Talousvaliokunta järjestää avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2018 käsittelyyn liittyvän Suomen Pankin pääjohtajan julkisen kuulemisen. Kuulemisen aiheena on Taloustilanne, rahapolitiikka ja rahoitusvakaus.
Ohjelma
13.00 Tilaisuuden avaus
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen
13.05 Alustus
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
13.40 Kansanedustajien kysymykset ja keskustelu
14.10 Tilaisuuden yhteenveto
Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti
Eduskunnan lakivaliokunta tekee opinto- ja tutustumismatkan Osloon 19.–20.9. syyskuuta. Matkallaan valiokunta vierailee korkeimmassa oikeudessa ja Bastøyn vankilasaarella sekä tapaa Norjan parlamentin lakivaliokunnan puheenjohtajan.
Matkalle osallistuvat lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.), varapuheenjohtaja Sandra Bergqvist (r.) sekä jäsenet Marko Asell (sd.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Hanna Huttunen (kesk.), Saara Hyrkkö (vihr.), Pihla Keto-Huovinen (kok.), Marko Kilpi (kok.), Jouni Ovaska (kesk.), Mari Rantanen (ps.), Ruut Sjöblom (kok.), Mirka Soinikoski (vihr.), Sebastian Tynkkynen (ps.), Paula Werning (sd.) ja Johannes Yrttiaho (vas.).
Ympäristövaliokunta järjestää 24.9. klo 10–11.30 julkisen kuulemisen kansalaisaloitteesta (KAA 3/2019), jossa vaaditaan mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja valmistamisen kieltämistä Suomessa.
Tilaisuudessa kuullaan aloitteen vireillepanijaa Marion Routtia sekä asiantuntijoita ympäristöministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Täysistunnon lähetekeskustelussa oli tiistaina 17. syyskuuta käsittelyssä kansalaisaloite, jossa esitetään mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yhteensä 58 367 henkilöä.
Aloitteessa ehdotetaan mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja valmistamisen kieltämistä Suomessa. Aloitteen mukaan mikromuovit ovat kosmetiikassa täysin korvattavissa haitattomilla vaihtoehdoilla, joita on jo runsaasti markkinoilla. Mikromuovien kulkeutumisen vesistöihin on viime vuosina havaittu olevan vakava globaali ympäristöongelma. Mereen huuhtoutuneet mikromuovihiukkaset aiheuttavat merkittävää haittaa merieliöille ja koko merelliselle ekosysteemille.
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) avasi keskustelun toteamalla asian olevan tärkeä: ”Asiaan on puututtava viipymättä. Lainsäädännön, toimintatapojen, ohjeistuksien ja asenteiden muutoksella voidaan estää muovin joutumista luontoon ja pilkkoutumista mikromuoviksi”.
Edustaja Pauli Kiuru (kok.) kiitti aloitteen tekijöitä ja sanoi kyseessä olevan kasvava ongelma: ”Viimeisen 50 vuoden aikana muovin käyttö on globaalisti kaksikymmentäkertaistunut, ja tulevan 20 vuoden aikana arvellaan, että muovin käyttö edelleen kaksinkertaistuu”. Hän muistutti, ettei muovin käyttöä pidä kuitenkaan demonisoida: ”Muovilla on myös hyvät puolet, ja esimerkiksi elintarviketeollisuudessa sen korvaaminen osin voi olla vaikeata tai jopa mahdotonta. Muovi lisää elintarvikkeiden säilyvyyttä, pienentää osaltaan ruokahävikkiä, ja on sitä kautta tarpeellinen. Mutta se, miten me sitä käytämme, miten me kierrätämme ja toimimme sen käytön jälkeen, on olennaista”.
Edustaja Tiina Elo (vihr.) totesi monen maan jo kieltäneen mikromuovin käytön kosmetiikassa: ”Useat maat ovat jo kieltäneet mikromuovin kosmetiikassa, ja EU aikoo kieltää kosmetiikan ja pesuaineiden mikromuovit asteittain vuoteen 2026 mennessä.”
Täysistunnossa kansanedustajat käyttivät yhteensä 41 puheenvuoroa ja lähetekeskustelun jälkeen asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan.
Ympäristövaliokunta järjestää julkisen kuulemisen mikromuovien kieltämisestä kosmetiikassa tiistaina 24. syyskuuta. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa: https://verkkolahetys.eduskunta.fi.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta matkusti perehdytys- ja tutustumismatkalle Tukholmaan 11.–13. syyskuuta. Valiokunta perehtyi matkalla muun muassa työlainsäädäntöön sekä työttömyysturvaan ja työvoimapolitiikkaan. Tukholmassa valiokunta sai katsaukset Ruotsin sisäpolitiikasta sekä Ruotsin ajankohtaisesta työmarkkinapolitiikasta ja tapasi parlamentin työmarkkinavaliokunnan. Lisäksi valiokunta tutustui TalangAkademin -konseptiin, jokaon ruotsalaisten työmarkkinaosapuolten yhteistoimintaprojekti. Projektin päämääränä on työllistää maahanmuuttajia ja muita vaikeammin työllistettäviä.
Valiokunnasta matkalle osallistuivat puheenjohtaja Anna Kontula (vas.), varapuheenjohtaja Katja Taimela (sd.) sekä jäsenet Kim Berg (sd.), Belaynesh Forsgrén (vihr.), Terhi Koulumies (kok.), Niina Malm (sd.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Jukka Mäkynen (ps.), Anders Norrback (r.), Ilmari Nurminen (sd.), Arto Satonen (kok.) sekä Ruut Sjöblom (kok.) Lisäksi matkalle osallistuivat valiokuntaneuvokset Marjaana Kinnunen ja Maiju Tuominen sekä valiokunta-avustaja Sari Urjansson.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kansalaisjärjestösuhteiden erityisedustaja Pia Kauma (kok.) on huolissaan kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien rajoittamisesta Euroopassa. Kauma osallistui Puolan Varsovassa meneillään olevaan Etyjin inhimillisen ulottuvuuden toimeenpanokokoukseen, jonka yhteydessä hän tapasi sekä kansalaisjärjestöjen että Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ODIHR:n edustajia.
”Keskusteluissa nousi selvästi esiin se, että kansalaisjärjestöt on ajettu ahtaalle ja toimintatila kaventunut. Taustalla on rajoittava lainsäädäntö ja vallanpitäjien halu vaientaa kriittisiä ääniä. Ikävä on huomata, että nyt ei puhuta enää pelkästään Etyjin alueen maista, vaan negatiivista kehitystä tapahtunut myös EU-alueella”, Kauma toteaa.
Kauma tapasi Varsovassa muun muassa ODIHR:n pääjohtajan Ingibjörg Sólrún Gísladóttirin sekä Human Right Watchin, Open Dialogue Foundationin ja Civic Solidarity Platformin edustajia.
”Moni tapaamani henkilö ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että Etyjiin on perustettu tällainen tehtävä”, Kauma kertoo.
”Syntyi vaikutelma, että on tarvetta antaa kansalaisjärjestöille mahdollisuus tulla kuulluksi aiempaa paremmin sekä saada sanansaattaja myös Etyjin parlamentaarikkojen keskuuteen ja keskusteluihin. Näin epäkohtiin päästään myös puuttumaan paremmin”, hän arvelee.
Inhimillisen ulottuvuuden toimeenpanokokous HDIM (Human Dimension Implementation Meeting) on Euroopan suurin ihmisoikeuskonferenssi. Kokous järjestetään kerran vuodessa. Sinne osallistuvat sekä Etyj-maiden hallitukset että maissa toimivat kansalaisjärjestöt.
Ensimmäinen ilmastolain mukainen vuosikertomus on annettu eduskunnalle. Maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta järjestivät aiheeseen liittyvän julkisen kuulemisen 17.9.2019.
Tilaisuuden ohjelma
Tilaisuuden avaus, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen
Avaussanat, valtiosihteeri Terhi Lehtonen, YM
Ilmastovuosikertomuksen esittely, Magnus Cederlöf, YM
Työvoima- ja elinkeinoministeriön kommentit, Juhani Tirkkonen, TEM
Liikenteen päästöjen kehitys ja keskeiset haasteet, Saara Jääskeläinen, LVM
Eduskunnan talousvaliokunta tutustuu kaksipäiväisellä matkallaan Ranskan talouden tilaan ja kehitykseen vierailemallataloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöOECD:ssä ja keskuspankissa. Valiokunta tapaa myös Ranskan elinkeinoelämän liiton (MEDEF) sekä maassa toimivien suomalaisten yritysten edustajia.
Matkalle osallistuvat talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok.), varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (kesk.) sekä valiokunnan jäsenet Atte Harjanne (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Eeva Kalli (kesk.), Pia Kauma (kok.), Sakari Puisto (ps.), Minna Reijonen (ps.), Janne Sankelo (kok.), Hussein al-Taee (sd.), Veikko Vallin (ps.), Tuula Väätäinen (sd.) ja Johannes Yrttiaho (vas.). Matkalle osallistuvat lisäksi valiokunnan virkamiehet.
Suuren valiokunnan kuultavana oli tänään Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, jonka vastuualueina komission päättyvällä kaudella ovat olleet työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky.
Katainen nosti puheenvuorossaan esille viisi EU:n tulevaisuudelle keskeistä poliittista teemaa, joiden hän toivoo nousevan myös seuraavan komission asialistalle: kiertotalous, keinoäly, puolustus ja turvallisuus, Afrikka ja oikeusvaltioperiaate.
Suuren valiokunnan keskustelussa varapuheenjohtaja Kataisen kanssa aiheista käsiteltiin mm. oikeusvaltioperiaatteen rapautumisen vaikutusta omaisuuden suojan toteutumiseen, Euroopan ja Afrikan kumppanuussuhteen kehittämistä, keinoälyn eettisiä pelisääntöjä sekä kauppapolitiikan ehdollisuutta ilmastopoliittisille sitoumuksille.
Katainen sanoi ilmastopolitiikan olevan erottamaton osa EU:n nykyistä kauppapolitiikkaa. Viitatessaan Amazonin metsäpaloihin Katainen huomautti Mercosur-kauppasopimuksen olevan ensimmäinen, johon sisältyy ilmastotoimia koskevia sitovia velvoitteita.
Nykyisen Euroopan komission toimikauden on tarkoitus päättyä lokakuun lopussa.
Ministerit Tuppurainen ja Marin antoivat selvitykset EU:n neuvoston tulevista kokouksista
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) avasi valiokunnalle EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelutilannetta sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen tähtääviä toimenpiteitä tulevassa neuvostossa.
Tuppurainen kertoi, että kahdenväliset neuvottelut rahoituskehysten valmistelusta kaikkien jäsenmaiden kanssa on saatu päätökseen tällä viikolla. Hän kertoi uskovansa, että kaikilla mailla on nyt yhteinen tilannekuva neuvottelujen jatkoaskeleista. Suomen tavoitteena on, että ns. neuvottelulaatikko yksityiskohtaisten neuvottelujen pohjaksi saadaan viimeisteltyä puheenjohtajakauden aikana.
Ministeri Tuppurainen arvioi valiokunnalle myös Suomen puheenjohtajakauden etenemistä ja tavoitteita suhteessa seuraavan komission alustaviin linjauksiin. Tuppuraisen mukaan yhteistä maaperää näyttäisi Suomen ja komission välillä olevan runsaasti. Jaettuja tavoitteita ovat mm. oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, ilmastonmuutokseen vastaaminen, talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin yhdistäminen sekä EU:n kansainvälisen aseman vahvistaminen.
Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) esitteli valiokunnalle liikenneneuvoston aiheet, joista keskeinen on liikennesektorin merkitys EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategialle. Keskustelu Suomen tausta-asiakirjan pohjalta painottuu erityisesti toimiin, joilla ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa. Suuri valiokunta keskusteli ministerin kanssa mm. lentoliikenteen päästövähennysten tavoitteista ja keinoista.
Joukko Barentsin alueen kansanedustajia ja muita vaikuttajia kokoontuu ensi viikon alussa Ruotsin Haaparannalla keskustelemaan liikenneyhteyksien kehittämisestä sekä tulevaisuuden elämisen mahdollisuuksista Barentsin alueella.
16.–18.9. järjestettävään Barentsin parlamentaariseen konferenssiin osallistuu kansanedustajia, alueparlamenttien jäseniä ja alkuperäiskansojen edustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Tilaisuutta isännöi Ruotsin puhemies Andreas Norlén. Eduskunnasta osallistuvat Arktisen parlamentaarikkokonferenssin valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Kärnä (kesk.) ja Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan jäsen Kaisa Juuso (ps.). Kärnä johtaa konferenssissa alueen liikenneyhteyksien ja talouden kehittämistä koskevaa seminaaria.
Barentsin parlamentaarinen konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Järjestäjänä toimii Barentsin euroarktisen neuvoston (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) puheenjohtajamaa. Haaparannan konferenssissa ruotsalaiset esittelevät muun muassa suunnitelmaansa eri liikennemuotojen paremmasta yhteistyöstä ja yhdistämisestä Barentsin alueella. Kokouksessa on tarkoitus keskustella myös muun muassa siitä, miten uudenlainen teknologia mahdollistaa älykkään liikenteen ja logistiikan kehittämisen. Liikennekysymysten lisäksi esillä on kestävä turismi.
Barentsin euroarktisen neuvoston tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. BEAC:n jäseniä ovat lisäksi Tanska, Islanti ja EU.
