sunnuntai, 18 toukokuun, 2025

:::UUTISET:::

Selvitys Paimion parantolan tulevaisuudesta käynnistyy

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet selvitystyön koskien Paimion parantolan tulevaisuutta.  Selvityshenkilöiksi on kutsuttu varatuomari Heikki Alanen ja diplomi-insinööri Olavi Hiekka. Selvityshenkilöiden tehtävä on laatia ehdotus liiketoiminnallisesti elinkelpoisesta toimintamallista, jolla voitaisiin kattaa kohteen ylläpidosta aiheutuvat käyttökustannukset. 

Selvitystyön tavoitteena on tuottaa ehdotus Paimion parantolan omistajuuden ja käytön järjestämisestä, joka turvaisi kohteen kunnossapidon ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen sekä kohteen kehittämisen kansainvälisesti ainutlaatuisena, modernia arkkitehtuuria edustavana rakennuskokonaisuutena. 

Kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen osalta selvityksessä tulee ottaa huomioon rakennuskokonaisuus ympäristöineen sekä rakennuksen interiöörien ja irtaimiston turvaaminen. Käytön suunnittelussa tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan alkuperäisen käyttötarkoituksen henkeä toteuttavan toiminnan jatkaminen.

Selvitystyön käynnistämisestä sovittiin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tapaamisessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustajien kanssa tammikuun lopussa 2019. Selvitystyön rahoittavat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. Selvityksen laadinta tapahtuu yhteistyössä ministeriöiden, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Museoviraston kanssa. Selvityksen määräaika on 15.6.2019. 

Paimion parantola on Alvar ja Aino Aallon läpimurtoteos ja kansainvälisesti tunnetuin rakennus. Paimion parantola on suojeltu rakennussuojelulailla. Tämä ei kuitenkaan turvaa rakennuksen uniikkia irtaimistoa, jonka säilyminen osana interiööriä on oleellinen osa rakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa.

Paimion parantola on ollut vuodesta 2004 lähtien Unescon maailmanperintökohteiden aieluettelossa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti Paimion parantolassa toimintansa vuonna 2015 ja käynnisti kohteen myynnin kesäkuussa 2018.

Lisätietoja: 

Kulttuuriasianneuvos Päivi Salonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, etunimi.sukunimi@minedu.fi, puh. 029 533 0281

Rakennusneuvos Matti Vatilo, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 029 525 0311

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet selvitystyön koskien Paimion parantolan tulevaisuutta. Selvityshenkilöiksi on kutsuttu varatuomari Heikki Alanen ja diplomi-insinööri Olavi Hiekka. Selvityshenkilöiden tehtävä on laatia ehdotus liiketoiminnallisesti elinkelpoisesta toimintamallista, jolla voitaisiin kattaa kohteen ylläpidosta aiheutuvat käyttökustannukset.

Lähde: ym.fi

Lainsäädäntöhankkeita valmisteltava ja seurattava nykyistä huolellisemmin – virkamiesvalmistelu tarvitsee enemmän aikaa ja tukea

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittää kolmivuotiskauden päättyessä huomiota lainsäädäntöhankkeiden pitkään kaareen. Onnistunut lainsäädäntö edellyttää huolellista valmistelua, vaihtoehtojen pohdintaa ja laadukkaita vaikutusarvioita, mutta myös lain toimivuuden seurantaa. Hallituksen tulisi asettaa realistiset tavoitteet hallituskaudelle, jotta lainsäädäntösuunnitelma on toteutettavissa. Lisäksi virkamiesvalmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja tukea vaikutusarviointien laadintaan. Vaikutusarviointien taso on parantunut jonkin verran kolmen vuoden aikana.

Lainsäädännön arviointineuvoston ensimmäinen kolmivuotiskausi päättyy huhtikuussa 2019. Pääministeri Sipilän hallitus päätti arviointineuvoston nimittämisestä kolme vuotta sitten. Neuvostoa voi pitää tarpeellisena, koska lainvalmistelun laadun parantamiseen oli vuosien ajan kiinnitetty huomiota. Hallituksen päätös oli rohkea, koska samalla se loi tahon, joka arvioi hallituksen työtä analyyttisesti eli myös kriittisesti.

Arviointineuvoston työssä kaksi merkittävintä vahvuutta ovat olleet arviointineuvoston itsenäinen ja riippumaton asema ja kokonaisvaltainen vaikutusarviointien tarkastelu. Itsenäisyys suhteessa poliittisiin toimijoihin ja hallintoon ovat antaneet mahdollisuuden näkemysten vapaaseen esittämiseen. Kokonaisvaltainen tarkastelu tarkoittaa sitä, että neuvosto on arvioinut esitysten vaikutusarvioita laaja-alaisesti (taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisiin, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset). Arviointineuvosto on antanut vuosittain lausuntoja noin 10 prosentista hallituksen esitysluonnoksia. Lausunnot ovat julkisia.

Lainvalmisteluprosessit ovat yleensä pitkiä, jolloin monen eri osion on onnistuttava, jotta lainsäädäntö on toimivaa. On tärkeää pohtia vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi, kustannusten ja hyötyjen mittaluokkaa ja arvioida vaikutuksia laaja-alaisesti. Yhtä tärkeää on lain huolellinen toimeenpano ja jälkiseuranta, jonka kehittämiseksi arviointineuvosto on tehnyt aloitteen. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan tarkasteltavina olleiden vaikutusarviointien taso on jonkin verran noussut kolmen vuoden aikana. Kokonaisuutena lainsäädäntöhankkeiden luotsaamisessa alusta loppuun on kuitenkin petrattavaa. Hallituksen ja ministeriöiden johdon rooli on tässä olennainen.

Arviointineuvosto on joutunut kiinnittämään huomiota poliittisen valmistelun ja virkavalmistelun sekoittumiseen. Hyvän lainvalmisteluun kuuluu, että hallitus päättää tavoitteista ja virkavalmistelussa etsitään vaihtoehtoiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos poliittiset toimijat ottavat itselleen virkavalmisteluun kuuluvia asioita, virkamiesten mahdollisuudet vaihtoehtoisten ratkaisujen monipuoliseen arviointiin heikkenevät.

Lähde: vnk.fi

Puhemies Risikko: Yhteiskuntaa kehitettävä päättäjien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Eduskunnan puhemies Paula Risikko piti puheen torstaina 28. maaliskuuta Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivillä Kemissä. Puheen aiheena oli tutkittu tieto päätöksenteon perustana.

Risikko tarkasteli puheessaan tutkimustiedon käyttöä kansanedustajan ja ministerin näkökulmasta. Risikko toi esiin, että päätöksenteon valmistelussa käydään paljon erilaisia keskusteluja ja usein punnitaan, kenen tieto on kaikista luotettavinta.

Risikon mukaan poliittisen päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon. ”Tutkijakoulutuksen saaneena poliitikkona olen itse tottunut luottamaan tieteelliseen tutkimustietoon. Moni kansanedustajista saattaa kuunnella enemmän etujärjestöjen ääntä, joku toinen luottaa enemmän omiin kokemuksiinsa tai torilla kuulemiinsa tarinoihin. Demokratiassa jokainen edustaja voi itse valita, keneen tai mihin luottaa”, Risikko totesi.

Risikko toi puheessaan esiin esimerkin siitä, miten kansanedustajat voivat arvioida tutkimustiedon merkitystä. Kymmenisen vuotta sitten kuluttajilla nousi kiinnostus raakamaitoon, jota silloisen elintarvikelain mukaan ei saanut myydä tai valmistaa. Maitotilallisille tämä oli uusi tulonlähde, joten yhdessä MTK:n kanssa he tukivat elintarvikelain muutosta. Kauppa ja kuluttajajärjestöt kannattivat myös asiaa.  ”Ministeriössä alettiin valmistella asiaa ja lopulta hallituksen esitys tuli eduskuntaan käsiteltäväksi. Valiokunnassa kuultiin etujärjestöjä, mutta myös parhaita tieteellisiä asiantuntijoita. Nämä ajattelivat täysin toisin. Muun muassa jokainen lääkärikoulutuksen saanut asiantuntija vastusti muutosta listerioosivaaran takia”, Risikko huomautti.

Risikko tiivisti, että vaikka tutkimusevidenssi tästä oli erittäin vahva, valiokunta päätti siitä huolimatta sallia raakamaidon valmistamisen. ”Toimivatko nämä kansanedustajat siis vastuuttomasti, vastoin kansalaisten etua ja parasta mahdollista tietoa?”, Risikko kysyi.

Risikon mukaan esimerkki raakamaidosta kertoo jotakin hyvin olennaista poliittisesta päätöksenteosta. Risikko toi esiin, että päätöstä tekemässä ollut kansanedustaja kertoi arvioineensa vapauden tärkeämmäksi arvoksi kuin mahdollisen riskin. Kyseisen kansanedustajan mielestä niin kuluttajan vapaus saada ostaa haluamiaan tuotteita kuin tuottajan vapaus harjoittaa elinkeinoaan painoivat harkinnassa enemmän kuin tutkijoiden esille tuoma riski, Risikko kertoi.

Risikon mukaan päätöksentekotilanteessa vastakkain eivät näin ollen olleet tieteellinen tutkimustieto ja etujärjestöjen tavoitteet vaan vapauden kaltainen moraalinen arvo toista arvoa vastaan. ”Päätöksenteossa koskaan kyse ei ole vain faktoista vaan aina myös arvoista ja etiikasta. Perimmiltään oikeastaan ihmiskäsityksestä”, Risikko totesi. Risikon mukaan tutkimustiedon tuottajien ja päättäjien yhteistyö tuo parhaan lopputuloksen.

Risikko painotti, että tutkijoiden velvollisuutena on tehdä parasta mahdollista tutkimusta ja tuottaa luotettavinta mahdollista tietoa. Risikko lisäsi, että kansanedustajien velvollisuutena sen sijaan on arvioida sitä omien arvojensa näkökulmasta ja samalla etsiä koko yhteiskunnan suurinta mahdollista etua.

Risikon mielestä hyvää perustutkimusta tarvitaan ja se on tieteen ydin. Hän kuitenkin sanoi, että päätöksentekijät tarvitsevat myös soveltavaa tutkimustietoa yhteiskunnan ongelmista ja mahdollisuuksista. 

Risikko toi esiin näkemyksen, että yhteiskuntaa kehitetään parhaiten yhdessä. ”Meidän poliitikkojen tulee kunnioittaa tieteen vapautta ja toivon tutkijoiden kunnioittavan kansan valtaa, vaikka päätöksemme eivät aina voikaan kaikille olla mieluisia. Tehtävämme ovat erilaiset, mutta päämäärämme on yhteinen. Menestyvä Suomi ja hyvä elämä jokaiselle suomalaiselle.”, Risikko sanoi. 

Risikko päätti puheensa painottamalla, että tutkittua tietoa on hyödynnettävä kaikessa päätöksenteossa. ”Hoitotieteen tuottamalla tiedolla on paljon merkitystä Suomen ja kansalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. On olemassa suora yhteys terveyden, vaurauden ja koulutustason kesken. Lisäksi monissa maissa, kuten Suomessakin odotettavissa oleva elinikä korreloi bruttokansantuotteen kanssa. Yhteiskunnan on arvokasta vaalia kansalaisten terveydentilaa, ja se tulisikin nähdä investointina, ei kuluna”, Risikko painotti ja jatkoi: ”Hoitotieteen keskeisenä tutkimuksen kohteena ovat eri-ikäiset ihmiset ja heidän terveytensä, terveyden edistäminen ja sairauksien hoitaminen, myös itsensä hoitamisen näkökulmasta. Yhteiskuntaa kehitetään yhdessä – päätöksentekijät ja tutkijat – toisiamme kunnioittaen” Risikko totesi puheen lopuksi.

​

Lähde: Eduskunta.fi

BSPC:n maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmä pohtii Kaliningradissa keinoja lapsikaupan torjumiseksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC:n maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmä kokoontuu Venäjän Kaliningradiin 29. maaliskuuta. Itämeri-parlamentaarikot tapaavat Kaliningradissa kansalaisjärjestöjen edustajia. Tapaamisen tavoitteena on pohtia parhaita yhteistyökeinoja lapsikaupan torjumiseksi.

Kokouksessa käsitellään lisäksi Itämeren alueen ja erityisesti Venäjän maahanmuuttotilannetta ja kotouttamiskäytäntöjä sekä pohditaan keinoja yhteistyön tiivistämistä muiden Itämeren alueen maiden kanssa. Itämeri-parlamentaarikot tapaavat Kaliningradissa myös Venäjän duuman ja Kaliningradin alueparlamentin edustajia.

Eduskunnasta kokoukseen osallistuu maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmän jäsen Maria Tolppanen (sd.).

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin viralliset kotisivut: http://www.bspc.net/

Lähde: Eduskunta.fi

Yleisöluento: Vaalit häämöttävät – mihin asti katsomme? Kansalaisten ja päättäjien aikakäsitykset. 5.4. klo 14–15 Eduskunnan kirjastossa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Tervetuloa seuraamaan luentoa, joka on toinen Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjasta!

Tervetuloa seuraamaan luentoa, joka on toinen Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjasta!

Tutkimusjohtaja Lauri Rapeli ja projektitutkija Vesa Koskimaa, Åbo Akademi, puhuvat tulevaisuuteen katsovasta päätöksenteosta.

  • Miten halukkaita kansalaiset ja päättäjät ovat kauaskantoisten ratkaisujen tekemiseen?
  • Miten päättäjät suhtautuvat kansalaisosallistumisen lisäämiseen Suomessa?
  • Mitkä tekijät hankaloittavat ja edistävät kestävää politiikkaa Suomessa?

Vaikuttamisen vuosi 2019 on kaikille avoin luentosarja vaalikaudet ylittävästä politiikasta. Kuusi ajatuksia herättävää luentoa tarjoavat ratkaisuja kestävämpään päätöksentekoon ja kansalaisosallistumiseen. Tule kuuntelemaan tutkittua tietoa vaikuttamisesta!

Luennot pidetään Eduskunnan kirjastossa (Aurorankatu 6, Helsinki) joka kuukauden ensimmäinen perjantai keväällä ja syksyllä 2019.

Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton (ei ilmoittautumista).

Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä osoitteessa: www.bit.ly/vaikuttamisenvuosi. 

Sarjan järjestää Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) yhteistyössä Eduskunnan kirjaston kanssa. Tutkimushankkeessa ovat mukana Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus.

Lisätietoja:
Professori Henri Vogt, Turun yliopisto, henri.vogt@utu.fi, puh. 029 450 3126
Eduskunnan kirjaston johtaja, Antti Virrankoski, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, puh. 09 432 3401

Luentosarjan aikataulu ja aiheet
PALO-tutkimushanke Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa
Eduskunnan kirjasto

Lähde: Eduskunta.fi

Korotuksia veteraanietuuksiin

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —  Veteraanietuuksia korotetaan 1,2 prosenttia. Valtioneuvoston yleisistunto esitti asiaa koskevan lain vahvistamista 28. maaliskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina, ja se tulee voimaan 1.4.2019.

Veteraanietuuksia eli rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää, ulkomaille maksettavaa rintamalisää sekä vammaisetuuslain mukaista veteraanilisää korotetaan kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä huolimatta. Edellä mainitut etuudet on sidottu kansaneläkeindeksiin ja kansaneläkeindeksi on jäädytetty vuodeksi 2019. Ilman muutosta veteraanietuuksia ei korotettaisi.

Rintamalisää korotetaan 0,62 euroa kuukaudessa, jolloin se on 50,19 euroa kuukaudessa. Ylimääräinen rintamalisä on riippuvainen saajan muista eläketuloista ja sitä korotetaan keskimäärin 1,63 euroa kuukaudessa, jolloin se on keskimäärin 76,53 euroa kuukaudessa. Ulkomaille maksettavaa rintamalisää ei makseta kuukausittain, mutta sen määrää korotetaan 0,62 euroa kuukausitasolla laskettuna. Veteraanilisä nousee 1,30 euroa kuukaudessa ja sen määrä on 106,43 euroa kuukaudessa.

Lähde: stm.fi

Sukupuoleen liittyvät stereotypiat ja seksismi vakava este sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Suomi järjestää osana Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskauttaan konferenssin sukupuoleen liittyvien stereotypioiden ja seksismin poistamisesta 28.-29.3.2019 Helsingissä. Tackling Gender Stereotypes and Sexism -konferenssissa tarkastellaan stereotypioita ja kartoitetaan toimivia keinoja niistä eroon pääsemiseksi työelämässä, mediassa, naisiin kohdistuvassa väkivallassa ja vihapuheessa.

Uusia haasteita syntyy esimerkiksi siitä, että internet on avannut uuden ulottuvuuden seksismille ja seksistiselle vihapuheelle – ulottuvuuden, jota ei ole vielä täysin osattu käsitellä julkisessa politiikassa, mediassa, yksityisellä sektorilla tai lainvalvonnassa. Konferenssi järjestetään yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa ja siihen osallistuu tasa-arvoasiantuntijoita ja hallitusten ja järjestöjen edustajia 37 Euroopan maasta.

Konferenssin avasivat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja Euroopan neuvoston apulaispääsihteeri Gabriella Battaini-Dragoni. Ministeri Saarikko totesi avauspuheessaan, että stereotypiat ovat vieläkin esteenä todellisen tasa-arvon saavuttamiselle. Ne heikentävät niin naisten kuin miestenkin ihmisoikeuksien toteutumista.

Olennaista sukupuolten tasa-arvon kannalta on toteuttaa uusia ja tehokkaita toimenpiteitä haitallisten sukupuolistereotypioiden ja seksismin poistamiseksi. Euroopan neuvoston ministerikomitea on juuri hyväksynyt suosituksen seksismin ehkäisemisestä ja torjumisesta.  Suositus on jäsenmaille työkalu seksismin ja stereotypioiden poistamiseen.

Sukupuoleen liittyviä kaavamaisia käsityksiä, stereotypioita, esiintyy kaikilla yhteiskunnan eri alueilla, esimerkiksi työelämässä, politiikassa ja mediassa. Stereotypiat ovat seurausta syvästi juurtuneista asenteista, arvoista, normeista ja ennakkoluuloista. Esimerkiksi Tasa-arvobarometri 2017 mukaan vain puolet suomalaisista on sitä mieltä, että sukupuolella ei ole mitään väliä valittaessa edustajia politiikan eri osa-alueille. Stereotypiat voivat johtaa syrjintään esimerkiksi työhönotossa, koulutuksessa tai mediassa. Sukupuoleen liittyvät stereotypiat ja seksismi liittyvät usein yhteen muiden tekijöiden kuten seksuaalisen suuntautumisen tai etnisen taustan kanssa.

Suomi on Euroopan neuvoston puheenjohtajamaa toukokuuhun 2019 asti ja sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet ovat yksi Suomen EN-puheenjohtajuuskauden prioriteetista.

Konferenssia voi seurata verkkolähetyksenä konferenssin verkkosivuilta:

Lähde: stm.fi

Yksityinen pääoma globaalien ongelmien ratkaisijaksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Julkinen rahoitus ei riitä globaalien kestävyyshaasteiden edellyttämien toimien ja investointien toteuttamiseen. Maaliskuussa julkaistavassa Suomen kestävän rahoituksen tiekartassa esitetään yhteisesti muodostettu tavoite ja toimet suomalaisten roolin kasvattamiseksi kestävän tulevaisuuden rahoittamisessa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä laadittu tiekartta on ensimmäinen askel kohti kansainvälisesti vaikuttavaa rahoituksen ekosysteemiä.

Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Suomessa käynnistettiin syksyllä 2018 kansallinen selvitystyö kestävän kehityksen tavoitteita tukevien rahoitusmallien kehittämiseksi ja yhteisen tahtotilan luomiseksi. Kestävän rahoituksen ekosysteemissä yksityistä pääomaa suunnataan tavoitteellisesti globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen ja varmistetaan toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen. Vaikuttavat ja kestävät rahoitusrakenteet vauhdittavat myös suomalaista osaamisen ja ratkaisujen vientiä.

Gaia Consulting Oy:n laatiman selvityksen mukaan Suomeen tulisi perustaa kansallinen kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksen toimijaverkosto, jonka tehtävänä on edistää uudenlaisten rahoitusrakenteiden syntymistä ja toimintaa sekä suunnata rahoitusta ja koordinoida vaikutusten raportointia. Tässä onnistuminen edellyttää julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta tavoitteellista yhteistyötä. Esimerkiksi 50–100 miljoonaan euron julkisella pääomalla voitaisiin tavoitella 150–500 miljoonan euron yksityisiä pääomia kestäviin investointeihin.

– Tiekartan valmistelutyötä tehtiin osallistavasti, ja siihen osallistui useiden eri sidosryhmien, kuten sijoittajien, ministeriöiden, yritysten ja julkisten rahoittajien edustajia. Kestävä kehitys on paitsi riskienhallintaa, se on myös suuri mahdollisuus. Kansainvälisesti vaikuttavan rahoitusekosysteemin luominen mahdollistaa Suomelle kokoaan suuremman roolin kansainvälisten kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio muistuttaa.

Uusiutuvat energiaratkaisut, kestävä maa- ja metsätalous sekä vastuullinen vesihuolto voivat olla kannattavaa liiketoimintaa ja tuottavaa sijoitustoimintaa. Useat kansainväliset selvitykset tukevat näkemystä siitä, että vain kestävän kehityksen mukaiset investoinnit voivat olla sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä oikeasti kannattavia ja kestäviä valintoja myös sijoittajien näkökulmasta.

Yhdistyneet kansakunnat ovat määritelleet 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG), jotka tulee ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteissa korostuvat köyhyyden poistaminen sekä taistelu eriarvoistumista ja ilmastonmuutosta vastaan. Ohjaavana periaatteena on, että kukaan ei jää kehityksestä jälkeen – ”no one is left behind”.

Arvioiden mukaan tavoitteiden saavuttaminen vaatii pelkästään kehittyvissä maissa vuosittain yli 4 000 miljardin euron investointeja. Tästä vain alle puolet pystytään kattamaan nykyisillä toimilla. Kun kansainvälisen julkisen kehitysyhteistyön varat ovat noin 130 miljardia euroa, on selvää, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksityistä pääomaa. Suomen tiekartta yksityisten pääomien mobilisoimiseksi SDG-investointeihin julkaistaan 28. maaliskuuta.

Lähde: mmm.fi

Vaikeiden palovammojen hoitoon varaudutaan myös pohjoismaisella yhteistyöllä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään tilanteita varten, joissa voi tulla paljon vaikeita palovammoja saaneita potilaita. Yhteistyössä valmistellun ns. palovammamekanismin avulla voidaan yhtenäistää maiden toimintamalleja ja varautua onnettomuuksiin, joissa vaikeita palovammoja saaneita potilaita on enemmän kuin yksittäinen Pohjoismaa kykenee hoitamaan laadukkaasti.

Palovammamekanismi esitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston sosiaali- ja terveysministerikokouksessa Reykjavikissa keskiviikkona 27.maaliskuuta. Kokoukseen osallistuu Suomesta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Suomessa vaikeiden palovammapotilaiden hoitoa voidaan aloittaa kaikissa keskussairaaloissa, ja erityisosaamista on keskitetty Helsingin yliopistolliseen sairaalaan, jossa toimii kansallinen palovammakeskus.

Kukin Pohjoismaa yksin pystyy kansallisesti hoitamaan melko rajallisen määrän vaikeita palovammoja saaneita potilaita. Esimerkiksi Bukarestin vuoden 2015 diskopalon kaltaisten onnettomuuksien tapahtuessa voidaan kuitenkin joutua antamaan vaativaa hoitoa samanaikaisesti useille kymmenille potilaille. Yhteinen palovammamekanismi antaa tähän mahdollisuudet. Yhteistyö pitää sisällään myös tarvittavan psykososiaalisen tuen.

Valmistelutyötä on tehnyt Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen valmiusyhteistyön ryhmä. Palovammamekanismi pohjautuu jo olemassa oleviin yhteispohjoismaisiin valmiussopimuksiin, ja yhteistyö voitaisiin käynnistää jo näiden sopimusten perusteella.

Pohjoismaat selvittelevät myös mahdollisuuksia parantaa yhteistyötä korkean infektioriskin ja paljon resursseja vaativien potilaiden kuljetuksissa ja kehittää hoidon yhteisiä standardeja. Yhteinen kehittämistyö aloitettiin Ebola-epidemian jälkeen. Pohjoismaat ovat hakemassa tänä keväänä kehitysrahaa hankkeeseen EU:n pelastuspalvelumekanismilta.

Ministerikokouksen teemakeskustelun aiheena on lasten ja nuorten osallisuus. Puheenjohtajamaa Islannilla on olemassa hyviä kokemuksia ja malleja, joilla nuorten hyvinvointia on voitu parantaa esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä koulujen, harrastusseurojen, vanhempien ja tutkijoiden välillä. Ministeri Mattila kertoo Suomen lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelmasta ja kansallisen lapsistrategian valmistelusta.

Lasten psyykkinen terveys esillä pohjoismaisessa psykiatrian huippukokouksessa
Ministeri Mattila osallistuu Islannin matkallaan myös torstaina 28.maaliskuuta pidettävään pohjoismaiseen psykiatrian huippukokoukseen. Sen aiheena on lasten psyykkinen terveys. Kokouksessa pohditaan sitä, miten päivähoito, esikoulu ja koulu voivat tukea lasten mielenterveyttä. Mattila osallistuu mm. ministereiden yhteiseen lasten henkistä hyvinvointia koskevaan paneelikeskusteluun.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Maria Waltari, p. 0295 163 337 (Pohjoismaiden ministerineuvosto)
Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, p. 0295 163 714 (palovammamekanismi)
Ministeri Mattilan erityisavustaja Mira Hirvonen, p. 046 920 1736

Lähde: stm.fi

Centrum Balticumin Itämeri-foorumin kiertotaloutta käsittelevässä paneelissa esillä muun muassa demokratian edistäminen

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) osallistui Centrum Balticumin Itämeri-foorumin kiertotaloutta käsittelevään paneeliin. Paneeli järjestettiin Turussa maanantaina 25.3.2019. Sirén nosti paneelissa esille kiertotalouden potentiaalin niin arvonlisän ja talouskasvun luomisen kuin ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen näkökulmasta. 

Itämeri-foorumissa nousivat esille populismin uhka ja tarve eurooppalaisen demokratian edistämiseen. Yhteiskunnan sekä kaupunkien ja maaseudun eriarvoistuminen ja hallitsematon maahanmuutto identifioitiin perimmäisiksi syiksi populismin nousuun.

Itämeren alueen tulevaisuuden haasteita käsittelevän foorumin pääpuhujina ovat valtiovarainministeri Petteri Orpon lisäksi mm. Liettuan entinen pääministeri Andrius Kubilius ja Venäjän entinen talouskehityksestä vastaava apulaisministeri Aleksei Vadev.

Lähde: Eduskunta.fi

1...602603604...617Sivu 603 / 617