NordenBladet — Suomen sijoitus tärkeimmissä maakuvatutkimuksissa on ollut viime vuosina nouseva. Suomi tunnetaan aiempaa paremmin ja Suomea arvioidaan entistä myönteisemmin. Tämä on tärkeää, kun Suomi pyrkii vaikuttamaan maailmalla, kertoo uusi Maakuvan vuosikatsaus.Uusimmat kansainväliset maakuvatutkimukset osoittavat, että suomalaisista pidetään, Suomea arvostetaan ja Suomella katsotaan olevan myönteinen vaikutus maailmaan. Suomi myös tunnetaan paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mikä näkyy menestyksenä erilaisissa vertailuissa. Esimerkiksi arvostetussa Anholt-Ipsos Nation Brands Index (NBI) -maabränditutkimuksessa Suomi sijoittuu 60 maan joukossa sijalle 15. Tämä on Suomen kaikkien aikojen korkein sijoitus.Oikeudenmukainen ja ympäristöä suojeleva SuomiHyvä hallinto sekä toimiva ja oikeudenmukainen yhteiskunta ovat johdonmukaisesti Suomi-kuvan merkittävin vahvuus. Suomi sijoittuu korkealle arvioitaessa muun muassa kansalaisten oikeudenmukaista kohtelua, yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa, hallinnon pätevyyttä ja rehellisyyttä, median luotettavuutta, koulutusjärjestelmää, turvallisuutta ja vakautta sekä elämänlaatua.Suomen toinen keskeinen vahvuusalue on luonto ja kestävyys. Suomen luonto arvioidaan puhtaaksi ja kauniiksi, ja Suomi nähdään vastuullisena ympäristönsuojelijana. Ympäristönsuojeluun ja erityisesti ilmastotoimiin liittyvissä kysymyksissä Suomi on nostanut profiiliaan kohti globaalia kärkeä viime vuosien aikana.Suomalaista kulttuuria ei tunnetaSuomen maakuvan heikkoudet liittyvät erityisesti suomalaisen kulttuurin vähäiseen tunnettuuteen. Suomen kulttuuriperintöä ei tunneta, eikä Suomessa katsota olevan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä matkailukohteita. Tämän lisäksi myös Suomen nykykulttuuri, taide-elämä, kaupunkikulttuuri ja urheilukulttuuri arvioidaan selkeästi Suomen muuta maakuvallista tasoa alemmas. Kulttuuriset tekijät ja niiden synnyttämät positiiviset elämykset ovat kuitenkin keskeisessä osassa, kun ihminen muodostaa suhdettaan toiseen maahan. Kulttuurin tunnettuuden kasvattaminen olisi siis tärkeää muun muassa matkailunedistämisen, osaajahoukuttelun ja koko Suomi-kuvan kannalta.Uusi vuosittainen katsaus Suomi-kuvaanSuomi-kuvaa tarkasteleva Maakuvan vuosikatsaus on Ulkoministeriön maakuvayksikön uusi julkaisu. Raportin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta maakuvan merkityksestä ja siitä, miten Suomi nähdään maailmalla. Maakuvan vuosikatsaus 2021 nostaa erityisteemoina esille Maailman onnellisuusraportin sekä Suomen maineen ja maakuvan kehityksen korona-aikana. ”Joskus sanotaan, että suomalaiset ovat liian kiinnostuneita siitä, mitä meistä ajatellaan. On kuitenkin tärkeää ymmärtää maakuvaa, kun pyritään vaikuttamaan Suomea koskeviin päätöksiin”, sanoo maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras. ”Kaikki suomalaiset hyötyvät maakuvaan liittyvästä tiedosta. Ymmärtämällä Suomi-kuvaa meillä on mahdollisuus korostaa sen vahvuuksia, taklata sen heikkouksia ja löytää uusia vaikuttamisen paikkoja.”Ulkoministeriön maakuvayksikkö toimii Finland Promotion Boardin sihteeristönä.Lisää maakuvauutisia maaliskuun aikanaUlkoministeriö julkaisee maaliskuun lopussa vuotuisen Suomi maailman mediassa -katsauksen, joka vetää yhteen havaintoja Suomen näkyvyydestä vuonna 2021 eri puolilla maailmaa. Katsaus perustuu Suomen ulkomaanedustustojen keräämään tietoon ja näkemyksiin. Tänä vuonna katsaus sisältää edustustojen tuottamien tietojen lisäksi myös määrällistä analyysiä, joka perustuu mediaseurantaohjelmistolla koottuun maailmanlaajuiseen, monikieliseen aineistoon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja kansallista julkisten hankintojen strategiaa on julkaistu opas hankintojen jakamisesta osiin ja hyvistä käytännöistä. Oppaan tarkoituksena on konkretisoida hankintojen osiin jakamisen erilaisia näkökulmia. Hankintojen jakaminen osiin voi edistää esimerkiksi sitä, että kaiken kokoiset, myös kooltaan pienemmät tarjoajat, pystyvät jättämään tarjouskilpailussa tarjouksen.Oppaassa käydään läpi hankintojen osiin jakaminen hankintalain näkökulmasta. Oppaassa esitellään myös jakamisen hyötyjä ja haittoja sekä käydään läpi erilaisia käyttötilanteita. Lisäksi oppaassa käydään konkreettisten hankintaesimerkkien avulla läpi osittamisen mahdollisuuksia. Jotkin seikat, kuten turvallisuusnäkökulmat, voivat rajoittaa hankintojen jakamista. Lisäksi on huomioitava, että hankintojen pilkkominen osiin siten, että hankintaa ei tarvitsisi lainkaan kilpailuttaa hankintalain mukaisesti, on kiellettyä.Oppaan ovat tehneet Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, Suomen Yrittäjät ja Hansel Oy. Opas on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä ja siihen pääsee tutustumaan esimerkiksi Julkisten hankintojen neuvontayksikön sivujen kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 37 eri maan urheiluministerit ovat antaneet yhteisen julkilausuman Venäjän ja Valko-Venäjän sulkemiseksi kansainvälisestä urheilutoiminnasta.Urheiluministerit kokoontuivat viime viikolla etäkokoukseen, jossa päättivät yksimielisesti laatia julkilausuman.Julkilausuman mukaan Venäjältä ja Valko-Venäjältä evätään kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäminen jatkossa. Lisäksi Venäjää tai Valko-Venäjää edustavia urheilijoita ei hyväksytä kilpailemaan muissa maissa järjestettävissä kilpailutapahtumissa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruotsin maatalousministerin valtiosihteeri Oskar Magnusson ja Suomen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio keskustelivat 8.3.2022 Tukholmassa siitä, miten Ruotsi ja Suomi voivat yhdessä vahvistaa elintarvikevientiään. Kokouksessa keskusteltiin myös Ukrainan sodasta ja sen vaikutuksista kansalliseen ruokaturvaan ja globaaliin markkinatilanteeseen.Suomen ja Ruotsin yhteistyö elintarvikeviennin lisäämiseksi alkoi vuonna 2018. Sittemmin maat ovat tehneet monia yhteistyöhankkeita globaaleilla markkinoilla pohjoismaisen ruuan edistämiseksi ja myymiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson kirjelmöivät Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelille EU:n turvallisuuspoliittisesta merkityksestä. Kirjeessä painotetaan, että EU:n solidaarisuus ja sitoutuminen keskinäisen avunannon lausekkeeseen (artikla 42.7.) korostuu entisestään muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ranska järjestää 10.-11. maaliskuuta EU:n huippukokouksen, jossa valmistellaan vahvaa ja kunnianhimoista julkilausumaa. Siinä korostetaan muun muassa vahvempia investointeja Euroopan puolustukseen ja suorituskykyihin. Suomi ja Ruotsi korostavat kirjeessään, että EU-johtajien tulee nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa olla hyvin yhtenäisiä ja selkeitä sen suhteen, että EU on jäsenilleen myös turvallisuusyhteisö. Tähän kuuluu oleellisesti keskinäisen avunannon velvoite.EU:n perussopimuksen artikla 42.7 velvoittaa EU:n jäsenmaita auttamaan kaikin käytettävissään olevin keinoin toista jäsenmaata, joka on joutunut alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Demokratiaa murennetaan aina, kun naiset kohtaavat häirintää, vähättelyä tai väkivaltaa. Siksi demokratian vahvistaminen edellyttää myös sukupuolten tasa-arvon vahvistamista.Viime viikkoina olemme tyrmistyneinä seuranneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tilanne on näyttänyt, miten nopeasti itsevaltaisen hallinnon toimet voivat laajeta uusiin mittakaavoihin – jopa täysimittaiseksi sodaksi. Kun demokratian kulmakiviä kuten ihmisoikeuksien toteutumista ja kansalaisyhteiskunnan tilaa rajoitetaan, voi matka sotilaallisen voiman käyttöön sekä toisen maan suvereniteetin rikkomiseen olla yllättävän lyhyt.Demokratiaa ja oikeusvaltiota haastetaan eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan sukupuolten tasa-arvoa vastustava, niin sanottu anti-gender-liikehdintä on vahvistunut, myös Euroopassa. Tämä ei ole sattumaa: demokratia ja sukupuolten tasa-arvo nivoutuvat tiiviisti yhteen. Demokraattisia ja ihmisoikeuksia kunnioittavia yhteiskuntia haastetaan kyseenalaistamalla naisten, tyttöjen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.Kuten Kansainvälinen demokratia- ja vaaliapuinstituutti (International IDEA) toteaa vuoden 2021 Global State of Democracy -raportissaan, tasa-arvoa ja vähemmistöjä vastaan hyökkääminen on selkeä strategia, jolla pyritään heikentämään demokratiaa.Naisten osallistuminen lisää demokratiaa ja on siten uhka itsevaltiaille johtajille. Demokratiaa murennetaan joka kerta, kun naiset ja tytöt kohtaavat häirintää, vihapuhetta tai väkivaltaa verkossa. Demokratiaa heikennetään aina, kun naispoliitikkoja pyritään hiljentämään vähättelemällä tai ulkonäköä arvostelemalla tai kun seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön osallistumista politiikkaan estetään tai kyseenalaistetaan.Tasa-arvotyö keskiöönDemokratian puolustamisessa ja vahvistamisessa on laitettava naisten poliittinen osallistuminen ja muut sukupuolten tasa-arvokysymykset keskiöön. Tätä pohdittiin ulkoministeriön naistenpäivän alla Helsingissä järjestetyssä seminaarissa maaliskuussa 2022. Demokratia ei toimi, jos ei kaikilla ole pääsyä vallan ja päätöksenteon kaikille tasoille. Jokaisessa maanosassa naisten pääsy päätöksenteon korkeimmille asteille on kaukana verrattuna miehiin.Suomi edistää naisten poliittista osallistumista eri tasoilla. Esimerkiksi Tansaniassa Suomi tukee YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin hanketta, jossa vahvistetaan naisten poliittista johtajuutta ja voimaannuttamista paikallistasolla. Sambiassa Demo Finland on yhdessä Zambia National Women’s Lobby -järjestön kanssa tukenut naisten poliittista osallistumista ja poliittisten puolueiden tasa-arvotyötä jo pitkään.Kuitenkin esimerkiksi vain kaksi prosenttia EU:n sukupuolten tasa-arvoa tukevasta työstä on suunnattu naisten poliittisen päätöksenteon vahvistamiseen.Kuten kaikessa sukupuolten tasa-arvoa edistävässä työssä, myös poliittisen osallistumisen suhteen on pohdittava niitä normeja, rakenteita ja juurisyitä, jotka estävät tasa-arvon toteutumisen. Politiikka mielletään yhä monilla puolin maailmaa ensisijaisesti miesten asiaksi. Onkin tärkeä identifioida, millä tavoin syrjivät normit ja rakenteet vaikuttavat naisten poliittiseen osallistumiseen. Entä minkälaisia esteitä poliittiseen osallistumiseen on niillä henkilöillä, jotka sukupuolensa lisäksi kokevat syrjintää esimerkiksi iän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, etnisen taustan tai asuinpaikkansa perusteella?Ukrainassa nähdään jo sodan sukupuolittuneet vaikutukset. Konfliktinratkaisussa ja rauhan rakentamisessa on vahvistettava naisten osallistumista. Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda antaa tälle työlle hyvän viitekehyksen.On toimittava nopeasti ja määrätietoisesti demokratian ja tasa-arvon heikennysyrityksiä vastaan. Suomen tulee yhdessä kumppaneidensa kanssa panostaa yhä tavoitteellisemmin ja pitkäjänteisemmin naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseen ja edistää sukupuolten tasa-arvoa keskeisenä osana demokratiatyötä. Työn tärkeys korostuu nykyisessä maailmantilanteessa. Tekstin ovat kirjoittaneet kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikön tasa-arvoneuvonantajat Krista Orama ja Katja Tiilikainen sekä demokratian ja hyvän hallinnon neuvonantaja Lotta Valtonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ukraina on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Venäjän hyökkäyksen takia Suomi myöntää humanitaarista apua maan akuuttiin hätään vastaamiseksi ja vahvistaa kehitysyhteistyön keinoin Ukrainan kestävyyttä sodan keskellä. Ukrainasta pakenevat ihmiset nousevat junaan Lvivissä Ukrainassa tavoitteenaan päästä Puolaan. Rautatieasemalla heidän paperinsa tarkistetaan. Kuva: Aleksey Filippov / UnicefUkrainasta sotaa paenneiden ihmisten hätä on koskettanut suomalaisia laajasti. Ulkoministeriö keräsi vastaukset tärkeimpiin kysymyksiin, miten Suomen myöntämä lisäapu auttaa Ukrainassa ja millaista Suomen ja Ukrainan välinen kehitysyhteistyö on ollut.Paljonko Suomi on myöntänyt lisäapua Ukrainaan? Suomi myönsi Ukrainaan helmikuun 2022 aikana yhteensä 14 miljoonaa euroa lisäapua kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisen apuun. Lisätuesta Suomi ohjaa 8,2 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta. 5,8 miljoonaa euroa ohjataan kehitysyhteistyöhön Iso-Britannian koordinoimaan Ukrainan resilienssirahastoon, Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmaan sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:in hanketoimintaan. Mitä Suomen humanitaarisella avulla tehdään?Ukrainan humanitaarinen tilanne on vaikea. YK:n arvion mukaan 12 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa lähikuukausina. Suuri osa väestöstä kärsii muun muassa veden, ruuan ja lääkkeiden puutteesta eikä pysty hoitamaan sotatoimien aiheuttamia vammojaan. Kodeistaan paenneet ihmiset tarvitsevat suojelua ja hätämajoitusta. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta Suomen humanitaarisella rahoituksella autetaan hädässä olevia ihmisiä muun muassa jakamalla vettä, ruokaa, lääkkeitä ja lääkinnällisiä tarvikkeita. ICRC:llä on erityinen rooli vahvistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamista ja toimeenpanoa. Se käy vuoropuhelua konfliktin osapuolten kanssa ja muistuttaa niiden velvoitteista suojella siviilejä ja varmistaa, ettei siviilien pääsy peruspalveluihin esty. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta autetaan kodeistaan paenneita tarjoamalla hätämajoitusta, suojatarvikkeita, ruokaa ja lääkkeitä.  Järjestöillä on kattava kokemus konflikti- ja kriisitilanteissa toimimisesta, joten niillä on edellytykset saada apu perille Ukrainan erittäin haastavissa olosuhteissa. Suomen tukea ohjautuu Ukrainaan myös YK-toimijoille myönnetyn yleisrahoituksen kautta. Järjestöjä ovat muun muassa humanitaarisen avun koordinaatiosta vastaava OCHA, ruoka-avusta ja logistiikasta vastaava Maailman ruokaohjelma WFP, erityisesti lasten ja perheiden auttamiseen keskittyvä Unicef, lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita tarjoava YK:n väestörahasto UNFPA sekä YK:n keskitetty hätäapurahasto Cerf, jossa Suomi on kymmenen suurimman rahoittajan joukossa.Suomi rahoittaa humanitaarista apua Ukrainassa myös EU:n kautta. EU on maailman suurimpia humanitaarisen avun antajia.Mitä Suomen nyt myöntämällä kehitysyhteistyön lisärahalla tehdään?Kehitysyhteistyön lisärahoitus kohdistetaan Iso-Britannian koordinoimaan Ukrainan resilienssirahastoon, Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmaan ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:in hanketoimintaan.  Suomen lisäksi Ukrainan resilienssirahastoa (Partnership Fund for Resilient Ukraine) rahoittavat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Sveitsi ja Ruotsi. Yhteensä noin 40 miljoonan euron rahastolla tuetaan laajasti Ukrainan kestävyyttä. Venäjän hyökkäyksen myötä rahasto tukee hätätoimenpiteitä Ukrainassa, kuten Ukrainan hallintoa ja yhteisöjä sekä viestintäyhteyksiä. Tuella vahvistetaan muun muassa Ukrainan hallinnon humanitaarisen ja hätäavun koordinointikykyä, kansalaisyhteiskuntaa tuottamaan tarvittavia palveluita sekä kansalaisjärjestöjen, median ja yksittäisten toimittajian viestintämahdollisuuksia. Rahasto kartoittaa parhaillaan tuettavia hankkeita Ukrainan tarpeiden mukaan.Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelma tukea Ukrainaa täyttämään velvoitteensa Euroopan neuvoston jäsenvaltiona sekä auttaa Ukrainaa ohjelman toteuttamisessa ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian aloilla. Euroopan neuvosto arvioi parhaillaan tuen uudelleen kohdistamista Ukrainan tarpeiden mukaisesti.Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:in kautta Suomi on tukenut ETYJ:in vähemmistövaltuutetun Ukraina-ohjelmaa sekä muiden ETYJ:in organisaatioiden, kuten demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) hankkeita. ETYJ ja ulkoministeriö kartoittavat parhaillaan tuettavia hankkeita Ukrainan tarpeiden mukaisesti.Ukraina on ollut jo ennen sotaa Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Millaista kehitysyhteistyötä Suomi on Ukrainassa tehnyt?Suomen tavoite on Ukrainan yhteiskunnan resilienssin parantaminen, millä tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä vastata muuttuviin tilanteisiin. Suomi tukee myös pitkäjänteisesti Ukrainan yhteiskunnan uudistuksia. Ulkoministeriön Ukraina-maastrategian tavoitteita ovat Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin palauttaminen sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen, Suomen ja Ukrainan kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen ja yhteistyön laajentaminen, yhteiskunnan kestokyvyn ja kansalaisten elinolojen parantaminen sekä Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden vahvistaminen. Suomi on tukenut Ukrainaa vuosina 2014‒2021 yli 70 miljoonalla eurolla. Lisätuen myötä kokonaistuki nousee noin 85 miljoonaan euroon. Suomi on antanut tukea kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, miinanraivauksen ja siviilikriisinhallinnan kautta. Tuki on ohjattu erilaisiin hankkeisiin, kansanvälisten järjestöjen toimintaan ja asiantuntijoiden lähettämiseen.
 
Kehitysyhteistyön osuus Suomen kokonaistuesta Ukrainalle vuodesta 2014 lähtien on ollut noin 27 miljoonaa euroa. Suomen kehitysyhteistyö auttaa Ukrainaa uudistamaan perus- ja ammattikoulutusta, tukee oikeusvaltiokehitystä sekä parantaa maan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Suomi on tukenut Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmaa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:in hanketoimintaa, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO:n energiatehokkuusrahastoa, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuusrahastoa, Ilmatieteen laitoksen meteorologian hanketta ja kansalaisjärjestötoimintaa.  Metsäalan yhteistyö on ollut suunnittelussa.Suomen humanitaarista tukea on kanavoitu jo edellisinä vuosina Punaisen Ristin kansainvälisen komitean työhön Itä-Ukrainassa.Mitä Suomen kehitysyhteistyölle sodan aikana tapahtuu?Sodan vuoksi tilanne pidemmän aikavälin kehitysyhteistyöhankkeiden suhteen on juuri nyt epävarma, ja ulkoministeriö seuraa tilanteen kehittymistä tarkkaan. Suomi arvioi yhteistyössä hanketoteuttajien kanssa sodan vaikutuksia hankkeisiin sekä hankkeiden toimintaedellytyksiä ja muutostarpeita.
 Suomen lisätuki UkrainaanSuomelta lisätukea Ukrainaan

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi haluaa vähentää vapaaehtoisella sopimuksella muovisten kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta. Green deal -sopimuksella pyritään löytämään tehokkaimmat ja yritysten näkökulmasta toimivimmat keinot EU:n vaatimusten täyttämiseksi. Samalla vauhditetaan uusien kulutusta vähentävien ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehittämistä ja syntymistä.EU:n direktiivi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä edellyttää, että jäsenmaat vähentävät kunnianhimoisesti ja pysyvästi muovisten kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta vuoteen 2026 mennessä vuoden 2022 tasoon verrattuna. Jäsenvaltiot saavat päättää kansallisista toimistaan ja niiden etenemisen seurannasta. Direktiivin tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla, sekä edistää kiertotaloutta.Green deal -sopimuksen (2022-2027) ovat allekirjoittaneet ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry.”Kertakäyttöisten muovien vähentämisellä on laaja kansalaisten ja yritysten tuki. Hienoa, että keskeiset toimialat ovat lähteneet vahvasti mukaan työhön muovin kulutuksen vähentämiseksi. Nyt solmittava sopimus tarjoaa avaimet löytää joustavia ja uusia ratkaisuja muovihaasteeseen vastaamiseksi”, ympäristö-  ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Kulutuksen vähentäminen koskee kokonaan tai osittain muovista valmistettuja juomamukeja ja pakkauksia, joihin pakataan elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu syötäviksi välittömästi joko paikalla tai mukaan otettuna suoraan pakkauksestaan ilman lisävalmistusta. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kartonkiset juomamukit, jotka on päällystetty muovipinnoitteella, muovia sisältävät kirsikkatomaattipakkaukset, kolmiovoileipäpakkaukset ja yksittäin myytävät jugurtti- ja rahkapurkit sekä muoviset pakkaukset, joihin pakataan kauppojen palvelutiskillä salaatteja tai ravintoloissa mukaan otettavia-annoksia.   Osapuolet sopivat vuonna 2023 konkreettisista määrällisistä tavoitteista, toimet käynnistetään hetiSopimuksella tavoitellaan direktiivin mukaisesti kokonaan tai osittain muovista valmistettujen kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten (yhdessä annospakkaukset) kunnianhimoista ja pysyvää kulutuksen kappalemääräistä vähentämistä.Kappalemäärän vähentäminen vuosina 2024-2026 (vuoden 2022 tasosta) pyritään toteuttamaan asettamalla kunnianhimoiset tavoitteet annospakkausten sisältämän muovin tonnimäärien vähentämiselle. Tonnimääriä on helpompi seurata kuin kappalemääriä. Lisäksi tavoitteena on, ettei osittain muovista valmistettujen annospakkausten sisältämän muun materiaalin kokonaistonnimäärä kasva vuoden 2022 tasosta. Tavoitteita ei voida saavuttaa vain vähentämällä muovin osuutta tuotteissa, vaan lisäksi tarvitaan korvaavia tuotteita, jotka eivät sisällä muovia.Yksittäinen yritys voi valita toimensa kulutuksen vähentämiseksi, kun se liittyy sopimukseen omalla sitoumuksellaan. Toimialoilla kuitenkin varmistetaan, että tarpeeksi moni yritys esimerkiksi korvaa muovisia kertakäyttömukeja tai -pakkauksia uudelleenkäytettävillä vaihtoehdoilla tai muovia sisältämättömillä kertakäyttöisillä pakkauksilla. Muovisten kertakäyttömukien ja -pakkausten käytöstä voidaan myös periä kuluttajilta erillinen maksu. Mikäli sopimuksella ei esimerkiksi saavuteta vaadittavaa yrityskattavuutta tai näyttää siltä, ettei asetettuja tavoitteita todennäköisesti saavuteta, kulutuksen vähentämistä edistetään lainsäädännöllä.”Muovit ovat toimivia ja turvallisia pakkausten raaka-aineita, mutta niiden aiheuttamia ympäristöhaittoja on yhdessä vähennettävä. Vapaaehtoinen sopimus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden valita itselleen parhaiten sopivat ja vaikuttavimmat keinot muovisten elintarvikepakkausten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Alkuvaiheessa toimet kohdistuvat todennäköisesti pakkauksiin käytettävän muovin määrän vähentämiseen ja myöhemmin korvaamiseen uusien, muovittomien, materiaalien kehittämisen myötä”, Suomen Pakkausyhdistys ry:n toimitusjohtaja Antro Säilä toteaa.Kertakäyttöisten juomamukien ja elintarvikepakkausten kulutus on kasvussa lisääntyneen ruoan ja juomien niin sanotun take away -myynnin ja päivittäistavarakaupassa myytävien pienempien pakkauskokojen myötä. Koronakriisi on kasvattanut ruoan ja juomien ulosmyyntiä. Sen osuus ravintolamyynnistä oli ennen koronaa noin kymmenen prosenttia ja vuonna 2020 jo lähes kolmannes. Muutos vahvistaa jo aiemmin alkanutta kasvusuuntausta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa Tenojoen tulevan kalastuskauden 2022 kalastusrajoituksista on saatu luonnos ensi kesän kalastusmääräyksiksi, josta pyydetään lausuntoja. Tenon lohikantojen tila on edelleen heikko ja lähtökohdat lohenkalastukselle näyttävät jopa hieman huonommilta kuin vuosi sitten.Vähäinen lohenkalastus halutaan kuitenkin sallia, jotta Tenon lohenkalastuskulttuurin ylläpitäminen olisi paremmin mahdollista hankalassa tilanteessa. Ministeriöt ovat arvioineet, että sosiaalisista ja kulttuurisista syistä lohen täyskieltoa ei voida jatkaa. Lohenkalastusta esitetään sallittavaksi kuitenkin vain hyvin rajoitetusti perinnepyydyksillä. Sallitut pyyntipäivät ovat kalastuskauden loppupuolella, jolloin saaliina on lähinnä yhden merivuoden pieniä lohia. Muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksia esitetään samalla lisättäviksi.   Tenon lohikantojen seurannan perusteella niiden tila on arvioitu niin heikoksi, että mereltä kohti jokea palaava lohimäärä ei täytä kestävän kalastuksen lähtökohtia edes ennen kuin yhtään lohta on ennätetty pyytää. Pohjois-Atlantin olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi lohikantojen elpyminen ei ole edennyt odotetusti nykyisillä kalastusmääräyksillä. Voimakkaita rajoituksia tarvitaan, koska kalastuksen salliminen nykyisten kalastusmääräyksien mukaisesti verottaisi lohikantoja liikaa ja vaarantaisi niiden elpymisen. Vuoden 2021 Tenon lohenkalastuksen täyskiellolla on ollut suuria negatiivisia vaikutuksia paikallisyhteisölle sekä loheen liittyvän perinnetiedon ylläpitämiselle.  Edellä mainituista syistä johtuen kalastuskaudella 2022 lohenkalastus esitetään sallittavaksi Tenojoella käytettävillä perinnepyydyksillä, padolla neljänä päivänä ja lohiverkolla kahtena päivänä. Pyyntipäivät on valittu niin, että saaliiksi saadaan todennäköisimmin yhden vuoden meressä viettäneitä lohia ja kannan elpymisen kannalta arvokkaampia suurempia lohia voidaan säästää. Lohen vapakalastusta ei esitetä sallittavaksi lainkaan.  Lohenkalastuksen rajoittamisen vaikutuksia pyritään lieventämään lisäämällä mahdollisuuksia muun kalan kuin lohen pyyntiin. Matkailijoille on tarjolla lupa, jolla saa kalastaa korkeintaan luokan 6 yhden käden perhovavalla. Paikkakunnalla asuvat kalastajat voisivat harjoittaa rannalta ja veneestä tapahtuvaa vapapyyntiä, jossa mm. vieheiden koukkumäärää on rajoitettu. Lisäksi Tenolla voisi pyytää meritaimenta. Tenon merkittävimmille koskipaikoille, Ylä- ja Alakönkäälle, tulee kaikkea vapakalastusta koskeva rauhoitusalue lohen sivusaaliin vähentämiseksi. Lohien säästäminen on tärkeää nykyisessä tilanteessa ja maa- ja metsätalousministeriö haluaa muistuttaa kalastajien omasta vastuusta välttää lohien sivusaalista. Neuvottelutuloksen mukaiset muutokset ovat lausunnolla 28.3.2022 saakka.  Muutoksia koskeva pöytäkirja on tarkoitus allekirjoittaa maaliskuun lopussa, jotta ajantasaiset kalastusmääräykset Tenolle saadaan voimaan huhtikuun alussa. Myös Tenon sivujokien kalastusrajoituksia koskeva asetus tullaan muuttamaan vastaavasti. Pöytäkirja: Tenon kalastussäännön mukautukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt selvitystyön sosiaalialan osaamiskeskusten asemasta osana sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden aloitusta.Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat pitkään kantaneet valtakunnallisena verkostona ja alueellisina toimijoina vastuuta sosiaalihuollon kehittämisestä. Sote-uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta määrittyy selkeästi hyvinvointialueiden vastuulle ja niiden keskenään sopimalla tavalla myös yhteistyöalueiden (YTA) organisoitavaksi. Sosiaalialan osaamiskeskusten asema muutosvaiheen yhteydessä on tärkeää määritellä, jotta pystytään turvaamaan niissä oleva sosiaalihuollon kehittämisresurssi ja sen jatkuvuus. Myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota sosiaalihuollon kehittämistoiminnan turvaamiseen.Selvitystyössä on tehtävänä selvittää, miten parhaiten turvataan sosiaalialan osaamiskeskusten muodostaman sosiaalihuollon kehittämisrakenteen ja -osaamisen siirtymä hyvinvointialueiden aloittamisvaiheen yli.Lisäksi haetaan näkemyksiä sille, miten sosiaalialan osaamiskeskukset myöhemmässä vaiheessa muodostuvat osaksi hyvinvointialueiden ja YTA-alueiden integroituneita kehittämisrakenteita.Selvitys toteutetaan pääasiassa haastatteluin maalis-huhtikuun aikana, ja sen toteuttaa NHG. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi