NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi, jonka perusteella Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voisi vuosina 2022–2023 myöntää avustusta asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpöiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Lausuntoja voi antaa 15.7.2022 saakka.– Pidän tärkeänä, että myös kaukolämmön osalta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä paremmin hukkalämpöä ja uusiutuvaa energiaa, kuten geotermistä energiaa ja aurinkoenergiaa. Olen erittäin hyvilläni siitä, että tämä avustus tulee auttamaan asuinrakennusten siirtämistä maailmaan, missä myös kaukolämpö tulee olemaan kestävästi tuotettua, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Hallitus esitti vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä, että valtion asuntorahastosta ohjattaisiin valtionavustuslain nojalla uuteen avustukseen enintään 10 miljoonaa euroa. Avustuksella vauhditettaisiin vihreää siirtymää ja lisättäisiin huoltovarmuutta. Avustus varmistuu, kun eduskunta hyväksyy lisätalousarvioesityksen.– Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista lämmöntuotannossa on johtanut siihen, että ihmisten lämmityskustannukset ovat nousseet hurjasti viime aikoina. Ainoa kestävä ratkaisu tähän on löytää tapoja tuottaa lämpöä kestävämmin. Tarvitaan siis juuri tämän avustuksen kaltaisia uusia työkaluja auttamaan irrottautumista fossiilisista polttoaineista, ministeri Ohisalo toteaa.Avustusta voisi saada kaikkiin asuinrakennuksiinAvustusta voisi saada kaikkiin asuinrakennuksiin, eli sitä voisivat hakea myös pientalojen ja vuokratalojen omistajat. Avustusta voisi saada kustannuksiin, jotka syntyvät kaukolämpölaitteistojen poistamisesta ja korvaamisesta laitteistoilla, joiden kaukolämmön tuloveden lämpötila on enintään 90 celsiusastetta.Lausuntopyyntö ja -materiaalit Lausuntopalvelu.fi:ssa
Lisätietoja
perjantaina 17.6.2022
Jyrki Kauppinen
rakennusneuvos
p. 0295 250
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi, jonka perusteella Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voisi vuosina 2022–2023 myöntää avustusta asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpöiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Lausuntoja voi antaa 15.7.2022 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ryhti-hankkeen väliarviointiraportti on valmistunut. Hankkeen toimintaa on kehitetty arviointiryhmän havaintojen avulla jo arvioinnin aikana. Väliarviointiin osallistuneet sidosryhmät pitävät hankkeen tavoitteita kannatettavina.Kehittävä väliarviointi on Ryhti-hankkeelle tärkeä seurannan ja arvioinnin työkalu. Toukokuun lopussa valmistuneessa raportissa esitetään riippumattoman ryhmän toteuttaman arvioinnin keskeiset havainnot, johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Arviointi perustuu sidosryhmien edustajien haastatteluihin sekä näille suunnattuun kyselyyn.Väliarviointi keskittyy lokakuun 2021 loppuun mennessä hankkeessa tehtyihin toimenpiteisiin, aikaansaatuihin tuloksiin ja niistä syntyneisiin vaikutuksiin. Tuolloin hanke oli ollut käynnissä noin puolitoista vuotta. Osana väliarviointia tarkasteltiin hankkeessa myönnettyjen järjestöavustusten vaikutusta.Tarve tunnistetaan, resurssit huolettavatVäliarviointiin osallistuneet sidosryhmät jakavat näkemyksen siitä, että Ryhti-hankkeelle on yhteiskunnallinen tarve. Hankkeen korkealle asetettuja tavoitteita pidetään yleisesti ottaen kannatettavina. Arviointiryhmä katsoo hankkeen onnistuneen kohtuullisen hyvin yhteiskunnallisesti merkittävän ja laaja-alaisen kokonaisuuden organisoinnissa.Keskeiseksi haasteeksi raportissa nostetaan tiukat aikataulut ja resurssien niukkuus. Sidosryhmät ovat tyytyväisiä hankkeen aktiiviseen ja monikanavaiseen vuorovaikutukseen. Kiitosta annetaan erityisesti riskien määrittelystä, hallinnasta ja seurannasta.Osana väliarviointia toteutetussa kyselyssä vastaajat arvioivat hankkeen yleisarvosanaksi 6,8 asteikolla 1–10. ”Ryhdin kaltaiselle suurelle digitalisaatiohankkeelle tätä tulosta voi pitää verrattain kohtuullisena etenkin kun huomioidaan hankkeen aikataulu ja laajuus”, arviontitiimin vetäjä Petri Uusikylä Frisky & Anjoy Oy:sta kommentoi.Arviointiryhmä listaa hankkeelle seitsemän keskeistä kehittämissuositusta.Ryhti-hankkeen lopputavoitetta on kirkastettava ja järjestelmän tuottamaa lisäarvoa on korostettava loppuasiakkaan ja käyttäjän näkökulmasta.Ryhti-hankkeen tilannekuvaa, kokonaiskoordinaatiota ja strategista johtamista on kehitettävä hankkeen toimeenpanon edistämiseksi ja hankkeeseen liittyvien riskien minimoimiseksi.Hankkeen kokonaisresursointia on vahvistettava ja kehitettävä resurssien priorisointia.Ryhti-hankkeen viestintään ajantasaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä.Ryhti-hankkeen seurantaa ja arviointia tulisi vahvistaa entisestään.RYTJ:n järjestelmäarkkitehtuuria on selkeytettävä siten, että alueidenkäytön tietovaranto ja rakennustietovaranto erotetaan omiksi kokonaisuuksiksi.Järjestöavustusten toteutusmalli tulisi uudistaa jatkossa.”Saimme arvioinnin tekijöiltä paljon hyödyllisiä näkemyksiä ja havaintoja jo arvioinnin aikana ja pystyimme heti kehittämään työtämme. Arvioinnin suositusten pohjalta olemme ryhtyneet ratkaisemaan arviointiryhmän esiin nostamia kehittämistarpeita.  Ensimmäisenä keskitymme erityisesti suosituksiin 1 ja 4”, vaikutusten arvioinnin ja vaikuttavuuden asiantuntija Laura Valkonen ympäristöministeriöstä kertoo.Väliarvioinnissa Ryhti-hanketta lähestyttiin eri aineistojen ja analyysimenetelmien kautta. Arviointiaineistona käytettiin Ryhti-hanketta koskevaa asiakirja-aineistoa, järjestöavustusmateriaalia ja -raportteja, haastatteluaineistoja, arvioinnin yhteydessä järjestettyjen työpajojen materiaalia sekä sähköisen kyselyn tuottamaa määrällistä ja laadullista aineistoa. Arvioinnin toteuttamisesta vastasivat Frisky & Anjoy Oy sekä Netum Oy.Ryhti-hankkeen väliarviointiLisätiedotLaura Valkonen
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 304

Ryhti-hankkeen väliarviointiraportti on valmistunut. Hankkeen toimintaa on kehitetty arviointiryhmän havaintojen avulla jo arvioinnin aikana. Väliarviointiin osallistuneet sidosryhmät pitävät hankkeen tavoitteita kannatettavina.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 8,4 hehtaarin suuruisen alueen Mikkelin kaupungin Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävältä alueelta. Alue lunastetaan luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi.”On hienoa, että Astuvansalmen arvokkaiden kalliomaalausten ympäröivä luontoalue, mukaan lukien vanha luonnontilainen männikkö, saadaan nyt suojelun piiriin. Samalla yhä useampi pääsee ihailemaan kalliomaalauksia, kun alueen kansainvälisesti tunnetuimman matkailunähtävyyden luokse voidaan tehdä kunnolliset kulkureitit”, iloitsee ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Muinaismuistolain nojalla rauhoitettu alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Ristiina-Hurissalon maisematien ympäristössä sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla Astuvansalmen-Sirkkavuoren kallioalueella. Lisäksi lunastettavaksi esitetty alue kuuluu Toijolan kylän historiallisiin kohteisiin, jotka ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).Lunastettava alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi kahdessa rantaosayleiskaavassa sekä maakuntakaavassa. Lunastettava alue edustaa karua ja kallioista Saimaan rantametsää, jonka puusto on mäntyvaltaista. Erityisesti lunastettavan alueen keskiosan sekä kaakkoiskulman rantakaistaleen puusto on iäkästä ja pitkään luonnontilassa kehittynyttä männikköä. Alueella ja alueen ympäristössä on tehty hakkuita, jotka uhkaavat lunastettavan alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilymistä.Lunastuksen kohteena olevan alueen suojelua on pyritty toteuttamaan jo pitkään vapaaehtoisin keinoin. Alueen rauhoittaminen yksityisenä luonnonsuojelualueena tai sen hankkiminen valtiolle ei ole kuitenkaan onnistunut. Lunastettava alue muodostaa luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoiltaan valtakunnallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden, mikä tekee alueesta erityisen tärkeän ja säilyttämisen arvioisen. Erikoisen tai harvinaisen luonnonmuodostuman esiintyminen sekä alueen erityinen luonnonkauneus ovat luonnonsuojelulaissa lueteltuja luonnonsuojelualueen perustamisedellytyksiä. Siksi Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävän alueen suojelu toteutetaan lunastamalla se valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamista varten.LisätietojaJanne Hesso
asiantuntija 
p. 0295 250 008
[email protected]Hanne Lohilahti
erityisasiantuntija
p. 0295 250 374
[email protected]Ministerin haastattelut
Sameli Sivonen
erityisavustaja
p. 050 406 6855
[email protected]

Valtioneuvosto on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 8,4 hehtaarin suuruisen alueen Mikkelin kaupungin Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävältä alueelta. Alue lunastetaan luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto tukee teollisuuspäästödirektiivin uudistusta, joka laajentaa direktiivin koskemaan uusia teollisuudenaloja. Valtioneuvosto toimitti tänään 16.6.2022 eduskunnalle U-kirjelmät komission ehdotuksista teollisuuspäästödirektiivin päivittämiseksi ja EU:n päästöportaaliasetuksen uudistamiseksi.EU:n komissio julkaisi 5.4.2022 lainsäädäntöehdotukset teollisuuspäästödirektiivin ja päästöportaaliasetuksen tarkistuksesta.Teollisuuspäästödirektiivi kattaa kaikki keskeiset ilmaan ja vesiin johdettavat päästöt. Direktiiviä halutaan jatkossa soveltaa myös kaivoksiin, suuriin nautatiloihin ja akkuteollisuuteen. Valtioneuvosto pitää pääosin perusteltuina komission ehdotuksia soveltamisalan laajentamiseksi näistä laitoksista aiheutuvien päästöjen johdosta.Suomessa on noin 1 000 teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Direktiivi koskisi jatkossa myös nautakarjatiloja ja entistä useampia sika- ja siipikarjatiloja, mikä laajentaisi merkittävästi direktiivin soveltamisalassa olevien laitosten määrää. Jatkossa direktiivin soveltamisalaan kuuluisi Suomessa noin 2 400 laitosta.Teollisuuspäästödirektiivi on Suomessa laitettu täytäntöön ympäristönsuojelulailla ja teollisuuslaitoksilta vaadittavalta ympäristöluvalla, jossa asetetaan kunkin teollisuuslaitoksen päästöjä koskevat lupamääräykset.Uusi vaatimus on ympäristöjärjestelmän käyttöönotto kaikissa teollisuuslaitoksissa. Lisäksi kaikkien teollisuuslaitosten tulisi laatia siirtymäsuunnitelma vuosille 2030-2050 kohti puhdasta tuotantoa, kiertotaloutta ja ilmastoneutraalia toimintaa. Valtioneuvosto pitää näitä vaatimuksia pääosin perusteltuina.EU:n päästörekisterien halutaan antavan laajemmin tietoa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä niiden päästöistä ja jätteistä.Komission tavoite on, että päästöportaaliasetuksen raportointivelvollisuuden piiriin saadaan 90 prosenttia teollisen toiminnan ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmistä päästöistä ilmaan ja veteen. Päästöportaaliasetuksen soveltamisalaa yhtenäistetään teollisuuspäästödirektiivin kanssa. Tulevaisuudessa nykyistä isompi määrä eläintiloja, kalankasvattamoita ja polttolaitoksia kuuluu päästöportaaliasetuksen soveltamisalaan. Suomessa on jo käytössä toiminnanharjoittajien sähköinen raportointi, jota kehitetään vastaamaan uusia vaatimuksia.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. LisätietojaTeollisuuspäästödirektiivi: Jaakko Kuisma, neuvotteleva virkamies, p. 0295 250 442, [email protected]Päästöportaaliasetus: Juha Lahtela, neuvotteleva virkamies, p. 0295 250 371, [email protected]

Valtioneuvosto tukee teollisuuspäästödirektiivin uudistusta, joka laajentaa direktiivin koskemaan uusia teollisuudenaloja. Valtioneuvosto toimitti tänään 16.6.2022 eduskunnalle U-kirjelmät komission ehdotuksista teollisuuspäästödirektiivin päivittämiseksi ja EU:n päästöportaaliasetuksen uudistamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään rakennusalalla tarkkaan seuratun asetuksen, jossa määritellään arviointiperusteet sille, miten jätteeksi luokiteltu betoni lakkaa olemasta jätettä eli voidaan määritellä uudelleen tuotteeksi. Tätä ”ei enää jätettä -betonia” eli EEJ-betonia voidaan käyttää kuin mitä tahansa vastaavaa betonituotetta tai betoniraaka-ainetta.Hyväksytty asetus sisältää säännökset betonijätteen käsittelyvaatimuksista sekä betonimurskeen hyväksytyistä käyttötarkoituksista ja käyttötarkoituskohtaisista laatuvaatimuksista. Se tulee voimaan 1.9.2022.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään rakennusalalla tarkkaan seuratun asetuksen, jossa määritellään arviointiperusteet sille, miten jätteeksi luokiteltu betoni lakkaa olemasta jätettä eli voidaan määritellä uudelleen tuotteeksi. Tätä ”ei enää jätettä -betonia” eli EEJ-betonia voidaan käyttää kuin mitä tahansa vastaavaa betonituotetta tai betoniraaka-ainetta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuteen tiekarttaan on koottu vaikuttavimmat toimet, joiden avulla Saaristomeren alueen maatalouskuormitus poistetaan Itämeren suurimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027.Ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä maa- ja metsätalousministeriöHallitus päätti puoliväliriihessä vuonna 2021 Saaristomeri-ohjelmasta. Ohjelman ensimmäinen tavoite oli laatia tiekartta kustannustehokkaista ja konkreettisista toimista kuormituksen vähentämiseksi. Saaristomeren alueen maatalouden kuormitus on Suomen ainoa kohde Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien listalla (hot spot -lista).  Tiekarttaan on koottu kymmenen toimea. Tehokkaimmin maatalouden ravinnekuormitusta voidaan vähentääparantamalla peltojen ojituksia ja maaperän kasvuolosuhteitalisäämällä maanparannusaineiden (kipsi, rakennekalkki, puukuidut) käyttöä,edistämällä lannan kuljetusta alueelta pois jalisäämällä peltojen kasvipeitteisyyttä.Tiekartan keinoilla voidaan vähentää Saaristomeren ravinnekuormaa jopa 100 000 – 150 000 kiloa vuosittain. Toimien toteuttaminen maksaa vähintään 18 miljoonaa euroa vuodessa, joten kustannukset ovat yhteensä noin 100 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Toimet rahoitettaisiin osin kansallisin varoin, kuten Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, ja EU:n rahoitusohjelmilla.Monet tiekartassa ehdotetut toimet perustuvat maanviljelijöiden ja alueella toimivien yhdistysten vapaaehtoisuuteen, joten heidän aktiivisuutensa rahoituksen hakemisessa on ratkaiseva.”Saaristomeren tila on haastava mutta ei suinkaan toivoton. Tiekartta on tärkeä askel meren tilan parantamiseksi. Nyt keskeisillä toimijoilla on yhteinen tavoite ja tiekartassa sovitut konkreettiset toimet”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”Hyödyt meren tilan parantamisesta ovat monin verroin kustannuksia suuremmat. Saaristomeren hyvä tila edistää alueen elinvoimaisuutta, lisää virkistysmahdollisuuksia ja turvaa luonnon monimuotoisuutta”, ministeri Ohisalo sanoo.”Kun parannamme Saaristomeren tilaa, on tärkeää, että pidämme samanaikaisesti huolta maatalouden taloudellisesta kestävyydestä. Konkreettinen kuormituksen vähentäminen tehdään käytännön työssä maatiloilla. Pidän tärkeänä, että voimme tukea maanviljelijöiden tehokkaita toimia, joilla parannetaan peltojen kasvuolosuhteita ja vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta”, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toteaa.Saaristomeren tiekartta laadittiin yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Maataloustuottajain Keskusliiton kanssa.LisätietojaYmpäristöministeriö: Ohjelmapäällikkö Antton Keto, [email protected], p. 0295 250 148Maa- ja metsätalousministeriö: Erityisasiantuntija Sanna Tikander, [email protected], p. 0295 162 178Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Projektipäällikkö Elina Laurila, [email protected], p. 050 312 8577

Uuteen tiekarttaan on koottu vaikuttavimmat toimet, joiden avulla Saaristomeren alueen maatalouskuormitus poistetaan Itämeren suurimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön toiseen hakukierrokseen osallistuneet 30 hanketta hakevat valtionapua yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisbudjetti on noin 6 miljoonaa euroa. Toisella hakukierroksella haettavana oli 2 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.”Toisen hakukierroksen hakijat ovat suuria ja pieniä toimijoita. Mukana on useita yrityksiä, mutta myös oppilaitoksia ja kuntia. Monissa hankkeissa on useita yhteistyökumppaneita. Hakijoiden ja aiheiden kirjo ilahduttaa. Juuri tätä ohjelmaan on toivottu: laaja-alaisuutta ja uusia avauksia”, kertoo ympäristöministeriön projektikoordinaattori Maija Stenvall.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Hanke voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, rakennusmateriaaleihin, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien prosessien kehittämiseen tai vaikkapa alaan liittyvään tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen.  Päätökset toisen haun rahoitettavista hankkeista pyritään tekemään syyskuun 2022 loppuun mennessä. Ensimmäisen hankehaun 11 rahoitettua hanketta ovat jo lähtenet hyvin käyntiin. Seuraava ympäristöministeriön haku avautuu lokakuussa, ja viimeinen hakukierros alkuvuodesta 2023.  ”Vielä on aikaa ideoida ja innovoida uusia hankkeita ja yhteistyökuvioita jäljellä oleviin hakuihin”, Stenvall kannustaa.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman Business Finlandin viimeinen haku vientiä tavoitteleville hankkeille on auki 1.9.2022–31.10.2022.EU:n elvytysrahoilla tuetaan rakennetun ympäristön vihreää siirtymääRahoitushaku on osa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan lähivuosina yhteensä 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland, ja rahoitushakuja järjestetään vuosien 2021–2023 aikana yhteensä seitsemän.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Kirailmasto.fi: Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset​​​​​​Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön toiseen hakukierrokseen osallistuneet 30 hanketta hakevat valtionapua yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisbudjetti on noin 6 miljoonaa euroa. Toisella hakukierroksella haettavana oli 2 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kuntien tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä viimeistään 1.7.2022. Myös useimpien yritysten sekä julkisten hallinnon- ja palveluntuottajien on järjestettävä heinäkuusta lähtien toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys. Erilliskeräysvaatimusten tavoitteena on saada lajitellusta materiaalista uusia tuotteita sekä vähentää luonnonvarojen käyttöä.Asuinkiinteistöjen velvoite kerätä biojäte erikseen koskee taajamissa sijaitsevia rivi- tai kerrostaloja, joissa on vähintään 5 huoneistoa. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset sallivat tämän.Jätelaki velvoittaa ilmoittamaan kompostoinnista tai muusta vastaavasta käsittelystä kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Näin viranomainen tietää kiinteistön täyttävän lain vaatimukset. Ilmoitusten avulla on mahdollista koota luotettavaa tietoa kompostoinnin määrästä ja laskea se mukaan Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysasteeseen. Lisäksi kiinteistö hyötyy kompostoinnista, sillä sekajätteen tyhjennyksiä voidaan usein harventaa, kun biojäte lajitellaan erikseen. Lisätietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta saa oman kunnan jätelaitokselta tai jätehuoltoviranomaiselta.Asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräystä lisätään vaiheittain. Pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin taajamissa sijaitseviin vähintään viiden asunnon kiinteistöihin viimeistään heinäkuussa 2023. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin, kuten pientaloihin, viimeistään heinäkuussa 2024. Taajamien ulkopuolella asuvia palvelevat pakkausten tuottajan ja kunnan järjestämät pakkausjätteen alueelliset vastaanottopaikat, jotka sijaitsevat usein kauppojen yhteydessä. Tekstiilijätteen alueellinen keräys alkaa viimeistään 2023.Yhdyskuntajätteiden erilliskeräys muulla kuin asuinkiinteistöilläErilliskeräysvelvoitteet koskevat myös useimpia yrityksiä sekä julkisia hallinnon- ja palveluntuottajia. Heinäkuusta 2022 lähtien näiden toimijoiden on järjestettävä toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys, jos yritys sijaitsee taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella. Jätteiden erilliskeräysvelvollisuuteen vaikuttavat biojätteen, muovipakkausjätteen, paperi- ja kartonkipakkausjätteen, lasipakkausjätteen sekä metallipakkausjätteen keskimääräiset viikkomäärät.Lisätietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta saa jätehuollon järjestävältä yritykseltä.LisätiedotSirje Stén
neuvotteleva virkamies
[email protected]
p. 0295 250 276
Tavoitettavissa 15.6.Riitta Levinen
ympäristöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 162
Tavoitettavissa 16.6. alkaen

Kuntien tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä viimeistään 1.7.2022. Myös useimpien yritysten sekä julkisten hallinnon- ja palveluntuottajien on järjestettävä heinäkuusta lähtien toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys. Erilliskeräysvaatimusten tavoitteena on saada lajitellusta materiaalista uusia tuotteita sekä vähentää luonnonvarojen käyttöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Enimmillään Suomessa oli puoli miljoonaa hanhea yhtä aikaa. Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Vahinkojen arvellaan kuitenkin yltävän v. 2020 tasolle.Ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ja LuonnonvarakeskusValkoposkihanhet aiheuttivat keväällä 2022 mittavia vahinkoja Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen peltoalueilla. Kylmästä alkukeväästä johtuen hanhet jäivät laiduntamaan pelloille noin 2–3 viikoksi. Kylmä sää hidasti nurmien kasvua ja viljojen orastumista mikä osaltaan pahensi tilannetta. Paikoin hanhet söivät kaiken nurmilla ja viljapelloilla olevan vihreän kasvuston.Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. laser-tykein, drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Hanhille varatuilta ns. hanhipelloilta loppui kuitenkin syötävä nurmi jo toukokuun alkupuolella ja vahingot laajenivat ympäröiville tuotantopelloille. Kahden kevään kokemuksien perusteella hanhipelloilla tarjolla olevan ravinnon määrä on tärkeä tekijä hanhipeltojen toimivuuden kannalta, ja se voi vaihdella vuosien välillä riippuen kasvukauden tilanteesta. Voimakkaasta laidunnuspaineesta huolimatta hanhien karkotustoiminta onnistui kuitenkin ensiarvioiden mukaan keväällä 2022 kohtuullisen hyvin. Kesäkuun alkuun mennessä vahinkoilmoituksia on tullut Pohjois-Karjalasta 232 ja Kaakkois-Suomesta 112. Kevään 2022 vahingot yltävät laajuudeltaan ja määrältään vuoden 2020 vahinkoihin. Tuolloin hanhien viljelysvahinkoja korvattiin noin 3,4 miljoonalla eurolla.Valkoposkihanhia havaittiin vähemmän kuin edellisenä viitenä vuotenaSuomessa pesivä hanhikanta saapui tutusti maalis–huhtikuussa. Enimmillään näitä havaittiin tuhat–kaksi tuhatta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Venäjällä pesivästä kannasta osa lähti muutolle talvialueiltaan Hollannin, Saksan ja Tanskan pelloilta hiukan tavallista aikaisemmin huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alussa. Esimerkiksi 28.4. Helsingissä havaittiin jo 11 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Hanhet saavuttivat nopeasti Etelä- ja Pohjois-Karjalan, jossa kasvukausi ei ollut ehtinyt lumen alla käynnistyä. Jo 5.5. lähtien havaittiin Parikkalassa yli 10 000 valkoposkihanhen kerääntymiä ja parin päivän jälkeen vastaavia lukumääriä myös Keski-Karjalan alueella. Muuttoa tapahtui koko ajan ja hanhet vaihtuivat. Enimmillään Parikkalan–Pohjois-Karjalan alueella oli lähes puolet yli miljoonaisesta Barentsinmeren pesimäkannasta. Kymmenien tuhansien paikallismääriä laskettiin 10.–20.5. Enimmillään havaittiin Tohmajärven kunnan alueella 17.5. yli 140 000 valkoposkihanhea. Suurimmat muutot olivat 10.5. Helsingin 70 000, 13.5. Virolahden 60 000, 14.5. Rautjärven 78 000 ja 20.5. Tohmajärven 89 000 hanhea. Viimeinen isompi muuttopurkaus tapahtui 23.5., jonka jälkeen Pohjois-Karjalaan jäi enää kymmeniä tai satoja valkoposkihanhia. Noin kolmasosa kevään valkoposkihanhista muutti Suomen kaakkoispuolitse Venäjän kautta tai pysähtymättä Suomen yli. Hanhien seurantatieto perustuu BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun.

Enimmillään Suomessa oli puoli miljoonaa hanhea yhtä aikaa. Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Vahinkojen arvellaan kuitenkin yltävän v. 2020 tasolle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansalliset tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden vauhdittamisessa vaativat uusia ratkaisuja myös kunnissa. Osana Kansallista kaupunkistrategiaa ympäristöministeriö teetti selvityksen keinoista, joilla valtio voi kirittää kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyötä.Kansallinen kaupunkistrategia 2020-2030 on valtioneuvoston ja kaupunkien yhteinen näkemys sosiaalisesti kestävien, ilmastoviisaiden ja elinvoimaisten kaupunkien merkityksestä.Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että luonnonvarojen kotimainen kulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, resurssituottavuus kaksinkertaistuu ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.Sekä hiilineutraalisuustavoitteen että kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että kaupungit ja kunnat ovat toteuttamassa vaikuttavia ilmasto- ja kiertotaloustoimia sekä investoimassa kestäviin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin.Kunnilla on merkittävä rooli mahdollistajanaEsiselvityksessä hahmoteltiin, millaiset uudet ohjauskeinot eli ”kiritysvälineet” voisivat edistää sekä kansallisten ilmastopolitiikan ja kiertotalouden tavoitteita, että kaupunkien ja kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimia.Esiselvityksen johtopäätöksissä nousi esille, että kunnat ovat hyvin motivoituneita kirittämään toimiaan. Vaikuttavin tapa tuoda ilmasto- ja kiertotaloustoimet kunnan johtamisen ytimeen on niiden sitominen strategiaan ja kunnan talouden seurantaan.Ilmasto- ja kiertotaloustyön käynnistysvaiheessa tunnistettiin suuri tukitarve ja useita mahdollisia lisäkirityssuosituksia. Lisäksi vahvistui näkemys siitä, että vaikuttavuutta lisäisivät kannusteet edelläkävijöille entistä kunnianhimoisempaan työhön. Esiselvityksen perusteella kunnalla on merkittävä rooli toimia mahdollistajana, koordinoijana ja yhdistäjänä muiden kunnan toimijoiden suuntaan saadakseen ilmasto- ja kiertotalouskehityksen parempaan vauhtiin.Esiselvityksessä tuotiin esille, että ilmasto- ja kiertotalousasioissa on katsottava ohjauskeinojen kokonaisuutta eikä vain yksittäisiä ohjauskeinoja. Olemassa olevissa ohjauskeinoissa on paljon kehittämispotentiaalia. Lisäksi kiertotalous edellyttää omia räätälöityjä kirittämistoimia, mihin tukea tuo valmisteilla oleva “Kiertotalouden green deal”.Esiselvitys on koottu laajassa yhteistyössäMDI toteutti esiselvityksen yhteistyössä Tyrsky Konsultointi Oy:n sekä kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaation Valonian kanssa. Esiselvitys on koottu yhteistyössä useiden ministeriöiden, kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa ja keskustelua jatketaan esiselvityksen pohjalta.

Kansalliset tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden vauhdittamisessa vaativat uusia ratkaisuja myös kunnissa. Osana Kansallista kaupunkistrategiaa ympäristöministeriö teetti selvityksen keinoista, joilla valtio voi kirittää kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyötä.

Lähde: ym.fi