattikorkeakoulujen koulutusvastuita koskevista toimilupien muutoksista yleisistunnossaan torstaina 13.1.2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa asetuksen yliopistojen tarkemmista alakohtaisista koulutusvastuista.
NordenBladet —Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella lanseerattu Elements of AI on ensimmäinen Euroopan laajuisesti lanseerattu koulutus ja tärkeä panostus koko Euroopan tekoälyosaamiseen. Kurssi on julkaistu kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella aloitettu koulutus jatkaa eurooppalaisten tekoälyosaamisen kasvattamista tulevaisuudessakin Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhteistyönä.Suomi lahjoitti osana EU-puheenjohtajuuskauttaan vuonna 2019 Elements of AI -tekoälykurssin kaikille eurooppalaisille. Euroopan komissio käänsi kurssin EU:n virallisille kielille ja se on lanseerattu EU-maissa yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Alustavan suunnitelman mukaan kurssi olisi ollut vapaasti eurooppalaisten käytävissä vuosina 2020−2021. Reaktor ja Helsingin yliopisto ovat päättäneet jatkaa kurssin tarjoamista eurooppalaisille myös vuoden 2021 jälkeen.Kurssin tavoitteeksi asetettiin kouluttaa yksi prosentti EU-kansalaisia tekoälyn perusteisiin ja vahvistaa näin koko EU:n digitaalista osaamista. Koronapandemian viivästytti kurssin lanseeraamista monissa maissa. Samaan aikaan pandemia on myös korostanut digitaitojen merkitystä niin tavallisten ihmisten kuin eri toimialojen arjessa. ”Digitalisaatio ja työelämän nopea muuttuminen vaativat meiltä kaikilta jatkuvaa oppimista. Elements of AI -kurssi on erinomainen esimerkki jatkuvan oppimisen erilaisista vaihtoehdoista. Olen ylpeä siitä, että Suomi lahjoitti kurssin osana EU-puheenjohtajuuskauttaan koko Euroopalle”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.”Tekoäly on yksi keskeisistä teknologioista, jotka mahdollistavat kestävän kasvun ja kilpailukyvyn EU:ssa. Suomen ja Euroopan on tärkeä pysyä digitaalisen ja teknologisen kehityksen kärkijoukoissa ja Elements of AI -kurssi osaltaan varmistaa tämän tavoitteen toteutumista. Työ teeman parissa jatkuu työ- ja elinkeinoministeriössä esimerkiksi Tekoäly 4.0 -ohjelmassa, jonka tavoitteena on vahvistaa erityisesti suomalaisten pk-yritysten digitalisaatiota”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanooKurssi vahvistanut mielikuvaa Suomesta koulutuksen, tasa-arvon ja teknologian edelläkävijänäKurssin osallistujamäärissä on ollut hajontaa maittain. Suomessa kurssin on käynyt jo yli kaksi prosenttia väestöstä. Toiseksi eniten kurssia on suoritettu Kroatiassa, jossa yhden prosentin tavoite lähestyy hyvää vauhtia. Kurssi on saanut todella positiivista palautetta ympäri Euroopan ja sitä on kuvailtu muun muassa opettavaiseksi ja saavutettavaksi.Euroopan laajuisesti kurssi on kiinnostunut hyvin tasapuolisesti eri sukupuolia. Myös ikäjakauma on ollut laaja: kurssille on osallistunut tähän mennessä eniten nuoria aikuisia, mutta tekoäly kiinnostaa myös vanhempia ihmisiä, sillä lähes 12 prosenttia kurssin osallistujista on yli 65-vuotiaita.”Suuri osa käyttäjistä hakee kurssilta työelämässä tarvittavia taitoja. Kartutamme paitsi tekoälyosaamista, myös oppimisen taitoja – mikä olisikaan sopivampi tavoite Suomesta ponnistavalle oppimisinnovaatiolle kuin jatkuvan oppimisen tukeminen kaikkialla maailmassa”, kertoo kurssin kehittäjä professori Teemu Roos.Kurssi lanseerattiin useissa maissa yhteistyössä Suomen suurlähetystöjen ja paikallisten partnereiden kanssa.”Elements of AI -kurssi on saanut positiivista huomiota ympäri Eurooppaa. Samalla se on vahvistanut mielikuvaa Suomesta koulutuksen, tasa-arvon ja teknologian edelläkävijämaana”, sanoo ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa.Elements of AI laajenee ja kehittyy edelleenKoulutukset jatkuvat edelleen Reaktorin ja Helsingin yliopiston vetäminä. Jokaiselle maaversiolle on etsitty paikalliset kumppanit ja nyt koulutusta halutaan laajentaa nykyistäkin useammissa maissa esimerkiksi eri oppilaitoksiin. ”Meille on ollut ilo olla mukana viemässä suomalaista osaamista maailmalle tällaisessakin yhteydessä. Kun yhdistämme eurooppalaiset yliopistot ja muut toimijat osaksi oppimisen haasteen ratkaisua, voimme yhdessä varmistaa sekä suomalaisten että eurooppalaisten tulevaisuustaidot”, jatkaa Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. ”Kurssin lanseeraus on vasta ensimmäinen askel matkalla kohti yhden prosentin tavoitetta. Aiomme jatkaa tiivistä yhteistyötä Euroopassa kattavan verkostomme kanssa ja haastaa uusia toimialoja ja organisaatioita mukaan tekoälyhaasteeseemme. Haluaisin myös kiittää Suomen edustustoja, jotka ovat tehneet arvokasta työtä maakumppaniverkoston sekä kurssin tunnettuuden edistämisessä”, Ville Valtonen Reaktor Educationista sanoo.
NordenBladet —Henkilötunnuksen uudistamisen hankkeen yhteydessä toimiva työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä henkilötunnuksen ja henkilötietojen väärinkäytön ehkäisemiseksi ja tunnistuskäytäntöjen parantamiseksi yhteiskunnassa.Työryhmän suositukset perustuvat keväällä 2021 tehtyyn taustaselvitykseen. Selvityksessä nousi esiin vahvan sähköisen tunnistamisen käytön runsas vaihtelu eri toimialojen ja asiointikanavien välillä. Erityisesti puhelinasioinnissa tunnistetaan asiakas usein heikosti. Lisäksi esille keskeisenä huomiona nousi Kela-kortin käyttö tunnistustilanteissa. Toimenpidesuosituksista pyydetään lausuntoja henkilötunnuksen uudistamista koskevien lakiluonnosten lausuntokierroksen yhteydessä. Lausuntoaika on 10.1.2022–4.3.2022. Toimenpiteiden mahdollisesta toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Keskeiset työryhmän toimenpidesuosituksetVahvan sähköisen tunnistamisen lisääminen Työryhmä suosittelee, että vahva sähköinen tunnistaminen tai muu luotettava tunnistusmenettely on syytä ottaa käyttöön, mikäli matalamman tason tunnistustavat tai henkilötunnuksella yksilöiminen eivät ole riittäviä keinoja estää henkilötunnuksen ja muiden henkilötietojen väärinkäyttöön liittyviä riskejä. Tunnistus- ja luottamuspalvelulain mukaisesti vahvaa sähköistä tunnistamista tarjoavat Liikenne- ja viestintäviraston rekisteriin merkityt tunnistuspalvelut. Työryhmä katsoo, että vahva sähköinen tunnistaminen on henkilötunnuksen tunnistuskäytön korvaamisen näkökulmasta kestävin ja turvallisin ratkaisu. Valtio on kehittämässä passin ja henkilökortin rinnalle uutta digitaalista henkilöllisyystodistusta, joka mahdollistaisi henkilöllisyyden osoittamisen sekä fyysisessä että sähköisessä asioinnissa. Digitaalinen henkilöllisyystodistus poliisin myöntämänä asiakirjana tarjoaisi erilaisille palveluntarjoajille entistä joustavammat edellytykset henkilöllisyyden tarkistamiseen. Työryhmä katsoo, että on tärkeää tehdä uuden digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöönotto palveluntarjoajille ja käyttö kansalaisille mahdollisimman helpoksi ja yhdenvertaiseksi.Kela-kortin ja henkilökortin tulevaisuusTyöryhmä suosittelee keskustelun avaamista Kela-kortin tunnistuskäyttöön liittyvistä tulevaisuuden suunnitelmista, henkilökortin ja Kela-kortin toiminnallisuuksien yhdistämisestä sekä henkilökortin yhdenvertaisesta saatavuudesta. Kela-kortin käyttö tunnistuskäytössä muodosti merkittävimmät selvityksessä esille nousseista riskeistä, sillä se voi väärin käytettäessä mahdollistaa esimerkiksi potilasturvallisuuden vaarantumisen tai lääkehoidon epäonnistumisen. Työryhmä katsoo kuitenkin, ettei tällä hetkellä ole käytettävissä tarpeeksi tietoa, jotta voitaisiin suositella esimerkiksi Kela-kortista kokonaan luopumista tunnistuskäytössä ja siirtymistä siltä osin henkilökortin käyttöön. Lisäselvitysten tekeminen ja vaikutusten arvioiminen ovat välttämättömiä ennen kuin voidaan tehdä uusia suosituksia. Erityisesti olisi selvitettävä, onko kansalaisryhmiä, joilla on esteitä henkilökortin saamiseksi taloudellisista tai muista syistä. Lainsäädännön kehittäminen ja tietosuojalain tarkasteluTyöryhmä suosittelee keskustelun avaamista lainsäädännön kehittämisestä ja tietosuojalain muuttamisen arvioimisesta. Tietosuojalainsäädännön selkeyttämisellä voitaisiin ehkäistä henkilötunnuksen käyttämistä tunnistamisessa.Työryhmä suosittelee lisäksi kattavan lainsäädännöllisen tarkastelun käynnistämistä toimialakohtaisesta sääntelystä, jossa toimijoita velvoitetaan henkilötunnuksen keräämiseen tai käyttämiseen joko yksilöinti- tai tunnistustarkoituksessa. Erityislainsäädännöllä tai viranomaisohjeistuksella olisi mahdollista täsmentää, mitkä tunnistustavat tai -tiedot ovat riittäviä henkilön tunnistamiseksi eri tilanteissa.Omien tietojen hallintaan liittyvä varoitusmerkintäTyöryhmä suosittelee, että väestötietojärjestelmään tehtävän varoitusmerkinnän käyttöönottoa ja yhteyttä positiiviseen luottotietorekisteriin selvitetään. Valmistelun yhteydessä on huomioitava merkinnän toiminnalliset tarpeet, ja mahdollisen säädösvalmistelun yhteydessä on tehtävä kattava vaikutusten arviointi.Varoitusmerkinnällä tarkoitetaan kansalaisen itse tekemää merkintää väestötietojärjestelmään omien tietojen kohdalle. Henkilö voisi tehdä merkinnän esimerkiksi, jos hän on hävittänyt henkilöllisyystodistuksensa tai jos hänen henkilötietojaan on päätynyt muista syistä vääriin käsiin. Vastaava merkintä otettiin käyttöön Tanskassa vuonna 2017. Varoitusmerkinnän vastaanottaminen ja hyödyntäminen olisi yrityksille ja muille organisaatioille vapaaehtoista. Varoitusmerkinnän avulla esimerkiksi luottoa tarjoava yritys voisi kiinnittää erityistä huomiota luotonhakijan henkilöllisyyden varmistamiseen. Mikäli merkintä otettaisiin käyttöön, tulisi viranomaisten antaa suosituksia organisaatioille mahdollisista toimenpiteistä. Myös kansalaisia tulisi ohjeistaa riittävästi merkinnän vaikutuksista. Ohjeiden laatiminen sekä viestintäTyöryhmä suosittelee, että käynnissä olevissa hankkeissa ja tulevissa hankkeissa arvioidaan tarvetta uusille henkilön tunnistamiseen liittyville toimialakohtaisille ohjeistuksille sekä nykyisten ohjeiden päivittämiselle ja varataan ohjeiden laatimiseen riittävät resurssit. Työryhmän mukaan luotettava tunnistusväline ei yksistään ratkaise ongelmia, jos sitä ei käytetä oikein. Taustaselvityksen perusteella monissa organisaatioissa on vaikeuksia erottaa henkilön yksilöintiä ja tunnistamista toisistaan.Työryhmä suosittelee, että henkilötunnuksen uudistamisen ja digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeissa kiinnitetään huomiota yhtenäiseen viestintään ja viestitään myös tunnistuslain mukaisista vahvan sähköisen tunnistamisen palveluista. Työryhmä katsoo, että turvallisia tunnistuskäytäntöjä koskeva kansalaisviestintä on syytä liittää parhaillaan rakentuvasta palvelukokonaisuudesta viestimiseen (mukaan lukien henkilötunnuksen myöntäminen, tietovuodon uhrien palvelu ja digitaalinen henkilöllisyystodistus).
NordenBladet —Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja henkilötunnuksen uudistamista koskevista lakiluonnoksista. Nykyinen henkilötunnusjärjestelmä uudistuisi siten, että Suomeen esimerkiksi töiden johdosta muuttavat henkilöt voisivat saada henkilötunnuksen nykyistä aiemmin, henkilötunnuksesta tulisi sukupuolineutraali ja kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto tulisi mahdolliseksi.Lakiluonnosten lausuntoaika on 10.1.2022–4.3.2022. Lopullinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Suomeen muuttavien asiointi helpommaksi Lakimuutoksilla mahdollistettaisiin Suomeen esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi muuttavien henkilöiden varhaisempi rekisteröinti väestötietojärjestelmään. Jatkossa henkilö voisi saada henkilötunnuksen vielä ulkomailla ollessaan ja jo oleskeluluvan hakemusvaiheessa.Aikaistamalla rekisteröintiä ja laajentamalla henkilötunnuksen saajien piiriä helpotettaisiin Suomeen muuttavien henkilöiden asiointia suomalaisissa palveluissa. Muutoksilla vähennettäisiin myös tarvetta väliaikaisille keinohenkilötunnuksille, minkä johdosta tietojen liikkuminen ja yhdistyminen eri tietojärjestelmissä paranisi. Henkilötunnus sukupuolineutraaliksiLakimuutoksilla poistettaisiin sukupuolitieto henkilötunnuksista. Nykyiset jo myönnetyt henkilötunnukset pysyisivät ennallaan, mutta jatkossa sukupuolta ei pääteltäisi henkilötunnuksen loppuosassa olevasta yksilönumerosta, joka on tällä hetkellä naisilla parillinen ja miehillä pariton. Muutoksen jälkeen myönnetyissä henkilötunnuksissa loppuosan yksilönumero olisi satunnainen.Sukupuolitiedon poistamisella parannettaisiin yhdenvertaisuutta. Tieto sukupuolesta tulisi tarvittaessa olla erillisenä tietona rekistereissä siinä vaiheessa, kun henkilötunnuksesta ei ole enää sukupuolitietoa luettavissa. Muutos tulisi voimaan vuoden 2027 alussa. Uusi yksilöintitunnus henkilötunnuksen rinnalleLakimuutoksilla mahdollistettaisiin kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käyttö henkilötunnuksen rinnalla. Uusi yksilöintitunnus ei vaatisi toimenpiteitä kansalaisilta, eikä vaikuttaisi kansalaisten asiointiin yhteiskunnan eri palveluissa. Uusi yksilöintitunnus lisättäisiin väestötietojärjestelmään jokaiselle henkilölle, jolla on suomalainen henkilötunnus. Uudesta yksilöintitunnuksesta ei olisi pääteltävissä henkilön ikää, sukupuolta tai muita henkilöön liittyviä tietoja. Uudella yksilöintitunnuksella ei korvattaisi henkilötunnusta, vaan yritykset, yhteisöt ja viranomaiset, jotka eivät muun muassa tietosuojasyistä halua tai voi käsitellä henkilötunnuksia, voisivat vapaaehtoisesti ottaa yksilöintitunnuksen käyttöön esimerkiksi työntekijöitä tai asiakkaita yksilöivänä tunnisteena. Jos yksilöintitunnuksen käyttöä haluttaisiin myöhemmin laajentaa yhteiskunnassa, tehtäisiin siitä erillinen päätös. Ensimmäiset lakimuutokset voimaan 2023Ehdotettujen lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Sukupuolineutraalia henkilötunnusta koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.Hallituksen esityksen luonnoksen lisäksi lausuntoja pyydetään kahdesta asiakirjasta, joista toinen koskee henkilötunnuksen vaihtamisen helpottamista ja toinen henkilötietojen väärinkäytön ehkäisyyn liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Lausuntoaineistot sisältävät Finanssiala ry:n jättämän uutta yksilöintitunnusta koskevan eriävän mielipiteen. Henkilötunnusten riittävyyden varmistamista koskevasta valtioneuvoston asetuksesta on järjestetty erillinen lausuntokierros keväällä 2021, ja asetus on tarkoitus antaa keväällä 2022.
NordenBladet —Hallituksen koronaministerityöryhmä sai perjantaina 7. tammikuuta ensimmäisessä kokouksessaan katsauksen tautitilanteesta, omikron-muunnoksen leviämisestä, terveydenhuollon kuormituksesta ja kantokyvystä sekä rokotusten etenemisestä.Nopeasti heikentyneen tautitilanteen ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamisen vuoksi ministerityöryhmä suosittaa, että voimassa olevia rajoituksia jatkettaisiin toistaiseksi tammikuun loppuun asti. Myös sisärajavalvontaa esitetään jatkettavaksi.Lisäksi ministerityöryhmä suosittaa uusia rajoituksia, jotka koskevat sisätiloja ja tilaisuuksia sekä ravintoloita. Rajoitusten tarkoituksena on turvata väestön terveys, terveydenhuollon kantokyky ja yhteiskunnan toiminta. Testaukseen kohdennetaan enemmän resursseja.Koulujen terveysturvallisuusMinisterityöryhmä pitää tärkeänä sitä, että koulujen ja oppilaitosten terveysturvallisuutta parannetaan vauhdittamalla lasten ja nuorten rokotuksia ja lisäämällä kotitestaamista. Testausta suositellaan tehtäväksi kahdesti viikossa perusasteen ja toisen asteen oppilaille. Jos opetusryhmässä todetaan useita tartuntoja, voidaan testausta lisätä tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä esimerkiksi 3-5 kertaan viikossa.Muita koulujen terveysturvallisuutta lisääviä toimia ovat tehostetut maski- ja karanteenikäytännöt ja vaikeassa alueellisessa epidemiatilanteessa käyttöön otettavat poikkeukselliset opetusjärjestelyt, esimerkiksi hybridiopetus tai tilanteen vaatiessa siirtyminen paikallisilla päätöksillä etäopetukseen. THL:n suosituksen mukaisesti valtakunnallista etäopetussuositusta ei anneta.Sisätiloja ja tilaisuuksia koskevat rajoituksetMinisterityöryhmä katsoo, että sisätilojen käyttöä ja sisätiloissa järjestettäviä tilaisuuksia on rajoitettava merkittävästi koko Suomessa. Kunnat ja aluehallintovirastot ohjataan varmistamaan, että kaikki välttämättömät, sisätilojen käyttöä ja tilaisuuksia koskevat rajoitukset kaikissa riskiluokissa on otettu leviämisalueilla käyttöön tartuntatautilain 58 g § mukaisesti, mukaan lukien lasten ja nuorten harrastustoiminta. Matalan riskin ulkotilaisuuksia voidaan yhä järjestää, jos lähikontaktit voidaan välttää. Sisällä järjestettäviin yksityistilaisuuksiin osallistuvia kehotetaan tekemään kotitesti ennen perheen ulkopuolisten ihmisten tapaamista. Kerrallaan suositellaan tapaamaan korkeintaan viittä perheen ulkopuolista henkilöä. Ministerityöryhmä korosti myös ihmisten omaa vastuuta tartuntojen ehkäisyssä.Ravintoloiden aukioloa rajoitetaanKaikkien ravintoloiden aukiolo rajoitetaan päättymään kello 18.00. Asiaa koskeva VN asetus annetaan mahdollisimman pian. Lisäksi ministerityöryhmä keskusteli ravintoloiden täyssulusta, mutta siitä ei tehty päätöksiä. Asiasta tilataan lisäselvityksiä, joita käsitellään ensi viikolla.FFP2-kasvomaskien käytön laajentamista suositellaanFFP2-kasvomaskien käyttöä suositellaan laajennettavaksi. THL ja Työterveyslaitos antavat tarkemmat ohjeet viikolla 2.
