Pilottihankkeilla etsitään ratkaisuja maa- ja metsätalouden ravinnekuormituksen vesistöpäästöihin ja vesimäärien hallintaan
NordenBladet — Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä ja taloudellista menetystä maanomistajille. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Paremman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua ja sopeutua paremmin ilmastomuutokseen luonnon monimuotoisuus huomioiden. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla sekä pidätetään vettä esimerkiksi kastelua varten. Valuma-alue on alue, jolta vesi valuu maanpinnan muotojen ohjaamana vesistöön. Pilottialueet ovat Aurajoen vesistön Paattistenjoki Varsinais-Suomessa, Espoon Pitkäjärven valuma-alue Uudellamaalla, Kyyveden valuma-alue Etelä-Savossa ja Kovesjoen vesistöalue Pirkanmaalla.Aurajoen vesistön pilotti tuottaa monistettavan esimerkin siitä, miten valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla ja etenkin valumavesiä pidättämällä hallitaan kuivuusriskejä. Espoon Pitkäjärven valuma-alueelle laaditaan vesienhallintasuunnitelma Espoon ja Vantaan kaupunkien välisenä yhteistyönä. Pilotissa tuotetaan tietoa siitä, miten rakennetun ympäristön ja maa- ja metsätalouden vesienhallintaa yhteensovitetaan luonnonmukaisin menetelmin. Kyyveden pilotissa kehitetään ja kokeillaan ”valuma-aluetalkkarin” toimintamallia. Valuma-aluetalkkarin tehtävä on aktivoida ja neuvoa toimijoita valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kovesjoen vesistöalueella kehitetään toimintatapoja, jotta suunnitelmista edetään konkreettisiin vesienhallinnan toimiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Pilotissa huomioidaan turvemaavaltaisen valuma-alueen erityispiirteet. Pilottien toiminta on käynnistynyt alkuvuodesta 2023. Varsinais-Suomen pilottihankkeen toteuttavat Valonia ja Varsinais-Suomen liitto, Uudenmaan pilotin Espoon kaupungin ja Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, Kyyveden pilotin ProAgria Etelä-Savo ja Kovesjoen pilotin KVVY Tutkimus Oy. Pilottien totutuksessa on mukana alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.Pilotit edistävät valuma-aluelähtöistä suunnittelua ja toteutusta, lisäävät osaamista ja tuottavat tietoa. Niissä pyritään löytämään sellaisia yhteiseen suunnitteluun ja toimien toteuttamiseen liittyviä toimintatapoja, joita voitaisiin hyödyntää muuallakin. Valuma-aluesuunnittelussa yhdistyvät eri elinkeinojen, kuten maa- että metsätalouden, maankäyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tarpeet. Tämä edellyttää nykyistä laajempaa yhteistyötä monien toimijoiden ja sektoreiden välillä, ja piloteissa osallistetaankin erityisesti maanomistajia mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Pilottien halutaan myös panostavan vesienhallinnan suunnitelmissa luonnonmukaisiin menetelmiin, jotka huomioivat ympäristön monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen. Maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa on edistetty kuluvalla hallituskaudella ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä. Resursseja on ohjattu muun muassa kokeilu- ja kehittämishankkeisiin, maa- ja metsätalouden kuormituksen seurannan tehostamiseen sekä tulvasuojelurakenteiden perusparannukseen.
Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä ja taloudellista menetystä maanomistajille. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella. 
Lähde: ym.fi
