NordenBladet —

​Eduskunta piti tänään täysistunnon alussa hiljaisen hetken kansanedustaja Antti Rantakankaan muistolle.

Muistosanat Antti Rantakankaalle lausui eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen:

”Arvoisat kansanedustajat! Ärade riksdagsledamöter!

Tieto kansanedustaja Antti Toivo Armas Rantakankaan tapaturmaisesta kuolemasta saavutti meidät pyhäpäivänä sunnuntaina – levon päivänä. Pidetyn ja arvostetun työtoverin yllättävä kuolema tuntuu vaikealta uskoa, saati hyväksyä. Levon päivän valtasi levottomuus ja epäusko, lopulta järkytys ja syvä suru ystävämme kuolemasta. Ystävämme, koska sellaisena Antti Rantakangas näki meidät.

Antti ymmärsi, että kansanedustajan toimi perustuu luottamukseen ja kovaan työhön. Luja kädenpuristus ja katse silmiin varmisti, ettei tämä luottamus ja kova työ koskaan mennyt hukkaan. Uskallan väittää, että tämän saman luottamuksen ja työteliäisyyden ovat minun lisäkseni kokeneet kaikki täällä tänään läsnäolevat sekä tuhannet ihmiset ympäri Suomea. Eturivin vaikuttaja on poissa.

Antti ei ollut tämän salin kovaäänisin, mutta hänen äänensä kantoi. Siitä kertoo se, että hänet valittiin kuudesti kansanedustajaksi. 20 vuotta työtä tässä yhteisössä on jättänyt jälkensä meihin kaikkiin – niin virkakuntaan kuin edustajiinkin.  Teidän kaikkien läsnäolosta huolimatta tämä sali tuntuu tänään tyhjältä. Kukat Antti Rantakankaan paikalla välittävät meille viestiä niin elämän arvaamattomuudesta kuin elämänlangan hauraudesta.

Valmiiksi kirjoitetut sanat harvoin pystyvät tarkasti kuvaamaan ihmisen surua ja tuntoja kuoleman läheisyydessä. Siksi koen sopivaksi lukea teille Tommy Tabermannin runokokoelmasta Tähtiä kämmenellä:

”Jos lähdenkin, en minä kauan viivy. Pian minä luoksesi palaan, sirpin sinä minulta saat, jolla niittää, vasaran, jolla rakentaa, ja ruukkuusi siemeniä ja multaa. Ja jos en palaisikaan, kanssani olisit maailman halki, siipieni alla kuin kevättuuli.”

Tällä haluan sanoa sen, etteivät hyvät ystävät kuole koskaan. He elävät muistoissamme, sydämissämme ja ajatuksissamme. Heidän elämänsä ja työnsä jatkuu niin kauan, kuin me muistamme.

Omasta ja koko eduskunnan puolesta tahdon osoittaa myötätunnon ja osanoton sanat kansanedustaja Antti Rantakankaan omaisille ja läheisille. Me olemme menettäneet ystävän ja työtoverin. Suru on suurimmillaan niillä, jotka ovat menettäneet perheenjäsenen. Toivomme heidän saavan lohtua siitä tiedosta, että Antti Rantakangas oli tässä talossa pidetty työtoveri, ystävä ja arvostettu kansanedustaja.

Jag vill på mina egna och hela riksdagens vägnar framföra vårt varma deltagande till riksdagsledamot Antti Rantakangas anhöriga och närstående.

Riksdagen håller nu en tyst minut  för att hedra minnet av Antti Rantakangas.

Eduskunta hiljentyy nyt hetkeksi kunnioittamaan Antti Rantakankaan muistoa. ”

Puhemies Matti Vanhanen välitti sunnuntaina koko eduskunnan osanoton Rantakankaan perheelle ja läheisille.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan tarkastusvaliokunta järjestää keskiviikkona 27.11.2019 klo 11.30-13.00 julkisen kuulemisen aiheesta säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen. 

Julkinen kuuleminen liittyy tarkastusvaliokunnan käsittelyssä olevaan omaan asiaan (O 48/2019 vp) säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen – nykytila ja kehittämistarpeet.  Valiokunta pyrkii selvittämään, kuinka hyvin eri vaikutusten arvioinnit toteutuvat säädösvalmistelussa ja millaiset tekijät vaikuttavat vaikutusarviointien laatuun.

Valiokunnan kuultavana ovat:
Lainsäädännön arviointineuvosto, puheenjohtaja Leila Kostiainen
Itä-Suomen yliopisto, tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja
Aalto-yliopisto, professori Otto Toivanen
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, toimitusjohtaja Petri Virtanen
Tampereen yliopisto, yliopistotutkija Anna Elomäki 
Sosiaali- ja terveysministeriö, johtaja Raija Volk

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunta pitää tänään täysistunnon alussa hiljaisen hetken kansanedustaja Antti Rantakankaan muistolle.

Puhemies Matti Vanhanen välitti sunnuntaina koko eduskunnan osanoton Rantakankaan perheelle ja läheisille.

”Tunsin hänet nuoruudestamme saakka. Antti omistautui asialleen, edusti tahdonvoimaa, tunnusti juurensa ja tiesi aina, keiden edustajana hän valtiopäivillä toimi.”

Verkkolähetys täysistunnosta alkaa klo 14.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen välittää koko eduskunnan osanoton menehtyneen kansanedustaja Antti Rantakankaan perheelle ja läheisille. ”Tunsin hänet nuoruudestamme saakka. Antti omistautui asialleen, edusti tahdonvoimaa, tunnusti juurensa ja tiesi aina, keiden edustajana hän valtiopäivillä toimi.”

Eduskunta viettää tiistaina 26.11. täysistunnon alussa muistohetken Antti Rantakankaan muistoksi.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​EU-maiden kehitysministerit kokoontuvat ulkoasiainneuvostoon 25. marraskuuta. Suomea edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.), joka antoi tänään suurelle valiokunnalle selvityksen kokousaiheista. Kokous on Suomen EU-puheenjohtajakauden ainoa kehitysministereiden neuvostokokous.

Ministeri Skinnari painotti selvityksessään EU:n kehitysrahoitusarkkitehtuurin uudistamista. Keskustelun pohjana on lokakuussa julkaistu ns. ”viisaiden ryhmän” muistio kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen tulevaisuudesta. Suomi on puheenjohtajamaana edistänyt jäsenmaiden välistä keskustelua uudistusten eri vaihtoehdoista tavoitteenaan löytää tehokkain tulevaisuuden toimintamalli.

Suomi on Skinnarin mukaan korostanut keskusteluissa kysymyksen laajaa merkitystä EU:n ulkopolitiikalle ja poliittiselle painoarvolle, liittyen mm. ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen ja hauraiden maiden investointitarpeisiin. Ministerin mukaan on myös kyettävä viestimään paremmin, mitä kehitysrahoituksella saadaan aikaan.

Valiokunnan keskustelussa käsiteltiin neuvoston aiheista lisäksi mm. Afrikan, Tyynenmeren ja Karibian maiden kanssa käytäviä Post-Cotonou -neuvotteluja sekä Afrikan maiden keskinäisen kaupan vahvistumista.

Suuri valiokunta sai kokouksessaan selvityksen myös EU:n kilpailukykyneuvoston tulevasta (28.–29.11.) kokouksesta, jossa käsitellään mm. kuluttajanoikeuksien kehittämiseen liittyvää edustajakannedirektiiviä sekä suurten kansainvälisten yritysten tuloverojen julkistamisvelvoitetta koskevaa ehdotusta.

Ulkoasiainneuvostossa kokoontuvat EU-maiden ulkoministerit tai käsiteltävien asioiden mukaan puolustusministerit (yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka), kehitysministerit (kehitysyhteistyö) tai kauppaministerit (yhteinen kauppapolitiikka). Ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, tällä hetkellä Federica Mogherini.

Kilpailukykyneuvostossa kokoontuvat aiheista riippuen jäsenmaiden kauppa-, talous-, teollisuus-, tutkimus- ja innovointi- sekä avaruusasioista vastaavat ministerit. Käsittelyssä olevista asioista vastaavat EU-komissaarit osallistuvat myös istuntoihin.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Puhemies Matti Vanhasen johtama yhteensä viisihenkinen puhemiesvaltuuskunta vierailee Tallinnassa 25. marraskuuta. Valtuuskuntaan kuuluvat neljän suurimman eduskuntaryhmän edustajina Johannes Koskinen (sd.), Arja Juvonen (ps.), Arto Satonen (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.).

Vanhanen valtuuskuntineen tapaa Viron parlamentin Riigikogun puhemiehen Henn Põlluaasin, presidentti Kersti Kaljulaidin, pääministeri Jüri Rataksen sekä useiden Riigikogun valiokuntien edustajia.

Puhemies Vanhanen odottaa vierailulta mielenkiintoisia keskusteluja Suomen ja Viron yhteisistä kiinnostuksen kohteista muun muassa politiikan ja talouden saralla.

”Viro on Suomelle tärkeä naapuri, ja maittemme väliset suhteet ovat erinomaiset. Meillä on paljon yhteistyötä, josta yksi ajankohtainen esimerkki on Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputkihanke, joka on valmistumassa aikataulussa ja joka otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2020 alussa. Samalla Suomi liittyy osaksi eurooppalaista maakaasuverkkoa ja EU:n yhteistä kaasumarkkinaa”, Vanhanen toteaa vierailun alla.

Vierailun yhdenlainen kohokohta tulee olemaan myös Suomen jatkosodassa taistelleiden virolaisten vapaaehtoisten Suomen-poikien tapaaminen ja seppeleenlasku Metsakalmistun muistomerkillä.

”Saamiemme ennakkotietojen mukaan tilaisuuteen olisi tulossa kahdeksan Suomen-poikaa ja muutamia jo edesmenneiden veteraanien leskiä. Suomen-poikien keski-ikä on 95 vuotta, joten heidän tapaamisensa tulee olemaan ikimuistoinen ja todennäköisesti ainutkertainen tilaisuus meille”, Vanhanen ennakoi.

Jatkosotaan osallistui yhteensä noin 3500 virolaista vapaaehtoista, joita kutsuttiin viroksi nimellä Soomepoisid eli Suomen-pojat.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Suuri valiokunta tapasi tänään suomalaisia europarlamentaarikkoja. Valiokunnan tarkoituksena oli kuulla europarlamentaarikkojen näkemyksiä Suomen 25-vuotisesta EU-jäsenyydestä sekä pohtia keskeisiä seikkoja, jotka vaikuttavat Suomen jäsenyyteen nyt ja tulevaisuudessa.

Tilaisuus alkoi lyhyillä puheenvuoroilla, joissa europarlamentaarikot esittelivät oman työnsä painopisteitä Euroopan parlamentin alkaneella kaudella. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi totesi, että puheenvuoroissa nousivat selvästi esille myös Suomen EU-puheenjohtajakauden tärkeät painopistealueet, kuten ilmastonmuutos, uudet turvallisuusuhat sekä oikeusvaltion vahvistaminen.

Keskustelussa europarlamentaarikkojen ja kansanedustajien välillä käsiteltiin lisäksi mm. EU:n maatalouspolitiikan ja metsästrategian uudistamista, seuraavan komission ”European Green Deal” -suunnitelmaa, EU:n ja Kiinan suhdetta, kauppapolitiikkaa, digitaalisen talouden sääntelyä, EU:n laajentumista, turvapaikkapolitiikkaa sekä unionin panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja väylähankkeisiin.

Puheenjohtaja Hassi toivoi, että suorana lähetetty julkinen keskustelu muistuttaisi osaltaan siitä, että suomalaiset vaikuttavat EU:n päätöksiin kaikilla tasoilla ja että EU tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia. Hassin mukaan on tärkeää rakentaa Eurooppaa, joka on reilu kaikille maille myös pitkällä aikavälillä. Kreikka oli huolissaan syvästä lamasta toipuneen Suomen EU-jäsenyydestä 1990-luvun alussa, Hassi muisteli.

Tallenteen keskustelusta voi katsoa eduskunnan verkkolähetyspalvelussa: Suuren valiokunnan ja suomalaisten europarlamentaarikkojen tapaaminen

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan torstain suullisella kyselytunnilla oppositio esitti kysymyksiä muun muassa Postin tilanteesta, lastensuojelun epäkohdista, vuoden 2020 talousarvioesityksen vaikutusarvioista ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan unioniin 18. marraskuuta 1994 eli lähes täsmälleen 25 vuotta sitten äänestystuloksella jaa 152, ei 45, tyhjiä 1, poissa 1. Suomesta tuli EU:n jäsen 1. tammikuuta 1995.

Ulkoasiainvaliokunta toimi asiassa mietintövaliokuntana ja katsoi mm., että EU on toimintakykyisin ja tehokkain toimija laaja-alaisen turvallisuuden edistämiseksi Euroopassa ja että on Suomen ja suomalaisten etu olla mukana vahvistamassa tätä turvallisuutta EU:n kautta. 

Hallitus on luvannut antaa EU-poliittisen selonteon Suomen meneillään olevan EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen. 

Suuri valiokunta haluaa nyt kuulla suomalaisten europarlamentaarikkojen näkemyksiä Suomen 25-vuotisesta jäsenyydestä sekä pohdintoja niistä teemoista ja asioista, jotka viitoittavat Suomen jäsenyyttä seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin asti sekä seuraavan neljännesvuosisadan aikana.

Keskustelua voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa verkkolahetys.eduskunta.fi. Puheenjohtajana toimii suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.). 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Kansalaisaloite Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi on torstaina lähetekeskustelussa. 

Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi mielenterveyslakiin uusi pykälä nk. terapiatakuusta (”4 a §, Mielenterveyspalvelujen piiriin pääsy”) ja muutettavaksi terveydenhuoltolain 27 §:n 2 momentin 3 kohtaa.

Aloitteen perusteluissa todetaan, että ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Terapiatakuu toteuttaa terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) suosituksen (23.11.2018), jonka mukaan vaikuttavaksi todetut psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan. Suosituksen mukaan niitä tulee olla tarjolla osana eriasteisten häiriöiden tavoitteellista ja tarpeenmukaista hoitoa tai kuntoutusta.

Ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä.

Terapiatakuu kattaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttaman soveltuvan hoitomuodon, joka vastaa potilaan oireita ja avuntarvetta. Hoidon alkamiseksi ei tarvittaisi erikoislääkärin asettamaa diagnoosia. 

Mikäli potilas tarvitsee mielenterveyden oireen tai häiriön varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian piiriin.

Koko aloite eduskunnan verkkosivuilla: 

Lähde: Eduskunta.fi