NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 38,3 hehtaarin suuruiset alueet Paljakanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 50,64 hehtaarin suuruiset alueet Iso-Hölön Natura 2000 -alueelta.Paljajanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä aapasuot, keidassuot, puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät. Lunastettavilla alueilla esiintyy muun muassa lyhytkortisia rahkaisia nevoja, rämettä, kuivahkoa kangasta, suursaranevaa ja tupasvillarämettä. Lisäksi osa lunastettavista alueista sijaitsee soidensuojeluohjelma-alueella Paljakanneva-Åkantmossen.Iso-Hölön 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä keidassuot ja puustoiset suot sekä Natura-luontotyyppiä kasvipeitteiset silikaattikalliot. Lunastettaviksi esitetyillä alueilla esiintyy muun muassa sararämettä, sara- ja rimpinevaa sekä rahka- ja isovarpurämettä.Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja ennen lunastukseen ryhtymistä on pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa luonnonsuojelulain edellytysten mukaisesti. Alueiden rauhoittaminen yksityisinä suojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole onnistunut. Siksi suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.
Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 38,3 hehtaarin suuruiset alueet Paljakanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 50,64 hehtaarin suuruiset alueet Iso-Hölön Natura 2000 -alueelta.
NordenBladet — Ympäristöministeriön teettämä, tänään julkaistu selvitys tarkastelee esteettömyyden toteutumista uusien opiskelija-asuntojen wc- ja pesutiloissa. Selvityksen taustalla on vuonna 2018 voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä ja sen opiskelija- ja nuorisoasuntojen wc- ja pesutilojen mitoitusta koskeva poikkeus.Suurin osa opiskelija-asunnoista on vapautettu wc- ja pesutilaa koskevasta vapaan tilan vaatimuksesta. Kuitenkin vähintään 5 %:ssa asunnoista wc- ja pesutiloilta edellytetään tavanomaista väljempää mitoitusta. Ympäristöministeriö seuraa poikkeamisen soveltamista ja nyt tehdyllä selvityksellä haluttiin tarkastella, kuinka poikkeusta on toteutettu uusissa opiskelija-asunnoissa.Esteettömyyden toteutumista wc- ja pesutiloissa ja ratkaisujen vaikutusta tilankäyttöön tarkasteltiin suunnitelmapiirustusten avulla viidessätoista eri puolelle Suomea sijoittuvassa kohteessa.Puutteita wc- ja pesutilojen mitoituksissaSelvityksen perusteella poikkeuksen ei nähdä tuoneen sellaisia hyötyjä, joita sillä on tavoiteltu. Esteettömien wc- ja pesutilojen mitoituksessa havaittiin puutteita, jolloin vaatimus tavanomaista väljemmästä mitoituksesta ei ole parantanut tiloja. Myöskään wc- ja pesutiloista säästyneen tilan siirtyminen asuinhuoneeseen ei ole tuonut merkittävää toiminnallista parannusta. Myös tulkinnat asetuksen vaatimuksista vaihtelivat. Kustannusvaikutuksia selvitettiin märkätilan ja kuivan tilan hintaeron perusteella. Arvioidut taloudelliset hyödyt ovat selvityksen mukaan jääneet vähäisiksi. Selvitystä varten haastateltiin alan toimijoita, kuten kohteiden suunnittelijoita, rakennuttajia ja rakennusvalvonnan edustajia. Toimijat suhtautuvat asetuksen poikkeukseen yleisesti positiivisesti. Suunnittelijat kertovat sen tuoneen vapautta wc- ja pesutilojen suunnitteluun. Opiskelija-asuntoja rakennuttavat tahot puolestaan katsovat, että ne pystyvät edelleen tarjoamaan esteettömiä asuntoja niitä tarvitseville. Jotta esteettömyys toteutuisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin, tarvitaan sen tueksi kohdennettua koulutusta, ohjeita ja yhtenäisiä tulkintoja, raportissa ehdotetaan.Selvitys: Esteettömyyden toteutuminen uusien opiskelija-asuntojen wc- ja pesutiloissaUtredning: Genomförande av tillgänglighet i nya studentbostäders toalett- och tvättrumKatso myös: Esteetön rakennus ja ympäristö -opas LisätietojaNiina Kilpelä yliarkkitehti p. 0295250019 [email protected]
Ympäristöministeriön teettämä, tänään julkaistu selvitys tarkastelee esteettömyyden toteutumista uusien opiskelija-asuntojen wc- ja pesutiloissa. Selvityksen taustalla on vuonna 2018 voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä ja sen opiskelija- ja nuorisoasuntojen wc- ja pesutilojen mitoitusta koskeva poikkeus.
NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 6. kesäkuuta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, joiden valmistelu on loppusuoralla. Suunnitelmat on valmisteltu rinnakkain keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa.”Eduskunta hyväksyi toukokuussa uuden ilmastolain, jossa hiilineutraalius 2035 kirjattiin lakiin. Konkreettiset keinot tämän tavoitteen toteuttamiseksi linjataan nyt loppusuoralla olevassa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa sekä viime viikolla hyväksytyssä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Nämä kolme suunnitelmaa yhdessä kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi”, sanoo ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategian luonnos oli lausunnoilla 14.4.-18.5.2022. Lausuntopalautteen ja ministerityöryhmän linjausten pohjalta viimeistelty strategia pyritään toimittamaan eduskunnalle kesäkuussa.Strategiassa linjataan erityisesti päästökauppasektorin eli suuren teollisuuden ja energiantuotannon toimista hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035. Tavoitteisiin pyritään mahdollisimman kustannustehokkaalla, vaikuttavalla ja kestävällä tavalla. Strategiatyötä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.Myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa viimeistellään parhaillaan lausuntokierroksella saatujen lausuntojen pohjalta. Ensimmäistä kertaa laadittava koko maankäyttösektorin kattava ilmastosuunnitelma kokoaa yhteen vaikuttavat ja kustannustehokkaat keinot, joiden avulla maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön päästöjä voidaan vähentää ja hiilinieluja ja -varastoja vahvistaa. Suunnitelma edistää osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä ja se on tarkoitus antaa valtioneuvoston selontekona eduskunnalle kesällä.”Ennakkotiedot maankäyttösektorin muuttumisesta nielusta päästölähteeksi ovat hyvin huolestuttavia. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä päätti järjestää aiheesta kesäkuussa ylimääräisen kokouksen, jossa kuullaan muun muassa Luonnonvarakeskusta ja Ilmastopaneelia”, kertoo ministeri Kari.Ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on valmisteltu koordinoidusti taakanjakosektoria koskevan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa. LisätietojaRiikka Yliluoma Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 050 414 1682 [email protected]Ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän tehtävänä on ohjata hallitusohjelman toteuttamista hiilineutraalisuustavoitteen edistämisen, hiilinielujen vahvistamisen sekä ilmasto- ja energiapolitiikan päätöksenteon osalta sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky huomioiden.
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 6. kesäkuuta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, joiden valmistelu on loppusuoralla. Suunnitelmat on valmisteltu rinnakkain keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa.
NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen mukaiset neuvottelut käydään Saksan Bonnissa 6.–16.6.2022. Virkamieskokouksessa valmistellaan marraskuussa 2022 Egyptin Sharm el-Sheikhissä pidettävää ilmastokokousta eli COP27-kokousta.Glasgow’n ilmastokokouksessa marraskuussa 2021 saatiin valmiiksi Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirja ja myös vahvistettiin sitoutus lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen.”Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä viimeisetkin saatiin viime vuonna lopulta sovittua. Lisäksi Glasgow’ssa sovittiin, että kaikki osapuolet tarkastelevat ja tarvittaessa ajantasaistavat vuosittain päästövähennystavoitteitaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden valossa. Nyt keskitymme ilmastoneuvotteluissa toimeenpanoon ja etenkin sen varmistamiseen, että 1,5 asteen tavoite pysyy saavutettavissa”, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä sanoo.Bonnin kokouksen agendalla on laajalti asioita liittyen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, vahinkoihin ja menetyksiin sekä kehittyville maille suunnattuun ilmastorahoitukseen ja muihin tukitoimiin. Kokouksessa hiotaan myös Parisiin sopimuksen sääntöjen teknisiä yksityiskohtia, jotka koskevat maiden raportointia ja markkinamekanismin toimintaa. Kansainväliset markkinamekanismit mahdollistavat sen, että Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet maat voivat tehdä ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella.Lisäksi Bonnissa käynnistyy ensimmäinen Pariisin sopimuksen viisivuotistarkastelu (Global Stocktake), jossa kootaan tilannekatsaus siitä miten Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Tarkastelu on kaksivuotinen, ja siitä tehdään poliittiset johtopäätökset ilmastokokouksessa syksyllä 2023. YK:n ilmastosopimuksen 27. osapuolikokous järjestetään Egyptin Sharm el-Sheikhissä 7.-18.11.2022. Pariisin sopimuksen tavoitteena on lämpötilan nousun pitäminen selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan, ja pyrkimys toimiin joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen.LisätietojaMarjo Nummelin Ympäristöneuvos, pääneuvottelija +358 295 250 227 [email protected]Outi Honkatukia Yksikönpäällikkö +358 50 341 1758 [email protected]
YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen mukaiset neuvottelut käydään Saksan Bonnissa 6.–16.6.2022. Virkamieskokouksessa valmistellaan marraskuussa 2022 Egyptin Sharm el-Sheikhissä pidettävää ilmastokokousta eli COP27-kokousta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö järjestää 6. kesäkuuta [email protected], jossa juhlistetaan YK:n ympäristöohjelman (UNEP) 50-vuotista taivalta ja pohditaan suuntaviivoja sen tulevaisuudelle. Seminaari kokoaa yhteen ympäristömaailman arvovaltaisia vaikuttajia YK:n ympäristöohjelman pääjohtajan Inger Andersenin vierailun kunniaksi. Suomessa vierailee samana päivänä myös Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton pääjohtaja Bruno Oberle.[email protected] edeltää Tukholmassa 2.–3.6.2022 järjestettävä YK:n korkean tason kokous Tukholma+50 sekä sunnuntaina 5.6. juhlistettava Maailman ympäristöpäivä. [email protected] toimii jatkumona YK:n ympäristöohjelman 50-vuotisjuhlavuodelle sekä Suomen näkyvälle roolille kestävän kehityksen edistäjänä kansainvälisessä yhteisössä.YK:n ympäristöohjelma on ollut luomassa 50-vuotisen toimintakautensa aikana useita kansainvälisiä ympäristösopimuksia, joista yksi menestyksekkäimmistä on ollut otsonikadon torjunta Montrealin pöytäkirjan mukaisesti. Lisäksi UNEP on tuottanut tieteellistä tietoa ympäristön tilasta, kasvattanut tietoisuutta ympäristöongelmista sekä auttanut kansallisen ympäristölainsäädännön rakentamisessa.”Suomi on ollut YK:n ympäristöohjelman yhteistyökumppani ja ystävä alusta alkaen. Tavoitteemme on aina ollut vahvistaa UNEPia ja kansainvälistä ympäristöhallintoa. On tärkeää, että Suomi on päässyt vaikuttamaan esimerkiksi YK:n korkeimman ympäristöelimen – YK:n ympäristökokouksen (UNEA) – perustamiseen sekä edistämään luonnon monimuotoisuuteen, kemikaaleihin ja jätteisiin liittyvää kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi olemme pitäneet esillä ympäristöturvallisuuden ja konfliktinhallinnan teemoja”, korostaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Seminaari nostaa esiin YK:n ympäristöohjelman saavutuksia ja tulevaisuuden kehityssuuntiaSeminaarin kunniavieraana on YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtaja Inger Andersen. Andersenilla on yli 30 vuoden mittainen, merkittävä ura kansainvälisessä kehitystaloustieteessä, ympäristökestävyydessä sekä strategisessa toiminnassa. Hänen työnsä teemat ovat liittyneet esimerkiksi maatalouteen, ympäristöjohtamiseen, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ilmastonmuutokseen. Seminaarissa Andersenin puheenvuoro käsittelee UNEPin toiminnan kehitystä ja tulevaisuutta.Seminaarissa puhuu myös Suomessa vierailulla oleva, Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) pääjohtaja Bruno Oberle. Pääjohtaja Oberle kertoo seminaarissa lajien ja elinympäristöjen uhanalaisuusarvioinneista sekä luontopohjaisista ratkaisuista, jotka ovat Kansainväliselle luonnonsuojeluliitolle tärkeä työkalu luontokadon ja ilmastokriisin vastaisessa taistelussa.Pääjohtajavieraiden lisäksi seminaarissa kuullaan puheenvuorot ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karilta sekä ulkoministeri Pekka Haavistolta. Nuorisodelegaatti Alli Pylkkö nostaa keskusteluun nuorten ajatuksia UNEPin toiminnan kehittämiseksi. Seminaarin päättää korkean tason paneelikeskustelu UNEPin tiedepoliittisesta roolista.LisätiedotUNEP: Marjaana Kokkonen neuvotteleva virkamies +358 295 250 025 [email protected]IUCN: Marina von Weissenberg ympäristöneuvos +358 295 250 321 [email protected]
Ympäristöministeriö järjestää 6. kesäkuuta UNEP@50-seminaarin, jossa juhlistetaan YK:n ympäristöohjelman (UNEP) 50-vuotista taivalta ja pohditaan suuntaviivoja sen tulevaisuudelle. Seminaari kokoaa yhteen ympäristömaailman arvovaltaisia vaikuttajia YK:n ympäristöohjelman pääjohtajan Inger Andersenin vierailun kunniaksi. Suomessa vierailee samana päivänä myös Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton pääjohtaja Bruno Oberle.
NordenBladet — Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan on koottu toimet, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto on hyväksynyt ja antanut eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta 2. kesäkuuta 2022.”Fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on nyt kiireellisempää kuin koskaan – niin ilmasto- kuin turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Samalla on varmistettava, että muutos on reilu. Tehokas ja samalla oikeudenmukainen ilmastotyö onkin nyt valmistuneen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman punainen lanka. Suunnitelma sisältää useita tukia niin kotitalouksille kuin kunnille, jotta irtautuminen fossiilisista polttoaineista olisi mahdollisimman reilu”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Reilua siirtymää vahvistavia suunnitelman toimia ovat muun muassa avustukset öljylämmityksestä luopumiseen, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamistuet.Suomen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 edellisvuoden tasolla. Pitemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet.”Hyvä uutinen on se, että viime vuonna taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja jätesektorin päästöt laskivat. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan olemme koonneet toimet, joilla taakanjakosektorin päästöjen vähentäminen jatkuu ja pysymme polulla kohti hiilineutraalia Suomea”, ministeri Kari toteaa.”Viime viikolla kuulimme vakavia uutisia siitä, että vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, ja sen viimeistelyssä hallituksen on löydettävä keinot suunnan kääntämiseen”, ministeri Kari jatkaa.Keskipitkän aikavälin suunnitelman linjauksilla Suomella on edellytyksiä saavuttaa Euroopan komission ehdottaman päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 taakanjakosektorilla eli maataloudessa, liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa. Päästöt vähenevät suunnitelman toimilla yhteensä arviolta 5,7 megatonnia vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykyiseen päästökehitykseen.Liikenteen, maatalouden ja lämmityksen päästöt alasLiikenteen päästöjä vähennetään fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti. Tukien ja kannusteiden avulla vauhditetaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähköön ja biopolttoaineisiin, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. Lisäksi nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite aiemmin päätetystä 30 prosentista 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja toteutetaan biokaasuohjelman toimet biokaasun tuotannon kasvattamiseksi.Maatalouden päästövähennystoimia tuetaan ja vahvistetaan. Maatalouden toimiin kuuluu esimerkiksi turvemaiden päästöjen hillitseminen, kivennäismaiden hiilensidonnan lisääminen, täsmäviljely, ilmastoystävälliset ruokavalinnat ja lypsylehmien metaanituotannon vähentäminen. Erillislämmityksen aiheuttamia päästöjä vähennetään etenkin luopumalla öljy- ja kaasulämmityksestä ja siirtymällä vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Siirtymää tuetaan investointiavustuksilla ja kotitalousvähennyksellä. Lisäksi on tarkoitus nostaa uusiutuvien lämmityspolttoaineiden jakeluvelvoitetta vuoteen 2030, mikä sekin vähentää tehokkaasti päästöjä.Huomio kuntiin ja julkisiin hankintoihinKuntien ilmastotyötä vahvistetaan. Parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kunnat yksin tai yhdessä tekemään ilmastosuunnitelmat. Kuntien velvoitteisiin liittyvä ilmastolain muutos on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022.Myös julkisilla hankinnoilla on tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä. Suunnitelman mukaan laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös kotimaisista ja vähähiilisistä hankinnoista. Päätöksessä asetetaan julkisille hankinnoille päästövähennystavoite, jonka toteutumista seurataan. Lähes 80 prosenttia julkisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista ja noin 20 prosenttia valtion hankinnoista.Mitä tapahtuu seuraavaksi?Eduskunta ottaa kantaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Suunnitelman toimeenpano alkaa välittömästi. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmisteltiin rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kanssa. Yhdessä kolme suunnitelmaa kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi. Suunnitelma on jatkoa Suomen ensimmäiselle keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmalle vuodelta 2017.LisätietojaMilja Henttonen Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt) 050 599 3094 [email protected]Riikka Yliluoma Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 029 525 0091 [email protected]Magnus Cederlöf Ympäristöneuvos 0295 250 060 [email protected]
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan on koottu toimet, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto on hyväksynyt ja antanut eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta 2. kesäkuuta 2022.
NordenBladet — Ympäristöministeriön valmistelemilla lakimuutoksilla parannetaan pitkiä korkotukilainoja koskevaa mallia, jolla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.Kohtuuhintaisen asumisen tarve on jatkuvassa kasvussa, sillä etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla asumisen hinta aiheuttaa ongelmia varsinkin pienituloisille ja erityisryhmille. Pitkien korkotukilainojen avulla rakennettujen asuntojen asukkaat valitaan sosiaalisin perustein, ja niitä myönnetään myös erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentamiseen.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti pitkää korkotukimallia halutaankin nyt kehittää aiempaa kannustavammaksi ja läpinäkyvämmäksi. Lausuntokierrokselle lähtevien lakiluonnosten valmistelun apuna on käytetty palautetta ja kommentteja, joita kerättiin aiemmalla lausuntokierroksella vuodenvaihteessa 2021-2022.Parannuksia tuen määrään ja valvontaanEsitysluonnoksessa pitkän korkotukimallin tuen määrää ehdotetaan lisättäväksi niin, että lainojen perusomavastuukorko laskee pysyvästi 1,7 prosenttiin. Myös perusparantamislainojen tukea lisättäisiin; näin hillittäisiin paineita omakustannusvuokrien korotuksiin ja parannettaisiin asukkaiden asemaa.Lisäksi tuleviin peruskorjauksiin varautuminen sallittaisiin omakustannusvuokrissa. Kohtuullisen varautumisen sallimisella voitaisiin edistää hyvää kiinteistönpitoa ja parantaa yhteisöjen mahdollisuuksia toteuttaa perusparannuksia. Kohtuullinen varautuminen sallittaisiin myös korkotukikohteissa, jotka on lainoitettu 30.6.2018−1.9.2023 välisenä aikana, jolloin korjauksiin varautuminen vuokrissa oli kielletty.Lakiluonnoksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle ja Valtiokonttorille lisättäisiin mahdollisuus asettaa uhkasakkoja vuokrataloyhteisöjen valvonnan tehostamiseksi. Mahdollisuudella asettaa uhkasakkoja parannettaisiin ARA:n ja Valtiokonttorin edellytyksiä valvoa ja puuttua tilanteisiin, joilla myönnettyjä tukia on käytetty väärin.Muutoksia asukasvalinnan säännöksiinOsana pitkän korkotukimallin kehittämistä myös valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskeviin säännöksiin ehdotetaan muutoksia. Ne päivitettäisiin vastaamaan perustuslakivaliokunnan tulkintaa, jossa valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä, jota suoritettaessa on noudatettava hallinnon yleislakeja.Korkotukilaissa säädettäisiin myös asukasvalintaa suorittavien henkilöjen virkavastuusta ja vuokrataloyhteisön vahingonkorvausvastuusta.Sote-uudistus siirtää tehtäviä hyvinvointialueilleSote-uudistuksen myötä osa valtion tukemien erityisryhmäkohteiden tehtävistä halutaan siirtää kunnilta hyvinvointialueille silloin, kun ne vastaavat asumispalvelujen järjestämisestä. Hyvinvointialueille siirtyisi korkotuki- tai aravalainoitettujen asuntojen asukasvalinnan valvonta silloin, kun asunnot on tarkoitettu erityisryhmille, joiden asumispalveluiden järjestäminen olisi hyvinvointialueen tehtävänä.Hallitusohjelman mukaan korkotukilain uudistamisessa on otettava huomioon myös asumisen palvelullistuminen. Pitkän korkotuen kehittämisen suuntaviivojen lausuntokierroksella suurin osa lausunnonantajista katsoikin, että asumiseen liittyvien palvelujen perusmaksut pitäisi voida sisällyttää omakustannusvuokraan. Lakiluonnoksessa kohtuullisten perusmaksujen sisällyttäminen vuokraan toteutettaisiin ARA:n vuokranmääritysohjetta muuttamalla.Ympäristöministeriö pyytää kommentteja luonnoksesta hallituksen esitykseksi 31.7.2022 mennessä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2022. Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.9.2023.Lausuntopalvelu.fi: Luonnos hallituksen esitykseksi pitkän korkotukimallin kehittämisestäLisätietojaLiisa Meritähti hallitussihteeri [email protected] 0295 250 376
Ympäristöministeriön valmistelemilla lakimuutoksilla parannetaan pitkiä korkotukilainoja koskevaa mallia, jolla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.
NordenBladet — Professori Sir Partha Dasguptan mukaan tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen siihen, miten ajattelemme, toimimme ja mittaamme menestystä. Dasgupta puhui keskiviikkona talousneuvoston järjestämässä talouspolitiikkakonferenssissa, jonka teemana oli ekologisesti kestävä talouspolitiikka 2020-luvulla. Keskustelujen pohjana oli laajaa kansainvälistä huomiota saanut ”Dasguptan raportti”, joka korostaa luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä. Konferenssissa pohdittiin, mitä raportin toimeenpano vaatii Suomelta.Dasguptan johdolla vuonna 2021 laadittu raportti korostaa tarvetta ympäristön ja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen; ihmiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista ja luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.”Luontopääoma on supistunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Väestön kasvun hillinnällä on merkittävä vaikutus luontopääoman riittävyyteen, mutta meidän on myös ryhdyttävä hinnoittelemaan luontopalveluja ylikysynnän hillitsemiseksi. Samalla tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen siihen, miten ajattelemme, toimimme ja mittaamme menestystä. Jotta taakanjako voi toteutua järkevällä tavalla, vaaditaan myös ylikansallisia rahoitusjärjestelmiä”, avasi Dasgupta raportin havaintoja.Talousneuvoston puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin muistutti avauspuheenvuorossaan, että ilmastopolitiikassa globaaliin kriisiin on jo havahduttu, ja nyt vastaavaa poliittista tahtotilaa vaaditaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.”On ensisijaisen tärkeää löytää keino yhdistää talouspoliittiset tavoitteet luonnon kestävyyteen. Vain siten voimme turvata maapallon ekologisen kantokyvyn ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin”, Marin puhui. Selvitys luonnon monimuotoisuuden talousulottuvuuksista käynnissäYmpäristöministeriö käynnisti maaliskuussa selvityksen, jossa selvitetään Suomen talouden ja luonnon monimuotoisuuden välisiä kytköksiä. Selvityksen on määrä valmistua tammikuussa 2023. Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari alleviivasi talouden ja luonnon vahvaa kytköstä.”Meidän tulee nähdä luontopääoma kansallisvarallisuutena kuten mikä tahansa muu omaisuus ja hoitaa sitä tulevia sukupolvia ajatellen. Mitä nopeammin toimimme luontokadon pysäyttämiseksi sitä vähemmän joudumme toimista maksamaan. Luontokadon torjunta – kuten ilmastonmuutos – on kytkettävä kaikkeen päätöksentekoon. Sen on ohjattava taloutta kohti vihreää siirtymää ja viime kädessä kaikkea ihmisen toimintaa.”Käynnissä olevan työn tavoitteena on selvittää muun muassa mitkä luontokadon ratkaisemiseen liittyvät kysymykset ovat Suomen talouden kannalta keskeisimpiä, ja millaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden tilalla on taloudelle. ”Suomelta vauraana ja kehittyneenä maana vaaditaan jämerää otetta luontokadon torjunnassa jo senkin vuoksi, että kulutuksemme jättää omaa osaamme suuremman jalanjäljen. Luontokatoa on torjuttava monikansallisella yhteistyöllä. Toisaalta paikallisilla toimilla voidaan saavuttaa paljon, ja siksi jokainen teko luontokadon torjumiseksi on tärkeä.”Työ monimuotoisuuteen liittyvien riskien määrittelemisessä vasta alkamassaValtiovarainministeri Annika Saarikko painotti puheenvuorossaan, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen taloudellisella ohjauksella on haastavaa, ja työ luonnon monimuotoisuuteen liittyvien riskien tunnistamisessa ja määrittelemisessä on vasta alkamassa.”Ilmastonmuutoksen hillinnässä keinoina on käytetty muun muassa päästöperusteisia veroja ja päästökauppaa. Luonnon monimuotoisuutta on kuitenkin vaikeaa ratkaista yhtä suoraviivaisella taloudellisella ohjauksella. Niinpä verojen ja maksujen ohella keinovalikoimaan tulee sisällyttää myös lainsäädäntö ja sitä kevyemmät toimet, kuten neuvonta ja vapaaehtoiset sitoumukset”, puhui Saarikko.Saarikko kertoi, että Suomen ja Indonesian johtamassa valtiovarainministereiden ilmastokoalitiossa pohditaan parhaillaan, kuinka biodiversiteetti- ja luontokatonäkökohdat kytketään mukaan ilmastokoalition työhön. ”Raportti luontoon liittyvistä riskeistä ja politiikkalinjausten suosituksista julkaistaan kesäkuussa. Se tähtää siihen, että me valtiovarainmisterit voisimme paremmin tunnistaa luontokadon taloudelliset vaikutukset ja riskit, ja ottaa ne huomioon talouspolitiikan suunnittelussa kokonaisvaltaisesti.”
Professori Sir Partha Dasguptan mukaan tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen siihen, miten ajattelemme, toimimme ja mittaamme menestystä. Dasgupta puhui keskiviikkona talousneuvoston järjestämässä talouspolitiikkakonferenssissa, jonka teemana oli ekologisesti kestävä talouspolitiikka 2020-luvulla. Keskustelujen pohjana oli laajaa kansainvälistä huomiota saanut ”Dasguptan raportti”, joka korostaa luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä. Konferenssissa pohdittiin, mitä raportin toimeenpano vaatii Suomelta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on perustanut maisemanhoitoalueen Utsjoen Tenonlaaksoon. Tenonlaakson maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen. Laajuudeltaan alue on 6208 hehtaaria ja se käsittää Tenon jokivarren kyliä ja maisemia.Ympäristöministeriö ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusYmpäristöministeriö on perustanut maisemanhoitoalueen Utsjoen Tenonlaaksoon. Tenonlaakson maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen. Maisemanhoitoalue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla.”Erityisen merkittävää on, että Tenonlaakso on maamme ensimmäinen saamelaisten kotiseutualueille perustettu maisemanhoitoalue. Ympäristöministeriö kiittää lämpimästi alueen valmisteluun osallistuneita tahoja ja asukkaita määrätietoisesta toiminnasta koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisten maisemien vaalimisessa. Tenonlaakson maisemanhoitoalue vahvistaa maamme maisemanhoitoalueiden verkostoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Karigasniemen kyläyhdistys ry. Perustamista on valmisteltu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa kiinteässä yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja eri sidosryhmien kesken. Utsjoen kunta on tukenut hanketta.Tavoitteena edistää luonto- ja maisema-arvojaTenonlaakson maisemanhoitoalueen tavoitteena on innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Alueen perustamispäätökseen sisältyy suosituksia maisemanhoidon käytännön toteuttamista varten. Päätöksen tukena on alueen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma, jossa tehdään selkoa alueen arvoista sekä maisemanhoidon toteuttamisen keinoista. Maisemanhoitoalue käsittää Tenon jokivarren kyliä ja maisemia noin 40 kilometrin matkalla Piesjoelta Nuvvukseen. Lännessä se rajautuu jokiuomaa pitkin kulkevaan Norjan vastaiseen valtakunnanrajaan ja idässä Paistunturin erämaan tunturiylänköön. Laajuudeltaan alue on 6208 hehtaaria. Siitä reilusti yli puolet on yksityisomistuksessa, kuuluen 638:lle maanomistajalle. Valtion maata on 2340 ha.Tenonlaakso on Suomen pisin laaksomuodostumaTenonlaakso on paikoitellen jopa 200–300 metriä syvä. Komean virran ja sitä ympäröivien tunturiselänteiden maisema on poikkeuksellisen näyttävä. Jokilaakson elinvoimainen kulttuurimaisema perustuu vanhaan ja uuteen asutukseen ja siihen liittyvään rakennuskantaan, peltoihin, kenttiin, kalastusalueisiin ja matkailuyrityksiin. Asutusvyöhykettä reunustavat jyrkät, tunturikoivujen peittämät rinteet sekä puuttomat ja kiviset, luonnontilaiset lakialueet. Vapaana virtaava Tenojoki on tarjonnut seudun asukkaille ympärivuotisen ravinnon ja hyvät kulkuyhteydet. Perinteiset elinkeinot ovat perustuneet kalastukseen, poronhoitoon, pienkarjan hoitoon ja metsästykseen. Kylämaisemiin vaikuttanut karjanhoito perustui alkujaan luonnonniittyjen hyödyntämiseen. Varsinainen maatalous tuli alueelle uudisasutuksen myötä 1700-luvulta lähtien. Nykyään poronhoito ja peltojen viljely rehuksi ovat kulttuurimaiseman säilyttäjinä merkittävässä asemassa. Lohen pyytäminen on tärkeä osa paikalliskulttuuria. Alueelle on kehittynyt omaleimainen jokisaamelainen kulttuuri. Rakennuskanta on vanhimmilta osiltaan peräisin 1800-luvulta. Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa erityisiä maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Maisemanhoitoalueet perustetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa. Aikaisemmin on ympäristöministeriön päätöksellä perustettu viisi valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporin Skärlandetiin, Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon, Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kyliin, Simoon sekä Sotkamon Naapurinvaaraan. Lisäksi ELY-keskusten päätöksellä on perustettu kaksi maakunnallista maisemanhoitoaluetta: Sallan Saijaan ja Suomussalmen vienalaiskyliin.LisätietojaTapio Heikkilä ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 0295 250 166 [email protected]Marjut Kokko ylitarkastaja Lapin ELY-keskus p. 0295 037 380 [email protected]Taina Pieski kunnanjohtaja Utsjoki p. 050 5351574 [email protected]
Ympäristöministeriö on perustanut maisemanhoitoalueen Utsjoen Tenonlaaksoon. Tenonlaakson maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen. Laajuudeltaan alue on 6208 hehtaaria ja se käsittää Tenon jokivarren kyliä ja maisemia.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat vastanneet Raisio Oyj:n sekä kalanviljely-yritysten vetoomukseen, jossa ehdotetaan hallinnolle toimenpiteitä kalatalouden ja kalarehutuotannon turvaamiseksi. Tilanne on Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurausta. Vastauksessa esitetään kolme toimenpidettä, joilla pyritään edistämään aiemmin Venäjän markkinoille tuotettujen elävien kirjolohen poikasten jatkokasvatusta kotimaassa.Raisio Oyj ja useat kalanviljely-yritykset esittivät 25.3.2022 vetoomuksen valtiovarainministeri Annika Saarikolle, (silloiselle) maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karille sekä työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Vetoomuksessa nostetaan esiin erityisesti tarve mahdollistaa Venäjän markkinoille tuotetun elävän poikasen jatkokasvattaminen kotimaassa.Kalanviljelytoiminta Suomessa vaatii ympäristöluvan, jossa määritetään rehunkäytön ja tuotannon enimmäismäärät. Ympäristönsuojelulaki ei tunnista mahdollisuutta ympäristölupien määräaikaiselle joustamiselle. Tämän vuoksi Venäjälle tuotettujen kalanpoikasten kasvattaminen kotimaassa vaatisi koko olemassa olevan lupakapasiteetin hyödyntämistä, nykyisten ympäristölupien muuttamista tai tilapäisten koetoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kalanpoikasten jatkokasvattamiseen ruokakalaksi sekä ympäristölupien muutosprosessiin liittyy toiminnanharjoittajille taloudellisia riskejä. Ministeriöt esittävät kolme toimenpidettä, joilla tuetaan jatkokasvattamiseen ryhtyviä yrityksiä sekä parannetaan ympäristölupien muuttamista koskevaa tietopohjaa: 1. Maa- ja metsätalousministeriö varaa tarvittavan tutkimusrahoituksen ja ohjaa vesiviljelyn innovaatio-ohjelmaa siten, että pienpoikasten jatkokasvattamiseen liittyvä mahdollinen koetoiminta vuonna 2022 on mahdollista toteuttaa nopeutetussa aikataulussa yritysten ja Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyössä.2. Maa- ja metsätalousministeriö varaa rahoitusta Luonnonvarakeskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle hankkeeseen, jossa selvitetään yhteistyössä ympäristölupien muuttamisesta kiinnostuneiden yritysten kanssa edellytyksiä nykyisten lupien kasvatusmäärien kasvattamiselle. Hankkeen avulla tuotetaan tietopohjaa ympäristölupaprosesseihin huomioiden vesien ja meren tilatavoitteet.3. Yritysten on mahdollista hakea ja saada Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston rahoitusta ympäristölupien muutosprosessiin sekä mahdollisten investointien toteuttamiseen. Lisäksi on tärkeää etsiä uusille kalanpoikasille uusia markkinoita. Ministeriöt myös huomioivat vastauksessaan, että hallitus on sitoutunut Kotimaisen kalan edistämisohjelman toimiin.Lisäksi on tärkeää etsiä uusille kalanpoikasille uusia markkinoita. Ministeriöt myös huomioivat vastauksessaan, että hallitus on sitoutunut Kotimaisen kalan edistämisohjelman toimiin. Ministeriöiden vastauksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat vastanneet Raisio Oyj:n sekä kalanviljely-yritysten vetoomukseen, jossa ehdotetaan hallinnolle toimenpiteitä kalatalouden ja kalarehutuotannon turvaamiseksi. Tilanne on Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurausta. Vastauksessa esitetään kolme toimenpidettä, joilla pyritään edistämään aiemmin Venäjän markkinoille tuotettujen elävien kirjolohen poikasten jatkokasvatusta kotimaassa.
