NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeet vihreän siirtymän investointeja edistävien hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä. Aluehallintoviraston verkkopalvelusta löytyvät ohjeet on tarkoitettu sekä luvanhakijoille että aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Toiminnanharjoittaja voi hakea hankkeelle etusijaa ympäristönsuojelulain mukaisten ympäristölupien ja/tai vesilain mukaisten vesitalouslupien lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa tietyin edellytyksin vuosina 2023—2026. Etusijan tavoitteena on vauhdittaa lupahakemuksen käsittelynopeutta niin, että kokonaiskäsittelyaika olisi keskimääräisiä käsittelyaikoja lyhyempi. Etusijan saanut hakemus käsitellään muilta osin samoin prosessein ja kriteerein kuin muutkin lupahakemukset.Etusijan voivat saada hakemukset, jotka koskevatenergiatuotantolaitosta, joka tuottaa energiaa uusiutuvalla energialla, sekä merituulivoimalaa ja siihen liittyviä vesitaloushankkeita;uusiutuvaan energiaan tai sähköistämiseen perustuvia fossiilisten polttoaineiden tai raaka-aineiden käyttöä korvaavia teollisuuden hankkeita;vedyn valmistusta ja hyödyntämistä, lukuun ottamatta vedyn valmistusta fossiilisista polttoaineista;hiilidioksidin talteenottoa, hyödyntämistä ja varastointia;akkutehdasta ja akkumateriaalien valmistusta, talteenottoa ja uudelleenkäyttöä.Lisäksi hankkeen täytyy ottaa huomioon ei merkittävää haittaa -periaate toiminnassaan. Etusijaa koskevalla lailla edistetään Suomen pyrkimystä ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi.Etusijaa koskevalla lainsäädännöllä edistetään Suomen pyrkimystä ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Esityksellä ja sen mukaisella lainsäädännöllä on myös kytkentä hallitusohjelman tavoitteeseen kiertotalouden lisäämisestä sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä.Lisäksi vihreän siirtymän investointien kannalta keskeiset valitukset käsitellään kiireellisinä hallintotuomioistuimissa vuosina 2023-2028.
Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeet vihreän siirtymän investointeja edistävien hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä. Aluehallintoviraston verkkopalvelusta löytyvät ohjeet on tarkoitettu sekä luvanhakijoille että aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. 
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt miljoona euroa valtionavustusta 14 hankkeelle rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman kolmannessa hankehaussa.Käynnistyvät hankkeet tuottavat tietoa ja työkaluja päästöjen pienentämiseen erityisesti suunnittelijoille, taloyhtiöille, kaavoittajille, isännöitsijöille ja rakentajille. Myös tutkijat ja päästövaikutusten laskijat voivat hyödyntää tuloksia. Ohjelmassa avustettujen hankkeiden aihepiirit laajenevat piharakentamiseen, kaavoitukseen ja koulutukseen. Lisää kehittämishankkeita ja tutkimusta saadaan myös energiasta, luonnonmateriaaleista, materiaalien uusiokäytöstä ja ilmastovaikutusten laskennasta.”Rakennetun ympäristön päästöjä on mahdollista pienentää monilla eri ratkaisuilla. Mahdollisuuksien kirjoa kuvastaa hyvin nyt käynnistyvien hankkeiden teemojen monipuolisuus. Saimme jälleen uusia näkökulmia ja tekijöitä mukaan rakennetun ympäristön ilmastotyöhön”, iloitsee ohjelman projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Ympäristöministeriön 3. hankehaussa avustetut hankkeet Avustuksen saaja, hankkeen nimi, avustussumma ja hankkeen kokonaisbudjettiCombient Oy: Circularity Development Program for Technical Building Products, 75 013 euroa, 209 613 euroaDeep Scan Tech Oy: 3D-skannauksilla terveet, kestävät ja resurssiviisaat rakennukset, 44 772 euroa, 111 930 euroaEcoUp Oyj: Ekologinen kiertotalouden pihapala puistoihin, 79 120 euroa, 197 800 euroaEspoon kaupunki: Taloyhtiöiden naapurustoyhteistyöstä ratkaisuja lähiöiden vähähiiliseen kehittämiseen (TYKKI), 44 816 euroa, 112 039 euroaIAH arkkitehtuuritoimisto: Ilmastoviisas kiertotalouteen perustuva konseptipientalo, 11 700 euroa, 29 250 euroaIsännöintiliiton Palvelu Oy: Apua isännöitsijöille taloyhtiöiden vihreään siirtymään – opas energiaremonttien ja energiatehokkuustoimien kilpailuttamiseen sekä taloyhtiön päästöttömyyden edistämiseen ja päätöksentekoa tukeva älybotti, 140 000 euroa, 350 000 euroaLappeenrannan kaupunki: Ilmasto- ja energiavaikutusten arvioinnin kehittäminen Lappeenrannan kaavoituksessa -kohti kestävää kaupunkia, 78 935 euroa,197 337 euroaLehto Group: Energiatehokkuutta parantavien toimintamallien kehittäminen uudisrakennustyömaille, 50 000 euroa, 125 000 euroaRakennustieto Oy: Tietokantaistettu kiertotalous – rakennustuotteiden kierrätysmahdollisuudet digitaalisesti, 29 500 euroa, 73 750 euroaRakennustieto Oy: RT-päästölaskenta vähähiiliseen rakentamiseen, 46 224 euroa, 115 560 euroaRakentamisen Laatu RALA ry: Vähähiilisen rakentamisen arvon luonnin johtaminen, 157 115 euroa, 392 788 euroaRakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO: Taksonomian jalkautus rakennusalalle ja kansallinen tietovaranto, 93 000 euroa, 233 000 euroaTampereen yliopisto: Korresta kerrostaloksi – STALK, 136 800 euroa, 342 000 euroaUbigu Oy: Ilmastovaikutusten arviointityökalu v.2, 60 000 euroa, 150 000 euroaKevään hauissa tarjolla vielä useita miljoonia rakennetun ympäristön ilmastotyöhönVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön neljäs ja viimeinen hankehaku käynnistyi tänään 6.2., ja haku päättyy 3.3.2023. Haussa on jaettavana enintään 1,5 miljoonaa euroa.Avustusta voivat jälleen hakea tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio -hankkeet, joiden tavoitteena on vauhdittaa vähähiilisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa rakennetussa ympäristössä. Hakijoina voivat olla kaikki y-tunnuksen omaavat kotimaassa toimivat tahot, kuten yritykset, kunnat ja järjestöt.Lisätietoja hausta kerrotaan tänään 6.2. järjestettävässä tilaisuudessa, jota voi seurata suorana verkkolähetyksenä.Ympäristöministeriön hakuilmoitus, hakulomake ja lisätiedotYmpäristöministeriön 4. hakukierroksen avaustilaisuus 6.2.2023 kello 14-16 (YouTube)Vientiin tähtääville hankkeille tarkoitettu Business Finlandin viimeinen hankehaku on käynnissä, ja se päättyy 14.4.2023. Haettavana on reilut 10 miljoonaa euroa.Business Finlandin innovaatiorahoitushakuKäynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua tilannehuoneessaYmpäristöministeriön ja Business Finlandin aikaisemmissa hankehauissa on rahoitettu jo lähes 70 hanketta. Käynnissä oleviin hankeisiin voi tutustua verkossa ohjelman tilannehuoneessa, jonne tuotetut hankekortit antavat tietoa hankkeiden teemoista, tavoitteista ja tekijöistä. Tilannehuone täydentyy koko ajan.Hankkeiden tilannehuone (kirailmasto.fi)Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset (kirailmasto.fi)
Ympäristöministeriö on myöntänyt miljoona euroa valtionavustusta 14 hankkeelle rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman kolmannessa hankehaussa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö sai luonnoksiin ympäristöministeriön asetuksiksi rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta yhteensä reilut 90 lausuntoa. Asetukset olivat lausunnoilla 30.9.–11.11.2022. Lausuntoyhteenvedot ja yksittäiset lausunnot on julkaistu.”Olemme valmistelleet vähähiilisen rakentamisen ohjausta tiiviisti yhdessä sidosryhmien kanssa viime vuodet, ja lausuntopalaute oli pääosin odotustenmukaista. Meidän täytyy kuitenkin selkeästi panostaa vielä ohjauskeinojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Kiitos kaikille lausunnon antaneille, otamme palautteen huomioon jatkovalmistelussa”, sanoo rakennusneuvos Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.Ympäristöministeriö järjestää 6.3.2023 kello 9.30-11.30 verkossa avoimen keskustelutilaisuuden tulevasta vähähiilisen rakentamisen ohjauksesta. Tilaisuuden tarkka ohjelma julkaistaan myöhemmin, ilmoittautua voi jo alla olevan linkin kautta.Keskustelutilaisuus vähähiilisen rakentamisen ohjauksesta (Lyyti.fi)Molemmat asetukset annettaisiin rakentamislain nojalla sen voimaantulon jälkeen. Hallitus antoi rakentamislakiesityksen eduskunnalle 15.9.2022. Ilmastoselvitykset ovat jo osana rakentamisen lainsäädäntöä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa ja Ranskassa.Ilmastoselvityksellä tehtäisiin näkyväksi rakennuksen koko elinkaaren ilmastovaikutuksetYmpäristöministeriölle annettiin rakennuksen ilmastoselvityksen asetusluonnoksesta 62 lausuntoa. Lausuntopalautteessa eniten esiin nousseita teemoja ovat selvityksen laatijoiden vastuiden määrittely ja pätevyydet, hiilikädenjälkeen liittyvät kysymykset sekä puuston, kasvillisuuden ja maaperän huomiointi osana rakennuksen ilmastoselvitystä.Rakentamislakiesityksen 38 §:n mukaan rakennuksen ilmastoselvityksen laadinnassa olisi käytettävä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää. Ilmastoselvitysasetuksessa säädettäisiin tarkemmin tästä yhtenäisestä menetelmästä rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskennalle Suomessa. Menetelmä on materiaali- ja teknologianeutraali, ja se noudattaa yhteiseurooppalaisia EN- ja EN ISO -standardeja. Ilmastoselvitys olisi esitettävä rakennuslupaa haettaessa niille rakennuksille, joille tarvitaan energiaselvitys.Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää on kehitetty osana ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa vuodesta 2016, ja sen testaamiseen ovat osallistuneet kymmenet eri rakennushankkeet ympäri maata. Asetusluonnos oli alustavalla lausuntokierroksella kesällä 2021, jonka jälkeen siihen tehtiin lausuntopalautteen pohjalta muutoksia.Lausuntoyhteenveto: ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä (pdf, Hankeikkuna)Rakennuksen ilmastoselvityksen lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)Materiaaliseloste palvelisi rakentamisen kiertotalouttaYmpäristöministeriö sai rakennuksen materiaaliselosteen asetusluonnokseen 31 lausuntoa. Lausuntopalautteessa kiinnitettiin huomiota muun muassa materiaalien jaotteluun sekä siihen, missä vaiheessa rakennushanketta materiaaliseloste tulisi laatia.Rakentamislakiesityksen 39 §:n mukaan rakentamisessa käytettävät materiaalit ja tuotteet olisi luetteloitava rakennettaessa tai korjattaessa rakennusta, jolle tarvitaan energiaselvitys. Luetteloinnista syntyvä materiaaliseloste olisi rakentamisluvan liite, joka sisältäisi asetusluonnoksen mukaiset tiedot rakennuksen osista, materiaaleista ja materiaalien alkuperästä. Tarvittavat tiedot olisivat pääosiltaan saatavilla jo ilmastoselvityksestä, mutta erillinen materiaaliseloste palvelisi ilmastotavoitteiden lisäksi rakentamisen kiertotalouden ohjausta. Selosteesta olisi hyötyä myös rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laadinnassa.Lausuntoyhteenveto: ympäristöministeriön asetus rakennuksen materiaaliselosteesta (pdf, hankeikkuna)Rakennuksen materiaaliselosteen lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)Hiilijalan- ja kädenjälkitiedot ovat saatavilla rakentamisen päästötietokannassa, selvitysten teko on mahdollista jo käytössä olevilla ohjelmistoillaSekä ilmastoselvitystä että materiaaliselostetta varten tarvittavat tiedot rakennuksen osista saataisiin ehdotuksen mukaan rakennuksen tietomallista tai kustannuslaskennassa käytettävästä määräluettelosta. Tiedot rakennuksen eri osien hiilijalanjäljestä, hiilikädenjäljestä ja materiaalisisällöstä saadaan jatkossa joko kansallisesta rakentamisen päästötietokannasta tai rakennustuotteen ympäristöselosteesta. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus julkaisivat kaikille avoimen ja maksuttoman rakentamisen päästötietokannan alkuvuonna 2021.Molemmat asetukset koskisivat ympäristöministeriön ehdotuksen mukaan vain niitä rakennuksia, joille nykyään tarvitaan energiaselvitys. Esimerkiksi maatalouden, teollisuuden tai maanpuolustuksen kannalta tärkeät rakennukset eivät jatkossakaan tarvitsisi ilmastoselvitystä tai materiaaliselostetta.Lisätietoa:Matti Kuittinen Rakennusneuvos p. 0295 250 268 [email protected]Mikko Koskela Hallitussihteeri p. 0295 250 051 [email protected]
Ympäristöministeriö sai luonnoksiin ympäristöministeriön asetuksiksi rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta yhteensä reilut 90 lausuntoa. Asetukset olivat lausunnoilla 30.9.–11.11.2022. Lausuntoyhteenvedot ja yksittäiset lausunnot on julkaistu.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on vahvistanut Hämeen ja Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten rakennussuojelupäätökset. Päätökset koskevat Jokioisten kartanoaluetta, Hämeenlinnan torin hallintorakennuksia ja Villa Ranaa Jyväskylän Seminaarinmäellä. Kohteet suojellaan rakennusperintölain nojalla.Jokioisten kartanon alueen rakennuksetJokioisten kartano on yksi Suomen suurimmista kartanoalueista, ja sen historia ulottuu 1500-luvulle. Rakennukset ovat palvelleet pitkään tutkimuskäytössä, ja ne ovat tällä hetkellä valtion omistuksessa. Alueella on poikkeuksellisen monipuolista ja korkeatasoista asuin-, talous- ja tuotantorakentamista sekä puisto- ja puutarhasuunnittelua.Jokioisten kartanon rakennussuojelun kokonaisuuteen kuului alun perin 71 rakennusta ja puistoalueita Jokioisten kartanon alueella. Rakennusperintölailla suojellaan valtakunnallisesti merkittävät Jokioisten kartanon päärakennus puistoineen sekä useita kartanon talousrakennuksia. Suojelu kohdistuu päärakennuksen ja talousrakennusten ulkoasuun. Päärakennuksessa suojellaan myös tilajako, alkuperäiset lattiat ja kiinteä sisustus. Jokioisten kartanon meijerin, myllyn ja lämpökeskuksen suojelu rakennusperintölailla vaatii asian tarkempaa selvittämistä. Ministeriö kumosi niitä koskevan ELY-keskuksen rakennussuojelupäätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.Hämeenlinnan lääninhallituksen rakennus ja raatihuoneHämeenlinnassa torin laidoilla suojellaan valtakunnallisesti merkittävät lääninhallituksen rakennus ja raatihuone.Lääninhallitus oli ensimmäinen Carl Ludvig Engelin lääninhallitustaloista ja siellä keisari Aleksanteri II allekirjoitti asetuksen, jolla suomen kieliestä tehtiin yhdenvertainen ruotsin kanssa. Raatihuone on lääninarkkitehti Carl Alfred Cawénin suunnittelemista kivirakennuksista ainoa jäljellä oleva ja rakennuksella on rakennustaiteellista ainutlaatuisuutta.Jyväskylän Villa RanaRakennusperintölailla suojellaan Jyväskylässä sijaitseva Villa Rana. Yrjö Blomstedtin vuonna 1905 suunnittelema jugendtyylinen luentorakennus on Seminaarinmäen vanhimpia rakennuksia. Se edustaa suomenkielisen kouluopetuksen ja opettajankoulutuksen varhaisinta arkkitehtuuria. Villa Ranalla on valtakunnallista merkitystä erityisten ympäristöarvojen, arkkitehtuurin, rakennushistorian ja -tekniikan sekä käyttö- ja henkilöhistorian kannalta.Jokioisten kartanon päärakennusta ja puistoa koskeva ELY-keskuksen päätös on annettu 7.4.2020, HAMELY/886/2017.Jokioisten kartanon talousrakennuksia koskeva ELY-keskuksen päätös on annettu 4.5.2020, HAMELY/2070/2020.Jokioisten kartanoalueella sijaitsevien meijeriä, myllyä ja lämpökeskusta koskeva kumottu ELY-keskuksen päätös on annettu 4.5.2020, HAMELY/2071/2020.Hämeenlinnan lääninhallituksen rakennusta ja raatihuonetta koskeva päätös on annettu 17.11.2020, HAMELY/19/07.01/2014.Villa Ranaa koskeva ELY-keskuksen päätös on annettu 17.2.2020, KESELY/223/07.01/2012.Jokioisten päätösten yleistiedoksiantoLisätietojaSatu Eronen asiantuntija 0295 250 180 [email protected]Reko Korhonen erityisasiantuntija 0295 250 018 reko.[email protected]
Ympäristöministeriö on vahvistanut Hämeen ja Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten rakennussuojelupäätökset. Päätökset koskevat Jokioisten kartanoaluetta, Hämeenlinnan torin hallintorakennuksia ja Villa Ranaa Jyväskylän Seminaarinmäellä. Kohteet suojellaan rakennusperintölain nojalla.
NordenBladet — EU:n komission ehdotus pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevaksi asetukseksi suitsisi kasvavaa pakkausjätteen määrää. Ehdotus lisäisi pakkausten uudelleenkäyttöä ja tavoittelee kaikkien pakkauksien kierrätettävyyttä. Ehdotuksessa asetettaisiin myös pakolliset tavoitteet kierrätetyn muovin käytölle. Ehdotuksen tavoitteena on ehkäistä syntyvän pakkausjätteen määrää rajoittamalla tarpeetonta pakkaamista ja edistämällä uudelleenkäytettäviä ja uudelleentäytettäviä pakkausratkaisuja. Lisäksi tavoitteena on lisätä korkealaatuista kierrätystä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda toimivat kierrätysraaka-aineiden markkinat. Valtioneuvosto otti tänään kantaa ehdotukseen ja toimitti sen eduskunnalle sen kannan määrittelyä varten.Valtioneuvosto pitää asetusehdotuksen tavoitteita yleisesti ottaen hyvänä ja kannatettavana ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta tärkeinä. Esimerkiksi vaatimuksia kierrätetyn materiaalin käytöstä muovipakkausten valmistuksessa sekä pakkausjätteen lajitteluun liittyviä merkintävaatimuksia pidetään tervetulleina.Valtioneuvosto kuitenkin suhtautuu alustavan varauksellisesti joihinkin asetusehdotuksessa esitettyihin keinoihin. Valtioneuvoston mukaan muun muassa tietyistä vaatimuksista tulisi olla mahdollisuus poiketa kokonaisympäristövaikutusten arvioinnin perusteella. Myös kiellettyjä pakkaustyyppejä ja uudelleenkäytön tavoitetasoja tulisi arvioida vielä tarkemmin. Kertakäyttöisten pakkausten kielto kahviloissa ja ravintoloissa tapahtuvassa tarjoilussa vaatii kriittistä jatkotarkastelua ja lisätietoja. Toimet eivät myöskään saisi lisätä elintarvikehävikkiä.Komission ehdotuksen mukaan pakkausjätettä tulisi vähentää asteittain. Vuoteen 2018 verrattuna pakkausjätettä pitäisi syntyä 5 prosenttia vähemmän henkeä kohti vuonna 2030; 10 prosenttia vähemmän vuonna 2035 ja 15 prosenttia vähemmän vuonna 2040. Ilman vähentämistoimia pakkausjätteen määrän ennustetaan kasvavan EU:ssa 107 miljoonaan tonniin vuoteen 2040 mennessä (vrt. 78 miljoonaa tonnia vuonna 2018).Ei ylipakkaamista, enemmän uudelleenkäyttöä ja kierrättämistäKomission ehdotuksessa kiellettäisiin ylipakkaaminen. Pakkausten koon tulisi olla suhteessa tuotteen kokoon. Ylipakkaamista hillittäisiin kieltämällä pakkausten kaksoisseinät, valepohjat ja tarpeettomat kerrokset.Joidenkin kertakäyttöisten pakkausten käyttöä rajoitettaisiin. Esimerkiksi kertakäyttöisiä ruoka- ja juomapakkauksia ei saisi käyttää ravintoloissa ja kahviloissa tapahtuvassa tarjoilussa 1.1.2030 alkaen. Pienet yritykset voitaisiin jättää velvoitteen ulkopuolelle. Kieltolistalla olisivat myös kertakäyttöiset hedelmien ja vihannesten alle 1,5 kilon pakkaukset ja hotellien minikokoiset kosmetiikka-, shampoo- ja muut pakkaukset.Yritysten olisi tarjottava tietty prosenttiosuus kuluttajatuotteistaan uudelleenkäytettävissä tai uudelleentäytettävissä pakkauksissa. Velvoite koskisi tiettyjä kuljetuspakkauksia, take a way -kuppeja ja pakkauksia sekä virvoitus- ja alkoholijuomia. Uudelleenkäyttövaatimukset eivät kuitenkaan koskisi pieniä toimijoita.Pakkausten tulisi olla kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tietyille muovipakkauksille asetettaisiin asteittain kiristyviä vaatimuksia kierrätetyn muovin käytöstä. Kierrätetyn materiaalin käytön vähimmäisvaatimukset vaihtelisivat pakkaustyypeittäin.Tiettyjen pakkaustyyppien – muun muassa teepussien, kahvikapselien, hedelmien tarrojen ja niin sanottujen hedelmäkassien – tulisi olla kompostoituvia. Muiden pakkausten, myös biohajoavasta materiaalista tehtyjen, pitäisi soveltua materiaalikierrätykseen ilman, että ne haittaavat muiden jätevirtojen kierrätettävyyttä.Myös jätteen lajittelua helpotettaisiin: kaikkiin pakkauksiin halutaan merkintä siitä, mistä materiaalista se on tehty ja mihin jätevirtaan se kuuluu laittaa. Jätteenkeräysastioihin olisi laitettava samat merkinnät.Kaikissa EU-valtioissa tulisi olla muovipulloille ja alumiinitölkeille pakollinen panttijärjestelmä. Lisäksi jäsenvaltioiden panttijärjestelmien tulisi olla yhteen toimivia, jos valtioilla on merkittävää rajakauppaa.Komissio antoi ehdotuksensa marraskuussa 2022.
EU:n komission ehdotus pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevaksi asetukseksi suitsisi kasvavaa pakkausjätteen määrää. Ehdotus lisäisi pakkausten uudelleenkäyttöä ja tavoittelee kaikkien pakkauksien kierrätettävyyttä. Ehdotuksessa asetettaisiin myös pakolliset tavoitteet kierrätetyn muovin käytölle. 
NordenBladet — Kiinteistö- ja rakentamisalan päästöjä on mahdollista leikata tehokkaasti ja samalla luoda uutta, kansainvälisestikin kiinnostavaa liiketoimintaa. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta on haettavissa vielä noin 12 miljoonaa euroa tukea rakennetun ympäristön vihreää siirtymää edistäville tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille.Vientiin tähtääville hankkeille tarkoitettu Business Finlandin viimeinen hankehaku on jo käynnissä, ja se päättyy 14.4.2023. Haettavana on reilut 10 miljoonaa euroa.Myös vain Suomessa toimiville tahoille, kuten yrityksille, kunnille ja järjestöille, tarkoitettu ympäristöministeriön viimeinen hankehaku on auki 6.2.-3.3.2023. Haettavana on enintään 1,5 miljoonaa euroa.Lisää hauista ohjelman verkkosivulla (kirailmasto.fi)Rakentaminen tuottaa noin kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistäRakentaminen tuottaa noin kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä ja vaikuttaa välillisesti monen muun alan päästöihin. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma vauhdittaa vihreää siirtymää hankerahoituksella ja tarjoamalla alustan toimijoiden yhteistyölle ja parhaiden oppien jakamiselle.“Kiinteistö- ja rakentamisala on ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja luontokadon pysäyttämisessä ratkaisijan paikalla. On erinomaista, että alan toimijat ovat tarttuneet kehittämiseen ja näkevät sen mahdollisuudet myös liiketoiminnan kannalta”, sanoo projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Rahoitetuissa hankkeissa luodaan ratkaisuja muun muassa vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin ja materiaalien uusiokäyttöön, elinkaarilaskentaan ja rakennusten energiatehokkuuteen. Uudet digityökalut auttavat tunnistamaan päästölähteet, tehostamaan energian ja materiaalien käyttöä sekä todentamaan ilmastovaikutukset.“Avainasia on hankkeiden tulosten kansainvälinen skaalattavuus. Kun hyviksi todetut mallit saadaan monistettua, liiketoiminta kasvaa ja päästövähennykset kertautuvat. Samalla luodaan ratkaisuja, joille on kasvava tarve myös kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo Account Lead Virpi Mikkonen Business Finlandilta.Lisää artikkelissa “Kiinteistö- ja rakentamisala on ilmastokriisissä ratkaisijan paikalla (kirailmasto.fi)Rahoitetut hankkeet esillä seminaarissa 2.2. klo 14-16 ja verkon tilannehuoneessaVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman kuudella aikaisemmalla hakukierrokselle on rahoitettu yhteensä jo lähes 70 hanketta. Niistä 11 esittäytyy torstaina 2.2. kello 14-16 järjestettävässä seminaarissa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.2.2. seminaarin verkkolähetys (YouTube)2.2. seminaarin ohjelma ja esittäytyvät hankkeet (kirailmasto.fi)Rahoitettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi myös ohjelman verkkosivujen tilannehuoneessa. Sieltä saa kuvaa myös hankkeiden tavoitteista, aikataulusta ja potentiaalista vähentää rakennetun ympäristön päästöjä. Hankekortteja lisätään palveluun koko ajan.Hankkeiden tilannehuone (kirailmasto.fi)
Kiinteistö- ja rakentamisalan päästöjä on mahdollista leikata tehokkaasti ja samalla luoda uutta, kansainvälisestikin kiinnostavaa liiketoimintaa. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta on haettavissa vielä noin 12 miljoonaa euroa tukea rakennetun ympäristön vihreää siirtymää edistäville tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille.
NordenBladet — Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat yksi keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön 1. helmikuuta julkaisema opas linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja luoda yrityksille mahdollisuus kotimaisiin ilmastotekoihin.Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat selvittäneet hankkeessaan vapaaehtoisten päästökompensaatioiden pelisääntöjä. Yritysten ilmastoväittämiin, esimerkiksi lupauksiin tuotteiden tai palveluiden hiilineutraaliudesta, on liittynyt paljon epäselvyyttä ja epäilyjä ”viherpesusta”.Hyvien käytäntöjen mukaisesti kaikkien toimijoiden tulisi ensisijaisesti vähentää omia päästöjään ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Omia ilmastotoimia voi täydentää tukemalla muiden tahojen sellaisia vapaaehtoisia ilmastotekoja, jotka eivät muuten toteutuisi.Uuden oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja tuoda työkaluja sekä yrityksille että kuluttajille. Oppaaseen on koottu hiilimarkkinoiden kansainvälisiä hyviä käytäntöjä, joiden käyttöönottoon kannustetaan Suomessa.”Kuluttajien on tärkeää pystyä luottamaan siihen, että vihreäksi markkinoidut tuotteet ovat todella sitä. Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden opas antaa pelisääntöjä ja ehkäisee viherpesua aiheen ympärillä. Suomessa on valtava määrä tulevaisuuteen katsovia vastuullisia yrityksiä ja aiheesta kiinnostuneita kuluttajia, ja uskon että oppaalla tulee olemaan iso menekki”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Hyvien käytäntöjen mukaan uskottavien ilmastoväittämien tulee perustua ilmastoyksiköihin, jotka täyttävät kansainvälisesti vakiintuneet minimikriteerit. Ilmastoyksiköllä tarkoitetaan yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaavaa sertifioitua hillintätulosta. Hillintätulos voi olla sekä kasvihuonekaasujen vähennys tai hiilenpoistojen lisäys.Yksi keskeinen minimikriteeri ilmastoväittämän todistamiseen käytetyille yksiköille on muun muassa lisäisyys, eli yksikön tuottavaa hanketta ei olisi tapahtunut joka tapauksessa esimerkiksi lainsäädännön vaatimuksesta tai taloudellisesti kannattavasti. On myös tärkeää, että yksiköiden tuottaman ilmastohyödyn tulee olla aitoa ja selkeästi pysyvää sekä todennettavissa. Lisäksi kaksoislaskentaa tulee välttää, eli samaa ilmastoyksikköä ei tulisi käyttää useaan otteeseen tai useaan eri tavoitteeseen.Yritykset voivat välttää kaksoislaskennan valtion kanssa helposti tekemällä markkinoinnissaan ns. ilmastotukiväittämiä, jolloin on käytetyt yksiköt auttavat myös Suomea kohti hiilineutraalisuustavoitetta.”Pelisääntöjen avulla voidaan edistää kotimaisen markkinan kasvua, kun yritysten ja kuluttajien luottamus ja markkinan uskottavuus paranee. On hyvä, että yritysten Suomessa tekemät ilmastoteot vievät koko Suomea kohti meidän ilmastotavoitteitamme”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.Ministerit muistuttavat, että myös sellaiset vapaaehtoiset ilmastoteot, jotka eivät täytä kaikkia minimikriteerejä, voivat tuottaa tärkeitä ilmasto- ja muita hyötyjä, ja niiden tukeminen on tärkeää ja kannustettavaa. Niitä ei kuitenkaan tulisi käyttää päästöjen kompensointiin ja hiilineutraalisuusväittämiin.Kehitteillä EU:n laajuinen hiilenpoistojen sertifiointikehysNyt julkaistu opas perustuu kansainvälisiin hyviin käytäntöihin, jotka ovat kehittyneet ja vakiintuneet yli 20 vuoden kuluessa. Kansainvälisten käytäntöjen lisäksi opas kuvaa ilmastoyksiköihin ja -väittämiin vaikuttavan EU-sääntelyn.Lukuisat sertifiointiohjelmat arvioivat minimikriteerien täyttymistä ja myöntävät ilmastoyksiköitä rekistereissä. EU:n laajuinen hiilenpoistojen sertifiointikehys on parhaillaan kehitteillä.Hiilenpoistojen sertifioinnin lisäksi EU:ssa on lähivuosina tulossa uutta sääntelyä ja tiukentuvia vaatimuksia esimerkiksi ympäristöväittämien perusteluille, yritysten kestävyysraportoinnille sekä yritysvastuulle.”Vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevat alan käytännöt, toiminnan oikeudelliset puitteet ja viranomaisten tulkinnat muokkautuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Opastakin onkin tarpeen päivittää sääntelyn ja hyvien käytäntöjen kehittyessä”, sanoo erityisasiantuntija Ville Laasonen ympäristöministeriöstä.Valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa tullaan selvittämään, miten kansallista lainsäädäntöä, ohjeistuksia ja hiilidioksidipäästöjen raportointia tulisi päivittää pidemmällä aikavälillä. Hankkeessa selvitetään kansainvälisten sääntelykehikon muutoksien vaikutuksia kansallisiin päästövähennyksiin, kuluttajansuojaan ja yritysten toimintaedellytyksiin. Hanke alkaa maaliskuussa ja sen on määrä kestää 1,5 vuotta.
Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat yksi keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön 1. helmikuuta julkaisema opas linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja luoda yrityksille mahdollisuus kotimaisiin ilmastotekoihin.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla säädettäisiin sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä tuesta. Tuki vähentäisi asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi. Lausua voi 13.2.2023 saakka Lausuntopalvelussa.Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa esitetään avustusta asunto-osakeyhtiöille, joiden lämmitys perustuu sähköön ja joiden lämmitykseen käytettävän sähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö. Tavoitteena on tukea kertaluonteisesti asuntoyhteisöjä lämmityssähkön maksamisessa. Avustusta voitaisiin myöntää myös valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla säädettäisiin sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä tuesta. Tuki vähentäisi asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi. Lausua voi 13.2.2023 saakka Lausuntopalvelussa.
NordenBladet — Somalian ensimmäinen ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija Mohamed Almakhzoumi vierailee Suomessa 31.1-3.2.2023. Almakhzoumin kutsui Suomeen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Vierailun tarkoituksena on tukea uutta ministeriötä työn aloittamisessa.Ympäristöministeriö ja ulkoministeriöSomalian ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija Mohamed Almakhzoumi tapaa Suomessa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon. Almakhzoumille esitellään neljän päivän vierailun aikana Suomen ilmastotyötä, mm. metsien roolia ilmastopolitiikassa, uutta ilmastolakia ja sen valmistelua sekä ympäristönäkökohtien valtavirtaistamista eri politiikkalohkoille. Ministeri ja muu Somalian ympäristöministeriön delegaatio vierailevat mm. Haltian luontokeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa, Ilmatieteen laitoksella ja Eduskunnassa sekä tapaavat Nuorten Agenda 2030 –ryhmää, Metsähallitusta ja Finnfundin edustajia.Ministerit Ohisalo ja Almakhzoumi keskustelevat muun muassa Suomen ja Somalian yhteistyön tiivistämisestä ilmastopolitiikassa. Kuivuus ja ruokakriisi runtelevat Somaliaa pahasti, ja koko Afrikan sarvi on erittäin haavoittuvainen ilmastonmuutoksen seurauksille. Kuivuus kattaa 80 prosenttia Somaliasta ja YK:n mukaan jopa 90 prosenttia maasta saattaa muuttua asumiskelvottomaksi vuoteen 2030 mennessä ilmastonmuutoksen vuoksi.”Somalia maksaa kohtuutonta hintaa ilmastokriisin seurauksista, joihin se on itse syytön. Somalialla ja Suomella on pitkä yhteinen historia, ja pidän tärkeänä, että tuemme heitä ilmastokestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hallintonsa vahvistamisessa. Uuden ympäristöministeriön ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävän perustaminen ovat tässä tärkeitä askelia”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Somalia on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa 1980-luvulta lähtien. Suomen kahdenvälinen yhteistyö Somaliassa painottuu vuosina 2021-2024 valtionrakennukseen sekä naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Suomen tuki Somalialle vuosina 2021-2024 on 54 miljoonaa euroa.Almakhzoumi tapaa Suomessa lisäksi ulkoministeri Pekka Haaviston.LisätietojaJuulia Suuronen asiantuntija ympäristöministeriö p. 0295 250 212 [email protected]Ministeri Almakhzoumin haastattelupyynnöt:Riikka Lamminmäki viestintäpäällikkö ympäristöministeriö p. 0295 250 343 [email protected]
Somalian ensimmäinen ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija Mohamed Almakhzoumi vierailee Suomessa 31.1-3.2.2023. Almakhzoumin kutsui Suomeen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Vierailun tarkoituksena on tukea uutta ministeriötä työn aloittamisessa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt pitää vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksut vuoden 2022 tasolla. Vuosimaksuihin ei vuonna 2023 tehdä kuluttajahintaindeksin mukaista tarkistusta. Päätöksellä hillitään vuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita nykyisessä tilanteessa, jossa myös kiinteistön hoitokustannukset ja asukkaiden elinkustannukset nousevat voimakkaasti.Vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamista, hankintaa tai perusparantamista varten otettujen aravalainojen vuosimaksujen suuruus riippuu kuluttajahintaindeksin muutoksesta edellisen vuoden heinäkuussa. Viime vuosina kuluttajaindeksin vaihtelu on ollut maltillista: vuosien 2015–2021 heinäkuussa kuluttajahintaindeksin muutos oli -0,2 ja 1,9 prosentin välillä. Vuoden 2022 heinäkuussa kuluttajahintaindeksin muutos oli 7,8 prosenttia. Ilman nyt tehtyä päätöstä vuosimaksujen tarkistukset olisivat 1.3.2023 alkaen 7,8 prosenttia ja perusparannuslainoissa 9,3 prosenttia.”Helpotamme asumisen kustannuksia. Aravalainoilla on tärkeä rooli kohtuuhintaisessa asumisessa. Elämisen kustannukset ovat tänä talvena nousseet kivuliaan korkealle, ja tämä näkyy myös aravalainojen vuosimaksuja määrittävässä kuluttajanhintaindeksissä. Päätimme jättää tekemättä aravalainojen vuosimaksujen indeksitarkastuksen, jotta isolta korotukselta vältytään, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo selostaa.”Aravalainojen vuosimaksu jätetään tarkistamatta kaikilta lainansaajayhteisöiltä, joilla on aravalainoja. Valtion asuntorahastosta on aravalain nojalla myönnetty lainoja vuosina 1994−2007. Vuokra-aravalainan ja asumisoikeustalon aravalainan saajat ovat kuntia ja muita julkisyhteisöjä sekä yleishyödyllisiä yhteisöjä tai niiden omistuksessa olevia tytäryhtiöitä. Lainakanta oli syyskuun lopussa 2022 noin 2,4 miljardia euroa ja lainansaajia yhteensä 680. Lainoista noin kolme neljäsosaa kohdistuu vuokrataloihin ja neljäsosa asumisoikeustaloihin.Lainakannasta pääosa on vuosimaksulainoja, joista takaisin maksettavan määrän Valtiokonttori tarkistaa aina maaliskuun alussa. Lainoista johtuvat menot vaikuttavat asukkailta perittäviin omakustannusvuokriin ja -käyttövastikkeisiin.Vuoden 2023 vuokrat ja käyttövastikkeet on useimmissa taloyhteisöissä jo vahvistettu. Kevennys vuosimaksuun helpottaa kuitenkin tulevia korotuspaineita ja lähivuosien talouden suunnittelua. Yleinen kustannustason nousu voi silti lisätä tarvetta talouden tervehdyttämistoimiin monissa yhteisöissä.Arava-asetuksen väliaikainen muutos koskee pykälää 35 ja on voimassa 1.3.2023–29.2.2024.Tiedote lausuntokierroksesta 15.11.2023LisätietojaMatleena Haapala lainsäädäntöneuvos 0295 250 332 [email protected]Heikki Sairanen erityisavustaja 050 456 4662 [email protected]Jari Häkkinen Luottopäällikkö, rahoitus Valtiokonttori 0295 50 2080 [email protected]
Valtioneuvosto on päättänyt pitää vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksut vuoden 2022 tasolla. Vuosimaksuihin ei vuonna 2023 tehdä kuluttajahintaindeksin mukaista tarkistusta. Päätöksellä hillitään vuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita nykyisessä tilanteessa, jossa myös kiinteistön hoitokustannukset ja asukkaiden elinkustannukset nousevat voimakkaasti.
