NordenBladet — Henkilöauton kuljettaja kuoli välittömästi törmäyksen seurauksena. Poliisi sai hätäkeskuksesta hieman ennen klo 10 tiedon henkilöauton ja kuorma-auton välisestä nokkakolarista Vetelissä Jyväskyläntiellä. Alustavan tiedon mukaan Kaustisen suunnasta tullut henkilöauto oli ajautunut toistaiseksi tuntemattomasta syystä vastaan tulleen kuorma-auton eteen. Henkilöauton kuljettaja kuoli välittömästi törmäyksen seurauksena. Keliolosuhteen olivat tapahtumapaikalla hyvät eikä tässä vaiheessa ole tietoa oliko päihteillä vaikutusta onnettomuuden syntymiseen.
NordenBladet — Helmikuussa Itä-Suomen poliisin tietoon tuli 311 petosta tai maksuvälinepetosta. Näistä petoksista 175 oli tehty tietoverkkoa hyväksikäyttäen ja yksittäisten rikosvahinkojen ollessa noin tuhannesta eurosta lähes sataan tuhanteen euroon.- Rikolliset vaanivat edelleen meidän rahoja ja yrittävät eri tavoin saada meidät luovuttamaan rikollisille pankkitunnukset. Tärkeintä on muistaa, että verkkopankkitunnuksia tai pankki- tai luottokortin tietoja tai muita arkaluontoisia tietoja ei pidä antaa kenellekään ulkopuoliselle. Poliisi tai pankit tai mikään muukaan virallinen taho ei kysy sinulta näitä edellä mainittuja tietoja puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai viesteillä eri keskustelusovelluksissa, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista. Leinonen varoittaa myös sähköpostien tai viestien mukana tulevista linkeistä, jotka saattavat johtaa rikollisten sivuille, joissa vaaditaan tunnistautumista pankkitunnuksilla. Viime aikoina on ollut liikkeellä muun muassa viestejä suomi.fi-, omavero.fi- ja omakanta.fi -nimissä ja näissä viesteissä on ollut mukana linkki, jonka kautta ohjataan kirjautumaan palveluun. Tällaisiin viesteihin pitää suhtautua varauksella ja tehdä kirjautuminen kyseisen palvelun virallisilla verkkosivulla tai kyseisen palvelun mobiilisovelluksessa, eikä viestin mukana olevasta linkistä. Leinonen kertoo, että huijarit lähettävät edelleen sähköposteja, tekstiviestejä, viestejä keskustelualustoilla uhreille tai soittavat puheluja, joissa kerrotaan uhrin pankkitilillä olevien rahojen olevan syystä tai toisesta vaarassa ja sen vuoksi rahat pitäisi siirtää turvaan jollekin toiselle tilille. Leinonen muistuttaa, että tällaisia turvatilejä ei ole olemassa, vaan ne ovat rikollisten käytössä olevia tilejä. Rikolliset ovat olleet yhteydessä uhreihin myös poliisina esiintyen ja uskotelleet, että uhrin pankkitilillä olevat rahat ovat vaarassa ja tämän vuoksi uhrilta on pyydetty verkkopankkitunnuksia. Leinosen mukaan esimerkiksi Itä-Suomen poliisin nimissä on soitettu viime aikoina automaattipuheluja, joissa robotti kertoo puhelun vastaanottajan olevan rikoksesta epäiltynä tai muuten osallisena poliisin käsittelemässä asiassa. Vastaanottajaa pyydetään painamaan tiettyä numeroa, jos tämä haluaa saada lisätietoa asiasta, muussa tapauksessa poliisin kerrotaan lähettävän asiaan liittyvän kirjeen postitse. Leinonen korostaa, että poliisi ei soita tällaisia puheluja ja tällaisissa puheluissa ehdotettuja toimia ei tule noudattaa, vaan puhelu tulee katkaista. Esimerkkejä helmikuun aikana poliisin tietoon tulleista tietoverkkoavusteisista petoksista2.2. siilinjärveläinen 50-luvulla syntynyt mies ilmoitti poliisille tulleensa kryptovaluuttahuijauksen uhriksi syksyllä 2025. Mies oli alkanut epäillä huijausta jo syksyllä ja oli kertomansa mukaan aikeissa tehdä asiasta rikosilmoitusta. Mies oli saanut sitten WhatsApp-sovelluksessa vihjeen osaajasta, joka voisi palauttaa huijatut kryptovaluutat takaisin. Vihjeen antaja oli antanut miehelle osaajan yhteystiedon Telegram-keskustelualustalle. Mies oli alkanut neuvotella vakuuttavasti kuvalla ja nimellä esiintyneen henkilön kanssa varojen palauttamisesta. Myöhemmin huijariksi osoittautunut henkilö oli kertonut jäljittäneensä miehen kryptovaluuttalompakko-osoitteet kattavasti ja mies oli maksanut tälle ”asiantuntijalle” 500 kryptoina, 2 000 euroa oikeudellisiin selvityksiin ja 1 500 euroa kansainväliselle tiimille, jota ilmeisesti tarvittiin tässä varojen palautuksessa. Nämä kaikki varat olivat menneet kryptovaluuttaosoitteisiin. Miehelle oli ilmoitettu, että palautettavia varoja oli yhteensä 25 000 euroa, joista vielä vähennetään palkkiot pois. Kun maksun aika tuli, oli maksu jäänyt jumiin pankkiin, eikä varoja näkynyt tilillä viikkoon. Lopulta miehelle kerrottu, että nuo varat oli ohjattu miehen kryptovaluuttatilille. Varoja ei näkynyt kuitenkaan kryptotilillä, joten ”asiantuntija” oli kehottanut katsomaan sähköpostin roskapostilaatikon. Sieltä oli löytynyt viesti, jossa kerrottiin, että varat oli jäädytetty tarkastuksen ajaksi ja miehen olisi pitänyt maksaa tarkastuksesta 4 375 euroa. Mies oli pyytänyt apua ”asiantuntijalta”, joka oli saanut neuvoteltua maksun 3 000 euron suuruiseksi. Lopulta oli tehty osamaksusopimus tuosta maksusta ja mies oli ehtinyt maksaa siitä osan, kunnes hän oli kysynyt kryptotilin tuesta meneillään olevasta tarkastuksesta. Kryptotilin tuesta oli kerrottu, että mitään tarkastusta ei ole käynnissä ja vaikka olisikin, he eivät perisi siitä mitään maksua. Mies menetti huijauksessa aiemmin sijoittamansa varat sekä niiden palauttamisen yhteydessä huijatut 7 000 euroa. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. Samana päivänä savonlinnalainen 40-luvulla syntynyt nainen kertoi poliisille joutuneensa puhelinhuijauksen uhriksi ja menettänyt siinä huomattavan summan rahaa. Nainen oli ensin ihmetellyt, että hänen verkkopankissaan oli näkynyt lasku, jonka saajana oli hänelle outo mies. Nainen oli saanut tämän jälkeen puhelun ulkomaalaisesta numerosta ja tietokoneihmisenä esiintynyt mies oli kertonut naiselle, että kyseinen lasku saadaan pois verkkopankista hänen avullaan. Nainen kertoi, että tuo puhelu oli kestänyt pitkään ja välillä ikään kuin katkennut. Puhelun aikana nainen oli käyttänyt pankin mobiilisovellusta, mutta omasta mielestään hän ei ollut siinä onnistunut. Nainen oli käynyt 2.2.2026 omassa pankissaan ja siellä oli selvinnyt, että hänen tililtään oli tehty laiton vähän yli 30 000 euron tilisiirto saman miehen tilille, jolle myös tuo aiempi verkkomaksu oli osoitettu. Pankki sai selvitettyä, että rahat olivat edelleen tuolla tilillä, joten pankki sai palautettua naiselle takaisin tuon koko summan. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 5.2. kangasniemeläinen nainen ilmoitti poliisille saaneensa aiemmin kaverinsa nimissä WhatsApp-keskustelusovelluksessa viestin, jossa oli pyydetty osallistumaan arvontaan. Kaverina esiintynyt henkilö oli kertonut, että arvonnassa voisi voittaa rahaa. Nainen oli osallistunut kyseiseen arvontaan ja saanut pyynnön luovuttaa pankkitunnukset. Nainen oli lähettänyt omat pankkitunnuksensa arvontaohjelmaan ja tajunnut viimein, että kyseessä oli huijaus. Naisen pankkitililtä oli viety laittomasti kolmena eri tilisiirtona yhteensä 14 000 euroa. Poliisi on kirjannut tapauksesta rikosilmoituksen petos -nimikkeellä. Vastaavanlaisessa arvontahuijauksessa helmikuun aikana kuopiolainen 80-luvulla syntynyt nainen menetti 4 800 euroa. 6.2. kontiolahtelainen 70-luvulla syntynyt mies teki poliisille rikosilmoituksen ja kertoi, että hänen pankkitililleen oli tullut yllättäen 18 000 euroa lainaa Bondorasta ja hänen tililtään oli yritetty tehdä tilisiirtoja ulkomaille. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena ja selvittää tapahtumien tarkempaa kulkua. 12.2. kuopiolainen 50-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille joutuneensa kryptovaluuttahuijauksen kohteeksi ja menettäneensä sijoituksiin 98 000 euroa. Nainen kertoi, että kesällä 2025 häneen otti yhteyttä Frank Lizotte -nimellä esiintynyt henkilö. Naiselle kerrottiin, että kryptovaluutalla saisi mukavat tuotot ja tuotto-odotus oli noin 2,5 kertainen sijoitettuun summaan nähden. Nainen oli asentanut tietokoneelleen ”Frankin” ohjeiden mukaan Anydesk-ohjelman, jonka avulla hänen pankkitilileiltään oli sijoitettu maltalaiselle tilille yhteensä 72 000 euroa. Ja nyt Frank sekä rahat ovat kadonneet. Nainen kertoi, että hän oli joutunut erehdytettynä ottamaan lisäksi pikavippejä useammalta rahoitusyhtiöltä ja kaikkiaan hän oli menettänyt huijauksessa noin 98 000 euroa. Lisäksi hänen S-pankkitili oli jäädytetty, koska hänen hyväuskoisuutta oli ilmeisesti käytetty bulvaanitoiminnassa ja hänen tilin kautta oli pitänyt jakaa rahavirtoja muualle. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 22.2. varkautelainen 40-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille, että hänen pankkitililtään oli siirretty petollisesti 18 000 euroa toisille tuntemattomille pankkitileille. Nainen kertoi, että hän oli saanut kyseisenä viikonloppuna useita puheluita ulkomailta, joihin hän ei ollut vastannut. Sitten hän oli saanut puhelun, jonka soittajana ollut mies oli kertonut olevansa Kuopion poliisilaitokselta. Puheluun oli osallistunut myös nainen, joka oli myös kertonut olevansa poliisi. Varkautelaiselta naiselta oli tiedusteltu, oliko hän huomannut, että hänen pankkitililtään oli kadonnut rahaa. Poliisina esiintyneet henkilöt olivat kertoneet naiselle hänen tililtään siirretyistä rahoista ja udelleet naiselta erilaisia tietoja. Nainen epäili, että hän on saattanut antaa tuossa yhteydessä heille tilitietonsa. Nainen oli käynyt tarkastamassa oman tilinsä tilanteen nettipankissa ja huomannut luvattomat tilisiirrot sekä sen, ettei siellä ollut enää jäljellä kuin muutama kymppi. Poliisi tutkii tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena, rahanpesuna sekä virkavallan anastuksena. Samana päivänä kiteeläinen 60-luvulla syntynyt mies ilmoitti poliisille, että hänen nimellä oli otettu vuoden 2024 keväällä yhteensä 76 000 euron edestä luvattomia lainoja. Mies kertoi, että keväällä 2024 oli tapahtunut useita kryptovaluuttahuijauksia ja niiden summat olivat huomattavia. Mies kertoi, että hänen nimissään oli otettu kaikkiaan kolme lainaa, joiden summat olivat 40 000 euroa, 30 000 euroa ja 6 000 euroa. Hän ei kertomansa mukaan ollut itse allekirjoittanut yhtään lainasopimusta, vaan jonkun on täytynyt kaapata hänen tietonsa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena ja selvittää tapahtumien tarkempaa kulkua. Samana päivänä siilinjärveläinen 70-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille saaneensa Suomi.fi -palveluun viestin, että hänellä on palvelussa kirje verohallinnolta. Nainen oli painanut viestin mukana ollutta linkkiä ja kirjautunut sitä kautta verkkopankkitunnuksilla, jolloin tunnukset olivat joutuneet rikollisten käsiin. Naisen pankkitililtä oli viety laittomasti kahtena tilisiirtona yhteensä 12 800 euroa. Tapausta tutkitaan petoksena. Poliisi ja pankki ovat saaneet tutkinnan aikana palautettua naiselle petoksella viedyistä rahoista lähes 8 000 euroa. Vastaavalla tavalla oli erehdytetty myös varkautelaista 40-luvulla syntynyttä naista, joka oli saanut 17.2. Kanta-palvelun nimissä lähetetyn viestin sähköpostiinsa. Nainen oli kirjautunut viestin mukana olleen linkin kautta verkkopankkitunnuksillaan, jonka jälkeen kirjautuminen oli pysähtynyt, eikä Kanta-palvelun sivu avautunut. Seuraavana päivänä nainen oli huomannut, että hänen tililtään oli hävinnyt reilut 3 600 euroa. Tapausta tutkitaan petoksena. 24.2. mikkeliläinen 60-luvulla syntynyt nainen ilmoitti poliisille saaneensa huijauspuhelun Osuuspankin kyberpalvelusta. Nainen oli toiminut puhelussa saamiensa ohjeiden mukaisesti ja menettänyt huijauksessa 11 000 euroa. Tämän lisäksi naisen nimissä avatulle tilille oli yritetty siirtää 9 000 euroa. Nainen kertoi, että Osuuspankin kyberpalvelusta soittanut henkilö oli kertonut, että hänen pankkitilillään oli ollut epämääräistä liikehdintää ja hänen tililtään oli yritetty veloittaa 700 euroa Belgiaan. Nainen oli sanonut soittajalle, että hänen tilinsä voi heti sulkea. Soittaja oli kuitenkin kysellyt, että oliko nainen avannut aiemmin epämääräisiä sähköposteja, ostanut jotain ulkomailta sekä joitakin muita kysymyksiä, jotka tekivät huijarista uskottavan. Soittaja oli kertonut, että he toivovat saavansa tekijän kiinni ja sen vuoksi he halusivat siirtää naisen tilillä olevia varoja toiselle tilille siksi aikaa, kun naisen tilille ajetaan virusohjelmaa. Tämän jälkeen naiseen oltiin yhteydessä WhatsApp-keskustelualustalla, jossa hän sai ohjeet, mitä piti tehdä ja näin nainen menetti 11 000 euroa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. 27.2. 60-luvulla syntynyt nainen Pielavedeltä ilmoitti poliisille, että hän oli lainannut deitti -sivustolla tapaamalleen miehelle yhteensä noin 55 000 euroa. Nainen ei ole koskaan tavannut miestä, eikä tämä ole maksanut lainaamistaan rahoista yhtään takaisin. Nainen kertoi tutustuneensa Heikki-nimellä esiintyneeseen mieheen marraskuussa 2018 50+ deitti-sovelluksessa. Parin kuukauden yhteydenpidon jälkeen mies oli alkanut pyytää naiselta rahaa lainaan eri verukkeilla ja rahan lainaaminen oli kestänyt useita vuosia. Naisen mukaan hän oli lainannut miehelle rahaa vuosien aikana ainakin 200 eri kertaa ja yhteensä noin 55 000 euroa. Nainen ja mies olivat olleet yhteydessä keskenään WhatsApp-keskustelusovelluksella viestittelemällä tai soittamalla sekä sähköpostilla. Mies oli pyytänyt rahaa muun muassa mökin vesivahingon korjaukseen, veljen leikkauskuluihin, lasten joululahjoihin, auton hankkimiseen, ruokaan, bensakuluihin, autovakuutukseen, auton moottorin korjaukseen, vaatteisiin, porokolarin kuluihin sekä Norjaan suuntautuvaan käräjämatkaan ja siellä yöpymiseen. Mies oli kertonut työskennelleensä aiemmin Norjassa ja siellä työnantaja oli jättänyt palkat maksamatta, jonka vuoksi käräjiä käytiin. Vuosien aikana mies oli koko ajan luvannut maksaa lainaamiaan rahoja takaisin korkojen kera, mutta yhtään euroa ei laina ole lyhentynyt. Mies oli luvannut naiselle myös lukemattomia tapaamiskertoja, mutta aina nämä tapaamiset olivat peruuntuneet jollakin verukkeella. Naisen mukaan mies oli ollut erittäin hyvä ja vakuuttava puheissaan. Mies oli luvannut tapaamisten ja velkojen maksujen lisäksi auttaa naista monissa arkitöissä, kuten salaojituskartoituksessa, kosteusmittauksissa ja vesikourujen puhdistuksessa. Yleensä yhteyttä ottavana osapuolena oli ollut mies, koska häntä oli vaikea tavoittaa, koska hänellä oli aina kiire, pitkiä työpäiviä sekä palavereita. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. Näin voit parhaiten suojautua tietojen kalasteluhyökkäyksiltäÄlä luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään ulkopuoliselle.Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue aina tarkasti, mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai siirtämään varojasi turvatilille.Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa Viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen, eli sellainen pyyntö on aina huijaus.Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen.Tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaa.Kun siirrät varoja, tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta. Varmistu eri viestien lähettäjästä. Älä avaa viesteissä olevia linkkejä. Älä kirjaudu tai tunnistaudu linkeistä aukeavalla sivulla pankkitunnuksillasi. Hoida raha-asiat nettipankissa tai pankin mobiilisovelluksella.Älä sijoita rahojasi mihinkään sellaiseen, josta et ymmärrä. Missään nimessä ei tule luottaa sijoitusasioissa kehenkään, jota et oikeasti tunne. Huijarit esiintyvät eri keskustelualustoilla tekaistuina henkilöinä tai joltakin toiselta henkilöltä kaapatulla profiililla. Älä asenna kenenkään tuntemattoman pyynnöstä puhelimeesi tai tietokoneellesi mitään sovelluksia.Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin. Rikosuhripäivystyksestä saat rikosprosessiin liittyviä käytännön neuvoja ja henkistä tukea myös tietoverkkorikosasioissa.Lisää tietoa petosrikoksista löytyy poliisin nettisivuiltaTulitko huijatuksi -tunne yleisimmät petosrikollisuuden ilmiöt – PoliisiHyvää ajankohtaista tietoa huijauksista saat seuraamalla Kyberturvallisuuskeskuksen nettisivuilla olevia uutisia ja tiedotteitaTraficomin Kyberturvallisuuskeskus | Kyberturvallisuuskeskus
Huijarit vaanivat verkkopankkitunnuksiasi tai siirrättävät rahojasi rikollisten ”turvatileille”
NordenBladet — Ajoneuvon matkustaja loukkaantui lievästiItä-Suomen poliisi sai tiistai-iltapäivällä hätäkeskukselta tehtävän jonka mukaan henkilöauto on kyljellään ojassa Mikkelin Anttolantiellä lähellä Kokkosenlahdentietä. Tapahtumapaikalla selvisi, että auto oli ajanut Mikkelistä Anttolaa kohti ja ajautunut vastakkaisen kaistan yli suoraan pientareelle. Pientareella matka oli jatkunut noin 80-100 metriä ennen kuin auto päätyi kyljelleen. Autoa kuljetti iäkäs mieshenkilö, joka sai matkustajan tavoin lieviä vammoja.
NordenBladet — Poliisihallituksen arpajaishallinto on julkaissut rahapelitoimijoille ohjeistuksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä rahapelitoiminnassa. Ohjeistus tarjoaa yleiskatsauksen ja koostetun kuvauksen rahapelitoimijoiden velvollisuuksista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä.Rahanpesulaki velvoittaa rahapelitoimijoita toimimaan aktiivisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Rahanpesulain velvoitteiden laiminlyönti tai rikkominen voi johtaa seuraamuksiin, kuten hallinnollisiin sanktioihin, toimiluvan perumiseen tai rikosoikeudellisiin toimiin.− Rahapeliala on murroksessa. Uuden ohjeistuksen toivotaan kiinnittävän Suomen markkinoille tulevien rahapelitoimijoiden huomion rahanpesulain velvoitteisiin. Toimijoiden on esimerkiksi tehtävä ilmoitusvelvollisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio, he ovat velvollisia tuntemaan asiakkaansa ja velvollisia ilmoittamaan epäilyttävistä liiketoimista. Ohjeistuksella on tuotu esiin lain mukaiset velvoitteet ja tuotu esiin toimia niiden täyttämiseksi, sanoo ylitarkastaja Krista Medjeral Poliisihallituksesta.
NordenBladet — Helsingin poliisi sekä Helsingin poliisisoittokunnan lastenyhtye Nallekopla ovat tavattavissa Itiksen kauppakeskuksessa perjantaina 20. maaliskuuta. Kauppakeskuksessa vietetään perjantaina Id al-Fitr -tapahtumaa.Helsingin poliisilaitos viettää tänä vuonna 200-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden kunniaksi poliisi on mukana useissa tapahtumissa eri puolilla kaupunkia. Tämän viikon perjantaina Helsingin poliisi ja poliisisoittokunnan lastenyhtye Nallekopla ovat tavattavissa Itiksen kauppakeskuksessa, jossa järjestetään myös koko perheen maksuton Id al-Fitr -tapahtuma.Nallekopla viihdyttää klo 14–14.30 sekä 15–15.30 ja poliisien klo 14–17 auki olevalla infopisteellä on luvassa iloisia kohtaamisia poliisien kanssa. Myös poliisileijona vierailee paikalla musiikkiesitysten lomassa.– Tällaiset tilaisuudet ovat meille tärkeitä paikkoja kohdata lapsia ja perheitä sekä rakentaa luottamusta poliisiin. On tärkeää, että jo lapset saavat kokemuksen siitä, että Suomessa poliisi on turvallinen ja helposti lähestyttävä. Poliisin puoleen voi aina kääntyä, toteaa ylikomisario Hanna Kiiskinen.Helsingin poliisisoittokunta on ollut merkittävä osa poliisilaitoksen toimintaa ja historiaa jo vuodesta 1947 lähtien. Perinteisten konserttien lisäksi soittokunta tekee eri kokoonpanoissa tärkeää valistustyötä lasten ja nuorten parissa. Musiikin kautta syntyvät myönteiset kohtaamiset auttavat rakentamaan luottamusta poliisiin jo varhaisessa iässä ja on osa Helsingin poliisin ennalta estävää työtä.Vuosittain poliisisoittokunnan koulupoliisikonsertit tavoittavat yli 30 000 lasta ja nuorta päiväkoti-ikäisistä yläkoululaisiin. Tavoitteena on kohdata lapsia ja nuoria heidän omassa arjessaan, tarjota elämyksiä musiikin kautta sekä vahvistaa käsitystä poliisista turvallisena ja helposti lähestyttävänä viranomaisena.Id al-Fitr on islamilainen juhla, joka päättää ramadanin paastokuukauden ja sitä juhlitaan tänä vuonna Suomessa 19.–20.3.
NordenBladet — Loviisa 26 -niminen suurharjoitus järjestetään 19. maaliskuuta eri viranomaisten ja toimijoiden kesken. Harjoitus järjestetään niin sanottuna karttaharjoituksena, joten siitä ei aiheudu haittaa kansalaisten suuntaan.Harjoitukseen osallistuvat Itä-Uudenmaan poliisi ja pelastuslaitos. Muita harjoituksen tärkeitä toimijoita ovat Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Säteilyturvakeskus STUK, Fortum, Loviisan kaupunki ja Ilmatieteenlaitos.Eri viranomaiset ja muut toimijat sekä tärkeät sidosryhmäkumppanit harjoittelevat säännöllisesti mahdollisten suuronnettomuus sekä uhka-, ja vaaratilanteiden varalta. Saumaton yhteistyö todellisissa tilanteissa on äärimmäisen tärkeää.Varautuminen yhteistyöhön Johtovastuut, tietojen vaihto, selkeät toimivaltuudet, valmius ja tilanteista viestiminen kansalaisten suuntaan ovat tässäkin karttaharjoituksessa keskiössä. Harjoituksissa perehdymme ja tutustumme toistemme toimintaan, toimimme realistisissa tilanteissa ja opimme työskentelemään ympäristössä, jossa on mukana useita eri viranomaisia ja toimijoita.Viestintä tärkeä osa harjoituksen kokonaisuuttaViestintä ja sen kehittäminen onkin tässä maaliskuun harjoituksessa tärkeä osa kokonaisuutta. Viestijöillä on tässä harjoituksessa käytössä yhteinen alusta, joka on ehdoton edellytys reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja yhteisen tilannekuvan ylläpitämisen kannalta. Yhteisellä alustalla harjoitukseen osallistuvat toimijat voivat harjoitella myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa liikkuvan väärän tiedon kumoamista ja tiedotteiden kirjoittamista.
Loviisa 26 -harjoitus järjestetään eri viranomaisten ja toimijoiden kesken
NordenBladet — Heinolan keskustassa sijaitsevaan kultaliikkeeseen murtauduttiin tiistai-iltana. Murtautuja sai saaliikseen joitakin esineitä näyteikkunasta.Hämeen poliisi sai tiistai-iltana 17. maaliskuuta noin kello 20.30 aikaan hätäkeskukselta tehtävän Heinolaan, jossa ilmoittajien mukaan keskustassa sijaitsevan kultaliikkeen näyteikkunaa rikottiin lekalla.Tapahtumapaikalla ilmeni, että liikkeen rikotun näyteikkunan kautta tekijä oli saanut saaliikseen joitakin näyteikkunassa näytillä olleita esineitä.Tekijä poistui tapahtumapaikalta jalkaisin Rantapuiston suuntaan. Rantapuistosta tekijän epäillään poistuneen autolla Rantapuiston läpi kohti Siltakatua. Tekijää ei ole toistaiseksi tavoitettu.Tapahtumapaikalla on tehty teknistä rikostutkintaa ja Hämeen poliisi tutkii tapahtumaa rikosnimikkeellä varkaus.Tekijä on noin 170–180 cm pitkä, hoikka henkilö, jolla oli päällään tummat vaatteet. Mukanaan hänellä oli reppu.Hämeen poliisi pyytää havaintoja tapahtumasta ja tekijästä sekä tapahtuma-aikaan Rantapuistossa ajaneesta autosta. Mahdolliset havainnot voi ilmoittaa puhelimitse Hämeen poliisin vihjepuhelimeen numeroon 0295 414 222 tai sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.hame@poliisi.fi.Poliisilla on käytössään sivullisen kuvaama video tapahtuneesta.
NordenBladet — Helsingin poliisilaitos pyysi vihjeitä törkeästä pahoinpitelystä epäillyn tunnistamiseksi 17.3.2026Poliisi on saanut riittävät tiedot rikoksesta epäillyn tunnistamiseksi. Havaintoja tai vihjeitä ei enää tarvita. Poliisi kiittää vihjeistään ilmoittaneita.
Rikoksesta epäilty tunnistettu – poliisi kiittää vihjeistä
NordenBladet — Itä-Uudenmaan poliisin viime viikko näyttäytyi tehtävien osalta perinteisenä. Poliisille välitetyt keikat olivat isolta osin poliisin perustehtäviä, kuten ryöstöjä, ylinopeuksia ja tappelunnujakoita. Laajan petosrikoskokonaisuuden esitutkinta on valmistunut ja se on siirretty syyttäjälle syyteharkintaan.Viikonlopun tehtävistä mainittakoon maastosta löytynyt ase, joka toimitettiin turvallisesti viranomaisten haltuun.Poliisin partio sai lauantaina 14.3. aamupäivällä hätäkeskuksen kautta tehtävän Tuusulaan, missä ilmoittaja oli kertonut maastosta löytyneestä aseesta. Poliisi otti aseen takavarikkoon. Tehtävästä ei koitunut vaaraa kenellekään.- Tämänkaltaisissa tapauksissa aseen löytäjän tulee soittaa asiasta välittömästi hätäkeskukseen. Jos löytäjä on lapsi, tulee asiasta ilmoittaa turvalliselle aikuiselle ja sen jälkeen hätäkeskukseen. Aseeseen ei kannata koskea, eikä sitä kannata turvallisuussyistä ottaa itse haltuun, ohjeistaa komisario Kimmo Klemetti.Sama poliisin ohjeistus koskee myös pihoilta, puistoista tai maastosta löytyneitä piikkejä ja ruiskuja tai mahdollisesti muita huumausaineiden käyttövälineitä.- Näistä asioista vanhempien on hyvä keskustella kotona lastensa kanssa, Klemetti kehottaa.Laajan petosrikoskokonaisuuden esitutkinta valmis Itä-Uudenmaan poliisissa on ollut tutkittavana laaja petosrikoskokonaisuus, missä reilu kolmekymppisen, alankomaista kotoisin olevan miehen epäillään syyllistyneen kahdeksaan törkeään maksuvälinepetokseen ja seitsemään törkeään rahanpesuun.- Epäilty tuli Suomeen 3.12.2025 ja ehti toteuttaa kyseisiä rikoksia aina joulukuun loppupuolelle saakka. Epäilty jäi kiinni 29.12.2025 verekseltään Helsingissä, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Lasse Lagerbohm.Esitutkinnassa selvinneen perusteella alkurikokset toteutettiin perinteisinä turvatilipetoksina eri pankkien virkailijoina esiintyen. Epäilty toimi kokonaisuudessa itse aktiivisesti ja haki asianomistajien puhelimia näiden kotoa. Asianomistajilta haltuunsa saaduilla maksuvälineillä epäilty järjesteli ja teki tilauksia pääkaupunkiseudun koru- ja elektroniikkaliikkeisiin. Epäilty myös asioi kyseisten liikkeiden kanssa aktiivisesti ja nouti tehtyjä tilauksia.- Petoksilla hankitun omaisuuden epäilty toimitti kolmansille henkilöille, jotka kuljettivat ne Suomesta Hollantiin. Näiden henkilöiden osalta esitutkinta jatkuu yhteistyössä Hollannin viranomaisten ja muiden poliisilaitosten kanssa, Lagerbohm jatkaa.Kokonaisuudessa on vahvoja viitteitä järjestäytyneestä rikollisuudesta ja kokonaisuus on toteutettu ammattimaisesti. Epäillyn matkat Suomeen ja asuminen täällä oli järjestetty ja häntä ohjattiin rikoskokonaisuudessa vahvasti. Epäilty myös itse rekrytoi aktiivisesti uusia Suomea puhuvia henkilöitä huijauspuheluiden soittajiksi.- Tässä riksoskokonaisuudessa on ollut kaikki edellytykset, että menetetyn omaisuuden arvo olisi kohonnut lähes puoleen miljoonaan euroon. Asianomistajien hallusta onnistuttiin siirtämään lähes 132 000 euroa, joista poliisin aktiivisilla toimilla varoista onnistuttiin palauttamaan asianomistajille 68 000 euroa. Asiassa saatuna rikoshyötynä pidetty summa on 63 900 euroa, sanoo Lagerbohm.Rikoskokonaisuudessa on vahvoja yhteyksiä muihin suomessa tapahtuneisiin laajoihin turvatilipetoksiin. Esitutkinnassa tehtiin yhteistyötä muun muassa Tampereen poliisilaitoksella toimivan valtakunnallisen TVA yksikön, Oulun poliisilaitoksen, Lapin poliisilaitoksen ja Helsingin poliisilaitoksen kanssa.Törkeä kotirauhan rikkominen ja ryöstö – poliisi tutkiiItä- Uudenmaan poliisi tutkii viime viikon keskiviikkona 11.3. Järvenpäässä sattunutta tapausta, missä neljän henkilön epäillään syyllistyneen törkeään kotirauhan rikkomiseen sekä törkeään varkauteen tukeutumalla asuntoon väkisin ja anastamalla sieltä omaisuutta kuula-aseilla uhaten.- Poliisin partio sai tehtävän kohteeseen keskiviikkona iltakymmeneltä. Tehtäväilmoituksen mukaan henkilö oli raahattu asuntoon vasten tahtoaan neljän henkilön toimesta. Tehtävälle liittyi myös toinen poliisin partio, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Sampsa Aukio.Partioiden saapuessa kohteeseen rappukäytävän alaovella heitä vastaan tuli viisi nuorta miestä. Yksi heistä otettiin kiinni heti ja neljä myöhemmin rappukäytävän ylemmistä kerroksista heidän yritettyä poistua paikalta. – Rappukäytävän eri kerrosten porrastasanteilta löytyi myös muovisäkki, mikä sisälsi asunnosta anastetuksi epäiltyjä vaatteita, elektroniikkaa, koruja, epäiltyä huumausainetta. ja muita tavaroita. Rappukäytävästä poliisin takavarikkoon lähti myös pari teräasetta sekä aseita, jotka myöhemmin osoittautuivat muovisiksi kuula-aseiksi, Aukio jatkaa.Poliisin esitutkinnassa on selvinnyt, että tapauksessa on ollut kyse velanperinnästä, jota nelikko on lähtenyt yhteistuumissa toteuttamaan. Kaikki neljä epäiltyä päätyivät poliisin huostaan ja sittemmin kaksi heistä on määrätty tehostettuun matkustuskieltoon ja kaksi perusmuotoiseen matkustuskieltoon.Vuokra-autoa ei palautettu ajoissa – johti rengasvarkauden jäljillePoliisin partio sai 13.3. perjantaina hätäkeskuksen kautta tehtävän, jossa ilmoituksen mukaan vuokrattavana ollutta pakettiautoa ei ollut palautettu määräaikaan mennessä ja se näytti sijaintitietojen mukaan olevan edelleen ajossa.Auto paikantui Keravalla sijaitsevalle pysäköintipaikalle ja sen kyydistä tavoitettiin kolme henkilöä. – Turvallisuustarkastuksessa auton avaimet löytyivät auton vuokranneen miehen hallusta. Autoon päätettiin tehdä myös paikanetsintä ja tässä tapauksessa se kannatti. Auton takatilasta löytyi erään autoliikkeen pusseissa sijaitseva rengassetti. Asiaa selvitettiin ja ilmeni, että renkaiden kuuluisi olla hyvinkääläisen autoliikkeen tai siellä sijaitsevan auton sisällä. Renkaat siis osoittautuivat anastetuksi ja ne päätyivät poliisi takavarikkoon, kertoo rikosylikomisario Anssi Murto.Autosta tavoitettu kolmikko päätyi poliisin huostaan ja heidät kuljetettiin Hyvinkään poliisivankilaan kuulusteluita varten. Tapausta tutkitaan poliisissa varkautena.Tappelupukarit päätyivät rauhoittumaan poliisin pahnoilleViime viikon tiistaina 10.3. julkisella paikalla Vantaan Hakunilan ostokeskuksella nujakoinut kaksikko päätyi poliisin pahnoille rauhoittumaan. Ilmoitus kahden henkilön välisestä tappelusta tuli poliisin partiolle hätäkeskuksen kautta noin kello 16 iltapäivällä. Tehtävälle liittyi myös toinen partio. Molemmat osapuolet tavoitettiin ja molemmilla oli nähtävissä tappelusta johtuneita vammoja.Kaksikko kuljetettiin Vantaan poliisivankilaan. Toinen pahoinpitelyyn syyllistyneistä osapuolista oli selkeästi ärhäkämmällä tuulella ja häntä epäillään lisäksi virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, kun hän säilöönpanon yhteydessä yritti poistua putkatilasta ja potkaista poliisia.Kevät alkaa näkyä – kokoontumisia ja kovia nopeuksiaKevät tuo usein mukanaan myös haasteellisimpia ilmiöitä kuin lämmintä säätä ja auringonpaistetta.Perinteiset autojen kokoontumisajot Vantaan Ruskeasannalla ja Katriinantiellä ovat startanneet. Viikonloppuna Katriinantieltä poistettiin parikymmentä pyörätielle pysäköityä autokuntaa. Joukossa oli useita alaikäisiä kuskeja ja kyytiläisiä, joita muistuteltiin tärkeistä liikenteeseen liittyvistä asioista.Kuivat tienpinnat ja hyvä ajokeli taas innostivat useita kuljettajia painamaan kaasupoljinta tarpeettoman paljon. Poliisi mittasi viime viikolla ja etenkin viikonloppuna taas useille kuljettajille koviakin ylinopeuksia. Liikenteestä jäi viikon aikana kiinni myös rattijuoppoja, kortittomia kuljettajia ja viritetyllä mopolla liikenteessä ollut kuljettaja.
Poliisin viikossa ryöstöjä, kaahareita ja tappelunnujakoita
NordenBladet — Poliisin tehtävä on turvata yleistä järjestystä ja turvallisuutta kaikissa toimintaympäristöissä. Digitaalisen infrastruktuurin merkityksen kasvaessa tämä tehtävä ulottuu yhä vahvemmin myös kybertoimintaympäristöön.Poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset ovat harjoitelleet kyberuhkiin liittyviä toimintamalleja useiden vuosien ajan erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä harjoituksissa. Harjoitusten tavoitteena on ollut kehittää viranomaisten välistä yhteistyötä, tunnistaa toimintamallien puutteita sekä vahvistaa tilannekuvan muodostamista ja yhteistä reagointikykyä. Harjoitusten kautta havaittuja kehittämiskohteita on voitu käsitellä systemaattisesti ja siten parantaa valmiutta todellisia häiriötilanteita varten.– Tieto26-harjoitus on erinomainen esimerkki viranomaisten yhteisharjoituksesta, joka tuo yhteen laajan joukon kyberturvallisuuden asiantuntijoita. Harjoituksessa vahvistetaan yksityisen sektorin ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä viranomaisten keskinäistä koordinointia, toteaa rikostarkastaja Tero Muurman Keskusrikospoliisista.Lue lisää aiheesta blogitekstistä.
