NordenBladet — Evon retkeilyalueen kehittämistyöryhmä jatkoi 2.3.2022 pidetyssä työpajassa retkeilyaluetta koskevien esitysten työstämistä. Seuraavaksi työryhmä järjestää sidosryhmien kuulemisia esitysluonnosten pohjalta. Työtä laajennetaan lisäksi seuraavassa kokouksessa koskemaan myös muiden retkeilyalueiden ja koko retkeilyaluekonseptin kehittämistä.Esityksiä työstettiin työpajassa seuraavien teemojen pohjalta:Yleissuunnitelman toteutus Brändi ja markkinointi Palvelutarjonnan kehittäminen ja yritystoiminnan edellytyksetToimijoiden yhteistyön ja laajemman aluekokonaisuuden kehittäminen Monimuotoisuuden lisääminenHakkuiden ja muiden metsätalouden töiden periaatteiden kehittäminen Metsästys, kalastus, luontoliikunta, marjastus ja sienestys Rakenteiden ja reittien kehittäminen ja digitalisaatioEsiin nousivat korostetusti muun muassa seuraavat näkökulmat: Matkailun edellytysten parantaminen kehittämällä laadukkaita palveluita ja alueen majoitusmahdollisuuksia. Yleissuunnitelman toteuttamisen tiekartan nähtiin tarjoavan tälle hyvän pohjan.Luontolähtöisyyden ja kestävyyden tulee olla keskiössä Evon kehittämisessä, tarinassa ja brändissä.Kokonaisuuden rakentamisessa sekä yhteistyöverkostojen ja alueellisen yhteismarkkinoinnin kehittämisessä tarvitaan varsinaista Evon retkeilyaluetta laajempaa kehittämisotetta ja yhteistyötä. Luontoarvoja lisäävän ja retkeilyn mahdollisuuksia parantavan metsänhoidon kehittämisen mahdollisuudet. Luonnossa järjestettävien tapahtumien mahdollisuudet (muun muassa Partiolaisten leirialueen erinomaisissa puitteissa)Palvelurakenteiden hyvä kunto, reitistöjen maisemat sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat oleellisia alueen vetovoiman kehittämiselle. Digitaaliset palvelut ja vaihtuvat teemat reiteissä ja opastuksessa. Retkeilyalueet tulee työpajan loppukeskustelun mukaan nähdä lisäarvoa tuovana osana suomalaisen luontomatkailun kokonaisuutta ilman vastakkainasettelua kansallispuistojen kanssa. Evon kävijä voi suunnata myös alueen muihin luontokohteisiin ja päinvastoin. Alueesta voidaan kehittää vielä houkuttelevampi vahvalla ja selvästi aiempaa laajemmalla yhteistyöllä kuntien, maakuntien ja eri sektoreiden välillä. Tahtotila tiiviimpään yhteistyöhön työryhmän jäsenten edustamien organisaatioiden keskuudessa on olemassa.Maa- ja metsätalousministeriö asetti 24.11.2021 työryhmän kehittämään Evon retkeilyalueen matkailu-, virkistys-, tutkimus- ja opetuskäyttöä. Työryhmän tehtävänä on toimeenpanna Evolle viime vuonna vahvistettua matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa niin, että kehitystyössä otetaan korostetusti huomioon Natura-verkostoon kuuluvat alueet sekä tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet. Työ tulee toimeksiannon mukaan saada valmiiksi 30.6.2022 mennessä, ja siitä saatuja kokemuksia on tarkoitus sen jälkeen hyödyntää myös muiden valtion retkeilyalueiden kehittämisessä sekä mahdollisten uusien retkeilyalueiden suunnittelussa.Valtion retkeilyalueita voidaan ulkoilulain mukaan perustaa valtion maalle, jolla on ulkoilun kannalta huomattava yleinen merkitys. Tällaisella alueella on metsätalouden harjoittaminen, metsästys ja kalastus samoin kuin maa- ja vesialueen muukin käyttö järjestettävä niin että ulkoilutoiminnan tarpeet tulevat riittävästi otetuiksi huomioon. Retkeilyalueen perustamisesta ja sen käytön perusteista päättää valtioneuvosto.Tiedote työryhmän asettamisesta (MMM 24.11.2021)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viime syksynä käydyissä luovien alojen pyöreän pöydän keskusteluissa käsiteltiin alan yritysten haasteita ja mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvun näkökulmasta. Nyt julkaistuissa pyöreän pöydän ehdotuksissa on koottu yhteen konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä aiemmin tunnistettujen haasteiden taklaamiseksi. Luovien alojen yrityksien liiketoimintaan kohdistuu monenlaisia muutoksia. Muun muassa digitalisaatio muuttaa sekä kuluttajien kulutustottumuksia että yritysten liiketoimintamahdollisuuksia arvoketjujen murroksessa. Digitalisoituminen ja liiketoiminnan siirtyminen internettiin mahdollistavat globaalisti toimivien alustojen ja yritysten uusien ansaintamallien syntymisen, kasvun ja kansainvälistymisen uudet ketterämmät reitit. Syksyllä 2021 elinkeinoministerin valtiosihteeri Jukka Ihanuksen johtamissa pyöreän pöydän keskusteluissa käsiteltiin luovia aloja liiketoiminnan kasvun näkökulmasta. Keskustelussa keskityttiin luovien alojen monistettavien sisältöjen liiketoiminta-alueeseen, eli kirjallisuuteen, audiovisuaaliseen sisältöön, musiikkiin, peleihin ja toimitettuun mediaan sekä näiden tuotantoon, välitykseen ja jakeluun.Hallituksen tavoitteena on luovien alojen työpaikkojen määrän kasvu ja alan osuuden kasvu bruttokansantuotteesta. Kasvun esteitä on kartoitettu laajan sidosryhmäyhteistyön avulla tehdyssä luovan talouden tiekartassa. Tiekartan tavoitteena on varmistaa, että hallituksen luovia aloja koskevat tavoitteet toteutuvat ja luovat alat pystyvät osallistumaan koko potentiaalillaan kestävään talouskasvuun. Syksyn keskustelujen tavoitteena oli muodostaa tiekartan kehittämiskohteiksi tunnistettuihin aihealueisiin konkreettisia tavoitteita.Muutokset toimintaympäristössä edellyttävät konkreettisia tavoitteita alan liiketoiminnan kehittämiseksiPyöreän pöydän keskusteluiden pohjalta koostetut tavoitteet luovien alojen monistettavien sisältöjen kehittämiseksi:Ekosysteemien, verkostojen sekä arvoketjumuutosten tunnistaminen. Tavoitteena on tunnistaa Suomen kansainväliset kasvureitit monistettavien luovien sisältöjen osalta. Arviointimenetelmien ja mittarien luominen. Luovien alojen liiketoiminnan volyymin muutokset ja sen kerrannaisvaikutukset tulee tunnistaa Suomessa ja niitä tulee verrata kansainväliseen muutokseen.Puuttuminen osaamisvajeeseen. Puuttumalla osaajapulaan ja osaamisvajeeseen parannetaan luovien alojen yritysten kasvumahdollisuuksia, alan osaajien työllisyyttä ja helpotetaan yritysten työvoimapulaa. Yrityksille suunnattujen rahoitus- ja kehittämispalveluiden kehittäminen. Alalle tarjolla olevien liiketoiminnan kehittämisen työkalujen kehittäminen sekä julkisten toimien parempi yhteensovittaminen luovien alojen liiketoiminnan kasvun tukemiseksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut haettavaksi 3 miljoonaa euroa maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan. Haku on avoinna 7.3.-8.4.2022. Avustus on käytössä ajalla 1.7.2022-31.8.2023Avustuksen tavoitteena on maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolkujen nopeuttaminen ja osaavan työvoiman saatavuusongelmien helpottaminen hallinnonalat ylittävällä yhteistyöllä ja tukitoimilla. Avustusta voivat saada kunnat, joissa asuu vähintään 8 000 vieraskielistä asukasta.  Osaamiskeskukset vakiinnuttavat toimintaansa maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden palveluntarjoajana kunnissa, joissa asuu vähintään 8 000 vieraskielistä.  Osaamiskeskusten työntekijät tekevät monialaista yhteistyötä kunnan eri hallinnonalojen ja 1.3. 2021 alkaneen kuntakokeilun työntekijöiden, TE- toimiston asiantuntijoiden ja Kelan kanssa. Myös yritys- ja järjestöyhteistyö ovat tärkeitä asiakkaiden osallisuuden ja työllisyyden edistämisessä. Asiakas voidaan ohjata osaamiskeskuspalveluun esimerkiksi kunnan eri hallinnonaloilta, kuten sosiaali-, sivistys- ja työllisyyspalveluista, TE- toimistosta tai maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluista.  Jatkumoa vuonna 2016 käynnistyneelle osaamiskeskustyölleHaettavaksi tulevalla rahoituksella tavoitellaan jatkumoa vuonna 2016 käynnistyneelle osaamiskeskustyölle. Avustushaun tavoitteet ja hakukohtaiset myöntöperusteet vastaavat edellisen haun painotuksia. Tulevassa hankehaussa kuntien tuleemääritellä osaamiskeskuksen tarjoaman palvelun sisältö. Osaamiskeskuspalvelun tulee sisältää ainakin ohjausta, kartoitusjaksoja, suomen/ruotsin kielen opetusta, digitaalisten taitojen, opiskelutaitojen, työllistymisvalmiuksien ja ammatillinen osaamisen vahvistamista sekä työ- ja toimintakyvyn edistämistä.kuvata asiakkaiden tyypilliset profiilit, palvelujen toteuttamistapa esim. kohtaava asiakastyö, ohjauksen osuvuus ja jatkuvuus.määritellä osaamiskeskuksen rooli ja yhteistyö suhteessa kuntakokeiluun, kunnan järjestämiin muihin palveluihin sekä TE- toimiston tuottamiin palveluihin.nimetä monialaisen verkoston kumppanit esim. koulutuksen tarjoajat, yritykset ja järjestöt ja kuvat käytännön yhteistyötä esim. työhönvalmennus, räätälöity työllistymisen tuki. selvittää, kuinka osaamiskeskus-palvelu on juurtunut kunnan vieraskielisille tarjoamaan palveluvalikoimaan täydentämään kotoutumislain mukaisia alkuvaiheen palveluja.kuvata yhteistyötä muiden osaamiskeskusten kanssa.Hakijan tulee täyttää ja toimittaa hakijatahon virallisten nimenkirjoittajien allekirjoittama Valtion erityisavustushaku maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluihin (2022) -hakulomake liitteineen työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon alla olevaan osoitteeseen postitse tai sähköpostilla viimeistään hakuajan viimeisenä päivänä klo 16:15 mennessä. Kuoreen tai sähköpostin otsikkokenttään laitetaan merkintä ”Erityisavustus maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan VN/4918/2022”.Kirjaamo
Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO (käyntiosoite Ritarikatu 2 B, Helsinki)
TAI
[email protected]
Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä. 
Hakemusta ei oteta käsittelyyn, jos se saapuu työ- ja elinkeinoministeriöön määräajan jälkeen.Tieto rahoituspäätöksistä annetaan mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen.Samanaikaisesti (7.3.–8.4.2022) haussa on erityisavustus jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sisältäen osaamiskeskustoiminnan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Linkki OKM:n hakuilmoitukseen: https://okm.fi/-/erityisavustus-kunnille-maahanmuuttajien-osaamiskeskustoimintaan-2022-

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministerit keskustelevat etenkin Ukrainan kriisistä ja nopeasti muuttuvasta Euroopan turvallisuustilanteesta. Katso mediatilaisuus suorana verkkolähetyksenä noin kello 13.40 alkaen.Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa 7. maaliskuuta Helsingissä vierailevan Alankomaiden ulkoministerin Wopke Hoekstran. Katso mediatilaisuus suorana verkkolähetyksenä noin kello 13.40 alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre keskustelivat puhelimessa maanantaina 7. maaliskuuta 2022 Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, turvallisuustilanteesta ja pohjoismaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tiivistämisestä.Pääministerit korostivat sitä, miten tärkeää on tukea Ukrainaa tässä tilanteessa ja samalla tuomita vahvimmin mahdollisin termein Venäjän hyökkäys sekä yhteen sovittaa Venäjän vastaiset pakotteet, jotta ne ovat tehokkaita. Pääministerien keskustelussa korostui tiiviin yhteistyön ja yhtenäisyyden merkitys. Pohjois-Eurooppa muodostaa yhtenäisen turvallisuusympäristön, jolla on vahva transatlanttinen yhteys. Suomi tiiviistää turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä Norjan kanssa. Yhteistyötä tehdään lisäksi kolmenvälisesti Norjan, Ruotsin ja Suomen kesken. Norja on parhaillaan pohjoismaisen puolustusyhteistyön NORDEFCOn puheenjohtajamaa. Kahdenvälinen yhteistyö on läheistä myös Suomen NATO-kumppanuuden kautta, jota on sitäkin tiivistetty tilanteen johdosta.Norja on YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuva jäsen sekä jäsen NATO:ssa. Näissä puitteissa tilannetta on käsitelty tiiviisti viime aikoina. Suomi puolestaan osallistuu EU:n päätöksentekoon pakotteista ja EU:n tukitoimista Ukrainalle. Pääministeri Marin osallistuu epäviralliseen Eurooppa-neuvostoon 10.-11.3. Pääministerit sopivat jatkavansa läheistä yhteydenpitoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä 501 000 euroa kuudelle maakunnan liitolle ja viidelle kunnalle tuulivoimarakentamisen selvityksiin ja suunnitteluun. Helmikuun alussa päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa noin miljoona euroa. Tukea saivat kaikki hakuun osallistuneet hankkeet.Maakuntien liittojen hankkeissa laaditaan selvityksiä, jotka tukevat tulevaa tai vireillä olevaa kaavoitusta. Hankkeista sisällöllisesti laajin on Lapin liiton tuulivoimaselvitys, jonka tuloksia hyödynnetään maakunta- ja kuntakaavoituksessa. Muut maakuntien liittojen hankkeet ovat tiettyihin aihealueisiin rajattuja tuulivoiman jatkoselvityksiä, jotka tehdään vireillä olevan maakuntakaavoituksen tueksi. Maakuntien liittojen hankkeissa keskeisiä teemoja ovat muun muassa sähkönsiirron merkitys tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa, tuulivoiman vaikutukset maisemaan ja linnustoon sekä tuulivoimaloiden osien liikennöitävyys satamista tuulivoimala-alueille.Kuntien hankkeista suurimmassa osassa kartoitetaan kunnan alueen tuulivoimapotentiaali. Selvityksissä korostetaan kunnan alueen paikallisten erityispiirteiden huomioimista. Kahdessa hankkeessa laaditaan selvityksiä tuulivoimayleiskaavoituksen pohjaksi.Avustuksen hakijat painottavat hankkeiden perusteluissa, että selvityksillä on suuri merkitys tuulivoimaloiden sijainnin ohjauksessa, jotta tuulivoimaloiden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Hakemuksissa korostuu myös alueen asukkaiden osallistaminen tuulivoimahankkeisiin, jotta tuulivoiman hyväksyttävyyttä voidaan lisätä. Useassa hankkeessa järjestetään sidosryhmätilaisuuksia. Erityisesti kunnat tuovat hakemuksissaan esille myös sen, että selvitykset sujuvoittavat tuulivoimahankkeiden kaavoitus- ja lupamenettelyitä.Avustuksilla toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia tuulivoimarakentamisen edistämisestä. Avustukset perustuvat vuoden 2020 lisätalousarvioon, ja ne on käytettävä vuoden 2022 loppuun mennessä.Avustettavat hankkeet:Lapin liitto, Lapin tuulivoimaselvitys, 130 000 euroaPäijät-Hämeen liitto, Tuulivoimaselvityksen asukasvuorovaikutus ja linnustoarvioinnit, 40 600 euroaEtelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan tuulivoima-alueiden maisemaselvitys, 28 000 euroaKeski-Suomen liitto, Sähkönsiirron selvitys osana Keski-Suomen maakuntakaavaa 2040, 35 000 euroaPohjanmaan liitto, Sähkönsiirron toteutusmahdollisuudet seudullisesti merkittäviltä tuulivoima-alueilta Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, 14 000 euroaPohjois-Pohjanmaan liitto, Liikennöitävyysselvitys Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntakaavojen tuulivoimaloiden alueelle, 35 000 euroaSalon kaupunki, Hajala-Hangassuon osayleiskaava-alueen tuulivoima- ja luontoselvitykset, 52 500 euroaPudasjärven kaupunki, Pudasjärven tuulivoima 2030, 31 500 euroaPieksämäen kaupunki, Pieksämäen tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen, 49 000 euroaPorin kaupunki, Porin kaupungin alueen tuulivoimahankkeiden jatkokehittäminen: Lammin ja Jakkuvärkin tuulivoimapuistot, 35 000 euroaKajaanin kaupunki, Kajaanin kaupungin tuulivoimastrategia, 50 400 euroa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n kehitysministereiden epävirallisessa kokouksessa 7. maaliskuuta, Ranskan Montpellier’ssä, pääaiheena on Ukrainan humanitaarinen tilanne ja EU:n toimet vallitsevassa tilanteessa. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari edustaa Suomea kokouksessa.Ukrainan humanitaarinen tilanne on heikkenemässä Venäjän hyökkäyksen edetessä. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tärkeää koordinoida humanitaarista tukeaan Ukrainaan. Erityisen haastavaa on avun perille pääsyn varmistaminen sotatilanteessa.”Suomi jatkaa Ukrainan tukemista. On tärkeää vastata siviiliväestön, erityisesti naisten ja lasten tarpeisiin kriisissä. Lisäksi meidän on eurooppalaisena arvoyhteisönä turvattava sotaa pakenevien suojelu ja tuettava pakolaisia vastaanottavia yhteisöjä Ukrainan naapurimaissa. Kaikkien Ukrainaa tukevien toimiemme on oltava yhtenäisiä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Ministerit tarkastelevat myös laajemmin kehityspolitiikan roolia geopoliittisena välineenä EU:n globaalin roolin vahvistamisessa ja EU:n perusarvojen edistämisessä. Keskustelun pohjana on uusi Global Gateway -strategia ja sen tarjoamat mahdollisuudet luoda kestävää kasvua kehittyvissä maissa. Äskettäin päättyneessä EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa julkistettiin EU:n 150 miljardin euron investointipaketti Afrikkaan Global Gateway -aloitteen puitteissa. Geopoliittinen tilanne ja koronaviruspandemia ovat entisestään korostaneet EU:n ja Afrikan kumppanuuden merkitystä. Suomi tukee tuntuvia EU:n investointeja Afrikan vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja ihmisarvoisia työpaikkoja luovaan kestävään kehitykseen.Lisäksi ministerit keskustelevat luonnon monimuotoisuuden edistämisestä kehityspolitiikassa. Keskustelussa nousee todennäköisesti esille EU:n ja jäsenvaltioiden biodiversiteettirahoituksen kasvattaminen. Maailman ympäristörahasto (GEF) on Suomelle biodiversiteetin pääasiallinen rahoitusväline.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on tehnyt päätöksen, jonka mukaan neuvotteluja ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämiseksi jatketaan kahden yrityksen kanssa.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti korkeatorjunnan tarjouspyynnöt vuoden 2020 lokakuussa viidelle yritykselle: Diehl Defencelle (Saksa), Israel Aerospace Industriesille (Israel), Kongsberg Defence & Aerospace AS:lle (Norja), MBDA:lle (Iso-Britannia) ja Rafael Advanced Systemsille (Israel). Ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä kehittävän hankkeen ensimmäinen neuvottelukierros päättyi alustavien tarjousten vastaanottamiseen marraskuussa 2021 ja niiden perusteella tehtyyn arviointiin, jossa painotettiin erityisesti tarjottujen ilmatorjuntaohjusjärjestelmien suorituskykyä. Neuvotteluita jatketaan arvioinnin perusteella kahden yrityksen: Israel Aerospace Industriesin sekä Rafael Advanced Systemsin kanssa.
Tavoitteena on, että hankintapäätös valitusta järjestelmästä tehdään alkuvuodesta 2023.
Hankittava suorituskyky on osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta ja sen laajempaa kehittämisohjelmaa. Hankkeessa rakennetaan ilmatorjunnalle nykyistä parempi korkeatorjuntakyky ja kasvatetaan merkittävästi ilmatorjunnan ulottuvuutta. Korkeatorjuntakyky rakennetaan hankkimalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, mikä mahdollistaa torjunnat kaikilla korkeusalueilla. Hankittavia mahdollisia osajärjestelmiä ovat ohjuslavetti, tutka, ohjukset ja niihin liittyvää integraatiota.
Valtioneuvoston puolustusselonteossa linjattiin vuonna 2021, että ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä parannetaan ja torjuntatilavuutta kasvatetaan selontekokaudella hankittavalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä.
LISÄTIEDOT:
Erityisasiantuntija Frans Peltonen, Puolustusministeriö, puh. 0295 140 021Ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Mikko Mäntynen, Maavoimien esikunta, puh. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist vierailevat Suomessa lauantaina 5. maaliskuuta.Pääministeri Anderssonilla ja puolustusministeri Hultqvistillä on tapaaminen tasavallan presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin ja puolustusministeri Antti Kaikkosen kanssa. Yhteisessä keskustelussa aiheina ovat Venäjän sotatoimet Ukrainassa, Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ja Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö. 
 
Pääministereillä on myös kahdenkeskinen tapaaminen, jonka aiheina ovat Euroopan turvallisuustilanne, talouskysymykset sekä muut ajankohtaiset EU-asiat. Myös puolustusministereillä on oma kahdenvälinen keskustelunsa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n oikeusministerit keskustelivat tänään oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa Ukrainan sodan vaikutuksista kansainväliseen rikosoikeudelliseen yhteistyöhön. Ministerit tuomitsevat jyrkästi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo Suomen olevan EU:n puheenjohtajamaan Ranskan kanssa samaa mieltä siitä, että edellytyksiä rikosoikeudelliseen yhteistyöhön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa ei tässä tilanteessa ole.– Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuutta ja kansainvälistä sopimusjärjestelmää vastaan. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.  Oikeusministerit antoivat tukensa kansainvälisen rikosoikeustuomioistuin ICC:n käynnistämälle tutkinnalle Ukrainan alueella epäillyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kokouksessa EU-maiden oikeusministerit olivat laajasti sitä mieltä, että Venäjän tai Valko-Venäjän rikosoikeusapupyyntöihin ei nykyisessä tilanteessa ole edellytyksiä vastata. Ministerit antoivat myös tukensa komission ehdotukselle siitä, että EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön virastolle Eurojustille annetaan tehtäväksi vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota Ukrainaan liittyvissä rikosoikeuden alan kysymyksissä.– On selvää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Valko-Venäjän toimet keskeyttävät myös rikosoikeudellisen yhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. Emme voi tässä tilanteessa vastata näiden maiden oikeusapupyyntöihin rikosasioissa, ministeri Henriksson sanoo.Suomi soveltaa Venäjän kanssa tehtävään rikosoikeudelliseen yhteistyöhön Euroopan neuvoston yleissopimuksia, joista keskeiset koskevat rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa. Suomi ei luovuta Venäjälle omia kansalaisiaan. Suomen ja Venäjän välillä on vuosittain vireillä viitisenkymmentä oikeusapupyyntöä rikosasioissa. Yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa on ollut harvemmin. Valko-Venäjä ei ole Euroopan neuvoston jäsen.Yhteistyön keskeyttäminen tarkoittaa käytännössä, että rikosoikeusapua annetaan vain poikkeustapauksissa tapauskohtaisen harkinnan jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi