NordenBladet — Vetytaloudella tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä aloilla, joilla muiden keinojen käyttö on erityisen haasteellista. Tällaisia kohteita löytyy mm. teräs- ja kemianteollisuudesta, lento- ja meriliikenteestä sekä raskaasta tieliikenteestä.Vetysiirtymä Euroopassa edellyttää tällä hetkellä voimakkaita poliittisia ohjauskeinoja, koska vety ja siitä jalostetut sähköpolttoaineet eivät ole toistaiseksi kilpailukykyisiä fossiilisiin vastineisiinsa verrattuna.Vetytaloutta tarvitaan hiilineutraalissa tulevaisuudessaSuomen tulee varmistaa edellytykset teollisuuden vetytalouteen suuntautuville investoinneille ja luoda selkeät tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma vetyratkaisujen käyttöönotolle eri sektoreilla. Suomelle vetytalous näyttäytyy vientiteollisuuden mahdollisuutena, koska Suomessa on valmiiksi vähähiilinen sähköntuotantokapasiteetti, valtava tuulivoiman lisärakennuspotentiaali ja vahva sähkön kantaverkko, joita voidaan hyödyntää vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantoon sekä kotimaan kysyntää että vientiä varten.Suomen nykyisen teollisuuden ja liikenteen potentiaalinen kysyntä edustaa murto-osaa vedyn ja sähköpolttoaineiden koko tuotantopotentiaalista. Suomeen kannattaa rakentaa ensisijaisesti lisää korkean jalostusasteen tuotteita valmistavaa ja hiilineutraaliin tuotantoon perustuvaa vientiteollisuutta, joka käyttäisi sähköä ja puhdasta vetyä. Tämän lisäksi Suomessa kannattaa hyödyntää mahdollisuudet vastata kotimaisella vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotannolla kansainväliseen kysyntään.Suomen kannattaa panostaa teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseenVedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantoon tähtääviä projekteja on liikkeellä tuhansittain yksin Euroopassa. Vetytalouden nopea kansainvälinen kasvu alkaa, kun EU-lainsäädäntöön liittyvät epävarmuudet saadaan ratkaistua ja vetytaloutta edistäviä toimenpiteitä otetaan lisääntyvästi käyttöön eri maissa. Suomen kannattaa siksi panostaa vientiteollisuuden kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin hiilineutraalien tuotteiden tuotantoon tähtäävien teollisten investointien suuntaamiseksi Suomeen.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esitys uudesta kaupparekisterilaista ja elinkeinotoimintalaista lähtee lausuntokierrokselle. Kaupparekisterilain uudistuksen tavoitteena on päivittää laki vastaamaan paremmin nykyajan tarpeita ja parantaa rekisterissä olevien tietojen luotettavuutta. Elinkeinotoimintalaissa säädettäisiin yleisistä elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksistä.Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja uutta kaupparekisterilakilakia ja elinkeinotoimintalakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Uusilla laeilla kumottaisiin voimassa oleva kaupparekisterilaki sekä laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.  Lisäksi yritys- ja yhteisötietolakia muutettaisiin erityisesti sähköiseen asiointiin liittyen. Kaupparekisteri olisi jatkossakin yritysten perustietoja sisältävä julkinen rekisteri. Uusi laki päivitettäisiin vastaamaan paremmin nykyajan tarpeita ja rekisterissä olevien tietojen luotettavuutta parannettaisiin. Keskeisin muutos on, että jatkossa suurin osa kaupparekisteritiedoista tulee toimittaa sähköisesti. Elinkeinotoimintalaki vastaisi pääasiasiallisesti voimassa olevaa sääntelyä.Lakiesityksellä parannetaan kaupparekisteritietojen ajantasaisuuttaOsakeyhtiöiden, osuuskuntien ja sivuliikkeiden tulisi vahvistaa vuosittain, että kaupparekisteriin merkityt tiedot ovat ajan tasalla. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) voisi jatkossa määrätä kaupparekisteri-ilmoitusten laiminlyönnistä ja myöhässä rekisteröitävistä tilinpäätöksistä seuraamusmaksun. Mikäli yritys ei ilmoita kaupparekisteriin rahanpesulain mukaista tosiallista edunsaajaansa, se voitaisiin poistaa kaupparekisteristä. Viranomaisten tulisi jatkossa hakea kaupparekisteriin rekisteröidyt tiedot kaupparekisteristä tai muusta tietoja hyödyntävästä lähteestä. Kaupparekisterilaissa säädettäisiin myös tiettyjen ilmoitusten automaattisesta käsittelystä.Elinkeinotoimintalaissa säädettäisiin elinkeinonharjoittajan oikeudesta harjoittaa elinkeinotoimintaa. Uuden lain konkreettiset muutokset yrityksille ovat vähäiset. Yksityisten elinkeinonharjoittajien ei pääsääntöisesti tarvitsisi tulevaisuudessa enää rekisteröityä kaupparekisteriin. Uudet lait johtaisivat teknisiin muutostarpeisiin myös muissa laeissa. Lait astuisivat pääsääntöisesti voimaan vuoden 2023 alusta, mutta osittain niitä sovellettaisiin vasta vuosista 2025 ja 2026 alkaen.Lausunnon voi antaa 29.4.2022 astiLausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 29.4.2022. Lausunnon voivat antaa kaikki asiasta kiinnostuneet. Jos lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon, osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/5810/2020

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman toimeenpanosuunnitelman avulla pyritään ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Lisäksi halutaan varmistaa, että uhrit saavat riittävän avun ja väkivallan tekijät joutuvat rikosvastuuseen. Kyseessä on Istanbulin sopimuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma 2022–2025, jota toteutetaan usean ministeriön voimin.Istanbulin sopimus on Euroopan ensimmäinen oikeudellisesti velvoittava sopimus, joka ehkäisee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Sopimus hyväksyttiin vuonna 2011 ja se tuli voimaan Suomessa vuonna 2015. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvoo riippumaton asiantuntijaryhmä GREVIO. Toimintasuunnitelma sisältää yhteensä 36 eri toimenpidettä, ja siinä on kolme läpileikkaavaa päätavoitetta. Yhtenä päätavoitteena on lisätä poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä ja toisena varmistaa, että naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta tunnistetaan ja siihen puututaan tehokkaasti. Kolmas päätavoite on, että sukupuoli huomioidaan nykyistä paremmin väkivallan vastaisessa työssä. GREVIO on huomauttanut, että Suomen väkivaltatyö on varsin sukupuolineutraalia, eikä huomioi riittävästi sellaista väkivaltaa, joka kohdistuu naisiin heidän sukupuolensa vuoksi. Lisäksi toimeenpanosuunnitelma kannustaa huomioimaan naiset, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa esimerkiksi maahanmuuttajataustan tai vammaisuuden vuoksi. Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat Suomessa edelleen merkittävä tasa-arvo- ja ihmisoikeusongelma. Vuonna 2020 poliisin tietoon tuli 10 800 pari- ja lähisuhdeväkivallan uhria. Aikuisista uhreista 75,2 prosenttia oli naisia. Parisuhdesurmissa menehtyi vuonna 2019 yhteensä 18 ihmistä, joista 15 oli naisia ja kolme miehiä. Lisäksi vuonna 2021 poliisille ilmoitettiin 1806 raiskausta ja 1415 muuta seksuaalirikosta.Toimeenpanosuunnitelman on laatinut Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan
toimikunta (NAPE), joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Toimeenpanosuunnitelma on järjestyksessään toinen, ja jatkaa valtionhallinnossa tehtävää väkivallan vastaista työtä. Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin keskusteli puhelimitse Ukrainan pääministerin Denys Šmyhalin kanssa 7. maaliskuuta 2022. Pääministeri Marin korosti pääministeri Šmyhalille Suomen vankkaa tukea Ukrainalle sekä kansallisesti että Euroopan unionin kautta.Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja edistää edelleen EU:ssa yhtenäistä, nopeaa ja päättäväistä reagointia mittavin pakottein hyökkäykseen, jota Venäjä on vain jatkanut. Pääministeri Marin korosti, että nopeasti tehoavia pakotteita ollaan valmiita asettamaan lisää.Pääministeri Marin toi esille, että suomalaisten ajatukset ovat nyt ukrainalaisten kanssa ja että Ukrainan tilanne koskettaa suomalaisia syvästi. Keskustelussa viitattiin suomalaisten vastaavanlaisiin kokemuksiin historiassa. 
Keskustelussa korostui Ukrainan tilanteen vakavuus ja tuen tarve. Pääministeri Marin kertoi Suomen tekemistä tukipäätöksistä. Suomen antama aseellinen apu on saatu perille Ukrainaan.Pääministerit totesivat, että on tärkeää vastata myös Venäjän käymään informaatiosotaan, jolla Venäjä syöttää valheellista tietoa sodasta ja tarkoituksistaan myös venäläisille.Keskustelussa oli esillä myös Ukrainan jättämä hakemus päästä Euroopan unionin jäseneksi sekä ukrainalaisten toivo eurooppalaisesta tulevaisuudesta. Hakemuksen käsittelyä arvioidaan parhaillaan EU-tasolla, ja pääministeri Marin arvioi, että kysymys nousee esille epävirallisessa Eurooppa-neuvostossa myöhemmin tällä viikolla (10.-11.3). Pääministerit sopivat tapaavansa kasvokkain heti kun tilanne sallii.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ukrainasta paenneiden auttamiseksi EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun direktiivi. Neuvoston päätös tuli voimaan 4.3. ja jätti jäsenmaille harkintavaltaa suojelun tarkan kohderyhmän määrittämiseen. Suomessa suojelua annetaan EU-tason päätöstä laajemmalle Ukrainasta paenneiden joukolle. Valtioneuvosto päätti asiasta 7.3.Kaikissa jäsenmaissa tilapäistä suojelua saavatUkrainan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensäUkrainassa kansainvälistä suojelua saaneet henkilöt ja heidän perheenjäsenensämuut Ukrainassa pysyvästi asuneet, jotka eivät voi palata kotimaahansa.Viimeisen ryhmän osalta jäsenmaat voivat valita tilapäisen suojelun ja vastaavan kansallisen lupakategorian välillä. Suomi valitsee tilapäisen suojelun.Kaikkien ryhmien kohdalla edellytyksenä on, että henkilö on asunut Ukrainassa ja lähtenyt sieltä Venäjän suurhyökkäyksen alettua eli 24.2. tai sen jälkeen.Suomessa tilapäistä suojelua annetaan lisäksi seuraaville henkilöille:Ukrainan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä, jotka pakenivat Ukrainasta vähän ennen 24.2. eivätkä konfliktin seurauksena voi palata. Komissio on kehottanut jäsenmaita joustavuuteen näiden henkilöiden osalta.Muut Suomessa jo oleskelevat tai Suomeen saapuneet Ukrainan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä.Ukrainassa laillisesti (muutenkin kuin pysyvästi) oleskelleet EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Tämä ryhmä mainitaan jäsenmaille valinnaisena ryhmänä EU-tason päätöksessä.Valtioneuvoston päätös tulee voimaan heti. Se on voimassa niin kauan kuin neuvoston EU-tasoinen päätös on voimassa eli 4.3.2023 saakka. Päätöstä suojelun antamisesta voidaan EU:ssa tarvittaessa pidentää 6 kuukauden jaksoissa, yhteensä enintään 3 vuoteen. Jos tilanne muuttuisi ja EU:ssa katsottaisiin, että Ukrainaan olisi mahdollista palata turvallisesti ja pysyvästi, suojelu voitaisiin myös neuvoston päätöksellä päättää lyhyemmässäkin ajassa.Ohjeistusta tilapäisen suojelun hakemiseen laaditaan parhaillaanTilapäisen suojelun myöntäminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa.Kuten turvapaikanhakijoilla, tilapäistä suojelua saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa ja oikeus vastaanottokeskuksen järjestämiin palveluihin. He saavat esimerkiksi terveydenhuollon palveluita ja välttämättömiä sosiaalihuollon palveluita, ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan. Halutessaan he voivat järjestää asumisensa myös itse. Tilapäistä suojelua saavilla on välittömästi oikeus tehdä työtä.  Tilapäistä suojelua haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta, aivan kuten turvapaikkaakin. Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto valmistelevat menettelyä, jolla tilapäistä suojelua käytännössä myönnetään. Maahanmuuttovirasto laatii ohjeistusta suojelun piiriin kuuluville.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ranska järjestää 8.-9.3.2022 epävirallisen televiestintäministerien kokouksen Pariisissa ja Neversissä. Suomea kokouksessa edustaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Kokouksen aiheena on Euroopan kyberturvallisuuden kehittäminen, resilienssin vahvistaminen ja disinformaation torjuminen. Ministerit keskustelevat myös mm. hybridisodankäynnin haasteista ja viestintäkanavien ja verkkojen turvallisuudesta.– Yhteiskunta vaatii toimiakseen turvalliset verkot ja niissä liikkuvan tiedon suojaamisen. Kun takaamme tietoturvan, huolehdimme kansallisesta kotivakuutuksesta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– Ukrainan sodalla on vaikutuksia myös kyberympäristössä. Niin kotimaassa kuin EU-tasolla varaudumme turvaamaan verkkojamme kaikissa tilanteissa, toteaa ministeri Harakka.EU:n uusi kyberturvallisuusstrategia hyväksyttiin vuonna 2020. EU:ssa on tehty määrätietoisia toimia tieto-ja verkkoturvallisuuden parantamiseksi 5G-kyberturvallisuus mukaan lukien, uudistamalla verkko- ja tietoturvadirektiiviä ja antamalla useita data-aloitteita.Kansallisesti kyberturvallisuuden kehittämistä ovat ohjanneet kyberturvallisuusstrategiat vuosilta 2013 ja 2019. Kesällä 2021 julkaistiin kyberturvallisuuden kehittämisohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätös tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 7.3.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Viron pääministeri Kaja Kallas tapasivat Tallinnassa maanantaina 7. maaliskuuta. Pääministerit keskustelivat Euroopan turvallisuustilantesta, yhteistyöstä ajankohtaisissa EU-asioissa sekä Suomen ja Viron kahdenvälisestä suhteesta. Vierailun yhteydessä julkistettiin selvitys yhteistyön kehittämisen mahdollisuuksista.”Jaoimme tapaamisessa yhteisen huolemme Ukrainasta. Venäjän tulee pysäyttää sotatoimet välittömästi. Suomi ja Viro seisovat yhdessä muiden EU-maiden rinnalla puolustamassa Ukrainan itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Ajatuksemme ovat Ukrainan ja ukrainalaisten puolella, ja niin ovat myös tekomme. Suomi on avustanut Ukrainaa niin taloudellisesti, humanitaarisesti kuin myös suojavarusteilla ja aseilla”, pääministeri Marin kertoi tiedotustilaisuudessa Tallinnassa.Pääministerit vastaanottivat Suomen ja Viron yhteistyöstä tehdyn selvityksen, joka on laadittu kuluneen vuoden aikana hallitusten yhteisestä toimeksiannosta. Selvityshenkilöinä toimivat entiset ministerit Anne-Mari Virolainen ja Jaak Aaviksoo, tukenaan molempien maiden ulkopoliittiset instituutit. Raportissa annetaan suosituksia maidemme välisen yhteistyön kehittämiseksi tulevaisuudessa muun muassa talouden, vihreän siirtymän, digitaalisen yhteistyön, kulttuurin ja koulutuksen aloilla. Selvityksessä esitettyjä suosituksia tullaan käsittelemään eri tahoilla, myös hallitusten välillä.Pääministeri Marin tapasi vierailun aikana myös Viron parlamentin puhemies Jüri Rataksen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen tarkistamaan kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevaa sisäministeriön toimialan lainsäädäntöä.Suomi lähetti elokuussa 2021 Puolustusvoimien joukon Kabulin lentokentän alueelle Afganistanista Suomeen evakuoitavien henkilöiden suojaamiseksi ja Suomen evakuointioperaatiota suorittavien siviilihenkilöiden tueksi. Päätöstä valmisteltaessa kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain soveltamisalassa ilmeni joitain puutteita. Sen vuoksi ulkoministeriö on asettanut työryhmän, jonka tavoitteena on valmistella esitys lain muuttamiseksi Afganistanin evakuointioperaatiosta saatujen kokemusten pohjalta.Sisäministeriön toimialan lainsäädäntöä tarkistetaan, jotta Suomella olisi tulevaisuudessa tarvittaessa valmius lähettää ministeriön hallinnonalan viranomaisia ulkomaille ilman vieraan valtion pyyntöä.Sisäministeriön hallinnonalan viranomaisia voitaisiin lähettää ulkomaille toisen suomalaisen viranomaisen tueksi esimerkiksi Afganistanin evakuointitilanteen kaltaisissa tapauksissa. Ulkomaille lähetettyjen tehtäviin kuuluisi esimerkiksi Suomen kansalaisten suojeleminen, avustaminen ja turvaan kuljettaminen tai muiden suomalaisille erittäin tärkeiden intressien turvaaminen. Viranomaisten lähettämisessä huomioitaisiin aina kansainvälisen oikeuden periaatteet.Hankkeessa tunnistetaan laaja-alaisesti myös muut ministeriön toimialalle kuuluvat tilanteet ja niihin liittyvät säädöstarpeet.   Hankkeen määräaika on 4.3.2022-31.12.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö avaa haettavaksi 3 miljoonaa euroa maahanmuuttajien matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Avustuksen tavoitteena on tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä kehittämällä ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä niitä koskevaa monialaista yhteistyötä. Haku on avoinna 7.3.-8.4.2022.Avustuksen avulla pyritään kehittämään valtakunnallinen, etenkin keskeisistä kaupungeista ja maakuntakeskuksista koostuva ohjaus- ja neuvontapalvelujen verkosto. Verkoston tarkoituksena on vastata kunta- ja järjestöyhteistyön ja monikanavaisen toteutuksen kautta myös alueiden muiden kuntien tarpeisiin.Avustuksella tuetaan hallitusohjelman tavoitteita, joiden mukaan maahanmuuttajien aktiivista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistetaan, tehostetaan ja nopeutetaan sekä kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan.Hakuaika päättyy 8.4.2022Avustuksella voidaan tukea käynnissä olevan maahanmuuttajille suunnatun ohjaus- ja neuvontapalvelun toimintaa ja vakiinnuttamista. Avustus on hankkeiden käytössä ajalla 1.9.2022-31.8.2023. Avustus voi kattaa enintään 70 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.Avustusta voivat hakea ensisijaisesti maakuntien keskuskaupungit. Keskuskaupunkien tulee sopia avustuksen hakemisesta alueensa kuntien kanssa. Perustellusta syystä avustuksen saajana voi olla myös muu kuin maakuntansa keskuskaupunki. Samassa maakunnassa voidaan käytettävissä olevan määrärahan puitteissa tukea useampia kaupunkikeskittymiä huomioiden vieraskielisten määrä alueella sekä tavoiteltu toiminnan valtakunnallisuus.Avustusten myöntämisestä päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Avustushaku käynnistyy maanantaina 7.3.2022 ja päättyy perjantaina 8.4.2022.Rahoitusta haetaan täyttämällä hakulomake sekä vaaditut liitteet. Hakemukset toimitetaan 8.4.2022 klo 16.15 mennessä työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon joko sähköisenä tai paperiversiona. Tieto rahoituspäätöksistä annetaan mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen.TEM järjestää hakuinfon torstaina 17.3.2022 klo 13-14.30 verkossa. Infossa vastataan hakua koskeviin sisällöllisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa sähköpostitse 11.3.2022 saakka osoitteeseen [email protected] Sähköpostin aihekenttään pyydetään merkitsemään ”Kysymys maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluhausta”. Ilmoittautuminen hakuinfoon päättyy 15.3. mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi