NordenBladet — Lounais-Suomen poliisi tutkii keskiviikkona Rauman Merirauman alueella yksityisasunnossa tapahtunutta epäiltyä henkirikosta. Henkirikostutkinta liittyy keskiviikkona alueella olleeseen poliisioperaatioon.Poliisi sai keskiviikkona puolenpäivän jälkeen useita ilmoituksia laukauksista Rauman Merirauman alueella.Paikalle hälytettiin useita poliisipartioita, ja poliisi tavoittikin nopeasti alueelta kolmekymppisen miehen, joka otettiin kiinni.Myöhemmin poliisi löysi alueella sijaitsevasta yksityisasunnosta vainajan, minkä johdosta poliisilla on syytä epäillä kiinniotettua henkilöä henkirikoksesta. Poliisi tutkii asiaa tappona. Epäillyn henkirikoksen uhri on noin 50-vuotias mies.Lisäksi poliisi löysi ja takavarikoi vainajan asunnon läheisyydestä ampuma-aseen, jota epäillään henkirikoksen tekovälineeksi. Tapon lisäksi kiinniotettua miestä epäillään törkeästä ampuma-aserikoksesta.Ei viitteitä muista epäillyistäIltapäivän poliisioperaation aikana Lounais-Suomen poliisi pyysi ihmisiä välttämään alueella liikkumista. Poliisin saamien ilmoitusten perusteella pidettiin mahdollisena, että alueella olisi ollut myös toinen aseistautunut henkilö.Etsintöjen jälkeen alueelta ei kuitenkaan tavoitettu muita epäiltyjä, ja poliisin mukaan alueella oli jälleen turvallista liikkua. − Poliisin tiedon mukaan epäiltyjä tekijöitä on tämänhetkisen tiedon mukaan yksi. Häntä on jo kuulusteltu, mutta poliisi ei esitutkinnan tässä vaiheessa kommentoi esimerkiksi teon mahdollista motiivia, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Lindholm.Lindholmin mukaan poliisi on kuulustellut myös muita tapaukseen liittyviä henkilöitä, ja kuulustelut jatkuvat tänään.− Esitutkinnan perusteella uhri ja epäilty tunsivat toisensa, mutta heidän yhteyttään selvitetään edelleen, Lindholm sanoo.
Lounais-Suomen poliisi tutkii keskiviikkona Rauman Merirauman alueella yksityisasunnossa tapahtunutta epäiltyä henkirikosta. Henkirikostutkinta liittyy keskiviikkona alueella olleeseen poliisioperaatioon.
Poliisi sai keskiviikkona puolenpäivän jälkeen useita ilmoituksia laukauksista Rauman Merirauman alueella.
Paikalle hälytettiin useita poliisipartioita, ja poliisi tavoittikin nopeasti alueelta kolmekymppisen miehen, joka otettiin kiinni.
Myöhemmin poliisi löysi alueella sijaitsevasta yksityisasunnosta vainajan, minkä johdosta poliisilla on syytä epäillä kiinniotettua henkilöä henkirikoksesta. Poliisi tutkii asiaa tappona. Epäillyn henkirikoksen uhri on noin 50-vuotias mies.
Lisäksi poliisi löysi ja takavarikoi vainajan asunnon läheisyydestä ampuma-aseen, jota epäillään henkirikoksen tekovälineeksi. Tapon lisäksi kiinniotettua miestä epäillään törkeästä ampuma-aserikoksesta.
Ei viitteitä muista epäillyistä
Iltapäivän poliisioperaation aikana Lounais-Suomen poliisi pyysi ihmisiä välttämään alueella liikkumista. Poliisin saamien ilmoitusten perusteella pidettiin mahdollisena, että alueella olisi ollut myös toinen aseistautunut henkilö.
Etsintöjen jälkeen alueelta ei kuitenkaan tavoitettu muita epäiltyjä, ja poliisin mukaan alueella oli jälleen turvallista liikkua.
− Poliisin tiedon mukaan epäiltyjä tekijöitä on tämänhetkisen tiedon mukaan yksi. Häntä on jo kuulusteltu, mutta poliisi ei esitutkinnan tässä vaiheessa kommentoi esimerkiksi teon mahdollista motiivia, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Lindholm.
Lindholmin mukaan poliisi on kuulustellut myös muita tapaukseen liittyviä henkilöitä, ja kuulustelut jatkuvat tänään.
− Esitutkinnan perusteella uhri ja epäilty tunsivat toisensa, mutta heidän yhteyttään selvitetään edelleen, Lindholm sanoo.
NordenBladet — Poliisihallitus on nimittänyt Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikön virkaan oikeustieteen maisteri, varatuomari Jari Liukun 1.4.2024 alkaen. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi. Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikön virkaa haki neljä henkilöä.Liukulla on monipuolinen ja laaja-alainen johtamiskokemus kotimaan poliisihallinnosta sekä kansainvälisistä tehtävistä. Liukku on työskennellyt maaliskuusta 2017 lukien vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtajana Europolissa. Tätä ennen Liukku on toiminut muun muassa Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkönä vuosina 2010-2017, Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkönä vuosina 2005-2010 sekä keskusrikospoliisin apulaispäällikkönä vuosina 2002-2005.
Poliisihallitus on nimittänyt Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikön virkaan oikeustieteen maisteri, varatuomari Jari Liukun 1.4.2024 alkaen. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi. Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikön virkaa haki neljä henkilöä.
Liukulla on monipuolinen ja laaja-alainen johtamiskokemus kotimaan poliisihallinnosta sekä kansainvälisistä tehtävistä. Liukku on työskennellyt maaliskuusta 2017 lukien vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtajana Europolissa. Tätä ennen Liukku on toiminut muun muassa Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkönä vuosina 2010-2017, Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkönä vuosina 2005-2010 sekä keskusrikospoliisin apulaispäällikkönä vuosina 2002-2005.
Poliisipäällikkö johtaa poliisilaitosta. Hän vastaa poliisilaitoksen toiminnasta sekä toiminnan vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta ja kehittämisestä. Poliisipäällikön tehtävänä on poliisilaitoksen johtaminen poliisihallinnon vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti, taloudellisten voimavarojen hallinta ja henkilöstöjohtaminen. Hän vahvistaa poliisilaitoksen toimintalinjat ja toiminnan painopisteet sekä vastaa poliisilaitoksen valmiudesta ja varautumisesta. Hän huolehtii myös poliisilaitoksen sidosryhmätyöstä ja yhteistyöstä sekä vaikuttavasta viestinnästä.
NordenBladet — Helsingin poliisi pyytää tietoja mustan Volvo XC60 -henkilöauton liikkeistä ja toiminnasta tiistaina 9. tammikuuta 2024.Havaintoja toivotaan erityisesti noin kello 17.00–18.30 ajalta. Poliisin tietojen mukaan henkilöauto ajoi jalkakäytävällä Töölönkadulla ja Dagmarinkadulla.Vihjeet pyydetään numeroon 0295 471 271 tai laheisvakivaltarikokset.helsinki@poliisi.fi.
Helsingin poliisi pyytää tietoja mustan Volvo XC60 -henkilöauton liikkeistä ja toiminnasta tiistaina 9. tammikuuta 2024.
Havaintoja toivotaan erityisesti noin kello 17.00–18.30 ajalta. Poliisin tietojen mukaan henkilöauto ajoi jalkakäytävällä Töölönkadulla ja Dagmarinkadulla.
NordenBladet — Poliisin tehostetussa raskaan liikenteen valvonnassa havaittiin ajo- ja lepoaikojen noudattamisen sekä kuorman varmistamisen osalta muutoksia parempaan. Kaikki poliisilaitokset osallistuivat 5.- 9.2.2024 järjestettyyn raskaan liikenteen tehostettuun valvontaan.Valvontajakson aikana tarkastettiin yhteensä 1581 raskasta ajoneuvoa. Tarkastetuista ajoneuvoista 15 prosenttia oli ulkomaisia ajoneuvoja.- Verrattaessa tämän valvontajakson tuloksia viime vuoden vastaavaan valvontateemaan voidaan todeta, että yksittäisiä ajoneuvotarkastuksia tehtiin lähes sama määrä, mutta seuraamusten kokonaismäärä väheni selvästi, kertoo poliisitarkastaja Kari Onninen.Nyt järjestetyssä valvonnassa seuraamuksia annettiin kaiken kaikkiaan 182 kappaletta, vastaava lukema edellisenä 2023 vuonna oli 270 kappaletta.Suurimmat muutokset ovat nähtävissä ajo- ja lepoaikarikkeiden ja ajopiirturirikkomusten määrän laskussa, joita kirjattiin 119 (- 39 kpl) ja puutteellisen kuorman varmistuksen osalta, joita todettiin 40 tapausta (-31 kpl).Poliisi käytti valvontaan työaikaa noin 2900 tuntia.Valvonnan tavoitteena oli liikenneturvallisuuden parantaminen sekä harmaan talouden ja kuljetusrikollisuuden torjunta. Valvontaa kohdennettiin erityisesti ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen, kuorman varmistamiseen, ajoneuvojen kuntoon sekä ylikuormiin.
Poliisin tehostetussa raskaan liikenteen valvonnassa havaittiin ajo- ja lepoaikojen noudattamisen sekä kuorman varmistamisen osalta muutoksia parempaan. Kaikki poliisilaitokset osallistuivat 5.- 9.2.2024 järjestettyyn raskaan liikenteen tehostettuun valvontaan.
Valvontajakson aikana tarkastettiin yhteensä 1581 raskasta ajoneuvoa. Tarkastetuista ajoneuvoista 15 prosenttia oli ulkomaisia ajoneuvoja.
– Verrattaessa tämän valvontajakson tuloksia viime vuoden vastaavaan valvontateemaan voidaan todeta, että yksittäisiä ajoneuvotarkastuksia tehtiin lähes sama määrä, mutta seuraamusten kokonaismäärä väheni selvästi, kertoo poliisitarkastaja Kari Onninen.
Nyt järjestetyssä valvonnassa seuraamuksia annettiin kaiken kaikkiaan 182 kappaletta, vastaava lukema edellisenä 2023 vuonna oli 270 kappaletta.
Suurimmat muutokset ovat nähtävissä ajo- ja lepoaikarikkeiden ja ajopiirturirikkomusten määrän laskussa, joita kirjattiin 119 (- 39 kpl) ja puutteellisen kuorman varmistuksen osalta, joita todettiin 40 tapausta (-31 kpl).
Poliisi käytti valvontaan työaikaa noin 2900 tuntia.
Valvonnan tavoitteena oli liikenneturvallisuuden parantaminen sekä harmaan talouden ja kuljetusrikollisuuden torjunta. Valvontaa kohdennettiin erityisesti ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen, kuorman varmistamiseen, ajoneuvojen kuntoon sekä ylikuormiin.
NordenBladet — Helsingin poliisilaitos jakaa vuosittain Stadin Skoude -palkinnon laitoksen ansioituneelle poliisille. Vuoden 2024 Stadin Skoude on uhka-asioiden parissa työskentelevä rikosylikonstaapeli Juha Lappalainen. Juha Lappalainen valmistui poliisiksi vuonna 2002. Kiinnostus poliisin ammattiin syntyi poliisinakin uraa tehneen Matti-Yrjänä Joensuun Harjunpää-kirjoista. Lappalainen ehti työskennellä Joensuun kanssa Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä muutaman vuoden ajan ennen Joensuun eläköitymistä. Lappalaisen oma reilun 20 vuoden ura poliisina on kulunut lähes kokonaan väkivaltarikostutkinnan eri tehtävissä Helsingin poliisilaitoksella.Vuoden 2024 Stadin Skouden valintaperusteluissa Lappalaista luonnehditaan virkamieheksi, joka ryhtyy matalalla kynnyksellä selvittämään ilmi tulleita asioita ja henkilöiden käyttäytymistä hybridivaikuttamisen ja epävarmuuden aikoina. Valintaperusteluissa summataan, että Lappalainen kykenee ammattimaiseen riskinarviointiin sekä sujuvaan yhteistyöhön muiden viranomaisten ja yhteistyötoimijoiden kanssa.Uhkatutkintaryhmä selvittää monipuolisesti potentiaalisia uhkatapauksiaLappalainen oli mukana käynnistämässä uhkatutkintaryhmän toimintaa Helsingin poliisilaitokselle vuonna 2016. Ryhmän perustamisen ja sen toiminnan vakiinnuttamisen hän kokee poliisiuransa tärkeimmäksi ja mielenkiintoisimmaksi työtehtäväksi. Uhkatutkintaryhmä toimii edelleen eriytettynä ryhmänään väkivaltarikosyksikössä.– Uhkatutkintaryhmän tehtävänä on ennalta estää, paljastaa ja tutkia vakavia henkilöön kohdistuvia uhkia. Lisäksi ryhmän vastuulla on Helsingin poliisilaitokselle osoitettujen terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden käsittely ja Suomen valtiojohtoon kohdistuneiden uhkausten tutkinta. Myös katujengitutkinta on alkujaan käynnistynyt uhkatutkintaryhmästä, Lappalainen avaa.Uhkatutkintaryhmä hoitaa tapauksia laidasta laitaan. Työtehtävät voivat olla pienemmän mittakaavan tiedustelu- ja rikosasioita, jotka liittyvät esimerkiksi väkivaltaisella käyttäytymisellä huolta aiheuttaviin henkilöihin sekä aseisiin tai räjähteisiin. Tasaisin väliajoin työn alle tulee myös laajempaa tutkintaa ja tiedustelua vaativia kokonaisuuksia.– Vuosien varrella uhkatutkintaryhmä on ennalta estänyt useita potentiaalisia ja vakavia väkivaltarikoksia, myös henkirikoksia. Ryhmä on myös muun muassa paljastanut terroristisessa tarkoituksessa suunnitellun teon valmistelun, Lappalainen kertoo.Uhkatutkintaryhmällä on lisäksi tärkeänä tehtävänään käsitellä Helsingin poliisilaitoksen henkilökuntaan kohdistuvat uhkaukset ja maalittamistapaukset.– Työyhteisössä omista huolehtiminen on tärkeää. Olemme luoneet yhdessä turvallisuuspäällikön kanssa prosessin laitoksen henkilökuntaan kohdistuvien uhkausten sekä maalittamisen käsittelyyn. Onneksi tätä mallia ei ole viime aikoina tarvinnut toteuttaa usein, Lappalainen kertoo.Ennalta estävyys ja yhteistyö ovat uhkatutkinnan avainsanojaLappalaiselle tärkeintä uhka-asioiden tutkinnassa on ennalta estävyyden periaate ja turvallisuudentunteen ylläpitäminen. Kun rikosta ei pääse tapahtumaan, uhkatutkintaryhmän perimmäinen tarkoitus on täytetty.– Uhka-asioiden tutkinnassa motivaatio tulee hakea siitä, että rikoksen tapahtuminen saadaan estettyä ennalta. Jo tapahtuneen rikoksen tutkinnassa tutkija voi ajatella kannustimena vaikkapa tuloksekasta esitutkintaa ja jutusta mahdollisesti annettavaa tuomiota. Uhka-asioiden tutkinnassa tätä vastaavaa porkkanaa ei aina ole, Lappalainen kertoo.Työn sisällön kannalta uhkatutkinnassa mielenkiintoista on mahdollisuus hyödyntää poliisilain sekä paljastavan rikostutkinnan menetelmiä väkivaltarikosten ennalta ehkäisyssä ja tutkinnassa.– On tärkeää, että uhkien ja väkivaltaisten tekojen estämisessä hyödynnetään laajasti kaikkia mahdollisia keinoja henkilön puhuttamisesta ja ohjaamisesta lähtien aina esitutkintaan ja raskaimpiin pakkokeinoihin, Lappalainen toteaa.Uhka-asioiden tutkinnassa ollaan lähes aina tekemisissä eri sidosryhmien kanssa. Keskeisimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi, muut Suomen poliisilaitokset, Rikosseuraamuslaitos, Syyttäjälaitos sekä sosiaali- ja terveydenhuolto.– Toisinaan uhkajuttujen kohdehenkilöt osoittautuvat mielenterveyden häiriöistä kärsiviksi ihmisiksi, jotka eivät todellisuudessa ole aikoneet toteuttaa uhkauksiaan. Koen tärkeäksi, että uhkatutkintaryhmä hoitaa nämäkin tapaukset loppuun saakka esimerkiksi saattamalla henkilön sosiaali- ja terveyshuollon asiakkaaksi, Lappalainen kertoo.Prosessit, kouluttaminen ja esimiestyö ovat Lappalaisen mielenkiinnon kohteitaUhka-asiat ovat säilyneet Juha Lappalaisen selkeimpänä mielenkiinnon kohteena läpi virkauran. Tällä hetkellä hän on tehtäväkierrolla Erityistoimintayksikön Henkilösuojausyksikössä, jossa työtehtäviin kuuluu valtionjohtoon kohdistuvien uhkausten käsittelyn ja analysoinnin kehittäminen.– Uhka-asioiden käsittely vaatii yhtäältä ennakkoluulotonta ja luovaa ajattelua ja toisaalta jalkoja syvälle maahan. Yhteistyökyky on uhkatutkijan tärkeä ominaisuus. Tunnen täyttäväni nämä kriteerit, Lappalainen pohtii.Lappalainen tunnetaan uhka-asioiden asiantuntijana niin Helsingin poliisilaitoksella kuin osin muuallakin poliisissa. Hän on käynyt usean vuoden ajan luennoimassa Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoille uhkatutkintaa koskevilla kursseilla.Lappalainen on kiinnostunut uhka-asioihin liittyvien toimintaprosessien luomisesta ja kehittämisestä. Hän on ollut mukana koko poliisin laajuisen terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden käsittelyprosessin luomisessa. Helsingin poliisissa hän on vastannut poliisiuhkauksissa ja maalittamisessa sovellettavan mallin lisäksi uhkauksiin ja huolta aiheuttavien henkilöiden käsittelyyn liittyvistä prosesseista.Erääksi mielenkiinnon kohteekseen työelämässä Lappalainen mainitsee myös esimiestyön. Esimiehenä Lappalainen vannoo valmentavan johtamisen nimeen. Hänen näkemyksensä mukaan ryhmän ja koko työyhteisön tulisi koostua motivoituneista, omatoimisista ja innostuneista työntekijöistä.Vaikka takana on paljon hienoja kilometrejä, Lappalainen suhtautuu tulevaisuuteen maltillisesti ja jalat maassa.– Viihdyn työssäni ja toivon, että saan jatkossakin tehdä töitä uhka-asioiden parissa, hän kiteyttää.
Helsingin poliisilaitos jakaa vuosittain Stadin Skoude -palkinnon laitoksen ansioituneelle poliisille. Vuoden 2024 Stadin Skoude on uhka-asioiden parissa työskentelevä rikosylikonstaapeli Juha Lappalainen.
Juha Lappalainen valmistui poliisiksi vuonna 2002. Kiinnostus poliisin ammattiin syntyi poliisinakin uraa tehneen Matti-Yrjänä Joensuun Harjunpää-kirjoista. Lappalainen ehti työskennellä Joensuun kanssa Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä muutaman vuoden ajan ennen Joensuun eläköitymistä. Lappalaisen oma reilun 20 vuoden ura poliisina on kulunut lähes kokonaan väkivaltarikostutkinnan eri tehtävissä Helsingin poliisilaitoksella.
Vuoden 2024 Stadin Skouden valintaperusteluissa Lappalaista luonnehditaan virkamieheksi, joka ryhtyy matalalla kynnyksellä selvittämään ilmi tulleita asioita ja henkilöiden käyttäytymistä hybridivaikuttamisen ja epävarmuuden aikoina. Valintaperusteluissa summataan, että Lappalainen kykenee ammattimaiseen riskinarviointiin sekä sujuvaan yhteistyöhön muiden viranomaisten ja yhteistyötoimijoiden kanssa.
Uhkatutkintaryhmä selvittää monipuolisesti potentiaalisia uhkatapauksia
Lappalainen oli mukana käynnistämässä uhkatutkintaryhmän toimintaa Helsingin poliisilaitokselle vuonna 2016. Ryhmän perustamisen ja sen toiminnan vakiinnuttamisen hän kokee poliisiuransa tärkeimmäksi ja mielenkiintoisimmaksi työtehtäväksi. Uhkatutkintaryhmä toimii edelleen eriytettynä ryhmänään väkivaltarikosyksikössä.
– Uhkatutkintaryhmän tehtävänä on ennalta estää, paljastaa ja tutkia vakavia henkilöön kohdistuvia uhkia. Lisäksi ryhmän vastuulla on Helsingin poliisilaitokselle osoitettujen terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden käsittely ja Suomen valtiojohtoon kohdistuneiden uhkausten tutkinta. Myös katujengitutkinta on alkujaan käynnistynyt uhkatutkintaryhmästä, Lappalainen avaa.
Uhkatutkintaryhmä hoitaa tapauksia laidasta laitaan. Työtehtävät voivat olla pienemmän mittakaavan tiedustelu- ja rikosasioita, jotka liittyvät esimerkiksi väkivaltaisella käyttäytymisellä huolta aiheuttaviin henkilöihin sekä aseisiin tai räjähteisiin. Tasaisin väliajoin työn alle tulee myös laajempaa tutkintaa ja tiedustelua vaativia kokonaisuuksia.
– Vuosien varrella uhkatutkintaryhmä on ennalta estänyt useita potentiaalisia ja vakavia väkivaltarikoksia, myös henkirikoksia. Ryhmä on myös muun muassa paljastanut terroristisessa tarkoituksessa suunnitellun teon valmistelun, Lappalainen kertoo.
Uhkatutkintaryhmällä on lisäksi tärkeänä tehtävänään käsitellä Helsingin poliisilaitoksen henkilökuntaan kohdistuvat uhkaukset ja maalittamistapaukset.
– Työyhteisössä omista huolehtiminen on tärkeää. Olemme luoneet yhdessä turvallisuuspäällikön kanssa prosessin laitoksen henkilökuntaan kohdistuvien uhkausten sekä maalittamisen käsittelyyn. Onneksi tätä mallia ei ole viime aikoina tarvinnut toteuttaa usein, Lappalainen kertoo.
Ennalta estävyys ja yhteistyö ovat uhkatutkinnan avainsanoja
Lappalaiselle tärkeintä uhka-asioiden tutkinnassa on ennalta estävyyden periaate ja turvallisuudentunteen ylläpitäminen. Kun rikosta ei pääse tapahtumaan, uhkatutkintaryhmän perimmäinen tarkoitus on täytetty.
– Uhka-asioiden tutkinnassa motivaatio tulee hakea siitä, että rikoksen tapahtuminen saadaan estettyä ennalta. Jo tapahtuneen rikoksen tutkinnassa tutkija voi ajatella kannustimena vaikkapa tuloksekasta esitutkintaa ja jutusta mahdollisesti annettavaa tuomiota. Uhka-asioiden tutkinnassa tätä vastaavaa porkkanaa ei aina ole, Lappalainen kertoo.
Työn sisällön kannalta uhkatutkinnassa mielenkiintoista on mahdollisuus hyödyntää poliisilain sekä paljastavan rikostutkinnan menetelmiä väkivaltarikosten ennalta ehkäisyssä ja tutkinnassa.
– On tärkeää, että uhkien ja väkivaltaisten tekojen estämisessä hyödynnetään laajasti kaikkia mahdollisia keinoja henkilön puhuttamisesta ja ohjaamisesta lähtien aina esitutkintaan ja raskaimpiin pakkokeinoihin, Lappalainen toteaa.
Uhka-asioiden tutkinnassa ollaan lähes aina tekemisissä eri sidosryhmien kanssa. Keskeisimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi, muut Suomen poliisilaitokset, Rikosseuraamuslaitos, Syyttäjälaitos sekä sosiaali- ja terveydenhuolto.
– Toisinaan uhkajuttujen kohdehenkilöt osoittautuvat mielenterveyden häiriöistä kärsiviksi ihmisiksi, jotka eivät todellisuudessa ole aikoneet toteuttaa uhkauksiaan. Koen tärkeäksi, että uhkatutkintaryhmä hoitaa nämäkin tapaukset loppuun saakka esimerkiksi saattamalla henkilön sosiaali- ja terveyshuollon asiakkaaksi, Lappalainen kertoo.
Prosessit, kouluttaminen ja esimiestyö ovat Lappalaisen mielenkiinnon kohteita
Uhka-asiat ovat säilyneet Juha Lappalaisen selkeimpänä mielenkiinnon kohteena läpi virkauran. Tällä hetkellä hän on tehtäväkierrolla Erityistoimintayksikön Henkilösuojausyksikössä, jossa työtehtäviin kuuluu valtionjohtoon kohdistuvien uhkausten käsittelyn ja analysoinnin kehittäminen.
– Uhka-asioiden käsittely vaatii yhtäältä ennakkoluulotonta ja luovaa ajattelua ja toisaalta jalkoja syvälle maahan. Yhteistyökyky on uhkatutkijan tärkeä ominaisuus. Tunnen täyttäväni nämä kriteerit, Lappalainen pohtii.
Lappalainen tunnetaan uhka-asioiden asiantuntijana niin Helsingin poliisilaitoksella kuin osin muuallakin poliisissa. Hän on käynyt usean vuoden ajan luennoimassa Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoille uhkatutkintaa koskevilla kursseilla.
Lappalainen on kiinnostunut uhka-asioihin liittyvien toimintaprosessien luomisesta ja kehittämisestä. Hän on ollut mukana koko poliisin laajuisen terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden käsittelyprosessin luomisessa. Helsingin poliisissa hän on vastannut poliisiuhkauksissa ja maalittamisessa sovellettavan mallin lisäksi uhkauksiin ja huolta aiheuttavien henkilöiden käsittelyyn liittyvistä prosesseista.
Erääksi mielenkiinnon kohteekseen työelämässä Lappalainen mainitsee myös esimiestyön. Esimiehenä Lappalainen vannoo valmentavan johtamisen nimeen. Hänen näkemyksensä mukaan ryhmän ja koko työyhteisön tulisi koostua motivoituneista, omatoimisista ja innostuneista työntekijöistä.
Vaikka takana on paljon hienoja kilometrejä, Lappalainen suhtautuu tulevaisuuteen maltillisesti ja jalat maassa.
– Viihdyn työssäni ja toivon, että saan jatkossakin tehdä töitä uhka-asioiden parissa, hän kiteyttää.
NordenBladet — Täysi-ikäinen henkilö jäi junan alle Kirkkonummen Masalassa torstaina 15.2. noin kello 9 aikaan. Henkilö menehtyi.Ensitietojen perusteella mikään ei viittaa siihen, että tapahtuneeseen liittyisi rikosta. Poliisi tutkii tapahtunutta kuolemansyyn selvittämisenä.
Täysi-ikäinen henkilö jäi junan alle Kirkkonummen Masalassa torstaina 15.2. noin kello 9 aikaan. Henkilö menehtyi.
Ensitietojen perusteella mikään ei viittaa siihen, että tapahtuneeseen liittyisi rikosta. Poliisi tutkii tapahtunutta kuolemansyyn selvittämisenä.
NordenBladet — Etelä-Soisalon, Vieremän, Juankosken, Koillis-Savon, Kiuruveden, Ilomantsin, Polvijärven ja Outokummun riistanhoitoyhdistykset ovat irtisanoneet suurriistavirka-apusopimuksen (SRVA-sopimus) Itä-Suomen poliisin kanssa.Sopimusten irtisanomisaika on kolme kuukautta, joten irtisanomiset astuvat voimaan helmikuun ja maaliskuun 2024 aikana.SRVA -sopimus koskee liikenteessä loukkaantuneiden tai kuolleiden hirvieläinten jäljestämisen, lopettamisen ja talteenoton, poliisin avustamisen muissa hirvieläintehtävissä sekä suurpetojen ja villisian jäljestämis-, lopettamis- ja karkottamistilanteissa riistanhoitoyhdistyksen toimialueella.Riistanhoitoyhdistykset ovat muun muassa katsoneet, ettei valtakunnallinen SRVA -sopimus täytä riittävän kattavasti metsästäjien vakuutusturvaa. Poliisihallituksen johdolla on valmistettu materiaalia riistanhoitoyhdistysten kevätkokouksia varten, jossa avataan seuraavia kysymyksiä:Onko SRVA-tehtävä määrätty riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin ja jos on, niin miksi? Kenen vastuulle kolaritilanteissa kuolleiden hirvieläinten ruhot ja niistä huolehtiminen lainmukaisesti kuuluvat?Miksi metsästäjiltä saatava apu eläintehtävillä on niin tärkeää poliisitoiminnan näkökulmasta?Voidaanko SRVA -sopimusten yksityiskohtia muuttaa paikallisesti?Kattaako nykyisin käytössä oleva vakuutusturva kaikki vahingot, mitä metsästäjille SRVA-tehtävillä voi sattua?Miten sopimuksettomilla alueilla toimitaan keväästä eteenpäin? Keväästä alkaen poliisi vastaa itse irtisanotuilla alueilla liikenteessä loukkaantuneiden hirvieläinten jäljestämisen ja lopettamisen sekä suurpetojen ja villisian jäljestämis-, lopettamis- ja karkottamistilanteet tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Mahdollisuuksien mukaan poliisi pyytää kulloisenkin tapauksen naapurialueiden riistanhoitoyhdistyksiä apuun eläinten jäljestämiseen ja lopettamiseen.Metsästyslain (615/1993) mukaan, liikenneonnettomuudessa kuollut tai sen seurauksena lopetettu hirvieläin tai villisika kuuluu kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle, vaikka toinen yhdistys avustaisi poliisia tehtävässä. Poliisi jatkossakin ilmoittaa riistanhoitoyhdistyksille edellä mainituissa tilanteissa kuolleet tai lopetetut eläimet ja riistanhoitoyhdistys noutaa ne itselleen.
Etelä-Soisalon, Vieremän, Juankosken, Koillis-Savon, Kiuruveden, Ilomantsin, Polvijärven ja Outokummun riistanhoitoyhdistykset ovat irtisanoneet suurriistavirka-apusopimuksen (SRVA-sopimus) Itä-Suomen poliisin kanssa.
Sopimusten irtisanomisaika on kolme kuukautta, joten irtisanomiset astuvat voimaan helmikuun ja maaliskuun 2024 aikana.
SRVA -sopimus koskee liikenteessä loukkaantuneiden tai kuolleiden hirvieläinten jäljestämisen, lopettamisen ja talteenoton, poliisin avustamisen muissa hirvieläintehtävissä sekä suurpetojen ja villisian jäljestämis-, lopettamis- ja karkottamistilanteissa riistanhoitoyhdistyksen toimialueella.
Riistanhoitoyhdistykset ovat muun muassa katsoneet, ettei valtakunnallinen SRVA -sopimus täytä riittävän kattavasti metsästäjien vakuutusturvaa. Poliisihallituksen johdolla on valmistettu materiaalia riistanhoitoyhdistysten kevätkokouksia varten, jossa avataan seuraavia kysymyksiä:
Onko SRVA-tehtävä määrätty riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin ja jos on, niin miksi?
Kenen vastuulle kolaritilanteissa kuolleiden hirvieläinten ruhot ja niistä huolehtiminen lainmukaisesti kuuluvat?
Miksi metsästäjiltä saatava apu eläintehtävillä on niin tärkeää poliisitoiminnan näkökulmasta?
Voidaanko SRVA -sopimusten yksityiskohtia muuttaa paikallisesti?
Kattaako nykyisin käytössä oleva vakuutusturva kaikki vahingot, mitä metsästäjille SRVA-tehtävillä voi sattua?
Miten sopimuksettomilla alueilla toimitaan keväästä eteenpäin?
Keväästä alkaen poliisi vastaa itse irtisanotuilla alueilla liikenteessä loukkaantuneiden hirvieläinten jäljestämisen ja lopettamisen sekä suurpetojen ja villisian jäljestämis-, lopettamis- ja karkottamistilanteet tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Mahdollisuuksien mukaan poliisi pyytää kulloisenkin tapauksen naapurialueiden riistanhoitoyhdistyksiä apuun eläinten jäljestämiseen ja lopettamiseen.
Metsästyslain (615/1993) mukaan, liikenneonnettomuudessa kuollut tai sen seurauksena lopetettu hirvieläin tai villisika kuuluu kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle, vaikka toinen yhdistys avustaisi poliisia tehtävässä. Poliisi jatkossakin ilmoittaa riistanhoitoyhdistyksille edellä mainituissa tilanteissa kuolleet tai lopetetut eläimet ja riistanhoitoyhdistys noutaa ne itselleen.
NordenBladet — Lapin poliisi valvoo hiihtolomaliikennettä näkyvästi siellä, missä liikenne on vilkkainta.Koulujen hiihtolomat ajoittavat viikoille 8 – 10, mikä tarkoittaa Lapin maanteillä ja varsinkin hiihtokeskusten läheisyydessä huomattavasti lisääntyvää liikennettä verrattuna tavallisiin talviviikonloppuihin.Lapissa on laaja kansainvälinen sotaharjoitusHiihtolomaviikoilla järjestetään laaja kansainvälinen Nordic Response 24 -harjoitus, joka näkyy Lapissa liikenteen ruuhkautumisena. Vaikutus liikenteeseen voi osin olla merkittävää. Poliisi on varautunut liikennemäärien kasvuun. Voit lukea harjoituksesta tarkemmin Maavoimien tiedotteesta.Poliisi valvoo Lapin teilläHiihtolomaliikenteen valvonnassa painottuvat nopeus- ja ajotapavalvonta, turvavälit sekä rattijuopumus- ja ajoterveysvalvonta. Moni tunturikeskuksiin matkaava vetää perässään kevytperävaunua, jossa mukana kulkee kelkka tai kaksi. Ajoneuvojen kunnon lisäksi myös ajoneuvoyhdistelmät ovat valvonnan kohteena. Huolimattomasti kuormattu kevytperävaunu voi jarruttomana äkillisessä tilanteessa aiheuttaa ajoneuvon hallinnan menetyksen.Kiireellä hiihtolomalle ei kannata lähteäKiireessä liikenneturvallisuuden perusasiat voivat unohtua. Kun ajoneuvo on kunnossa, matkasuunnitelmaan on varattu riittävästi taukoja, muistetaan turvavälit, huomioidaan vaihtelevat nopeusrajoitukset sekä Lapin talviolosuhteet saadaan jo näillä asioilla liikenne sujumaan turvallisesti sekä jouhevasti, neuvoo Lapin liikenneyksikön johtaja komisario Mika Grönroos.Näkyvän valvonnan yhtenä tarkoituksena on estää ennalta kuljettajien riskinottoa. Tärkeintä on, että kaikki pääsevät turvallisesti perille hiihtoloman viettoon.Hyvää Lapin lomaa!
Lapin poliisi valvoo hiihtolomaliikennettä näkyvästi siellä, missä liikenne on vilkkainta.
Koulujen hiihtolomat ajoittavat viikoille 8 – 10, mikä tarkoittaa Lapin maanteillä ja varsinkin hiihtokeskusten läheisyydessä huomattavasti lisääntyvää liikennettä verrattuna tavallisiin talviviikonloppuihin.
Lapissa on laaja kansainvälinen sotaharjoitus
Hiihtolomaviikoilla järjestetään laaja kansainvälinen Nordic Response 24 -harjoitus, joka näkyy Lapissa liikenteen ruuhkautumisena. Vaikutus liikenteeseen voi osin olla merkittävää. Poliisi on varautunut liikennemäärien kasvuun. Voit lukea harjoituksesta tarkemmin Maavoimien tiedotteesta.
Poliisi valvoo Lapin teillä
Hiihtolomaliikenteen valvonnassa painottuvat nopeus- ja ajotapavalvonta, turvavälit sekä rattijuopumus- ja ajoterveysvalvonta. Moni tunturikeskuksiin matkaava vetää perässään kevytperävaunua, jossa mukana kulkee kelkka tai kaksi. Ajoneuvojen kunnon lisäksi myös ajoneuvoyhdistelmät ovat valvonnan kohteena. Huolimattomasti kuormattu kevytperävaunu voi jarruttomana äkillisessä tilanteessa aiheuttaa ajoneuvon hallinnan menetyksen.
Kiireellä hiihtolomalle ei kannata lähteä
Kiireessä liikenneturvallisuuden perusasiat voivat unohtua. Kun ajoneuvo on kunnossa, matkasuunnitelmaan on varattu riittävästi taukoja, muistetaan turvavälit, huomioidaan vaihtelevat nopeusrajoitukset sekä Lapin talviolosuhteet saadaan jo näillä asioilla liikenne sujumaan turvallisesti sekä jouhevasti, neuvoo Lapin liikenneyksikön johtaja komisario Mika Grönroos.
Näkyvän valvonnan yhtenä tarkoituksena on estää ennalta kuljettajien riskinottoa. Tärkeintä on, että kaikki pääsevät turvallisesti perille hiihtoloman viettoon.
NordenBladet — Hostellin palopaikan lentokieltoa on jatkettu 17.2.2024 saakka.Äkäslompolossa sijaitsevan Silver Fox-hostellin palopaikan alueelle on asetettu tiistaina 13.2. lentokielto, jonka säde on 250 metriä palopaikan ympärillä. Lentokieltoa on jatkettu lauantaihin 17.2.2024 klo 12 saakka.Lentokielto ei koske tutkintaa tekeviä viranomaisia.
Hostellin palopaikan lentokieltoa on jatkettu 17.2.2024 saakka.
Äkäslompolossa sijaitsevan Silver Fox-hostellin palopaikan alueelle on asetettu tiistaina 13.2. lentokielto, jonka säde on 250 metriä palopaikan ympärillä. Lentokieltoa on jatkettu lauantaihin 17.2.2024 klo 12 saakka.
Lentokielto ei koske tutkintaa tekeviä viranomaisia.
NordenBladet — Hämeen polisiilla oli vuorokauden aikana 190 tehtävää. Poliisin suojiin päätyi kahdeksan henkilöä. Eilinen lumisade sotki likkennettä, varsinkin taajamissa, mutta pahimmilta onnettumuuksilta vältyttiin. Liikenteestä tavattiin jälleen päihtyneitä kuljettajia ja Riihimäellä myymälävaras yritti piiloutua kuusen alle.KANTA-HÄME
Hämeen polisiilla oli vuorokauden aikana 190 tehtävää. Poliisin suojiin päätyi kahdeksan henkilöä. Eilinen lumisade sotki likkennettä, varsinkin taajamissa, mutta pahimmilta onnettumuuksilta vältyttiin. Liikenteestä tavattiin jälleen päihtyneitä kuljettajia ja Riihimäellä myymälävaras yritti piiloutua kuusen alle.
KANTA-HÄME
Kello 11.30 aikaan partio havaitsi Forssassa Kokkojärventiellä henkilöauton lumipenkkaan ajettuna. Auton kuljettajan paikalla istui 31-vuotias mies, joka puhalsi poliisin seulonta-alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän tuloksen. Miehelle suoritettiin myös huumausainepikatesti, joka osoitti miehen käyttäneen myös huumeita. Miehellä ei ollut myöskään voimassa olevaa ajo-oikeutta. Mies kuljetettiin verikokeisiin epäilyjen varmistamiseksi. Mies on jäänyt viimeisen vuoden aikana kiinni kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 11 kertaa ja lähes jokaiseen näistä kiinnijäämisiin on liittynyt myös päihteet.
Kello 02.15 aikaan partio pysäytti Riihimäellä Mattilantiellä henkilöauton tarkastusta varten. Autoa kuljettanut 33-vuotias mies puhalsi nollat, mutta hänelle suoritettu huumausainepikatesti osoitti miehen käyttäneen huumeita. Mies kuljetettiin verikokeeseen asian varmistamiseksi.
Kello 16.00 aikaan jäi Riihimäellä Merkoksenkadulla sijaitsevassa tavaratalossa kiinni varkaudesta 34-vuotias ulkomaalainen mies. Mies oli ottanut liikkeen hyllyistä erilaisia tuotteitta lähes 850 euron arvosta ja poistunut kassalinjan ohi maksamatta tuotteita. Vartijoiden yrittäessä ottaa miestä kiinni, oli mies ottanut jalat alleen ja paennut Mattilantien suuntaan, josta Mattilan katsastuksen takaa, mies juoksi kohti Tehtaankadun rekkaparkkia. Paikalle tullut poliisipartio löysi miehen piiloutuneena rekkaparkin laidalta, suuren kuusen alta ja kiinniotti miehen. Mies kiinniotettiin varkauteen epäiltynä ja turvallisuustarkastuksen yhteydessä miehen hallusta löytyi teräase, sekä tuotesuojahälyttimien poistamiseen soveltuva magneetti.
PÄIJÄT-HÄME
Kello 14.45 aikaan, havaitsi partio tuntemansa kortittoman miehen kuljettavan henkilöautoa Heinolassa Urheilukadulla. Partio pysäytti 59-vuotiaan miehen kuljettaman ajoneuvon ja selvisi, että mies on jäänyt viimeisen vuoden aikana kiinni kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta kuusi kertaa. Mies kuulusteltiin paikan päällä ja päästettiin kävellen pois paikalta.
