NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 14.1.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut lain rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Uuden lain tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamista koskevaa sääntelyä. Erityisesti rauhoitetut linnut ovat aiheuttaneet mittavia vahinkoja viime vuosina. Laki tulee voimaan sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvät tukijärjestelmät.Uuden lain nojalla voidaan maksaa korvausta rauhoitettujen eläinten aiheuttamista viljelys- ja eläinvahingoista sekä pesintään perustuvaa laskennallista tukea maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamista vahingoista.Lailla parannetaan haitankärsijöiden asemaa monella tavalla. Laissa säädetään uudesta avustusjärjestelmästä, jonka kautta ennaltaehkäisevien toimien toteuttamista ja kehittämistä voidaan tukea. Vahingoista maksettavat korvaukset, tuet ja avustukset vähentävät yritykselle tai henkilölle aiheutuvaa taloudellista taakkaa. Laki keventää myös rahallisten etuuksien hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyviä menettelyjä.Uudella lailla saatetaan nykyinen asetustasoinen sääntely vastaamaan perustuslain asettamia vaatimuksia muun muassa sääntelyn tasosta sekä korvauksen hakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä ympäristöperusoikeuden merkityksestä. Euroopan unionin sääntelyn näkökulmasta laki varmistaa, että rauhoitettujen eläinten aiheuttaminen vahinkojen korvaamista ja ennaltaehkäisyn avustuksia koskeva järjestelmä on yhteensopiva valtiontukisääntöjen kanssa.Uusi laki on osa luonnonsuojelulainsäädännön uudistusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Poikkihallinnollinen työryhmä on saanut valmiiksi ensimmäiset kannanotot ja ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.Työryhmä painottaa, että henkilöstön riittävyydestä ja saatavuudesta tarvitaan jatkuvaa tietoa. Tiedon hajanaisuus ja vaikea saatavuus on korjattava. Tilannekuvaa ja ennustetyötä varten tarvitaan pysyvä arviointitoiminto. Tilannekuvan kokoaminen ja ennusteen laatiminen aloitetaan heti. Koulutusmääriä lisätään tarvittaessa ja kestävällä tavalla uuteen tietopohjaan perustuen. Myös koulutuksen rakenteita kehitetään ja koulutuspolkuja nopeutetaan.Henkilöstön motivointi ja työhyvinvoinnin parantaminen ovat tärkeässä roolissa Työryhmä näkee tärkeänä motivaatiotekijänä esimerkiksi henkilöstön mahdollisuuden kasvattaa osaamistaan ja edetä uralla. Siksi tulisi varmistaa, että henkilöstöllä on mahdollisuus jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen täydennys- ja erikoistumiskoulutuksin. Erikoistumiskoulutusten vastaavuutta työelämän ja henkilöstön tarpeisiin arvioidaan ja parannetaan, ja kehitystyötä tuetaan tarvittaessa säädösmuutoksin. Henkilöstön tulee voida tehdä hyvää työtä kestävissä olosuhteissa. Siksi ehdotetaan käynnistettäväksi valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan hyvän työn edellytysten ohjelma, joka sisältää mm. johtamisen kehittämiseen sekä psykososiaalisten riskitekijöiden vähentämiseen, työturvallisuuden lisäämiseen, työssä kohdatun väkivallan ehkäisemiseen ja seksuaalisen väkivallan ja häirinnän kitkemiseen tähtäävän työn. Ohjelman puitteissa seurataan työhyvinvoinnin kehittymistä tulevilla hyvinvointialueilla.Lisäksi tarvitaan sujuvaa työnjakoa, digitalisaatiota ja kansainvälistä osaamistaTyöryhmä korostaa myös tehtävärakenteen tarkastelua. On tärkeää, että työnjako on sujuvaa ja kukin ammattiryhmä voi keskittyä niihin tehtäviin, jotka vastaavat sen ydinosaamista. Tehtävärakenteen tarkastelu koskee myös alalla työskentelevien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä sekä tukipalvelujen toimivuutta ja roolia. Ohjauksella ja säädöksillä luodaan tälle edellytyksiä ja kannusteita sekä poistetaan tarpeetonta kitkaa kehitystyöltä.Kansainvälisellä rekrytoinnilla voidaan täydentää osaavan henkilöstön saatavuutta ja palveluiden turvaamista. Työnantajille luodaan kansallisesti tuettu asiakas- ja potilasturvallinen malli rekrytointiin ja poistetaan sen käyttöön liittyvät pullonkaulat. Henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi on tärkeä tunnistaa vaikuttavia keinoja hillitä työvoimatarpeen kasvua sote-alalla vaarantamatta asiakas- ja potilasturvallisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. Tämä tehdään mm. vahvistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön digitaalista kompetenssia ja parantamalla teknologian ja digitaalisten palveluiden hyödyntämistä. Tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja sote-henkilöstön työvoimatarpeeseenSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden –ohjelma käynnistettiin marraskuussa 2021. Tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kattamiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä niin, että alueelliset erot on otettu huomioon. Työryhmässä ovat mukana keskeiset työmarkkinajärjestöt ja ministeriöt. Työryhmä jatkaa työtään konkretisoimalla ja syventämällä ehdotuksia seitsemän teemakokonaisuuden alla. Teemoja ovat tietopohja, osaamisen johtaminen, työn veto- ja pitovoima, kansainvälinen rekrytointi, palvelujärjestelmän uudistuvat osaamistarpeet koulutusjärjestelmässä, tehtävärakenteet ja työnjako sekä palvelujen vaikuttavuus ja digitalisaatio-osaaminen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminen ja sivuakkreditoinnin päättäminenKatja Fokin, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 176
– Diplomaattisten edustustojen, konsuliedustustojen tai kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimivien edustustojen työntekijöiden perheenjäsenten ansiotyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Ukrainan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavien kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi: 1. Euroopan neuvoston yleissopimus elokuvien yhteistuotannosta (uudistettu) (Hallituksen esitys eduskunnalle elokuvien yhteistuotannosta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi elokuvien yhteistuotannosta tehdystä eurooppalaisesta yleissopimuksesta (HE 223/2021 vp)) 2. Eurooppalainen yleissopimus elokuvien yhteistuotannosta (Hallituksen esitys eduskunnalle elokuvien yhteistuotannosta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi elokuvien yhteistuotannosta tehdystä eurooppalaisesta yleissopimuksesta (HE 223/2021 vp))Maa- ja metsätalousministeriöTimo Rämänen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 197
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi eläinten lääkitsemisestä annetun lain sekä eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 205/2021 vp; EV 217/2021 vp)Hannu Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 478
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rehulain muuttamisesta (HE 206/2021 vp; EV 187/2021 vp)Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152
– Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kalastussäännön voimassaoloajan pidentämisestä noottienvaihdolla Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 219/2021 vp; EV 230/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöVeli-Matti Syrjänen, liikenneneuvos p. 0295 342 124
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 194/2021 vp; EV 222/2021 vp)Helinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017
– Suomen tasavallan ja Perun tasavallan välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenTyö- ja elinkeinoministeriöKirsi Hyttinen, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 048 263
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rekrytointitukikokeilusta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 160/2021 vp; EV 203/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 129/2021 vp; EV 208/2021 vp)YmpäristöministeriöHanne Lohilahti, erityisasiantuntija p. 0295 250 374
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta (EV 193/2021 vp ─ HE 154/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää muutettaviksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia sekä finanssivalvonnasta annettua lakia.Esityksen taustalla ovat kansalliset muutostarpeet, puutteet EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa sekä sääntelyn yhteensovittaminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisärajavalvontaa jatketaan ja maahantulon rajoitukset pysyvät muutenkin pääosin ennallaan 31.1. saakka. Rajoituksiin tehdään kuitenkin joitakin helpotuksia niiden henkilöiden osalta, jotka eivät lääketieteellisesti perustellusta syystä voi ottaa koronarokotetta. Valtioneuvosto päätti muutoksista istunnossaan 13.1. ja ne tulevat voimaan 17.1.2022.Sisärajavalvonta palautettiin kattavasti Suomen ja kaikkien Schengen-maiden väliseen liikenteeseen 28.12. alkaen. Lisäksi maahantulon rajoituksia ja terveysturvallisuustoimia kiristettiin niin, että eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilta Suomeen ulkomailta saapuvilta vaaditaan todistus täydestä rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta Covid-19-taudista sekä näiden lisäksi todistus alle 48 tuntia vanhasta negatiivisesta Covid-19-testituloksesta. Vaatimus koskee vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä.Helpotuksia henkilöille, jotka eivät lääketieteellisistä syistä voi ottaa koronarokotettaJoulukuun lopulla tehtyä päätöstä sisärajavalvonnasta muutetaan niin, että henkilöt, jotka eivät lääketieteellisesti perustellusta syystä voi ottaa covid-19-rokotetta, voivat saapua Suomeen, jos heillä on mukanaan tämän osoittava lääkärinlausunto sekä todistus alle 48 tuntia vanhasta negatiivisesta covid-19-testituloksesta.Myös ulkorajaliikennettä koskevaa päätöstä muutetaan niin, että maahantulo Suomeen Schengen-alueen ulkopuolisista EU-maista olisi sallittua henkilöille, jotka eivät lääketieteellisesti perustellusta syystä voi ottaa covid-19-rokotetta, jos heillä on mukanaan edellä mainitut todistukset. Kolmansien maiden osalta maahantulon rajoitukset jatkuvat aiemman päätöksen mukaisesti.Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä.Poikkeuksia muun muassa rajayhteisöjen asukkaille sekä Ahvenanmaalle saapuvilleAiemmin mainitusta poiketen Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöjen asukkaat sekä Ruotsin Norrtäljen kunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välisessä liikenteessä matkustavat voivat saapua Suomeen, jos heillä on mukanaan joko todistus hyväksytystä covid-19-rokotussarjasta, todistus alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista tai todistus enintään 7 vuorokautta ennen Suomeen saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.Negatiivista testitulosta ei edellytetä Suomen kansalaisiltaNegatiivista koronatestitulosta ei edellytetä Suomen kansalaisilta, Suomessa pysyvästi asuvilta ulkomaalaisilta, eikä henkilöiltä, joiden maahantulon perusteena on välttämätön syy kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt. Kaikkia matkustajia koskevat kuitenkin tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja aluehallintovirastojen tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista.Suomalaisten matkailijoiden tulee myös huomioida, että vaikka Suomeen pääsee ilman testiä, muilla mailla ja lentoyhtiöillä voi olla omia testivaatimuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 13.1.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet —

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 13. tammikuuta julkaistu tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.Tutkimus viittaakin siihen, että sekä t&k-tukien että t&k-verohelpotusten määrän kasvattaminen on kannattavaa Suomessa. Suorien t&k-tukien osalta pitäisi pyrkiä kehittämään korkean innovaatiokapasiteetin yritysten tunnistamista, jotta tuet voitaisiin kohdentaa tehokkaasti.Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä.Etlan ja VATTin tutkijoiden raportti ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” tarjoaa uutta tutkimustietoa yritystukien vaikutuksesta talouskasvuun ja hyvinvointiin. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta varsin vähän ja nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty.Hankkeessa tarkasteltiin tukipolitiikoita, joissa tukia ei kohdenneta yritysten t&k-toiminnan tuottavuuden perusteella sekä vastaavasti valikoivia tukipolitiikoita, joissa tukea jaetaan t&k-toiminnan tuottavuuden perusteella. Valikoiva tukipolitiikka tarkoittaisi sitä, että t&k-tukipäätöksiä tekevien virkailijoiden pitäisi pystyä erottamaan toisistaan korkean ja matalan innovaatiokyvykkyyden yritykset.”Valikoimattomat tuet ovat luonteeltaan lähellä neutraaleja t&k-verotukia, jotka eivät kohdennu tietynlaisille yrityksille tai hankkeille. Valikoiviin tukiin liittyy suorien tukien piirteitä. Tuen saajat on valikoitava tapauskohtaisesti innovaatiokyvykkyyden arvioinnin perusteella eikä tukien kohdentamista voi toteuttaa yleisillä verotuksessa käytettävissä olevilla tiedoilla”, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.Tutkimuksen keskeinen tulos on, että tehokkainta olisi valikoiva innovaatiopolitiikka, joka kohdentaisi t&k-tuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokyvyykkyyden yrityksille. Valikoiva tukipolitiikka pakottaisi vakiintuneet matalan tuottavuuden t&k-toimintaa harjoittavat yritykset poistumaan markkinoilta. Niiden resurssit siirtyisivät täten tuottavampaan käyttöön korkeamman tuottavuuden yrityksissä.Myös valikoimaton tuki vakiintuneille yrityksille tuottaa huomattavan, vaikkakin valikoivia innovaatiotukia pienemmän, hyvinvoinnin kasvun. T&k-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on täten yleisesti ottaen kannattavaa Suomessa.”Käytännössä t&k-tukia on mahdotonta kohdentaa täysin yrityksen innovaatiokyvykkyyden perusteella. Tuloksemme valikoimattomien tukien hyödyistä kertovat kuitenkin, että epätäydellisestikin kohdennettujen t&k-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on kannattavaa Suomessa”, pohtii tutkimusjohtaja Heli Koski.Tutkimusryhmä esittää, että käytännössä yritysten innovaatiokyvykkyyttä voitaisiin arvioida esimerkiksi uusien tuotteiden määrällä tietyltä ajanjaksolta sekä innovaatioilla, jotka parantavat laatua tai eivät ainakaan heti materialisoidu uusina tuotteina. Erityisesti nuorten yritysten kohdalla olisi tärkeää arvioida myös yrityksen tulevaa innovaatiokyvykkyyttä ja innovaatioiden laatua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi