NordenBladet — Kansalaisista koostuvan Luontoraadin ja sidosryhmäkuulemisten palaute osoittaa, että luontokadon pysäyttäminen on kansalaisille tärkeää. Kansalaiset haluavat lisää ymmärrettävää tietoa luontokadosta ja mahdollisuuksista toimia sen estämiseksi sekä osallistua luontoa koskevaan päätöksentekoon. Kansalaiset ovat voineet osallistua valmisteilla olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian valmisteluun Luontoraadissa sekä ja useissa sidosryhmätilaisuuksissa.Sidosryhmätilaisuuksia järjestettiin tiedeyhteisölle, nuorille, yrityksille ja toimialajärjestöille, saamelaisille sekä kunnille ja alueille. Niihin osallistui noin 250 henkilöä keväällä 2022.Luontoraati punnitsi toimia luontokadon pysäyttämiseksiLuontoraatiin kuului 60 vapaaehtoista. Heidät valittiin satunnaisotoksella 5000 suomalaisen joukosta niin, että raati edusti mahdollisimman hyvin Suomen väestöä. Raati kokoontui kahteen etäkeskustelutilaisuuteen.Kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa viimeistelläänStrategia lähtee lausunnoille alkusyksystä. YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen viivästyminen elo-syyskuulta joulukuulle vaikuttaa strategian valmistumisaikatauluun. Strategian on määrä valmistua pian osapuolikokouksen jälkeen. Strategia ja siihen liittyvä toimintaohjelma valmistuu alkuvuodesta 2023.
Lisätietoja
Sameli Sivonen (ministerin haastattelupyynnöt)
Ministeri Ohisalon erityisavustaja
p. 050 4066855
[email protected]

Kansalaisista koostuvan Luontoraadin ja sidosryhmäkuulemisten palaute osoittaa, että luontokadon pysäyttäminen on kansalaisille tärkeää. Kansalaiset haluavat lisää ymmärrettävää tietoa luontokadosta ja mahdollisuuksista toimia sen estämiseksi sekä osallistua luontoa koskevaan päätöksentekoon. Kansalaiset ovat voineet osallistua valmisteilla olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian valmisteluun Luontoraadissa sekä ja useissa sidosryhmätilaisuuksissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on tänään julkaissut lainsäädäntöehdotuksen luonnon tilan parantamisen tavoitteista. Esitys huomioi luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyden.“Luontokadon pysäyttämisellä on kiire. Komission esitys ohjaa EU-maita tekemään entistä tehokkaammin toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Ehdotetut velvoitteet ovat vaativia, mutta tässä maailman ajassa tarvitsemme kunnianhimoista politiikkaa luonnon turvaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Euroopan komission lainsäädäntöaloitteessa on kyse laajamittaisesta elinympäristöjen ja lajiston tilan parantamisesta. Se käsittelee suurelta osin olemassa olevan yhteisölainsäädännön toimeenpanon tehostamista. Ehdotuksessa esimerkiksi asetetaan aikataulu luonto- ja lintudirektiivin lajien ja luontotyyppien tilan parantamiselle. Aloite velvoittaa ennallistamaan ja hoitamaan luonto- ja lintudirektiivien mukaisia luontotyyppejä, joiden ei arvioida olevan hyvässä tilassa, ja välttämään näiden luontotyyppien lisäheikennystä.Aloitteessa esitetään olemassa olevan lainsäädännön tehostamista, mutta myös luonnon tilaa koskevia tavoitteita laajemmin suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Tavoitteita ja toimia esitetään kaupunkien luonnolle, virtavesille, merille, pölyttäjien suojelulle, maatalousalueille ja talousmetsille. Aloitteessa on mukana myös maankäyttösektorin ilmastotoimien näkökulmasta merkittäviä tavoitteita.”Meillä Suomessa on paljon kokemusta elinympäristöjen ennallistamisesta ja hoidosta. Hyvä esimerkki on Helmi-ohjelma, jonka avulla esimerkiksi ennallistamme soita ja kunnostamme lintuvesiä, metsiä ja rantaluontoa. Ohjelma on ollut erittäin suosittu, mikä osoittaa, että suomalaisilla on paljon intoa ja tahtoa luonnon tilan parantamiseksi”, ministeri Ohisalo sanoo.”Suomessa on kokemusta luonnontilan parantamisesta monimuotoisuuden kannalta vaikuttavimmissa kohteissa. Meidän toiveemme on, että jäsenmaille jätetään riittävästi liikkumavaraa siihen, miten toimenpiteet kohdennetaan ja priorisoidaan. Näin voimme varmistaa, että taklaamme luontokatoa siellä, missä toimet auttavat kaikista parhaiten”, Ohisalo linjaa.Ehdotuksessa jäsenmaat vastaavat toimeenpanon kustannuksista. Ehdotus ei esitä uusia rahoituskanavia toimeenpanoon, mutta siinä todetaan, että EU:n rahastojen ja ohjelmien kautta voidaan rahoittaa elinympäristöjen tilaa parantavia toimenpiteitä.Luonnon tilan parantamisen tavoitteita koskeva lainsäädäntöehdotus on osa EU:n vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa. Edellisen, vuoteen 2020 ulottuvan biodiversiteettistrategian tavoitteita ei saavutettu jäsenmaiden vapaaehtoisin toimin. Komissio katsoo, että unionin tason oikeudellisesti sitovat tavoitteet ovat välttämättömiä luontokadon pysäyttämiseksi.Luonnon tilan parantamisen tavoitteita koskeva lainsäädäntö ​​​​​​​

Euroopan komissio on tänään julkaissut lainsäädäntöehdotuksen luonnon tilan parantamisen tavoitteista. Esitys huomioi luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyden.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n biodiversiteettistrategian kansallista toimeenpanoa varten asetettu ohjausryhmä ja työryhmä kokoontuivat tänään Säätytalolle keskustelemaan sitoumuksista suojelupinta-alaan ja suojelutason parantamiseen liittyen.Kansallisten toimien muodostaminen perustuu Suomessa laajalle yhteistyölle, sillä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla sektoreilla. Suomen tehokas ja sitouttava työskentelytapa on huomioitu Euroopan komissiossa, ja vastaavaa toimintamallia on suositeltu myös muille jäsenvaltioille.”On hienoa, että pystymme monitahoisen ja aktiivisen yhteistyön kautta etsimään yhteisiä keinoja luontokadon pysäyttämiseksi. Nyt olemme päässeet keskustelemaan toimenpiteistä, mutta vuodenvaihdetta kohden etenemme yhteenvetoon ja johtopäätöksiin”, toteaa ohjausryhmän puheenjohtaja Juhani Damski.Tällä hetkellä keskustelussa on biodiversiteettistrategian ensimmäinen sitoumus eli suojelualueverkoston laajentamiseen liittyvät toimenpiteet maa- ja vesialueilla. Lisäksi työssä tarkastellaan muita luonnon monimuotoisuutta turvaavia alueita kuin suojelualueita eli OECM-alueita (Other Effective Area-based Conservation Measures).”Kun saamme kansalliset toimenpiteet sovittua, on EU:n biodiversiteettistrategialla suuri merkitys Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Viimeaikaiset kyselyt ovat osoittaneet, että myös kansalaiset toivovat lisää suojelua ja luonnonsuojelutavoitteille löytyy laaja yhteiskunnallinen tuki”, huomauttaa ohjausryhmän varapuheenjohtaja Ilkka Herlin.Tavoitteena luontokadon pysäyttäminen 2030 mennessäEU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen ja kehityksen kääntäminen myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Strategiaan on listattu 17 avaintavoitetta, joihin jäsenmaat ovat sitoutuneet. Tavoitteista kolme kohdistuu suojelualueverkostoon, ja pyrkimyksenä on kasvattaa suojelupinta-alaa maa- sekä merialueilla. Neljätoista muuta tavoitetta liittyvät elinympäristöjen tilan parantamiseen. Suomen kansallisten sitoumusten valmistelua varten on asetettu hanke, johon kuuluu työryhmä sekä laajapohjainen ohjausryhmä.EU:n komissio odottaa jäsenmailta sitoumuksia biodiversiteettistrategian toimeenpanosta vuoden 2022 aikana. Jäsenmaat määrittelevät itse, millaisilla toimilla tavoitteet saavutetaan. Suomessa tärkeä periaate tavoitteiden saavuttamisessa on toimenpiteiden vapaaehtoisuus yksityisille maanomistajilleLisätiedotOlli Ojala
ympäristöneuvos
p. 0295 250 039
[email protected]

EU:n biodiversiteettistrategian kansallista toimeenpanoa varten asetettu ohjausryhmä ja työryhmä kokoontuivat tänään Säätytalolle keskustelemaan sitoumuksista suojelupinta-alaan ja suojelutason parantamiseen liittyen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan akustisen seurannan perusteella vain noin 500 yksilöä. Suomen vesillä pyöriäisiä havaitaan vuosittain muutamia yksilöitä. Suojelemisen tueksi ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät rauhoitetuista pyöriäisistä myös näköhavaintoja kansalaisilta.Miten pyöriäisen tunnistaa?Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, joka tulee näkyviin merestä pyöriäisen pintakäynnin aikana. Useimmiten pyöriäinen tekee veden pinnassa nopean pyörähdyksen, josta se on myös saanut suomenkielisen nimensä. Pyöriäisen hengitys ei näy pinnan yläpuolella suihkuna.Kerro havainnostasi kätevästi verkkolomakkeellaPyöriäishavainnosta kertominen onnistuu helpoiten ymparisto.fi-sivuston havainnointilomakkeen kautta. Eläimestä kannattaa liittää mukaan kuva tai video, jos sellaisen pystyy kuvaamaan. Niiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja havaintoja.
Verkkoihin takertunut, vahingoittumaton pyöriäinen tulee aina vapauttaa varovasti ja sivusaaliiksi jääneestä, kuolleesta pyöriäisestä tulee ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle.Ilmoita pyöriäishavainto ymparisto.fi-sivuston verkkolomakkeellaIlmoita kuolleena löydetystä pyöriäisestä Luonnonvarakeskuksen verkkolomakkeellaKansalaisten raportointi pyöriäishavainnoista on tärkeääVuodesta 2011 lähtien tehdyn akustisen seurannan perusteella pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella. Lähempänä rannikkoa pyöriäisiä esiintyy näköhavaintojen perusteella satunnaisesti.Kansalaisten tekemät näköhavainnot pyöriäisistä ovat akustisen seurannan lisäksi tärkeitä lisätiedon lähteitä pyöriäisen esiintymisen arvioinnissa. Ympäristöministeriö yhteistyökumppaneineen on vuodesta 2001 alkaen pyytänyt vuosittaisessa pyöriäishavaintokampanjassaan kansalaisilta havaintoja pyöriäisistä Suomen merialueella. Kampanjan avulla saadaan lisää arvokasta tietoa rauhoitetusta lajista ja samalla lisätä tietoutta aiheesta. ”Merialueiden käytölle on kasvava paine. Pyöriäisen akustinen seuranta ja sitä täydentävä näköhavaintojen keruu antaa arvokasta tietoa Ahvenanmaan meriluonnon suojelutarpeiden arviointiin ja suojelutoimien suunnitteluun”, kertoo naturvårdsintendent Maija Häggblom Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.Pyöriäinen tarvitsee suojeluaVielä sata vuotta sitten Itämeressä eli tuhansia pyöriäisiä, mikä on huomattavasti suurempi määrä kuin nyt. Pyöriäiskannan vähenemiseen on useita syitä, joista merkittävimpiä ovat ympäristömyrkyt ja kalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen. Kalanpyydyksiin takertuminen on edelleen vakavin uhka pyöriäiskannan elpymiselle, minkä vuoksi verkkokalastusta tulee välttää alueilla, joilla pyöriäisiä tavataan. Muita pyöriäisiä uhkaavia asioita ovat elinympäristöjen heikentyminen ja ihmistoiminnan aiheuttama häiriö, kuten meriliikenteen ja vedenalaisen melun kasvanut määrä.
Pyöriäisten kannan säilymiseen vaikuttavat niin erilaiset kansainväliset, strategiset linjaukset kuin kansallisella tasolla tehtävät toimetkin. Esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategiassa todetaan, että sukupuuttovaarassa olevien lajien sivusaaliista kalastuksessa on päästävä kokonaan eroon tai vähennettävä sitä niin, että täysimääräinen elpyminen on mahdollista. Tämä turvaa Itämerellä erityisesti pyöriäistä.LisätietojaAkustinen seuranta ja havainnot, Turun ammattikorkeakoulu
Olli Loisa
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 050 598 5743

Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan akustisen seurannan perusteella vain noin 500 yksilöä. Suomen vesillä pyöriäisiä havaitaan vuosittain muutamia yksilöitä. Suojelemisen tueksi ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät rauhoitetuista pyöriäisistä myös näköhavaintoja kansalaisilta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen AEWA:n alaisen kansainvälisen hanhityöryhmän vuosikokous järjestetään Helsingissä 21.-23.6.2022. AEWA ja sen alaiset lajityöryhmät ovat Suomelle tärkeitä meillä esiintyvien muuttavien vesi- ja rantalintujen suojelun ja kestävän käytön kannalta. Neuvottelukokouksessa tarkastellaan uusimpia tietoja hanhikantojen kehityksestä, sekä sovitaan hanhifoorumin mandaattiin kuuluvien populaation osalta mahdollisista jatkotoimenpiteistä.Valkoposkihanhen osalta keskustellaan mm. poikkeuslupa-ampumisen vaikutuksista eri populaatioiden kehitykseen. Metsähanhen, merihanhen sekä lyhytnokkahanhen osalta näitä metsästävät jäsenmaat sopivat tulevista metsästyskiintiöistä. Suomessa riistalajeihin lukeutuvat metsähanhi ja merihanhi. Suomessa pesivät metsähanhet kuuluvat valtaosin taigametsähanhen alalajiin, jolle on laadittu kansainvälinen hoitosuunnitelma. Syksyisin loka-marraskuussa Kaakkois-Suomen yli muuttaa myös runsaasti tundrametsähanhia. Agendalla ovat myös hanhien aiheuttamat vahingot maataloudelle, työryhmän budjetti tulevalle vuodelle sekä seuranta- ja tutkimustarpeet.Kokousta isännöivät yhdessä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Suomen delegaatio koostuu työryhmän varsinaisista jäsenistä ministeriöistä, Suomen riistakeskuksesta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sekä asiantuntijoista ja sidosryhmäedustajista Suomen ympäristökeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Varsinais-Suomen sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksista, Turun yliopistosta, Metsästäjäliitosta ja BirdLife Suomesta.Yhteistyön tavoitteena on luoda mekanismi hanhipopulaatioiden kestävään hoitoon ja käyttöönHanhifoorumi European Goose Management Platform on tärkeä edistysaskel kansainvälisessä yhteistyössä muuttolintujen suojelussa ja metsästyksen kestävyyden varmistamisessa. Foorumin käsittelemiin lajeihin sisältyy sekä taantuneita että runsastuvia lajeja, joihin liittyvistä toimista voidaan näin sopia koko muuttoreittien tasolla. Työryhmä koostuu valtioiden edustajista ja heidän nimeämistään asiantuntijoista 16 maasta. Myös Euroopan unionin komissio ja keskeiset eurooppalaiset sidosryhmäjärjestöt luonnonsuojelun, metsästyksen sekä maatalouden tiimoilta osallistuvat työryhmän työhön. Yhteistyön avulla hanhikannat pyritään säilyttämään suotuisalla suojelutasolla ja toisaalta vähentämään joidenkin lajien muun muassa maataloudelle aiheuttamia vakavia vahinkoja tai lentoliikenteelle aiheutuvia riskejä. AEWA-sopimusAfrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus AEWA:n tarkoituksena on edistää vesilintujen ja niiden elinympäristöjen suojelua kokomuuttoreiteillä, eli talvehtimis-, levähdys- ja pesimäalueilla. Sopimusta hallinnoi YK:n ympäristöohjelma UNEP. Sopimus koskee Suomen osalta sekä luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lajeja että kaikkia metsästettäviä riistavesilintuja. 

Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen AEWA:n alaisen kansainvälisen hanhityöryhmän vuosikokous järjestetään Helsingissä 21.-23.6.2022. AEWA ja sen alaiset lajityöryhmät ovat Suomelle tärkeitä meillä esiintyvien muuttavien vesi- ja rantalintujen suojelun ja kestävän käytön kannalta. Neuvottelukokouksessa tarkastellaan uusimpia tietoja hanhikantojen kehityksestä, sekä sovitaan hanhifoorumin mandaattiin kuuluvien populaation osalta mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n nykyinen rakennustuoteasetus (305/2011) koskee lähtökohtaisesti uusia tuotteita eikä sisällä säännöksiä uudelleenkäytettävistä rakennustuotteista.Uudelleenkäytettävää rakennustuotetta ei tarvitse CE-merkitä, jos tuotetta ei olennaisesti muuteta. Viime kädessä uudelleenkäytettävien tuotteiden kelpoisuus osoitetaan rakennuspaikkakohtaisessa varmentamisessa. Tuotteen kelpoisuus käyttökohteeseen tuleekin aina varmistaa, oli kyseessä sitten uusi CE-merkitty tai uudelleenkäytettävä tuote. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että uudelleenkäytettävän tuotteen ominaisuuksia on testattava tai tuote on muuten osoitettava soveltuvaksi aiottuun käyttöön. Tämä edellyttää, että tuotteen soveltuvuuden osoittamiselle määritellään käytännöt.Rakennustuoteasetuksessa säädetään kaikissa EU-jäsenmaissa rakennustuotteiden markkinoille saattamisen ehdoista vahvistamalla yhdenmukaiset säännöt rakennustuotteisiin liittyvien perusominaisuuksien ilmoittamistavoista sekä CE-merkinnän käyttämisestä. Rakennustuoteasetuksessa säädetään tilanteista, joissa rakennustuote asetetaan ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla. Ne rakennustuotteet, jotka ovat saatettu markkinoille ennen asetuksen voimaantuloa, katsotaan siirtymäsäännöksen perusteella rakennustuoteasetuksen mukaisiksi, eli ovat saatettuja markkinoille asianmukaisesti ilman pakollista CE-merkintää ja suoritustasoilmoitusta.Euroopan komissio on maaliskuun lopulla antanut ehdotuksen rakennustuoteasetuksen uusimiseksi. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on edistää kiertotaloutta ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä. Koska uuden asetuksen valmistelu ja käyttöönotto nopeimmillaankin kestää useita vuosia, tulee kiertotalouden edistämiseksi edellytykset materiaalien uudelleenkäytölle varmistaa nykyisen rakennustuoteasetuksen puitteissa.Purkumateriaalien kiertojen edistäminen rakentamisen kiertotalouden ydintäValmisteilla oleva uusi rakentamislaki luo materiaalien kiertotaloudelle hyvät edellytykset velvoittamalla tekemään luvanvaraisissa hankkeissa purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen sekä ohjaamalla uudisrakentamista materiaalien hyödyntämiseen kannustaviin ratkaisuihin.Purkumateriaalien kiertotalous edellyttää, ettei materiaalinen hyödyntäminen aiheuta haittaa käyttäjien turvallisuudelle ja terveellisyydelle. Valtioneuvoston tutkimustoiminnan rahoittama ”Purkumateriaalien kelpoisuus eri käyttökohteisiin turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta” -hanke tarkasteli purkumateriaalien uudelleenkäytön potentiaalia ja edellytyksiä lainsäädännön ja materiaalien laadun näkökulmasta. Hankkeessa todettiin, että purkumateriaalien tuotehyväksyntään liittyvä EU-lainsäädäntö on haaste uudelleenkäytölle. Hankkeen keskeisistä johtopäätöksistä ja tuotehyväksyntään liittyvistä epäselvyyksistä on julkaistu tänään rakennusosien uudelleenkäytön edellytyksiä koskeva policy brief.LisätiedotHarri Hakaste, yliarkkitehti, p. 0295 250 074, [email protected]Mikko Koskela, hallitussihteeri, 0295 250 051, [email protected]

EU:n nykyinen rakennustuoteasetus (305/2011) koskee lähtökohtaisesti uusia tuotteita eikä sisällä säännöksiä uudelleenkäytettävistä rakennustuotteista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta ja kestävää vesienhallintaa sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja valuma-alueiden eri maanomistajien yhteistyötä. Haku alkaa 18.10. ja päättyy 30.11.2022. Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan jo kesän aikana.Kuormitus kuriin maa- ja metsätalouden vesienhallinnallaMaa- ja metsätalous aiheuttaa ravinteiden ja kiintoaineiden kuormitusta vesistöihin. Avustushaun tavoitteena on vauhdittaa paikallisia kokeiluja ja alueellisia yhteistyöhankkeita, jotka vähentävät kuormitusta vesistöön, tukevat peltojen ja metsien kestävää vesitaloutta sekä edistävät vesienhallintaa valuma-aluetasolla.Avustuksia voivat hakea hankkeet, jotka edistävät valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua, yhteistyötä ja toteutusta, pidättävät vesiä valuma-alueella, edistävät sopeutumista muuttuviin vesioloihin, parantavat peltojen ja metsämaan vesitaloutta, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, lisäävät luonnon monimuotoisuutta, parantavat vesistöjen tilaa ja hallitsevat vesimääriä luonnonmukaisilla ratkaisuilla. Luonnonmukaisen vesienhallinnan keinoja ovat esimerkiksi, kaksitasouomat, uomien ennallistaminen ja muut vettä pidättävät ja viivyttävät ratkaisut.Erityisesti toivotaan laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä, sillä hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan.Kunnostus tärkeää vesistöissä ja niiden valuma-alueillaOhjelma rahoittaa myös vesistöjen kunnostushankkeita, joissa voidaan toteuttaa muita vesien tilaa parantavia ja säilyttäviä toimia sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla. Myös kunnostushankkeilta toivotaan laaja-alaista yhteistyötä sekä valuma-alueilla ja vesistöissä tehtävien toimien yhdistämistä. Avustusta voi ja kannattaakin hakea myös kunnostusten suunnitteluun.Vesistökunnostusten tarve on yleensä suurin järvissä, joissa liiallinen kuormitus aiheuttaa rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeenkasvua. Virtavesissä kunnostustarve johtuu usein ravinne- ja kiintoainekuormituksesta tai patojen ja perkauksen haitoista. Pienvesien vedenlaatu ja elinympäristöt ovat usein heikentyneet maa- ja metsätalousalueiden kuivatuksen sekä vesistörakentamisen vuoksi.Hyvä vesien tila hyödyttää koko kuntaa asukkaista yrityksiinVesistöjen tila vaikuttaa merkittävästi niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointiin. Kunnostustoimilla varmistamme, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä uimarannoilla ja kala-apajilla. Monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on myös parhaat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.Hyväkuntoiset vesistöt vahvistavat koko seutukunnan elinvoimaa. Ne muun muassa tukevat kalataloutta, synnyttävät mahdollisuuksia matkailuliiketoimintaan ja tekevät alueesta vetovoimaisen asukkaille ja yrittäjille.Hankkeeseen voi ryhtyä esimerkiksi vesiensuojelu- tai vesienhoitoyhdistys, säätiö, kyläyhdistys, ympäristöjärjestö, neuvontajärjestö, vapaa-ajan kalastukseen liittyvä yhdistys, kunta tai kaupunki. Verkostoituminen on tärkeää, sillä useiden toimijoiden välinen yhteistyö lisää hankkeen vaikuttavuutta.Lisätietoa avustushaun kampanjasivulta ja ELY-keskuksistaLisää tietoa avustuksen hakemisesta sivulla ym.fi/virtaavesienhoitoon. Sivulta löytyvät myös hakukohtaiset yhteystiedot ELY-keskuksiin, jotka antavat lisätietoa vesien tilasta ja toteutetuista hankkeista sekä neuvovat hankkeen suunnittelussa ja hankehakemuksen tekemisessä.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta ja kestävää vesienhallintaa sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja valuma-alueiden eri maanomistajien yhteistyötä. Haku alkaa 18.10. ja päättyy 30.11.2022. Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan jo kesän aikana.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Biodiversiteettisopimuksen alaiset neuvottelut jatkuvat virkamiestasolla 21.-26.6.2022 Nairobissa Keniassa. Tavoitteena on saada valmiiksi uudet maailmanlaajuiset päämäärät ja tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi. Tavoitteet ja päämäärät on tarkoitus hyväksyä YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksessa 5.-17.6.2022 Montrealissa Kanadassa.Tiedotetta on muokattu myöhemmin lisäämällä siihen osapuolikokousta koskeva päivämäärä ja paikka”Pelkkä suojelu ja ennallistaminen eivät yksin pysäytä luontokatoa. Luonnon monimuotoisuus on valtavirtaistettava eli varmistettava sen ottaminen huomioon kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, kuten maa- ja metsätaloudessa ja kaivannaistoiminnassa sekä yrityksissä”, Suomen valtuuskuntaa johtava pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä kertoo.Nairobin neuvotteluiden painopiste on se, miten sopimuksen osapuolet panevat toimeen kansallisesti uudet tavoitteet ja päämäärät. Lisäksi neuvotellaan siitä, miten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja mitataan.Osapuolet ovat jo aiemmissa neuvotteluissa päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että biodiversiteettiopimuksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja konkreettisia. Esimerkiksi kaikista maailman maa-, vesi- ja merialueista tulisi suojella vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tehokkaita ennallistamistoimia olisi toteuttava miljardeilla hehtaareilla heikentyneitä meri- ja maa-alueiden ekosysteemejä.Biodiversiteettisopimuksen tulevilla tavoitteilla halutaan myös vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ja edistää siihen sopeutumista. Sopeutumista ja hillintää voidaan edistää esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten metsittämällä ja kosteikoita ennallistamalla. Kiertotaloutta ja raaka-aineiden uudelleenkäyttöä tulee entisestään tehostaa.Osapuolet haluavat puuttua myös ylikulutukseen sekä jätteen ja ruokahävikin määrään. EU ja sen jäsenvaltiot edistävät ruokahävikin puolittamista ja jätteiden vähentämistä merkittävästi. Saasteiden määrää halutaan vähentää sellaiselle tasolle, jolla ne eivät ole haitallisia luonnon monimuotoisuudelle. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi muoviroskaamisen lopettamista. EU ja sen jäsenvaltiot haluavat vähentää torjunta-aineiden määrää 50 prosentilla.Rahoitus tärkeä kysymys neuvotteluissaKehitysmaat edellyttävät uutta rahoitusta tutkimukselle, omien toimintavalmiuksiensa parantamiseksi ja toimeenpanon kehittämiseksi, esimerkiksi resursseja kansallisten biodiversiteettistrategioiden laatimiseen. Kehitysmaiden mielestä kehitysyhteistyön määrärahat tulisi kaksinkertaistaa vuoden 2015 keskiarvosta. Kehitysmaiden mukaan tavoitteiden kunnianhimon taso riippuu niiden saamasta rahoituksesta. Lisäksi kehitysmaille on tärkeää sopia luonnon monimuotoisuudesta saatavien hyötyjen jakamisesta. Ne esittävät uutta rahastoa, joka sitoisi sopimuksen osapuolia.Uusi maailmanlaajuinen kehys luonnon monimuotoisuudesta hyväksytään loppuvuodesta 2022YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksen (COP15) tavoitteet perustuvat tieteellisille arvioille, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ja kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.Neuvotteluissa on neljä keskeistä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä:merien, maa-alueiden ja lajien suojelu,luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen kestävä käyttö,geenivaroista saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako sekävaltavirtaistaminen eli sen varmistaminen, että luonnon monimuotoisuus on osa kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.

Biodiversiteettisopimuksen alaiset neuvottelut jatkuvat virkamiestasolla 21.-26.6.2022 Nairobissa Keniassa. Tavoitteena on saada valmiiksi uudet maailmanlaajuiset päämäärät ja tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi. Tavoitteet ja päämäärät on tarkoitus hyväksyä YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksessa 5.-17.6.2022 Montrealissa Kanadassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja uutta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevasta laista. Laki on osa rakennetun ympäristön digimuutosta ja uudistaa lainsäädäntöä siten, että alan digitalisaatio voi edetä. Muutos vaikuttaa monien tahojen tiedonhallintaan. Rakentamisluvituksessa ja kaavoituksessa syntyvä tieto saadaan yhtenäiseksi, koneluettavaksi ja helpommin saataville.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä koskevassa laissa säädetään tietojärjestelmän perustamisesta, ylläpidosta sekä siihen tallennettavista ja sen kautta luovutettavista tiedoista. Järjestelmää ylläpitää Suomen ympäristökeskus SYKE.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa, jolloin myös uuden lainsäädännön on tarkoitus astua voimaan. Jatkossa kunnat ja maakunnat tallentavat rakentamiseen ja alueidenkäyttöön liittyviä tietoja uuteen tietojärjestelmään.Alueidenkäytön tiedoille lakiin sisältyy viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana tietojärjestelmän sisältö kasvaa ja täydentyy. Siirtymäaika on tarpeellinen, sillä kunnilla on erilaiset valmiudet ottaa uusi järjestelmä ja yhteiset tietomallit käyttöön. Rakentamisluvituksessa syntyvien tietojen luovuttamisesta SYKE:lle uuteen tietojärjestelmään säädetään uudessa rakentamislaissa.Muutos aiheuttaa siirtymävaiheessa kunnille lisätyötä, vaikka pidemmällä aikavälillä tiedon käsittelyyn käytetty aika vähenee. Kuntien ei jatkossa täydy toimittaa tietoja useaan kertaan eri viranomaisille. Laissa säädettäisiin SYKE:n oikeudesta saada tietoja muun Maanmittauslaitokselta, verohallinnolta sekä Digi- ja väestötietovirastolta, minkä ansiosta rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä on aina saatavilla ajantasainen tieto. DigiFinland Oy tukee kuntia tietojärjestelmän käyttöönotossa.Lain valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tietosuojaan, tietoturvaan ja tietojen yhteentoimivuuteen. Ensivaiheessa tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Lakiluonnoksessa esitetään, että tietojen käyttö on maksutonta.
Samassa yhteydessä esitetään muutosta nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta eli esimerkiksi siitä, että kaavat laaditaan jatkossa valtakunnallisesti yhteentoimivassa ja koneluettavassa tietomallimuodossa.Kuulemisaika on 12.8.2022 asti. Lausuntopalvelu.fi: Hallituksen esitys rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevasta laista sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta​​​​​​​Ympäristöministeriö järjestää lausuntokierrosta pohjustavan tilaisuuden 20.6. klo 14-15.30.​​​​​​Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tulevat tiedot on esitetty ympäristöministeriön verkkosivuilla.LisätiedotJaakko Rastas
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 217
(ei tavoitettavissa 23.6.-8.7.)Juhana Rautiainen
ohjelmapäällikkö
[email protected]
p. 0295 250 075
(ei tavoitettavissa 11.7.-5.8.)

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja uutta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevasta laista. Laki on osa rakennetun ympäristön digimuutosta ja uudistaa lainsäädäntöä siten, että alan digitalisaatio voi edetä. Muutos vaikuttaa monien tahojen tiedonhallintaan. Rakentamisluvituksessa ja kaavoituksessa syntyvä tieto saadaan yhtenäiseksi, koneluettavaksi ja helpommin saataville.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen laajuutta. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vastaavia vaikutuksia. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö.”Luken kalastuksen ja vesiviljelyn olosuhdekatsauksissa on ilmennyt, että merimetsoista koituu kaupallisten kalastajien ja vesiviljelijöiden elinkeinoille monenlaisia haittoja”, kertoo erikoistutkija Mats Westerbom Lukesta.  Tutkimushanke liittyy rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annettuun lakiin, jonka tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamisperusteita. Lain kehittämiseksi tarvitaan tutkimustietoa vahinkojen määrästä eri alueilla.”Mikäli merimetson aiheuttamat suorat vahingot kaupalliselle kalastukselle sekä merimetson ja harmaahaikaran vahingot vesiviljelylle todetaan hankkeessa merkittäviksi, selvitämme jatkotyönä erilaiset mahdollisuudet oikeudenmukaisen tukijärjestelmän luomiseksi”, kertoo Hanne Lohilahti ympäristöministeriöstä.Hankkeessa saadaan tietoa myös siitä, miten rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan vesiviljelylaitoksilla ehkäistä ennalta. Vahinkojen ennaltaehkäisy on yksi valmistelussa olevan lain keskeisiä tavoitteita.Merimetson on arvioitu aiheuttavan kalastukselle tulonmenetyksiä. Laji pyydystää ahvenia, kuhia ja siikoja, ja vaikutukset paikalliseen kalakantaan voivat olla merkittäviä. Lisäksi vesiviljelylaitoksilla saalistavat linnut syövät kasvatettavia kaloja ja voivat aiheuttaa kaloille ylimääräistä rasitusta, mikä saattaa vaikuttaa kalojen kasvuun ja kuolevuuteen.Tutkimus keskitetään alueille, joissa on eniten merimetsojen aiheuttamia vahinkojaHanke pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistyössä kalastajien ja vesiviljely-yrittäjien kanssa, jotta heidän kokemukset ja tiedot voitaisiin huomioida mahdollisimman laajasti.”Tämän takia toivomme kalastajilta ja vesiviljelijöiltä aktiivista yhteydenottoa, erityisesti niiltä alueilta, joissa merimetson aiheuttamat suorat vahingot ovat huomattavia. Tavoitteenamme on keskittää selvitykset näille alueille”, Mats Westerbom kertoo.Turun yliopiston jatkuvasti tallentavalla kameraseurannalla dokumentoidaan rysillä ja vesiviljelylaitoksilla vierailevat lintulajit, yksilöiden lukumäärät ja vierailujen tiheys sekä lintujen käyttäytyminen ja saalistettujen kalojen lukumäärät. Havaintojen perusteella arvioidaan vahinkojen määrää ja laatua.”Vesiviljelylaitoksilla arvioimme tuotantotappioita suhteuttamalla kasvatuskassikohtaisia lintujen vierailumääriä kassin kasvukaudella tuottamaan kalabiomassaan ja käytetyn rehun määrään”, Markus Kankainen Lukesta kertoo.Lintujen epäonnistuneet saalistusyritykset voivat vahingoittaa kalastajien pyydyksissä ja kasvatuskasseissa olevia kaloja aiheuttamalla niihin haavaumia. Turun yliopistossa testataan, voidaanko vahingoittumisen aiheuttanut lintulaji tunnistaa haavaumaan jääneen saalistajan DNA-jäljen perusteella.Hanke tuottaa myös tietoa merimetsojen ravinnonhakumatkojen alueellisesta ulottuvuudesta ja jakautumisesta. Ravinnonhakumatkojen alueellisen ulottuvuuden kartoitus ja mallintaminen auttaa ymmärtämään, miten merimetso hyödyntää tilaa ja on täten tärkeä taustatieto mahdollisen tulevaisuuden tukijärjestelmän rakentamisessa.Suomessa pesii noin 25 000 merimetsoparia. Merimetso on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu, eikä sitä saa metsästää eikä pesintää häiritä muuten kuin ELY-keskuksen antamalla poikkeusluvalla.

Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen laajuutta. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vastaavia vaikutuksia. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähde: ym.fi