NordenBladet — Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n toteuttamassa hankkeessa Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit (KEKANUA) laadittiin monivaiheisessa osallistavassa prosessissa ehdotus kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreista. Niiden tavoitteena on tukea kaupunkeja, ministeriöitä ja muita toimijoita kestävän kaupunkikehityksen seurannassa. Nyt käynnistettävässä hankkeen jatko-osassa kunnat voivat testata avainindikaattoreita käytännössä.”Kaupungit ja kunnat ovat avainasemassa kestävän kehityksen edistämisessä ja niillä on myös kunnianhimoisia kestävyystavoitteita. On ilmeistä, että kehityskulkujen kääntäminen kestäviksi edellyttää kunnianhimoisen tavoitteenasettelun ja toiminnan lisäksi työn aktiivista seurantaa. Kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit ovat  askel kohti systemaattisempaa seurantaa kestävien kaupunkien kehittämisessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreita on kehitetty globaalilla, kansallisilla ja paikallisilla tasoilla, muun muassa tutkimusorganisaatioissa, kaupungeissa, kunnissa sekä kuntaverkostoissa. Kansainvälisen viitekehyksen indikaattorityölle tarjoavat YK:n kaupunkikehitysohjelman (New Urban Agenda, NUA) tavoitteet sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG). Erilaisia indikaattorisarjoja on Suomessakin laadittu vuosikymmenien varrella, mutta niiden hyödyntäminen kestävän kaupunkikehityksen toimeenpanoa ohjaavana välineenä on ollut haastavaa ja samaa ilmiötä on usein mitattu eri yhteyksissä eri indikaattorein.  Raportti avaa laajasti indikaattorityön nykytilaa. Se sisältää myös kuvauksen samassa hankkeessa YK:n kaupunkikehitysohjelman raportointiin tehdystä indikaattori- ja tiedonkeruutyöstä. Nyt ehdotettu 13 kestävyysilmiötä kattava 46 indikaattorin avainindikaattorisarja kattaa ympäristökestävyyden, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Avainindikaattorisarja pohjautuu olemassa olevien indikaattoreiden laajaan läpikäyntiin, yli 60 organisaation yhteiseen työpajaprosessiin sekä tutkijoiden analyysiin keskeisistä ilmiöistä ja tärkeimmistä niitä kuvaavista avainindikaattoreista.  Kunnat mukaan indikaattoreiden jatkokehittämiseen ja testaukseenNyt päättyneessä hankkeessa aloitettu työ jatkuu, ja avainindikaattoreita testataan eri kokoisten kaupunkien ja kuntien suunnittelun ja seurannan prosesseissa. Tavoitteena on, että indikaattorit tukevat kattavasti kaupunkien ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden seurantaa. Indikaattorien kehittämisestä ja testaamisesta kiinnostuneet kunnat voivat ilmoittautua mukaan alla olevan lomakkeen kautta.Tutustu raporttiin Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit. YK:n kaupunkikehitysohjelman ja kestävän kaupunkikehityksen kansallinen seuranta.Finland’s Report on the Implementation of the New Urban Agenda.Ilmoittaudu mukaan testaamaan ja kehittämään indikaattoreita.Lisätietoja  Virve Hokkanen
​​​​​​​ohjelmapäällikkö
​​​​​​​Kestävä kaupunki -ohjelma
ympäristöministeriö
[email protected]Tapio Reinikainen
​​​​​​​projektipäällikkö
​​​​​​​Suomen ympäristökeskus SYKE
​​​​​​​[email protected]​​
27.6-4.7 ja 15.8. >Nufar Finel
​​​​​​​ylitarkastaja
​​​​​​​Suomen ympäristökeskus SYKE
​​​​​​​[email protected]
​​​​​​​13.6-26.6 ja 18.7. >

Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n toteuttamassa hankkeessa Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit (KEKANUA) laadittiin monivaiheisessa osallistavassa prosessissa ehdotus kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreista. Niiden tavoitteena on tukea kaupunkeja, ministeriöitä ja muita toimijoita kestävän kaupunkikehityksen seurannassa. Nyt käynnistettävässä hankkeen jatko-osassa kunnat voivat testata avainindikaattoreita käytännössä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeriksi siirtyneen Maria Ohisalon erityisavustajina aloittavat Heikki Sairanen ja Sameli Sivonen. Myös Jarno Lappalainen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma jatkavat ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina.Tekniikan kandidaatti Heikki Sairanen siirtyy ympäristöministeriöön sisäministeriöstä, ministeri Krista Mikkosen erityisavustajan tehtävästä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon esikunnassa Sairanen toimii talouspolitiikasta, rakentamisesta, asumisesta ja alueidenkäytöstä vastaavana erityisavustajana.Tekniikan kandidaatti Sameli Sivonen siirtyy ministeri Ohisalon esikuntaan vihreiden viestintäsuunnittelijan tehtävästä. Sivonen vastaa ympäristö- ja ilmastoministerin viestinnästä ja mediasuhteista, ja vihreän ministeriryhmän viestinnän koordinaatiosta.Sairasen ja Sivosen siirtyessä ympäristöministeriöön, lopettavat ministeri Emma Karin erityisavustajina toimineet Milja Henttonen ja Erkki Perälä tehtävissään.Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina jatkavat Jarno Lappalainen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma. Lappalainen toimii vihreiden ministeriryhmän sihteerinä, Heikkinen vastaa muun muassa luonnonsuojeluun sekä vesien- ja merenhoitoon liittyvistä asioista ja Yliluoma muun muassa ilmastopolitiikkaan, ympäristönsuojeluun ja jätteisiin liittyvistä asioista.Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteerinä jatkaa Terhi Lehtonen.LisätietojaHeikki Sairanen
erityisavustaja
050 456 4662
[email protected]Sameli Sivonen
erityisavustaja
050 406 6855
[email protected]Jarno Lappalainen
erityisavustaja
040 053 6973
[email protected]Antti Heikkinen
erityisavustaja
0295 250 231
[email protected]Riikka Yliluoma
erityisavustaja
0295 250 091
[email protected]Terhi Lehtonen
valtiosihteeri
0295 161 000
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeriksi siirtyneen Maria Ohisalon erityisavustajina aloittavat Heikki Sairanen ja Sameli Sivonen. Myös Jarno Lappalainen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma jatkavat ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastolaki on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Valtioneuvosto esitti lain vahvistamista 9. kesäkuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 10. kesäkuuta ja se tulee voimaan 1. heinäkuuta 2022. ”Uusi ilmastolaki on Suomelle elintärkeä. Ilmastolaki turvaa kunnianhimoisen ilmastotyön jatkumisen yli vaalikausien. Ilmastolaki on myös osoitus maailmalle siitä, miten voimme rakentaa hiilineutraalin hyvinvointivaltion 2035 mennessä. Se on myös yrityksille vahva signaali, että Suomessa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista. Laki laajenee koskemaan maankäyttösektorin eli maankäytön, metsätalouden ja maatalouden päästöjä ja siihen tulee ensimmäistä kertaa tavoite, että hiilinieluja vahvistetaan.”Maankäytön sisällyttäminen ilmastolakiin on keskeinen parannus. Meillä on paljon mahdollisuuksia maankäytön puolella niin metsissä, rakentamisessa kuin maataloudessakin päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen”, arvioi ministeri Ohisalo.Edellinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se sisältää päästövähennystavoitteen vain vuodelle 2050. Uuteen ilmastolakiin kirjataan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.Neljä suunnitelmaa päästöjen vähentämiseksiLain merkittävin ohjauskeino ovat valtakunnalliset ilmastopolitiikan suunnitelmat. Ilmastolaissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta, joissa määritellyillä toimilla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Laissa säädetään:keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmastailmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmastapitkän aikavälin ilmastosuunnitelmastamaankäyttösektorin ilmastosuunnitelmastaLaki koskee viranomaisia ja se velvoittaa ministeriöitä valmistelemaan eri ilmastopolitiikan suunnitelmat. Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.Valtioneuvosto seuraa, saavutetaanko Suomen ilmastotavoitteet ja tarvitaanko lisää toimia. Vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa on jatkossa arvioitava, ovatko ilmastotoimet riittäviä seuraavaksi 15 vuodeksi.Saamelainen ilmastoneuvosto osaksi ilmastopolitiikan valmisteluaSaamelaisten elinkeinot ja kulttuuri ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle. Uuden ilmastolain myötä Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto, joka on riippumaton asiantuntijaelin. Se tukee ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelua ja lausuu niistä saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Mitä tapahtuu seuraavaksi?Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa ilmastolaki 10. kesäkuuta. Ilmastolakia täydennetään syksyllä kuntien ilmastosuunnitelmiin liittyvällä sääntelyllä. Samalla säädettäisiin myös muutoksenhausta ilmastolain soveltamisalalla. Täydentävä esitys ilmastolaista on lausunnoilla 3. elokuuta saakka. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Ilmastolain nojalla tullaan antamaan kaksi valtioneuvoston asetusta. Niissä on tarkoitus säätää tarkemmin Suomen ilmastopaneelin ja saamelaisen ilmastoneuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta.  LisätietojaMilja Henttonen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
050 599 3094
[email protected]Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
0295 250 185
[email protected]Outi Kumpuvaara
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
0295 250 225
[email protected]

Ilmastolaki on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on 8.6.2022 hylännyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä tehdyn valituksen. Espoon kulttuuriseura ry:n valitus koski Espoon kulttuuriaukion, kulttuurikeskuksen ja Marimekkotalon suojelua rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Ministeriö katsoo, ettei ELY-keskuksen päätös ole lainvastainen.Päätös annetaan asianosaisille tiedoksi yleistiedoksiantona, sillä vastaanottajia on yli 30. Päätös valitusosoituksineen on virka-aikana nähtävillä 15.7.2022 saakka ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää päätöstä nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta diaarinumerolla VN/10924/2020-YM-21 (Puhelin: 029 525 0300 Sähköposti: [email protected])Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 9.6.2022. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta.Espoon kulttuurikeskusta koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 18.3.2020, Dnro UUDELY/7320/2016.LisätietojaReko Korhonen
erityisasiantuntija
p. 029 525 0018
[email protected]

Ympäristöministeriö on 8.6.2022 hylännyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä tehdyn valituksen. Espoon kulttuuriseura ry:n valitus koski Espoon kulttuuriaukion, kulttuurikeskuksen ja Marimekkotalon suojelua rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Ministeriö katsoo, ettei ELY-keskuksen päätös ole lainvastainen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli 8. kesäkuuta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Keskustelussa nousi esiin etenkin sopeutumistoimien kiireellisyys niin alueilla, kunnissa kuin yrityksissä. Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on ennakoitava riskejä ja varauduttava muutoksen vaikutuksiin. Keskustelu tukee osaltaan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua.Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelusta kertoi neuvotteleva virkamies Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä. Johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta esitteli puolestaan KOKOSOPU-hanketta, jossa on tehty kokonaisarvio sopeutumispolitiikan toimeenpanosta.Lisäksi pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Sara Nyman raportoi nuorten ilmastopolitiikan pyöreästä pöydästä, joka kokoontui 24. toukokuuta keskustelemaan Suomen ilmastopolitiikasta ja ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta.Ilmastonmuutokseen sopeuduttava kaikkialla yhteiskunnassaIlmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdään toimenpiteitä laajalti yhteiskunnassa. Sopeutumisen tavoitteena on vähentää ihmisiin, luontoon ja yhteiskunnan eri osa-alueisiin kohdistuvia riskejä ja taloudellisia vahinkoja. Keskustelussa alleviivattiin, että sopeutumistoimien tulisi kulkea käsikädessä ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa.Pyöreässä pöydässä korostettiin, että sopeutumisessa esimerkiksi kuntien, alueiden ja yritysten rooli on tärkeä. Yrityksillä on suuri potentiaali kasvattaa uusilla ratkaisuilla ilmastokädenjälkeä ja tuottaa kansainvälisille markkinoille sopeutumisen ratkaisuja. Toisaalta alueellinen ja kuntatason vuorovaikutus sekä yhteistyö ovat keskeisessä roolissa, jotta vaikuttavat sopeutumistoimet toteutuvat. Sopeutumiseen on varattava resursseja.Pyöreässä pöydässä todettiin, että osaamiseen tulee panostaa niin koulutuksessa kuin yrityksissä. Sopeutumistoimiin toivottiin kokonaisvaltaista otetta, sillä yhteiskunnan kyky sopeutua on osa vihreää siirtymää. Ilmastonmuutos voi voimistaa muita uhkia, joten sopeutuminen on tärkeää myös kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa, joka vaikuttaa muun muassa maailman ruuantuotantoon ja energiateollisuuteen.Ilmastonmuutos aiheuttaa taloudellisia kustannuksia ja vahinkojen ehkäiseminen on yleensä edullisempaa kuin tuhojen korjaaminen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat epätasaisesti, mikä on huomioitava sopeutumistoimissa. Tarvitaan lisää tietoa ja skenaarioita tulevaisuudesta sekä tehokkaita sopeutumistoimia riskienhallinnan vahvistamiseksi. Kansallinen sopeutumissuunnitelma lausunnoille syksylläIlmastonmuutos vaikuttaa jo Suomessa, ja esimerkiksi kaupunkitulvat, metsätuhot ja terveyshaitat lisääntyvät. Kolmatta kertaa valmisteltavaan kansalliseen suunnitelmaan kootaan tavoitteet ja politiikkatoimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Työtä koordinoi maa- ja metsätalousministeriö.Suomen uusi kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma tähtää vuoteen 2030. Se on tarkoitus lähettää lausunnoille syyskuussa.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
0295 250 185
[email protected]Kirsi Mäkinen
Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
0295162104
[email protected]Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Sopeutumissuunnitelmaan liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #KISS2030.
 

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli 8. kesäkuuta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Keskustelussa nousi esiin etenkin sopeutumistoimien kiireellisyys niin alueilla, kunnissa kuin yrityksissä. Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on ennakoitava riskejä ja varauduttava muutoksen vaikutuksiin. Keskustelu tukee osaltaan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt 8. kesäkuuta ilmastolakia täydentävän esityksen lausuntokierrokselle. Laki velvoittaisi jatkossa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisättäisiin myös selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Lausuntoaika päättyy 3. elokuuta.Ilmastolain uudistus tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on valmisteltu ilmastolain kokonaisuudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2022. Toisessa vaiheessa lakia täydennetään esityksellä, jossa lisättäisiin lakiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelmat ja selkeytettäisiin muutoksenhakuun liittyvää sääntelyä. ”Kunnissa tehtävä ilmastotyö kirittää valtiota, ja jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta asuu kunnassa, jolla on valtiota aikaisempi hiilineutraaliustavoite. Meillä on jo valtavan aktiivisia, niin suuria kuin pieniä ilmastokuntia. Tämän lain myötä saamme kaikki kunnat mukaan työhön. Kunnista tulee entistä vahvempia ja omavaraisempia, kun ilmastotoimia suunnitellaan järjestelmällisesti ja fossiilisista polttoaineista irtaudutaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Kunnille lakisääteinen velvoite suunnitella ilmastotyötäEsitysluonnoksessa ehdotetaan, että ilmastolain soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan valtion viranomaisten lisäksi kuntia. Kuntien olisi laadittava ilmastosuunnitelma, johon tulisi sisällyttää muun muassa tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia. Maakuntien liitot voisivat joillakin alueilla sovittaa yhteen suunnittelua, jos kunnat valmistelevat yhteistä suunnitelmaa. Esityksen yhtenä tavoitteena on vauhdittaa ilmastotyötä kunnissa, joissa työ ei vielä ole käynnistynyt tai edennyt pitkälle.  Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Hallitus on sopinut kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien tekemiseen varataan kolme miljoonaa euroa vuosittain.Manner-Suomen 294:stä kunnasta 71 on aiemmin valmistellut oman ilmastosuunnitelman. Uusi velvoite vaikuttaisi käytännössä erityisesti pieniin ja keskisuuriin kuntiin, sillä valtaosalla niistä ei ennestään ole ilmastosuunnitelmaa. Kunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä kunnissa tehdään merkittäviä päätöksiä muun muassa maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen. Muutoksenhakua ilmastolain mukaisista päätöksistä selkeytetäänIlmastolakiin sisällytettäisiin uusi, selkeyttävä säännös muutoksenhausta. Ilmastolaki ei sisällä säännöksiä siitä, miten valtioneuvoston päätöksiin voi hakea muutosta. Tämä on johtanut epäselvään oikeustilaan siitä, voiko ilmastopolitiikan suunnitelmiin hakea muutosta ja millä tahoilla olisi valitusoikeus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla. Säännöksen tavoitteena on lisätä lain selkeyttä ja edistää oikeusturvan toteutumista ilmastopolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa.Esityksen mukaan oikeus muutoksenhakuun olisi muun muassa sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea. Yleislain eli oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti muutoksenhakuun oikeutetut tahot voisivat valittaa ilmastolain mukaisista valtioneuvoston päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Mitä tapahtuu seuraavaksi?Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja 3.8.2022 mennessä. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset lausuntopalvelu.fi-palvelussa.Ilmastolakia täydentävä esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. LisätietojaRiikka Yliluoma
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
0295 250 091
[email protected]Outi Kumpuvaara
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
0295 250 225
[email protected]Jarmo Muurman
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
0295 250 185 
[email protected]Karin Cederlöf
asiantuntija
ympäristöministeriö
0295 250 010
[email protected]

Ympäristöministeriö on lähettänyt 8. kesäkuuta ilmastolakia täydentävän esityksen lausuntokierrokselle. Laki velvoittaisi jatkossa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisättäisiin myös selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Lausuntoaika päättyy 3. elokuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavia MAL-sopimuksia arvioiva selvitys on valmistunut. Arviointi pitää MAL-sopimuksia hyvänä keinona edistää kestävää yhdyskuntakehitystä suurimmilla kaupunkiseuduilla.Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Niiden tavoitteena on rakentaa ilmastoviisaita kaupunkiseutuja, lisätä asuntotuotantoa helposti saavutettavilla alueilla ja kasvattaa kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen osuutta liikenteestä.Arviointi sisältää 22 suositusta, joissa kehotetaan vahvistamaan muun muassa aiheen asiantuntijuutta sekä MAL-sopimusmenettelyn läpinäkyvyyttä, demokraattisuutta ja legitimiteettiä.”MAL-menettelyä pidetään laajasti onnistuneena keinona edistää kestävää yhdyskuntakehitystä suurimmilla kaupunkiseuduilla. Havaintomme mukaan sitä halutaan kehittää yhdessä eteenpäin”, selvitysryhmän puheenjohtaja arkkitehti Matti Vatilo tiivistää. ”Kuntien rooli muuttuu sote-uudistuksen seurauksena. Se näkyy kuntien investointikyvyssä ja myös seudun palvelurakenteissa. On tärkeää tunnistaa uusi tilanne ja ottaa se huomioon, kun MAL-yhteistyötä jatketaan”, Vatilo painottaa.”Haluan kiittää työryhmää konkreettisista suosituksista, joilla MAL-sopimuksia voisi jatkossa kehittää. Seuraavaksi käymme johtopäätökset ministeriöissä läpi ja keskustelemme siitä, millaisia poliittisia linjauksia niiden pohjalta on syytä tehdä. Tuleviin sopimuksiin valmistauduttaessa varmistetaan, että MAL-menettely tuottaa tulevaisuudessakin hyvää elinympäristöä ja parantaa ihmisten mahdollisuuksia löytää itselleen sopiva, kohtuuhintainen asunto”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kiitti vastaanottaessaan arvioinnin.  ”Kestävän liikenteen edistämisessä ja liikenteen päästöjen vähentämisessä kaupunkiseuduilla on parhaat edellytykset. MAL-sopimukset ovat kaupunkien ja valtion yhteistyön tärkeimpiä välineitä. Olemme vahvistaneet alueiden ja valtion yhteisvastuuta kaikessa liikennesuunnittelussa, jolloin ilmastotavoitteet ja alueiden elinvoima edistyvät samaa tahtia”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Menettelyä arvioidaan muutoksen keskelläTällä hetkellä MAL-sopimus on seitsemällä kaupunkiseudulla. Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seutujen kanssa MAL-sopimuksia on laadittu vuodesta 2011. Sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021. Laajenemisen myötä MAL-sopimusten piirissä on 55 prosenttia Suomen asukkaista. Vuodesta 2020 lähtien sopimuskautta on pidennetty 12-vuotiseksi, jotta se vastaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kestoa.Viime vuosien muutosten vuoksi koko toimintatapaa halutaan arvioida ja kehittää. Selvityksessä tarkasteltiin neuvotteluprosessin hallintaa, osapuolten rooleja ja vastuita, sekä sopimusten vaikuttavuutta. Aineistona käytettiin niin eri osapuolten haastatteluja kuin aisakirja-aineistoa ja taustakirjallisuutta. Myös muiden maiden käytänteisiin tehtiin vertailua.Mitä seuraavaksi?Arvioinnin suosituksia käsitellään seuraavaksi asiasta vastaavien viranomaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden kesken. MAL-sopimusmenettelyn seuraavat askeleet ovat esillä myös webinaarissa, jonka ministeriöt järjestävät 14.6.  Ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö asettivat 30.11.2021 työryhmän laatimaan MAL-sopimusmenettelyn arviointi- ja kehittämisselvityksen. Työryhmän asiantuntijajäseninä olivat Petri Jalasto, Hanna Mattila ja Matti Vatilo. MAL-sopimusseutuja edustivat Hannu Penttilä, Jyrki Mattila, Helena Rissanen, Mirja Vehkaperä ja Meri Lumela.  Valto: Edunvalvonnasta yhteisen hyvän tavoitteluun? MAL-sopimusmenettelyn arviointi- ja kehittämisselvitys 2022LisätiedotAnna-Leena Seppälä
rakennusneuvos
p. 0295 250 242
[email protected]Johanna Juselius
ministeri Harakan erityisavustaja
p. 050 372 7062
[email protected]  Matti Vatilo
arviointityöryhmän puheenjohtaja
p. 040 506 1168
[email protected] 

Maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavia MAL-sopimuksia arvioiva selvitys on valmistunut. Arviointi pitää MAL-sopimuksia hyvänä keinona edistää kestävää yhdyskuntakehitystä suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 20 hankkeelle, jotka edistävät ilmastotyötä ja kiertotaloutta kunnissa. Avustusta jaetaan yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa kehityshankkeille, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseen.”Kunnissa ja alueilla tehdään ensiarvoisen tärkeää työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kiertotalouden vauhdittamiseksi. Rahoituksen avulla lähtee liikkeelle eri puolilla Suomea hankkeita, jotka tekevät kunnista vähemmän riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Kestävä arki eletään todeksi kunnissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Sivuvirrat hyötykäyttöön Oulun seudullaYksi avustusta saaneista hankkeista keskittyy massa- ja materiaalivirtojen koordinointiin Oulussa. Kaupungin toiminnoissa syntyvien materiaali- ja massavirtojen selvittämisen lisäksi suurimmille jakeille laaditaan hallinta- ja hyötykäyttösuunnitelmat. Alueellinen yhteistyö tehostaa sivuvirtojen hyödyntämistä ja lisää volyymiä, mikä parantaa kannattavuutta. ”Esimerkiksi vanhan rakennuskannan purkamisessa syntyvä betoni ja tiili sekä maarakentamisessa syntyvät ylijäämämaat ovat merkittäviä kaupungin toiminnasta syntyviä virtoja. Oulussa täydennysrakentaminen on vilkasta ja sen seurauksena vanhaa huonokuntoista rakennuskantaa joudutaan purkamaan. Purkubetoni ja -tiili pitäisi saada hyödynnettyä purkukohteen läheisyydessä neitseellisiä luonnonvaroja säästäen. Myös aiemmin huomiotta jääneet sivuvirrat, kuten katu- ja reunakivet tai kaupungin omistama irtaimisto, halutaan nyt tunnistaa”, kertoo Oulun kaupungin ympäristöasiantuntija Satu Pietola.Massa- ja materiaalivirtojen hallintaan aiotaan kokeilla digitaalisia työkaluja sekä käynnistää alueellinen yhteistyö Oulun naapurikuntien ja keskeisimpien yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä lukioiden kanssa.Lohjalla vakiinnutetaan ilmasto- ja kiertotalousjohtamisen käytäntöjäLohjan tekninen toimi käyttää avustuksen palkatakseen hanketyöntekijän, joka koordinoi ilmasto- ja kiertotalousjohtamisen käytäntöjen rakentamista ja vakiinnuttamista. Samalla kartutetaan vähähiilistä kiertotaloutta tukevien hankintojen osaamista ja luodaan organisaation yhteinen ilmasto- ja kiertotalousviestinnän vuosikello.”Yksi koordinaattorin tärkeimmistä työtehtävistä on tunnistaa, missä kaikissa kaupungin toiminnoissa voidaan erilaisilla valinnoilla ja toimenpiteillä edistää sekä ilmastotyötä että kiertotaloutta. Tämän jälkeen on mahdollista kehittää toimintamalleja, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja sitä kautta päästöjä”, kertoo Lohjan kaupungin projektipäällikkö Meliina Partio. Uusien toimintatapojen löytäminen ja juurruttaminen koko organisaatioon ei tapahdu itsestään, minkä vuoksi koordinaattori on kaupungille todella tärkeä.”Keskikokoisten kuntien ilmastotyön yksi suurimmista haasteista on työn tekeminen muiden töiden ohessa ja keskitetyn koordinoinnin puute. Yksiköt saattavat edistää ilmastoasioita omasta näkökulmastaan, mutta eivät ole tietoisia siitä, mitä muualla tehdään, jolloin yhteistyön voima jää hyödyntämättä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat luonteeltaan poikkihallinnollisia kysymyksiä eli ne koskevat tavalla tai toisella hyvin suurta osaa kaupungin toiminnasta”, kertoo Lohjan vt. kaupunginjohtaja Pasi Perämäki. Isännöitsijät energiamurroksen vetureina HSY-alueellaAsuinkiinteistöjen lämmitys on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä, mutta potentiaalia vähentää päästöjä on paljon. Taloyhtiöissä energiatehokkuutta parantavat toimet voivat olla laajoja hankkeita, joten hallitukset ja osakkaat tuntevat päätösten tekemisessä usein epävarmuutta. Isännöitsijän odotetaan työnsä puolesta johtavan hankkeita. Siksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY haluaa luoda isännöitsijöille työkalut tehostamaan energiaremonttien käynnistämistä ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Osakkaita puolestaan autetaan luomaan yhteinen näkemys taloyhtiön energiankäytöstä. Päätöksentekoa tuetaan laatimalla malliasiakirja-, viestintä- ja kustannuslaskentapohjat sekä hankkeiden johtamisen tueksi erillinen hankekoulu. ”HSY:n Ilmastoinfon taloyhtiöille suuntaamissa energiakoulutuksissa on jo vuosia ratkottu taloyhtiöiden vaikeuksia saada koko osakaskunta yhteisen näkemyksen taakse. Osakkaiden tehtävä on päättää, millaiset olosuhteet taloyhtiöön halutaan ja millaisiin kustannussäästöihin toivotaan päästävän”, muistuttaa HSY:n energia-asiantuntija Marikka Sand. Taloyhtiöille on tarjolla kulutusdataa, määräyksiä ja suosituksia päätöksenteon tueksi. Sekä osakasdemokratian että sujuvan hallinnon kannalta on keskeistä, että taloyhtiössä on yhdessä päätetty tahtotila eli strategia. Myös mahdollisesti tarvittavat yhtiöjärjestysmuutokset edellyttävät osakkaiden yhteistä näkemystä asioista. ”Ilman selkeää, yhteistä päämäärää data ei ehkä koskaan muutu toimenpiteiksi”, Sand lisää.
Osallistu keskusteluun kuntien ilmastotyöstä Twitterissä tunnisteella #KuntienIlmastoratkaisut.LisätietojaMiia Berger
erityisasiantuntija
029 525 0265
[email protected]
Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma 2018–2023Avustusta saaneet hankkeetAkaan kaupunki: Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan ilmastoekosysteemi. Hankkeen perusideana on luoda pysyvä toimintamalli Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan kuntien  sekä yritysten ja yhteisöiden väliseen ilmastoyhteistyöhön. Osana hanketta perustetaan ilmastokumppanuusverkosto, jonka piirissä jaetaan tietoa, kokemuksia, uusia ideoita ja vertaistukea ilmastotyöhön liittyen.

Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 20 hankkeelle, jotka edistävät ilmastotyötä ja kiertotaloutta kunnissa. Avustusta jaetaan yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa kehityshankkeille, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 16. kerran keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022. Kokouksen aiheena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Pyöreän pöydän kokouksen puheenjohtajana toimii pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.”Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on välttämätöntä sopeutua ja varautua muutoksen tuomiin erilaisiin vaikutuksiin. Jos esimerkiksi maaperän kasvukyky heikkenee tai tuholaispaine kasvaa, niin ruuantuotantomme ja metsät ovat vaarassa. Tarvitaan käytäntöjen muokkausta koko yhteiskunnassa”, sanoo ministeri Maria Ohisalo.Ilmastonmuutos aiheuttaa mittavia taloudellisia kustannuksia sekä suoraan että välillisesti.”Sopeutumistoimia suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei lisää eriarvoisuutta”, Ohisalo jatkaa.Parhaillaan valmistellaan uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, mistä on säädetty ilmastolaissa. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskustelee sopeutumissuunnitelman valmistelusta sekä suunnitelman tavoitteista ja toimista sekä niiden oikeudenmukaisuudesta.Suunnitelmaa laaditaan yhdeksän ministeriön yhteistyönä, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset yltävät koko yhteiskuntaan ja sopeutuminen vaatii poikkihallinnollisia toimia. Työtä koordinoi maa- ja metsätalousministeriö. Suomen uusi kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä ja tähtää vuoteen 2030.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035. Sopeutumissuunnitelmaan liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #KISS2030.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
0295 250 185
[email protected]Kirsi Mäkinen
Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
0295162104
[email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 16. kerran keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022. Kokouksen aiheena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Pyöreän pöydän kokouksen puheenjohtajana toimii pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 7. kesäkuuta yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja Maria Ohisalon valtioneuvoston jäseneksi ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti filosofian maisteri, kansanedustaja Emma Karin valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.Maria Ohisalo palaa valtioneuvoston jäseneksi vanhempainvapaalta.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin.Valtiotieteen maisteri Terhi Lehtonen nimitettiin jatkamaan valtiosihteerinä ympäristöministeriössä.

Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 7. kesäkuuta yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja Maria Ohisalon valtioneuvoston jäseneksi ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti filosofian maisteri, kansanedustaja Emma Karin valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.

Lähde: ym.fi