Ministeri Ohisalo: Suomen Dasgupta-selvitys korostaa tarvetta nostaa luonto talouden rinnalle päätöksenteossa

NordenBladet — Tänään julkaistu Suomen Dasgupta-selvitys avaa, mitä uraauurtava Dasgupta-raportti ja sen kymmenen muutospolkua tarkoittavat Suomelle. Selvitys korostaa, että kaikilla talouden sektoreilla on vaikutuksia luontokatoon mutta myös mahdollisuuksia sen ehkäisyyn.”Meidän täytyy kohdella luontoa arvokkaana pääomana, koska koko yhteiskuntamme on riippuvainen luonnosta. Taloudellista kestävyyttä ei ole olemassa ilman ekologista kestävyyttä. Jatkossa kaikkien valtion päätösten, on sitten kyse laeista, asetuksista tai rahankäytöstä, tulisi olla ekologisten reunaehtojen sisällä. Valtiovarainministeriön keltaisen kirjan on muututtava vihreäksi kirjaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Suomen Dasgupta-selvityksen mukaan ihmiskunnan varallisuus on kasvanut luonnon kustannuksella. Luonnon kantokyvyn ylittyminen johtaa hyvinvointimme laskuun, kun luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut eivät riitä tyydyttämään nykyistä kulutustasoa. Toimintatapoja on muutettava kaikilla yhteiskunnan tasoilla, jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan turvata. ”Hahmotelluissa muutospoluissa on runsaasti konkreettista evästystä meille poliitikoille ja erityisesti tulevalle hallitukselle. Selvityksessä esitettyjä toimenpiteitä ovat muun muassa luonnonsuojelu, ennallistaminen, kulutustottumusten muuttaminen, tuotantoteknologian muuttaminen, kauppapoliittiset toimenpiteet, luonnolle haitallisten tukien poisto, taloudellisen mittariston muutos ja institutionaaliset muutokset esimerkiksi rahoitusmarkkinoissa ja koulutuksessa”, ministeri Ohisalo painottaa.Talouden luontovaikutusten ja luonnon talousvaikutusten mittaamista kehitettäväDasguptan raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen ja arvottamiseen ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa. Pelkän hintalapun asettaminen luonnolle ei siis ole mahdollista. Suomen Dasgupta-selvitys korostaa, että luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen ja luontopääoman huomioimiseksi tarvitaan mittareita, jotka mahdollistavat ympäristön ja talouden välisten kytköksien seurannan. Myös tuotantoketjujen luontohaittojen mittaamista on kehitettävä ja säänneltävä.”Rahoitusmarkkinoita on kehitettävä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Julkisten rahoittajien pitäisi vaatia rahoituspäätöksissään luonnon monimuotoisuuteen liittyvät riskit, hyödyt ja mahdollisuudet. Myös institutionaaliset sijoittajat kuten eläkerahastot voisivat omaksua vapaaehtoisesti saman toimintamallin”, ministeri Ohisalo summaa.Suomen Dasgupta-selvityksen on ympäristöministeriön tilauksesta toteuttanut Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus koordinoi monitieteistä tiedepaneelia, joka selvitti, mitä Dasguptan raportin muutospolut Suomessa konkreettisesti tarkoittavat. Dasguptan raporttiProfessori Partha Dasgupta keskittyy Iso-Britannian valtionvarainministeriölle toteutetussa raportissa yhteiskunta- ja talousjärjestelmämme valuvikoihin, jotka aiheuttavat luonnon monimuotoisuuden häviämistä. Raportissa luodataan myös mahdollisia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi. Keskeisessä osassa raporttia ovat kymmenen muutospolkua, joiden avulla luonnon kysyntä ja tarjonta voidaan tasapainottaa. Dasguptan raportin viesti on, että ihmiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista ja että luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.

Tänään julkaistu Suomen Dasgupta-selvitys avaa, mitä uraauurtava Dasgupta-raportti ja sen kymmenen muutospolkua tarkoittavat Suomelle. Selvitys korostaa, että kaikilla talouden sektoreilla on vaikutuksia luontokatoon mutta myös mahdollisuuksia sen ehkäisyyn.

Lähde: ym.fi