NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään jäteasetuksen muutoksen, joka liittyy viime viikolla vahvistettuun jätelain muutokseen (494/2022). Syyskuun alussa otetaan käyttöön uusi SIIRTO-rekisteri, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus. Rekisteri parantaa merkittävästi tiedonsaantia siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin kuuluvista jätteistä, joita ovat esimerkiksi vaaralliset jätteet, rakennus- ja purkujätteet sekä eräät lietteet.Jätteen haltijan, tai kotitalouksien kohdalla jätteen kuljettajan, tulee huolehtia 1.9.2022 alkaen laadittujen siirtoasiakirjojen tietojen toimittamisesta rekisteriin. Tämän vuoden alusta lähtien siirtoasiakirjat on tehty sähköisinä ja SIIRTO-rekisteri on jatkumoa sähköisille asiakirjoille. Jäteasetuksen muutoksessa säädetään tarkemmin rekisteriin toimitettavista tiedoista. Vuoden 2023 alusta lähtien jätteen kuljettajien ei tarvitse enää toimittaa saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetusten tietoja erikseen kunnan jätehuoltoviranomaisille, jos tiedot on toimitettu SIIRTO-rekisteriin.Jätelain ja jäteasetuksen muutoksilla sujuvoitetaan myös jätteen kuljettajien ja jätteen välittäjien hyväksymismenettelyjä ensi vuoden alusta lähtien. Taloudellisten vakuuksien vaatimisesta luovutaan. Toiminnanharjoittajien taloudellinen luotettavuus selvitetään jatkossa käyttäen apuna Harmaan talouden selvitysyksikön tekemiä velvoitteidenhoitoselvityksiä. Jos jätteenkuljetusyrityksellä on liikennelainsäädännön edellyttämä liikennelupa, ei luotettavuutta selvitetä erikseen, koska se on selvitetty osana liikenneluvan myöntämistä. Velvollisuus hakea ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin laajenee koskemaan myös jätteen kuljettajia, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa ja jotka toimivat Suomessa. Muutoksilla varmistetaan mahdollisimman yhdenmukainen vaatimustaso ja tasapuolisen kilpailun edellytykset kaikille toimijoille.Ensi vuoden alussa otetaan käyttöön myös kaksi julkista tietopalvelua jätehuoltorekisteriin hyväksytyistä jätteen kuljettajista ja jätteen välittäjistä. Lisäksi tietopalveluun sisältyvät tuottajarekisteriin hyväksytyt pakkausten, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja eräiden muiden tuotteiden tuottajat, tuottajayhteisöt sekä niiden jäsenyritykset. Paremmalla tiedonsaannilla toimijoista ja jätteiden siirroista voidaan kehittää kestävää jätehuoltoa.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään jäteasetuksen muutoksen, joka liittyy viime viikolla vahvistettuun jätelain muutokseen (494/2022). Syyskuun alussa otetaan käyttöön uusi SIIRTO-rekisteri, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus. Rekisteri parantaa merkittävästi tiedonsaantia siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin kuuluvista jätteistä, joita ovat esimerkiksi vaaralliset jätteet, rakennus- ja purkujätteet sekä eräät lietteet.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yhdistyneiden Kansakuntien valtamerikonferenssi järjestettiin Lissabonissa 27.6 – 1.7.2022. Konferenssissa valtiot esittivät sitoumuksia, joilla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti vedenalaista elämää koskevaa tavoitetta. Suomen valtuuskuntaa johti elinkeinoministeri Mika Lintilä. Mukana olivat myös ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen sekä ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.Konferenssi järjestettiin kriittiseen aikaan maailman pyrkiessä ratkaisemaan aikamme kolmea vakavaa ympäristökriisiä: ilmastonmuutosta, luontokatoa ja ympäristön saastumista. Suomi esitteli konferenssissa yksitoista uutta sitoumusta merten suojelemiseksi, jotka perustuvat pitkälti Suomen kansalliseen merenhoitotyöhön.

Yhdistyneiden Kansakuntien valtamerikonferenssi järjestettiin Lissabonissa 27.6 – 1.7.2022. Konferenssissa valtiot esittivät sitoumuksia, joilla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti vedenalaista elämää koskevaa tavoitetta. Suomen valtuuskuntaa johti elinkeinoministeri Mika Lintilä. Mukana olivat myös ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen sekä ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnille ja järjestöille suunnattu erityisavustus Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeiden toteuttamiseen on haettavissa 15.9.2022–31.10.2022. Avustuksen myöntää koko maassa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Avustushakuja toteutetaan vuoteen 2030 asti ympäristöministeriön harkinnan mukaan.Avustuksia myönnetään konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin
sekä niitä kiinteästi tukevaan inventointi- ja suunnittelutyöhön Helmi-elinympäristöjen
tilan/-tilojen parantamiseksi.Avustus on harkinnanvarainen, ja sitä myönnetään enintään 80 % hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää enintään 95 %. Perusteluita korkeampaan avustusprosenttiin voivat olla esimerkiksi merkittävä määrä vapaaehtoistyötä tai merkittävä luontoarvo, jossa esiintyy kiireellistä hoitoa vaativa uhanalainen lajisto.Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, ja muut kuntaomisteiset toimijat. Kuntaomisteisien toimijoiden lisäksi hakijoina voivat olla yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat sekä näiden yhteenliittymät eli kalatalousalueet. Hankkeita voidaan toteuttaa myös yhteishankkeina, eli konsortioina. Tällöin avustus myönnetään päähakijalle, joka vastaa hankkeesta kaikkien hakijoiden puolesta. Kaikkien hankkeen osapuolien on kuitenkin täytettävä em. hakukelpoisuusvaatimukset.HakuteematSoiden ennallistaminenLintuvesien ja kosteikkojen kunnostus ja hoitoPerinnebiotooppien kunnostus ja hoitoMetsäisten elinympäristöjen hoitoPienvesien ja rantaluonnon kunnostusAvustushakemus tehdään sähköisesti Aluehallinnon asiointipalvelun kautta. Hausta kiinnostuneille järjestetään webinaari 8.9.2022 klo 13. Linkki webinaariin, hakuohje sekä muuta avustukseen liittyvää tietoa saa Kunta- ja Järjestö-Helmen verkkosivuilta.Helmi-ohjelmaHelmi-ohjelman tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää
ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista.Lisätietoja hausta antavat:Niina Vähätalo
Ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
[email protected]
puh. 0295 021 286Martina Schmidt
Ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
[email protected]
puh. 0295 021 257

Kunnille ja järjestöille suunnattu erityisavustus Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeiden toteuttamiseen on haettavissa 15.9.2022–31.10.2022. Avustuksen myöntää koko maassa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Avustushakuja toteutetaan vuoteen 2030 asti ympäristöministeriön harkinnan mukaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriössä suunnitellaan avattavaksi elo-syyskuussa 2022 kunnille ja maakuntien liitoille suunnattu avustushaku vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, luvitukseen ja niihin liittyviin selvityksiin.Vihreän siirtymän investointihankkeet voivat liittyä muun muassa:energiainfrastruktuuriinuuden energiateknologian käyttöönottoon (merituulivoima, suuren kokoluokan aurinkovoima, biokaasu, uusiutuvat liikennepolttoaineet, geolämpö ja lämmön talteenotto)vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseenteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseenkeskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseenVihreän siirtymän investointihankkeiden tulee olla ”ei merkittävää haittaa” (DNSH) -periaatteen mukaisia.Lisätietoja
Soile Hartikka
Asiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 079
[email protected]
 

Ympäristöministeriössä suunnitellaan avattavaksi elo-syyskuussa 2022 kunnille ja maakuntien liitoille suunnattu avustushaku vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, luvitukseen ja niihin liittyviin selvityksiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudella vuonna 2019 sovittiin EU:n tavoitteesta olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2050. Nyt EU:n ympäristöneuvosto on saavuttanut pitkien neuvottelujen jälkeen 29.6. Luxemburgissa yleisnäkemykset vuoden 2030 55 % päästövähennystavoitteen eli Fit For 55 -ilmastopaketin keskeisimmistä lainsäädäntöehdotuksista. ”Tänään otettiin suuri harppaus kohti ilmastoystävällistä EU:ta, kun ympäristöneuvosto sopi päästökaupan huomattavasta vahvistamisesta”, kertoo Suomea ympäristöneuvostossa edustanut ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. ”Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan vaikuttavin keino. Neuvoston saavuttamalla sovulla tehdään päästökaupasta entistä vahvempi ja tuodaan päästökaupan piiriin myös tieliikenne, meriliikenne ja rakennusten erillislämmitys”, Ohisalo sanoo.Neuvottelut lainsäädäntöehdotusten lopullisista sisällöistä voidaan nyt käynnistää parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken.Ympäristöneuvostossa sovittiin useasta ilmastopaketin säädösehdotuksesta, jotka koskevat päästökaupan vahvistamista ja laajentamista tie- ja meriliikenteeseen sekä rakennusten erillislämmitykseen, lentoliikenteen päästökaupan tehostamista, ilmastotoimien sosiaalirahastoa, taakanjakosektorin päästötavoitteita, henkilö- ja pakettiautojen päästörajoja ja maankäyttösektorin LULUCF-asetusta. EU:n Fit for 55 -ilmastopaketin eli 55-valmiuspaketin tavoitteena on vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2030 mennessä.1. Päästökauppa painavinNeuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen nykyisen päästökaupan merkittävästä vahvistamisesta ja sen laajentamisesta meriliikenteeseen sekä uuden tieliikenteen ja rakennusten päästökaupan perustamisesta. Tavoite on vähentää uudistetun päästökaupan sektoreiden päästöjä 61 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Tämän saavuttamiseksi neuvosto kannattaa päästökattoon tehtävän vuosittaisen leikkauksen kiristämistä komission ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi direktiivin voimaantuloa seuraavana vuonna päästökauppajärjestelmän liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää leikattaisiin kertaluonteisesti. Päästökaupassa osa päästöoikeuksista jaetaan toimijoille ilmaiseksi. Neuvosto katsoo, että hiilirajamekanismin tullessa käyttöön, ilmaisjako poistuu asteittain kaikkien hiilirajamekanismiin kuuluvien tuotteiden tuotannolta.Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan meriliikenne tulisi päästökaupan piiriin vuodesta 2024 alkaen kolmen vuoden siirtymäajalla. Meriliikenteen päästökaupassa huomioitiin talvimerenkulku jäävahvistettujen alusten osalta. 2. Ilmastotoimien sosiaalirahaston perustaminen etenee neuvotteluihin parlamentin kanssa – Suomi, Tanska ja Ruotsi erittäin kriittisiä rahastoa kohtaanYmpäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta.  Rahaston tavoitteena on kompensoida tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupan vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille.Rahaston koko on neuvoston yleisnäkemyksen mukaan vuosina 2027-2032 yhteensä 59 miljardia euroa. Rahastoon kohdennettaisiin pääasiassa tieliikenteen ja rakennusten päästökaupan huutokauppatuloja. Rahastosta voitaisiin tukea toimenpiteitä, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilista polttoaineista. Jäsenmaiden tulisi tehdä kansalliset suunnitelmat toimenpiteistä. Jäsenmaat voisivat myös käyttää tilapäisesti ja tietyin ehdoin rahastosta saatavaa tukea haavoittuvien kotitalouksien suoriin tulotukiin.  Suoriin tulotukiin jäsenmaat voisivat käyttää korkeintaan 35 % suunnitelman kokonaiskustannuksista.Päätöksen yhteydessä Suomi, Tanska ja Ruotsi jättivät erittäin kriittisen lausuman liittyen sosiaalirahaston kokoon, suoriin tulotukiin sekä prosessiin, jossa näin merkittävän suuruusluokan rahastosta päätettiin määräenemmistöllä. 3. Lentoliikenteen päästökauppaa pyritään tehostamaanNeuvoston yleisnäkemys tehostaa lentoliikenteen päästökauppaa. Erityisesti päästöoikeuksien ilmaisjaon poistaminen vuoteen 2027 mennessä ohjaisi lentoliikennettä kestävämpään suuntaan. Samoin oli tärkeää lisätä päästökaupan kannustimia uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöön, koska näin voidaan nopeasti vähentää lentämisen päästöjä. 4. Taakanjakosektorin ilmastotavoitteet kiristyvätYmpäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen taakanjakoasetuksesta, joka kattaa muun muassa liikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. EU-tasolla taakanjakosektorin tavoite nousee 30 prosentista 40 prosenttiin. Jäsenmaiden kansalliset päästövähennysvelvoitteet asettuvat pääsääntöisesti bruttokansantuotteeseen perustuen 10-50 % välille. Suomen velvoite on 50 % vuoteen 2030 mennessä. Neuvoston yleisnäkemys vahvistaa sitä, että jäsenmaat voivat käyttää tavoitteiden saavuttamiseksi erilaisia joustoja, kuten ajallisia ja sektoreiden välisiä joustoja ja jäsenmaiden välistä kauppaa. Suomi on korostanut neuvotteluissa, että jäsenmaiden velvoitteiden tulee lähentyä toisiaan, jotta EU saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.5. Autojen päästörajat tiukkenemassaYmpäristöneuvosto kannattaa henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidiraja-arvojen kiristämistä. Asetusehdotus ohjaa voimakkaasti sähkö- ja vetyautojen valmistukseen. Esimerkiksi uusille henkilöautoille raja-arvo vuonna 2030 olisi -55 prosenttia eli autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on -37,5 prosenttia. Vuonna 2035 diesel-, bensiini-, kaasu- ja lataushybridiautojen valmistus käytännössä loppuisi. 6. LULUCF-asetus eteneeNeuvostossa päätettiin tukea komission ehdottamaa maankäyttösektorin tavoitetta, jonka mukaan EU-tasolla nettonielu on nostettava 310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä. Päätöksen mukaan kaudella 2026-2030 on viiden vuoden tarkastelujakso ja lisäksi jäsenvaltioilla on maakohtaiset hiilinielutavoitteet vuodelle 2030. Yleisnäkemys metsäkatoa koskevasta asetuksestaLisäksi ympäristöministerit saavuttivat yleisnäkemyksen metsäkatoa koskevasta asetusehdotuksesta. Tavoitteena on ehkäistä metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille ja kehittää niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuvat pääasiassa kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin, mutta säännökset koskevat myös EU:n sisämarkkinoita. Lainsäädäntöehdotusta sovelletaan kuuteen hyödykkeeseen: kahviin, kaakaoon, palmuöljyyn, soijaan, naudanlihaan ja puuhun, ja niistä johdettuihin tuotteisiin. Metsäkadon ja metsien tilan tarkastelun alkamisen ajankohdaksi ehdotetaan vuoden 2022 alkua. Suomessa asetus koskettaa erityisesti puutavaraa ja -tuotteita sekä nautaeläimistä johdettuja tuotteita, maitotuotteet pois lukien.LisätietojaSameli Sivonen
Ministeri Ohisalon erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
+358 50 406 6855
[email protected]Terhi Lehtonen
Valtiosihteeri
+358 295 161 000
[email protected]Outi Honkatukia
Ympäristöneuvos
+358 295250272
[email protected]LiikenneNiina Honkasalo
Neuvotteleva virkamies
Liikenne- ja viestintäministeriö
+358 295 342 027
[email protected]LULUCF-asetus Lotta Heikkonen
Johtava asiantuntija
Maa- ja metsätalousministeriö
+358 295 162 074 
[email protected]Tatu Torniainen
Neuvotteleva virkamies
Maa- ja metsätalousministeriö
+358 295162162 
[email protected]
 

Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudella vuonna 2019 sovittiin EU:n tavoitteesta olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2050. Nyt EU:n ympäristöneuvosto on saavuttanut pitkien neuvottelujen jälkeen 29.6. Luxemburgissa yleisnäkemykset vuoden 2030 55 % päästövähennystavoitteen eli Fit For 55 -ilmastopaketin keskeisimmistä lainsäädäntöehdotuksista. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittinen foorumi (High Level Political Forum on Sustainable Development) kokoontuu New Yorkissa 5.–15. heinäkuuta.Kokouksessa tarkastellaan koronakriisin negatiivisia vaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon ja sitä, miten elvytyspolitiikalla voidaan rakentaa kestävää tulevaisuutta.Suomi korostaa kokouksessa erityisesti syventyneen koulutuskriisin ratkaisemista. Koronapandemian seurauksena koulutustavoitteiden saavuttaminen globaalisti on ottanut takapakkia, ja kriisiaika on lisännyt eriarvoisuutta, heikentänyt monen lapsen ja nuoren mahdollisuutta käydä koulua ja oppia. Jo ennen pandemiaa, 259 miljoonaa lasta ja nuorta oli koulun ulkopuolella.Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johtava opetusministeri Li Andersson alleviivaa, että globaali koulutuskriisi on ratkaistava, jotta voidaan turvata koulutukselliset oikeudet sekä kestävän tulevaisuuden edellyttämät kompetenssit kaikille, ja parantaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa.”Koulutus on keskeinen osa kestävän kehityksen tavoitteita. Yksi keskeisimmistä näkökulmista keskustellessa koulutuksen globaaleista kehittämishaasteista on sanojen muuttaminen teoiksi. Tarvitsemme aidosti laajoja panostuksia koulutuksen laatuun ja saavutettavuuteen. Tunnistamalla konkreettisia ratkaisukeinoja, kuten esimerkiksi kouluruokailun järjestäminen, voimme mahdollistaa yhä useammalle osallistumisen koulutukseen. Koulutus ei ole vain lyhyen aikavälin menoerä. Koulutus on tulevaisuusinvestointi”, sanoo ministeri Andersson.Lisäksi Suomi painottaa kokouksessa sukupuolten tasa-arvon edistämisen tärkeyttä. Koronapandemia on syventänyt yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Ilman sukupuolten tasa-arvon määrätietoista edistämistä ei voida saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita.Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisella on vaikutus myös globaaliin terveyteen ja tulevilta pandemioilta suojautumiseen. Suomi on sitoutunut rokotteiden tasapuoliseen saatavuuteen ja osallistuu globaaleihin toimiin COVID-19 -pandemian voittamiseksi. Suomi edistää naisten ja tyttöjen osallistumista terveysjärjestelmien ja perusterveydenhuollon kehittämiseen sekä teknologisten innovaatioiden saatavuutta.Andersson puhuu kokouksessa 5. heinäkuuta niin kutsutussa Townhall-tilaisuudessa. Lisäksi Andersson osallistuu temaattiseen keskusteluun koskien Agenda2030:n koulutustavoitetta sekä EU komission järjestämään sivutapahtumaan. Suomi järjestää myös Unescon ja kansalaisjärjestöverkoston Bridge 47 kanssa Agenda2030:n tavoitetta 4.7. (kestävää kehitystä edistävä koulutus) tarkastelevan sivutapahtuman. 

YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittinen foorumi (High Level Political Forum on Sustainable Development) kokoontuu New Yorkissa 5.–15. heinäkuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomalaiset ovat selvästi huolestuneempia globaalista luonnon tilasta kuin Suomen luonnon tilasta, selviää Luontosuhdebarometrista. Luontosuhdebarometrilla selvitettiin kolmatta kertaa suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen välillä.Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskusSuomen luonnon tilasta huolestuneita tai erittäin huolestuneita on 56 % ja maailman luonnon tilasta huolestuneita tai erittäin huolestuneita on 80 %. Verrattuna vuoden 2020 kyselyyn huoli sekä maailman luonnon tilasta että Suomen luonnon tilasta on kasvanut. Maailman luonnon tilasta osuus on kasvanut 9 prosenttiyksikköä ja Suomen luonnon tilasta osuus on kasvanut 15 prosenttiyksikköä.Tietoisuus luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta on kasvanut 47 prosentilla vastaajista viime aikoina esimerkiksi mediassa näkyvien juttujen kautta. Erityisesti tietoisuus on kasvanut yrittäjien ja alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Suurinta osaa (68 %) kiinnostaa luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat.Vastaajista 20 % kokee, että suhde luontoon on muuttunut koronapandemian aikana. Näistä vastaajista 92 % kokee muutokset myönteisemmäksi. Luontosuhde on muuttunut koronapandemian aikana erityisesti opiskelijoilla ja koululaisilla sekä alle 25-vuotiailla. Suomalaisista suurin osa (92 %) näkee, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä.Luontokato noussut merkittävien luontoa uhkaavien tekijöiden listaan Luontomme suurimpina uhkina vastaajat pitivät saastumista ja ympäristömyrkkyjä (53% vastaajista), ilmastonmuutosta (45%), roskaantumista (35%) sekä luontokatoa (33%). Luontokadon uhan merkitys on noussut vastaajien keskuudessa verrattuna ensimmäiseen kyselyyn, jossa luontokatoa piti uhkana 25 % vastaajista. Luontomme suurimmista uhista saastuminen ja ympäristömyrkyt nousivat esiin useassa eri vastaajaluokassa. Alle 25-vuotiaiden vastauksissa nousi esiin roskaantuminen (58 %) ja opiskelijoiden ja koululaisten vastauksissa nousi esiin ilmastonmuutos (56 %).Vastaajista 86 % pitää tärkeänä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön näkökulmasta rehevöitymisen, torjunta-aineiden käytön ja roskaantumisen vähentämistä. Vastaajista suurimman osan mielestä luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, eikä luonnon arvoa ei voi mitata rahassa. Lisäksi vastaajien mukaan luonto tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon, kun kaupunkeja kehitetään.Vastuu Suomen luonnosta kuuluu kaikilleVastaajien mielestä vastuu Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä on erityisesti jokaisen kansalaisen vastuulla. Vastuu nähdään myös valtion ja kunnan viranomaisilla, yrityksillä, maanomistajilla ja politikoilla. Nämä samat tahot nousivat esiin myös vuoden 2020 kyselyssä. Verrattuna vuoden 2020 kyselyyn, yritysten suuri tai erittäin suuri vastuu on noussut 5 prosenttiyksikköä.Suurin osa (89 %) pitää luontoa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Ikäluokittain tarkasteltuna kokemuksessa luonnon tärkeydestä on jokin verran eroja. Tärkeimpänä luontoa pitävät 45–64-vuotiaat, vähiten tärkeänä opiskelijat ja koululaiset.Vastaajista 51 % toimii luonnon monimuotoisuuden puolesta. Suurin osa toimii luonnon monimuotoisuuden puolesta kuluttamalla ja syömällä luontoa huomioiden. Tärkeimmät motivoivat tekijät luonnon monimuotoisuuden puolesta toimimiseen olivat vastaajille luonnon tärkeys (58 %) sekä lapset ja tulevat sukupolvet (48 %).Suomalaiset viettävät paljon aikaa luonnossaYhteensä 41 % vastaajista liikkuu luonnossa useamman kerran viikossa ja vain 3 % ei liiku luonnossa lainkaan. Kodin lähistön viheralueet ja puistot ovat tärkein luontoalue suomalaisille. Vastaajista 40 % pitää näitä luontoalueita tärkeimpinä. Myös vuoden 2018 kyselyssä 40 % vastaajista piti näitä luontoalueita tärkeimpinä, vuoden 2020 kyselyssä osuus laski 32 prosenttiin. Tärkeimpänä kodin lähistön viheralueita ja puistoja pitävät opiskelijat ja koululaiset (56 %) ja yksinasuvat (50 %), vähiten taas yrittäjät (24 %).Vastaajista 60 % haluaa mieluiten rauhoittua luonnossa ja 54 % haluaa harrastaa liikuntaa. Marjastus tai sienestys ja metsissä retkeily kuuluvat myös suosituimpien luonnossa tekemisten joukkoon.Suomalaisista 73 % liikkuu omalla pihalla useamman kerran viikossa ja 45 % liikkuu kodin lähistön viheralueilla ja puistoissa useamman kerran viikossa. Kansallispuistoissa ja muilla suojelu- ja retkeilyalueilla sekä loma-asunnon ympäristössä liikutaan harvemmin. Nuoret aikuiset (alle 25 vuotiaat) ovat merkittävästi lisänneet liikkumista kansallispuistoissa sekä suojelu- ja retkeilyalueilla.Luontosuhdebarometri toteutettiin kolmannen kerranYmpäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskus SYKEn tilaama selvitys toteutettiin tänä keväänä kolmatta kertaa. Aiemmin barometri on toteutettu vuosina 2020 ja 2018. Kyselyn toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja Kyselyn vastaajajoukko haettiin CINT-palvelun avulla.
Kyselyyn vastanneista 64 % oli naisia. Naisten määrä on kasvanut 14 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2020 kyselyyn. Yli 65-vuotiaita ei vastannut tämän vuoden kyselyyn, kun vuoden 2020 kyselyssä vastanneista 14 % oli yli 65-vuotiaita.

Suomalaiset ovat selvästi huolestuneempia globaalista luonnon tilasta kuin Suomen luonnon tilasta, selviää Luontosuhdebarometrista. Luontosuhdebarometrilla selvitettiin kolmatta kertaa suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen välillä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ”Itämeren suojelu on ottanut askelia parempaan suuntaan tällä hallituskaudella”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoi tänään Itämerta käsittelevässä infossaan. Saaristomeriohjelma ja Vesiensuojelun tehostamisohjelma tuovat lisäpotkua vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteutukseen vesien ja meren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2027 mennessä. ”Me kaikki voimme suojella lähivesiämme. Samalla suojelemme myös Itämerta, jonne sisävesien kuljettama kuormitus lopulta päätyy”, ministeri sanoi. Itämeren rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentävät monet paineet, joista merkittävin on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Pistekuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosikymmenten aikana mutta hajakuormituksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Suomen eri merialueille määritellyt enimmäiskuormitusmäärät ylittyvät kaikilla merialueilla. Kauimpana kuormitustavoitteista ovat Saaristomeri ja Suomenlahti. ”Itämeri toipuu hitaasti pitkään jatkuneesta kuormituksesta. Meillä on nyt uusia tehokkaita vesiensuojeluratkaisuja, joiden toteutusta on määrätietoisesti jatkettava ja laajennettava”, kertoi ministeri Ohisalo.  Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet sateet ja tulvat huuhtovat yhä enemmän ravinteita ja maa-ainesta jo rehevöityneeseen Itämereen. ”Itämeren kannalta on ehdottoman tärkeää, että ilmastotyön kunnianhimosta pidetään kiinni”, ministeri totesi.Hallituksen käynnistämä Saaristomeri-ohjelma on tuottanut tiekartan, jonka keinoilla Saaristomeren valuma-alueen maatalous voidaan poistaa Itämeren kuormittajalistalta vuoteen 2027 mennessä. Kohde on Suomen viimeinen listalla. Tiekartta osoittaa, että tehokkaimmin maatalouden ravinnekuormitusta voidaan vähentää parantamalla maaperän kasvuolosuhteita, lisäämällä maanparannusaineiden (kipsi, rakennekalkki, puukuidut) käyttöä sekä edistämällä lannan kuljetusta alueelta.Vesiensuojelun tehostamisohjelma on aloittanut laajan kipsin levittämisen pelloille Saaristomeren valuma-alueella yhteistyössä viljelijöiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Kipsikäsittelyä on voinut kesäkuusta lähtien hakea myös muille kipsikäsittelyyn soveltuville pelloille koko Suomen rannikolla. Tavoitteena on levittää kipsiä yli 100 000 peltohehtaarille Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja EU:n elpymisvälineen rahoituksella. Kipsi on kuitenkin vain ensiapua Itämerelle, sillä sen vaikutus kestää noin viisi vuotta.   Itämereen päätyy edelleen myös haitallisia ja vaarallisia aineita. Suomen merialueella on esimerkiksi 20-30 korkean riskin hylkyä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita. Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella on saneerattu tähän mennessä neljä hylkyä. Ohjelma on rahoittanut myös hankkeita, jotka kehittävät päästöjä rajoittavia tai ennaltaehkäiseviä menetelmiä rakennetussa ympäristössä. LisätietojaAntti Heikkinen
ministerin erityisavustaja
p. 029 525 0231
[email protected]Haastattelupyynnöt:
Sameli Sivonen
erityisavustaja
p. 050 406 6855
[email protected]

”Itämeren suojelu on ottanut askelia parempaan suuntaan tällä hallituskaudella”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoi tänään Itämerta käsittelevässä infossaan. Saaristomeriohjelma ja Vesiensuojelun tehostamisohjelma tuovat lisäpotkua vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteutukseen vesien ja meren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2027 mennessä. ”Me kaikki voimme suojella lähivesiämme. Samalla suojelemme myös Itämerta, jonne sisävesien kuljettama kuormitus lopulta päätyy”, ministeri sanoi. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 28. kesäkuuta Luxemburgiin, missä ministerit neuvottelevat EU:n ilmastopaketista eli 55-valmiuspaketista. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Euroopan komissio julkisti heinäkuussa 2021 ison ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin. Tavoitteena on toimeenpanna EU:n ilmastolailla asetettu velvoite, jonka mukaan EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöneuvoston asialista on poikkeuksellisen painava.”Ilmastokriisi ja luontokato ovat planeettamme kohtalonkysymyksiä. Ympäristöneuvosto on merkittävä etappi EU:n laajuisten ilmastotavoitteiden ja 55 prosentin päästövähennyksen saavuttamisessa. Vaikuttavista keinoista on pidettävä kiinni, jotta ilmaston lämpeneminen hidastuu ja irtaudumme fossiilisista polttoaineista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo. Käsittelyssä kuusi ilmastopaketin lainsäädäntöehdotustaNeuvostossa haetaan yleisnäkemystä kuudesta keskeisestä ilmastopaketin säädösehdotuksesta, joiden käsittely kuuluu ympäristöneuvostolle. Säädösehdotuksia ovat:päästökauppadirektiivi ja markkinavakausvarantopäätöspäästökauppadirektiivin muuttaminen lentoliikenteen osaltaasetus ilmastotoimien sosiaalirahastostataakanjakoasetusasetus autojen ja pakettiautojen CO2-raja-arvoistaLULUCF-asetusPäästökaupan laajentamista ehdotettuYmpäristöministereiden on tarkoitus sopia EU:n nykyisen päästökauppajärjestelmän vahvistamisesta ja laajentamisesta meriliikenteeseen sekä kokonaan uuden päästökauppajärjestelmän perustamisesta tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöille. EU:n nykyiseen päästökauppajärjestelmään kuuluvat suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne. Suomi pitää tärkeänä, että uudistetun päästökaupan avulla saavutetaan 61 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suomi kannattaa myös uuden tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökauppajärjestelmän perustamista. Yhdessä muiden 55-valmiuspaketin toimien kanssa sen avulla olisi mahdollista vähentää tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöjä 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna 2005 tasoon. Keskeisiä kysymyksiä ovat uuden järjestelmän käynnistymisen ajankohta ja soveltamisala.  Ympäristöneuvostossa EU-puheenjohtaja maa Ranska tavoittelee yleisnäkemystä myös lentoliikenteen päästökaupan tehostamisesta. Suomi kannattaa lentoliikenteen päästökaupan tehostamista ja päästöoikeuksien ilmaisjaon poistamista 2027 mennessä. Ehdotus ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta kytkeytyy tiiviisti päästökaupan ehdotettuun laajentumiseen tieliikenteeseen ja rakennusten erillislämmitykseen, mitä Suomi kannattaa. Päästökaupan myötä tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle määräytyisi hinta, jonka kustannusvaikutukset voivat heijastua haitallisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin. Rahaston tavoitteena olisi vähentää kielteisiä vaikutuksia. Hallitus on pitänyt tärkeänä, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Ehdotettuun ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamiseen liittyy yhä monia kysymyksiä, joista neuvottelut jatkuvat edelleen.Taakanjakoasetus ja autojen päästörajat kiristymässäTaakanjakoasetuksessa määritetään jäsenmaille kansalliset velvoitteet siitä, minkä verran päästöjä on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Asetus koskee esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja rakentamisen päästöjä. Asetuksen muutoksella kiristetään taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteita EU:ssa kymmenellä prosenttiyksiköllä eli nykyisestä 30 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Komissio ehdottaa Suomen uudeksi velvoitteeksi 50 prosenttia, kun se nyt on 39 prosenttia. Tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyisivät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti.Uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoasetuksen tavoitteena on lisätä nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen valmistusta. Raja-arvoja kiristettäisiin huomattavasti. Esimerkiksi uusille henkilöautoille raja-arvo vuonna 2030 olisi 55 prosenttia eli autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on 37,5 prosenttia. Käytännössä autonvalmistajien kannattaisi valmistaa ainoastaan täyssähkö- ja vetyautoja vuonna 2035.Tavoitteena sopia LULUCF-asetuksestaYmpäristöneuvosto käsittelee myös ehdotusta LULUCF-asetuksen muuttamisesta. LULUCF-asetus määrittelee, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Asetusehdotuksen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja sekä vähentämään maankäyttösektorin päästöjä. Ympäristöneuvosto pyrkii sopimaan myös asetusehdotuksesta liittyen metsäkatoon.  Suomi on sitoutunut tavoitteeseen pysäyttää maailmanlaajuinen metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Nykytoimin metsäkatoa ei ole onnistuttu pysäyttämään, joten lisätoimet ovat tarpeen. Ehdotuksessa on pyritty tasapainoon toteutettavuuden ja kunnianhimon suhteen.Lisäksi neuvostossa esitellään raportti siitä, miten jätteensiirtoasetuksen käsittely on edistynyt. Asetuksessa säädetään jätteiden kansainvälisiin siirtoihin liittyvästä ilmoitusmenettelystä ja valvonnasta. Jos ympäristöneuvostossa päästään sopuun 55-valmiuspaketin ilmastoaloitteista, käynnistyvät todennäköisesti alkusyksystä kolmikantaneuvottelut, joissa haetaan yhteisymmärrystä parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken. LisätietojaSameli Sivonen
Ministeri Ohisalon erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
+358 50 406 6855
[email protected]Terhi Lehtonen
Valtiosihteeri
Ympäristöministeriö
+358 295 161 000
[email protected]Outi Honkatukia
Ympäristöneuvos
Ympäristöministeriö
+358 295 250 272
[email protected]LiikennePäivi Antikainen
Yksikön johtaja
Liikenne- ja viestintäministeriö
+358 295 342 101
[email protected]LULUCF-asetus ja metsäkatoLotta Heikkonen
Johtava asiantuntija
Maa- ja metsätalousministeriö
+358 295 162 074 
[email protected]

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 28. kesäkuuta Luxemburgiin, missä ministerit neuvottelevat EU:n ilmastopaketista eli 55-valmiuspaketista. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 6,8 hehtaarin suuruisen alueen Iso Kaivonevan Natura 2000 -alueelta. Pohjois-Savon ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 7,9 hehtaarin suuruisen alueen Pisa-Kypäräisen Natura 2000 -alueelta.Iso Kaivonevan Natura 2000 -alueelta lunastettava alue edustaa Natura-luontotyyppiä humuspitoiset järvet ja lammet. Lunastettavaan alue on vähäravinteinen järvi, joka rajautuu länsi- ja eteläpuolelta keidasrämeeseen sekä itä- ja pohjoispuolelta varsinaiseen rämeeseen.Pisa-Kypäräisten Natura 2000 -alueelta lunastettavaa alue edustaa ensisijaisesti suojeltavaa Natura-luontotyyppiä boreaaliset luonnonmetsät sekä luontotyyppiä boreaaliset lehdot. Lunastusta on ollut perusteltua hakea luonnonsuojelullisista syistä Natura 2000 -verkostoa ja suojeluohjelmaa laajemmalta alueelta, sillä ekologisesti vastaava Kypäräisen mäen eteläosan metsäinen kokonaisuus jatkuu myös Natura 2000 -alueen rajauksen ulkopuolelle.Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin. Ennen lunastukseen ryhtymistä on myös pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa luonnonsuojelulain edellytysten mukaisesti. Alueiden rauhoittaminen yksityisinä suojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole onnistunut suojelusta maksettavien korvausten määrään liittyvistä näkemyseroista johtuen. Lisäksi Pisa-Kypäräisten Natura-alueelta lunastettavan alueen omistajien kanssa ei ole pystytty neuvottelemaan ilman huomattavia vaikeuksia, sillä alueen omistaa järjestäytymätön osakaskunta, jota ei löydy kaupparekisteristä. Siksi alueiden suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.

Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 6,8 hehtaarin suuruisen alueen Iso Kaivonevan Natura 2000 -alueelta. Pohjois-Savon ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 7,9 hehtaarin suuruisen alueen Pisa-Kypäräisen Natura 2000 -alueelta.

Lähde: ym.fi