NordenBladet —

Suomen tasavaltainen hallitusmuoto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Vuonna 1919 vahvistettu hallitusmuoto on suomalaisen kansanvallan perusta ja tärkeä osa maamme itsenäistymisten alkuvaiheita. Merkkivuotta on muistettu vuoden aikana eri tavoin ja juhlinta huipentuu syyskuun puolivälissä.

Sata vuotta sitten vahvistettu tasavaltainen hallitusmuoto sekä aiemmin vahvistetut valtiopäiväjärjestys, vaalilaki ja kunnallisvaalilaki ovat ohjanneet suomalaisen yhteiskunnan rakentumista sekä Suomen kehittymistä nykyaikaiseksi oikeusvaltioksi. Syyskuun toisella viikolla merkkivuotta juhlitaan erilaisin tapahtumin ja valtionhallinnon avoimin ovin.

Eduskuntatalossa järjestetään perjantaina 13. syyskuuta avoimet ovet. Eduskuntatalon vierailijasisäänkäynti avataan klo 14 ja suljetaan klo 18.15. Sisäänpääsyssä on syytä varautua jonottamiseen. Tapahtuma päättyy klo 19.

Vieraat voivat tutustua omaan tahtiin Eduskuntataloon ja eduskunnan toimintaan henkilökunnan opastuksella. Kierroksella on huomioitu esteetöntä liikkumista tarvitsevat vieraat. Politiikan torilla vieraat tapaavat kansanedustajia ja heille esitellään eduskuntaryhmien työskentelyä. Eduskuntatalon kahvilassa on kahvitarjoilu vierailijoille.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan suuri valiokunta järjesti Suomen komissaariehdokkaan kuulemisen Turun Eurooppa-foorumilla tänään. Tilaisuus Turun Akatemiatalolla oli yleisölle avoin.

Komissaariehdokas, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) lähestyi puheenvuorossaan EU:n lähitulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä viime vuosien kriisien ja niiden seuraamusten kautta. 

Finanssikriisin, maahanmuuttokriisin ja turvallisuuskriisin jälkeen on Urpilaisen mukaan nähtävissä eurooppalaisen arvoyhteisön kriisi, joidenkin jäsenmaiden kyseenalaistaessa unionin perusarvoja.

Poliittisen puoluekentän murroksessa, yhden jäsenmaan jättäessä unionin ja EU:n yhtenäisyyden kärsittyä odottaa Urpilainen EU:lta toimia erityisesti monenkeskisen ja sääntöperusteisen kansainvälisen järjestelmän puolustamisessa, uusien turvallisuusuhkien torjunnassa sekä työtä teknologisen kehityksen aiheuttamien yhteiskunnallisten muutosten hallitsemiseksi.

Urpilainen korosti puheenvuoronsa lopuksi, ettei unionia ole ilman kansalaisiaan. Päätöksenteon avoimuus, osallistavuus ja läpinäkyvyys ovat EU:n legitimiteetille keskeisiä, Urpilainen sanoi.

Kansanedustajien kysymykset komissaariehdokkaalle käsittelivät mm. EU:ta globaalina toimijana, Brexitiä, EU-rahoituksen ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle, kauppasopimusten sitomista ilmastopolitiikan tavoitteisiin, EU:ta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vähemmistöjen aseman edistäjänä sekä EU:n yhteistä turvallisuuspolitiikkaa.

Komissaariehdokas Urpilaisen jälkeen suuren valiokunnan kuultavana oli professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista otsikolla Eurooppalainen oikeusvaltio ja kansalaisen arki. 

Tallenteet kuulemisista voi katsoa Yle Areenasta (komissaariehdokas Urpilaisen kuuleminen) sekä Turun kaupungin YouTube-kanavalta (Urpilaisen sekä professori Pirjatanniemen kuulemiset).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Tervetuloa seuraamaan luentoa, joka on neljäs Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjasta!

Tervetuloa seuraamaan luentoa, joka on neljäs Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjasta!

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen edustaa Suomea toisen maailmansodan muistojuhlissa Puolan Varsovassa tulevana viikonloppuna. Maailmansodan syttymisen 80-vuotistapahtumaan 1. syyskuuta osallistuu myös Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.

Haatainen pitää tärkeänä, että Yhdysvaltojen presidentti kunnioittaa tilaisuutta läsnäolollaan.

”Yhdysvalloilla oli merkittävä rooli Euroopan vapauttamisessa ja toisen maailmansodan lopettamisessa, ja  Yhdysvaltojen ja Euroopan suhde on edelleen tärkeä molemmille osapuolille. Muistojuhlasta tulee varmasti ikimuistoinen. Kansainvälisen politiikan nykyisessä epävakaassa tilanteessa on hyvä pysähtyä miettimään niitä olosuhteita, joissa toinen maailmansota syttyi ja palauttaa mieliin, miksi Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni aikanaan perustettiin eli edistämään rauhaa mantereellamme”, Haatainen pohtii juhlan alla.

Varsovan juhlaseremonioihin osallistuu lähes yli kolmekymmentä valtionpäämiestä, puhemiestä tai ministeriä. 

Puolasta Haatainen matkustaa Tallinnassa 2.–3.9. järjestettävään Pohjoismaiden ja Baltian maiden puhemiesten konferenssiin, jonka teemoja ovat muun muassa Ison-Britannian tuleva EU-ero, informaatiovaikuttaminen ja alueelliseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Haataista on pyydetty alustamaan muille puhemiehille Brexitin vaikutuksista.

Konferenssin ohjelmassa on puhemiesten tapaamisen lisäksi tutustuminen kommunismin uhrien muistomerkkiin ja tutkimuslaitokseen sekä Viron kuuluisimman säveltäjän elämäntyölle omistettuun Arvo Pärt –keskukseen.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan suuri valiokunta järjestää Suomen komissaariehdokas Jutta Urpilaisen julkisen kuulemisen Turun Eurooppa-foorumilla perjantaina 30.8. klo 11.30 alkaen (Akatemiatalo, Rothoviuksenkatu 1, Turku). Tilaisuus on yleisölle avoin ja lähetetään suorana Yle Areenassa.

Komissaariehdokkaan kuulemisen aiheina ovat EU:n ja Euroopan komission tulevien vuosien haasteet ja keskeiset teemat. Jutta Urpilaisen puheenvuoron jälkeen käydään keskustelu, johon suuren valiokunnan jäsenten ohella voi osallistua myös Akatemiantalon yleisö.

Komissaariehdokas Urpilaisen kuulemisen jälkeen valiokunnan kuultavana on professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista otsikolla Eurooppalainen oikeusvaltio ja kansalaisen arki.

Suuren valiokunnan kuulemisten ja Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen puheen jälkeen Akatemiatalolla pidetään lehdistötilaisuus, johon osallistuvat suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi, ministeri Tuppurainen, professori Pirjatanniemi, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sekä Turun yliopiston rehtori Jukka Kola.

Lue lisää Turun Eurooppa-foorumista sen omilta sivuilta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston syyskuun kokoukset järjestetään tänä vuonna Eduskuntatalossa 2.-3.9. Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien ja puolueryhmien kokousten lisäksi on maanantaina 2. syyskuuta myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan järjestämä seminaari. Seminaarin aiheena on Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö ja askeleet eteenpäin. Sen tavoitteena on keskustella Stoltenberg –raportista ja sen toteutuksesta. Seminaarissa myös pohditaan, mitkä painotukset tulisi sisällyttää uuteen strategiaan.

Suomesta kokouksiin 2.-3.9. osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet Erkki Tuomioja (sd., valtuuskunnan puheenjohtaja), Lulu Ranne (ps., valtuuskunnan varapuheenjohtaja), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Mikko Kärnä (kesk.), Britt Lundberg (ÅC), Ilmari Nurminen (sd.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.), Wille Rydman (kok.), Joakim Strand (r.), Mikael Staffas (lib.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Heidi Viljanen (sd.).

Kuva: norden.org

​

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Oslossa tiistaina päättynyt Itämeren parlamentaarikkokonferenssi vetoaa Itämeren alueen maihin ja toimijoihin yhteistyön, luottamuksen ja rauhanomaisten naapuruussuhteiden palauttamiseksi Itämeren alueelle. Kansanedustajat toivovat, että Itämeren parlamentaarinen yhteistyö toimii esimerkkinä keskinäisen luottamuksen vahvistamisesta, vastakkainasettelun vähentämisestä ja toiminnasta yhteisen Itämeren pelastamiseksi.

Samalla parlamentaarikot muistuttivat Oslon konferenssissa kaikkien rantavaltioiden hallituksia näiden velvollisuudesta huolehtia paremmin meren hyvinvoinnista. Hallitusten tulee löytää keinot Itämeren merenpohjan puhdistamiseksi maailmansotien yhteydessä uponneista ammuksista ja myrkyllisistä taisteluaineista.

Puolan suunnitelma raivata uusi jokikanava Elblągin satamakaupunkiin herätti keskustelua sekä kansallisten projektien ympäristöarvioinnin tärkeydestä että Itämeren alueen herkästä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Konferenssin jälkeen Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC:n puheenjohtajuus siirtyi Liettualle, jonka puheenjohtajakautena parlamentaarikot tulevat keskittymään erityisesti digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen, koulutusyhteistyöhön ja -teknologioihin sekä tiedonvaihtoon ja parhaisiin käytäntöihin maahanmuutossa ja kotouttamisessa.

Oslon 28. konferenssissa Itämeri-parlamentaarikot hyväksyivät yksimielisesti kattavan päätöslauselman, jossa alueen rantavaltioiden hallituksia velvoitetaan konkreettisiin toimenpiteisiin Itämeren hyväksi. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) sai mandaatin jatkaa raportointia Itämeren rehevöitymisestä ja Helsingin Itämeren suojelukomissio HELCOM:in työn edistymisestä.

Eduskunnasta konferenssiin osallistuivat kansanedustajat Sakari Puisto (valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Riitta Mäkinen (varapuheenjohtaja, sd.), Kai Mykkänen (kok.), Paula Werning (sd.), Joonas Könttä (kesk.), Mari Rantanen (ps.) ja Saara-Sofia Sirén.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesistöihin. Itämeren parlamentaarikkokonferenssin rehevöitymisraportoijana ja toisena HELCOM-tarkkailijana toimiva Sirén puhui aiheesta Oslossa meneillään olevassa Itämeri-konferenssissa.

”Vaikka fosfori- ja typpipäästöjä on paikoittain onnistuttu vähentämään, kärsii Itämeri edelleen rehevöitymisestä. Ilmastonmuutos tekee tulevaisuudessa vesistöjen suojelusta entistä haastavampaa. Pintavesien lämpeneminen aiheuttaa muutoksia vesistön organismeissa ja lisääntyvät sademäärät vauhdittavat rehevöitymistä entisestään”, Sirén pelkää.

Sirén esitteli rehevöitysmisraportissaan neljä erilaista tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiin pohjautuvaa skenaariota Itämeren tilasta vuonna 2030.

”Toivottava tulevaisuudenkuva edellyttäisi kiertotalouden potentiaalin hyödyntämistä, tätä tukevaa lainsäädäntöä sekä kansainvälisesti asetettujen tavoitteiden implementointia kansallisella tasolla. Myös suhdanteilla ja alueen epävarmuudella on merkitystä. Taantuman aikaan ja epävarmuuden lisääntyessä ympäristöteemat jäävät helpommin talouden ja turvallisuuden jalkoihin”, hän totesi.

Suomi toimii parhaillaan Itämeren suojelukomission HELCOM:in puheenjohtajana. Suomen kaksi vuotta kestävän puheenjohtajuuskauden tärkein tehtävä on päivittää vuonna 2007 aloitettu Itämeren suojelun toimintaohjelma. Päivitettyyn toimintaohjelmaan halutaan toimet, joilla Itämeren hyvä tila saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

”Nyt on selvää, ettei nykyisen ohjelman tavoitteita tulla saavuttamaan määrävuoteen 2021 mennessä. Päivitetyn toimintaohjelman osalta olisi tärkeää, että kunnianhimon taso säilyy tästä huolimatta korkealla”, Sirén toivoo.

Itämeren parlamentaarikkokonferenssi on koolla Oslossa 25.–27. elokuuta. Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Sirénin lisäksi kansanedustajat Sakari Puisto (valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.),  Riitta Mäkinen (varapuheenjohtaja, sd.), Kai Mykkänen (kok.), Paula Werning (sd.), Joonas Könttä (kesk.) ja Mari Rantanen (ps.).Vuonna 1991 perustettu parlamentaarikkokonferenssi BSPC (Baltic Sea Parliamentary Conference) edistää 11 Itämeren alueen ympärysmaan kansallisen parlamentin, 11 alueellisen lainsäädäntöelimen sekä 5 parlamenttienvälisen järjestön yhteistyötä poliittisen vuoropuhelun avulla. Järjestö on perustettu Suomen aloitteesta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan suuri valiokunta järjestää Suomen komissaariehdokas Jutta Urpilaisen julkisen kuulemisen Turun Eurooppa-foorumilla perjantaina 30.8. klo 11.30 alkaen (Akatemiatalo, Rothoviuksenkatu 1, Turku). Tilaisuus on yleisölle avoin ja lähetetään suorana Yle Areenassa.

Komissaariehdokkaan kuulemisen aiheina ovat EU:n ja Euroopan komission tulevien vuosien haasteet ja keskeiset teemat. Jutta Urpilaisen puheenvuoron jälkeen käydään keskustelu, johon suuren valiokunnan jäsenten ohella voi osallistua myös Akatemiantalon yleisö.

Komissaariehdokas Urpilaisen kuulemisen jälkeen valiokunnan kuultavana on professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista otsikolla Eurooppalainen oikeusvaltio ja kansalaisen arki.

Suuren valiokunnan kuulemisten ja Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen puheen jälkeen Akatemiatalolla pidetään lehdistötilaisuus, johon osallistuvat suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi, ministeri Tuppurainen, professori Pirjatanniemi, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sekä Turun yliopiston rehtori Jukka Kola.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC kokoontuu Oslossa 25.–27.8.2019. Konferenssin tämän vuoden teemoja ovat merten hyvinvointi ja puhtaus, työelämän tulevaisuus ja digitalisaatio sekä maahanmuuttajien kotouttaminen. Konferenssissa esitellään kotouttamista pohtineen parlamentaarikkotyöryhmän väliraportti.

Eduskunnasta konferenssiin osallistuvat kansanedustajat Sakari Puisto (valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.),  Riitta Mäkinen (varapuheenjohtaja, sd.), Kai Mykkänen (kok.), Paula Werning (sd.), Joonas Könttä (kesk.), Mari Rantanen (ps.) ja Saara-Sofia Sirén (kok.), joka raportoi konferenssissa Itämeren rehevöitymistilanteesta sekä Itämeren suojelukomission HELCOM:in työn edistymisestä.

Vuonna 1991 perustettu Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC (Baltic Sea Parliamentary Conference) edistää 11 Itämeren alueen ympärysmaan kansallisen parlamentin, 11 alueellisen lainsäädäntöelimen sekä 5 parlamenttienvälisen järjestön yhteistyötä poliittisen vuoropuhelun avulla. Järjestö on perustettu Suomen aloitteesta.

Lähde: Eduskunta.fi