NordenBladet — Hallitus esittää lakia Covid-19 -rokotteiden vakuuttamisen turvaamiseksi. Vakuutusturva varmistettaisiin myös Covid-19 -rokotteiden saajille. Suomessa rokotteiden ja lääkkeiden aiheuttamat henkilövahingot vakuutetaan yksityisellä lääkevahinkovakuutuksella, jossa vakuutuksen ottajina ovat lääkkeiden valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat. Lääkevahinkovakuutuksesta maksetaan korvausta muun muassa sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä sekä tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. Vakuutustakuun myöntämällä valtio ottaisi jälleenvakuuttajien tavoin osittaisen rahoitusvastuun ensivakuutuksen antaneen vakuutusyhtiön myöntämän vakuutuksen korvausmenosta.
NordenBladet — Lakimuutosten tavoitteena on parantaa vakuutuspäätösten laatua ja lisätä käsittelyprosessin avoimuutta, joutuisuutta ja tunnettuutta. Samalla vahvistetaan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan.Lakiluonnoksessa esitetään muutoksia, joilla pannaan täytäntöön hallitusohjelman kirjaus vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen mietinnön (StVM 33/2018 vp) mukaisesti.Asiantuntijalääkärin olisi laadittava kannanottonsa selkeästi ja yhdenmukaisesti ottaen huomioon kulloistakin esillä olevaa etuutta koskevan lain edellytysten mukaiset keskeiset ja olennaiset lääketieteelliset seikat. Asiantuntijalääkärin kannanottoa hyödynnetään osana vakuutuslaitoksen päätöksen perusteluita, joten kannanottoa koskevat tarkemmat määräykset parantavat myös vakuutuslaitoksissa etuusasian käsittelyyn osallistuvien asiantuntijoiden keskinäistä yhteistyötä. Lisäksi ehdotetaan, että asiantuntijalääkäri vahvistaa kannanottonsa sanoin ”käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta”. Ehdotettu vahvistamislausuma on lainsäädännössä uusi. Lausuma tekee tarpeettomaksi laeissa olevat viittaukset, joiden mukaan asiantuntijalääkäri voi merkitä arvionsa noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain lääkintölaillisiä todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työtapaturma- ja ammattitautilakia, eräitä työeläkelakeja sekä Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.Vakuutuslääkärin ei olisi aina välttämätöntä osallistua korvausasian käsittelyynEsityksessä ehdotetaan lisättäväksi myös työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vakuutuslaitoksen harkintavaltaa sen suhteen, milloin vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin on osallistuttava korvausasian käsittelyyn. Tällä hetkellä harkintavaltaa ei ole, vaan lääketieteellinen kysymys on aina saatettava asiantuntijalääkärin arvioitavaksi. Korvauskäsittelyn tehokkuuden, joutuisuuden ja asiantuntijalääkäriresurssin tarkoituksenmukaisen kohdentamisen vuoksi ehdotetaan, että vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin ei tarvitse osallistua asian käsittelyyn, jos osallistuminen olisi ilmeisen tarpeetonta. Esimerkiksi jos vakuutuslaitos myöntää korvauksen täysimääräisesti haetun mukaisena, ei korvauksen hakijan oikeusturva vaarannu, vaikka asiantuntijalääkäri ei olisi asiaa arvioinutkaan. Sen sijaan valitusasiassa olisi välttämätöntä, että asiantuntijalääkäri arvioi valituksen perusteella uudelleen valituksenalaista päätöstä koskevat lääketieteelliset kysymykset. Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet — Opintojen aloittamisen estyminen ja opintojen viivästyminen koronaepidemian vuoksi huomioitaisiin opintolainahyvityksen ja opintolainavähennyksen ehdoissa. Lisäksi laissa täsmennettäisiin Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroon liittyen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oikeutta Suomen valtion opintotukeen. Hallitus antoi esityksensä opintotukilain muuttamisesta 5. marraskuuta.Lakimuutos tarkentaisi opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisajan laskentaa opintolainansaajalle, joka on ensimmäisen kerran saanut opiskeluoikeuden korkeakoulututkinnon suorittamiseksi lukuvuodesta 2020–2021 alkaen. Suorittamisaika laskettaisiin sen lukuvuoden alusta, jona opiskelija on ollut ensimmäistä kertaa läsnä oleva, jos hän on ollut edeltävänä lukukautena poissa oleva koronaepidemian vuoksi. Muutos koskisi myös opintojen aloittamista ulkomaisessa korkeakoulussa.Lakimuutoksen myötä syyslukukauden 2020 aikana korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja olisi oikeutettu opintolainahyvitykseen ja -vähennykseen, vaikka tutkinnon suorittaminen olisi viivästynyt yhdellä lukukaudella. Opiskelijan pitäisi osoittaa, että opintojen viivästyminen johtuu koronaepidemiaan liittyvästä syystä. Syynä voi olla esimerkiksi koronavirusepidemiasta johtuva pakollisten opintojen estyminen korkeakoulujen tilojen sulkeutumisen vuoksi tai pakollisen harjoittelujakson estyminen.Opintotukilain muutoksella turvattaisiin erosopimukseen perustuvan oleskeluoikeuden Suomessa saaneiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus opintotukeen.Opintotukilain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti torstaina 5. marraskuuta antaa suostumuksen Rajavartiolaitokselle vartiolaiva Merikarhun luovuttamiseen Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymälle (Ekami).Vartiolaiva Merikarhu on tullut käyttöikänsä päähän ja poistui Rajavartiolaitoksen käytöstä vuonna 2019. Aluksesta koituu käytöstä poistamisen jälkeen Rajavartiolaitokselle vuosittain kuluja, minkä vuoksi aluksen luovuttaminen yleishyödylliseen tarkoitukseen on taloudellisesti perusteltua.Ekami tuottaa luovuttamista vastaan Rajavartiolaitokselle merenkulkukoulutusta toistaiseksi. Lisäksi Ekami luovuttaa aluksen Rajavartiolaitokselle merellisiin harjoituksiin maalialukseksi erikseen sovittavassa laajuudessa.
NordenBladet — Hallitus esittää, että Geologian tutkimuskeskus voisi huolehtia osasta sen kansainväliseen toimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hallinnasta erillisessä perustettavassa yhtiössä. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 5.11.2020.Tarkoituksena on siirtää Geologian tutkimuskeskuksen toimialaan kuuluvien kansainväliseen toimintaan liittyvien kahdenvälisten asiantuntijapalveluiden hallinta perustettavalle yhtiölle. Näiden kansainvälisten hankkeiden hallinnointi olisi joustavampaa yhtiömuodossa ja lisäksi valtion riski muun muassa erilaisissa vaikeasti ennakoitavissa veroratkaisuissa vähenisi.Perustettavan yhtiön osakkeet merkittäisiin valtion lukuun. Osakeyhtiö olisi valtion omistama ja sen omistajaohjauksesta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö.Esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen. Yhtiöittäminen edellyttää talousarvioon perustamismenoja varten 0,5 miljoonan euron pääomaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 5. marraskuuta maahantulon rajoituksista, jotka tulevat voimaan maanantaina 9.11. Rajoitukset poistuvat Singaporen asukkailta, jotka matkustavat kotimaastaan Suomeen. Maahantulon rajoitukset poistuvat myös Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Kaikki voimassa olevat maahantulon rajoitukset jatkuvat 22. marraskuuta saakka. Tavoitteena on, että korvaavat terveysturvatoimet ovat tuolloin käytettävissä.Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Erot Suomen ja muun Euroopan välisessä epidemiatilanteessa sekä meneillään oleva tartuntojen leviämisen uusi kiihtymisvaihe edellyttävät sisärajavalvonnan ylläpitämistä siihen asti, kunnes valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.Sisärajaliikenteen rajoituksiin ei muutoksiaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Sisärajavalvonta on palautettu Suomen ja kaikkien Schengen-maiden välille.Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Päivittäinen liikenne Suomen, Ruotsin ja Norjan välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on edelleen mahdollista. Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Myöskään huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta. Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. 9.11. alkaen ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset on poistettu vain Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Japanin, Ruandan, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan, Uuden-Seelannin ja Uruguayn välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.Maahantulon rajoitukset poistuvat myös Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen. Lisäksi näistä seuraavista Euroopan maista voi tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä. Voimassa olevat terveysturvatoimet Matkustajille, jotka tulevat Suomeen korkeamman koronailmaantuvuuden maista, suositellaan omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Omaehtoista karanteenia matkustaja voi lyhentää kahdella vapaaehtoisella negatiivisella koronatestillä. Alle 72 tunnin maassa oleskelu ei edellytä toista testiä eikä omaehtoista karanteenia.Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien oikeudetPerustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset.
NordenBladet — Henkilökorttilakia päivitetään EU:n ID-asetuksen johdosta. Henkilökorttilakiin lisättäisiin asetusta täydentävä säännös sormenjälkien ottamisesta. Valtioneuvosto antoi 5.11. eduskunnalle hallituksen esitysluonnoksen henkilökorttilain muuttamisesta.Sormenjälkiä ei otettaisi alle 12-vuotiaalta henkilöltä eikä henkilöltä, jolta niitä ei saisi esimerkiksi fyysisen esteen vuoksi. EU:n ID-asetuksen myötä myös henkilökorttien tietosisältö ja ulkoasu uudistuvat. Asetuksen tavoitteena on parantaa EU-kansalaisten henkilökorttien luotettavuutta ja turvallisuutta.Passia varten jätettyjä sormenjälkiä voisi hyödyntää henkilökortin hakemiseenSormenjälki on biometrisenä tunnisteena pysyvä, muuttumaton ja peruuttamaton osa yksilöä. Biometriset tunnisteet asettavat erityisiä vaatimuksia tietoturvalle, jotta yksityisyyden suojan toteutuminen voidaan varmistaa. Tästä syystä henkilökortin siruun liittyvästä tietoturvasta säädettäisiin henkilökorttilaissa. Sormenjälkiä ja kasvokuvaa erityisen arkaluonteisina tietoina saisivat lukea henkilökorttiviranomaisena poliisilaitos ja Suomen edustusto. Lisäksi lukuoikeus olisi poliisilla, Rajavartiolaitoksella sekä Tullilla silloin, kun se hoitaa rajatarkastustehtäviä. Suomessa sormenjäljet otetaan hakijoilta jo passia varten ja ne talletetaan passirekisteriin. Henkilökorttilakiin lisättäisiin vastaavasti säännös sormenjälkien tallettamisesta henkilökorttirekisteriin. Asioinnin helpottamiseksi passia varten jätettyjä sormenjälkiä voitaisiin hyödyntää henkilökortin hakemiseen ja päinvastoin.Sormenjälkien tallettamisella henkilökorttirekisteriin ei suojata ainoastaan haltijan, vaan myös muiden henkilöiden oikeutta omiin henkilötietoihinsa ja niiden asianmukaiseen käyttöön: sormenjälkien tallettamisella ja vertaamisella rekisteriin pyritään osaltaan estämään ihmisten henkilöllisyyksien väärinkäyttöä.Lain on tarkoitus tulla voimaan 2.8.2021, eli samaan aikaan kun EU:n ID-asetuksen soveltaminen alkaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt YK:n yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn johtajaksi oikeustieteen tohtori, valtiotieteen maisteri Natalia Olluksen vuoden 2021 alusta. Virka täytettiin kolmen vuoden määräajaksi.Natalia Ollus on toiminut HEUNIn johtajana vuodesta 2018 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt HEUNIssa erikoissuunnittelijana sekä asiantuntijatehtävissä Suomen YK-edustustossa ja YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimistossa UNODC:ssa.
HEUNI on itsenäinen tutkimus- ja kehittämisinstituutti oikeusministeriön hallinnonalalla. Se tutkii ja kehittää kriminaalipolitiikkaa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön.
NordenBladet — Hallitus haluaa lieventää covid-19-pandemian merenkulkualalle aiheuttamia taloudellisia vahinkoja ja edistää merikuljetusten jatkuvuutta.Hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 5.11.2020.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia väliaikaisesti siten, että valtio maksaisi merenkulun tukena työnantajille takaisin työnantajan sairausvakuutusmaksun, työnantajan osuuden työttömyysvakuutusmaksusta, ryhmähenkivakuutusmaksusta sekä työnantajan osuuden vapaaehtoisesta tapaturmavakuutus- ja vapaa-ajan lisävakuutusmaksusta. Ehdotuksella ei muutettaisi muita tukitekijöitä.Lakia sovellettaisiin vain vuonna 2020 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen.Esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021 ja se olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
NordenBladet — Kaupan alan tulevaisuusselonteon tavoitteena on, että alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti. Valtioneuvosto asetti 5.11.2020 parlamentaarisen seurantaryhmän tukemaan selonteon valmistelua. Ryhmän puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänä on muun muassa varmistaa yhteistyö ja vuorovaikutus eduskuntaryhmien kanssa selontekoa valmisteltaessa sekä linjata selonteonluonnoksen sisällöstä ennen sen käsittelyä eduskunnassa.– Kaupan alan tulevaisuusselonteon tarkoituksena on tarjota tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Kaupan ala on jo ennestään murroksessa niin Suomessa kuin kansainvälisesti, ja nyt koronapandemia tuo alalle uusia haasteita. Selontekoa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien sekä kaupan alan toimijoiden kanssa, ja parlamentaarinen seurantaryhmä lisää vuorovaikutusta entisestään, ministeri Lintilä sanoo.Parlamentaarisen seurantaryhmän kokoonpano:Puheenjohtaja: elinkeinoministeri Mika Lintilä, Keskustan eduskuntaryhmäJäsenet:kansanedustaja Seppo Eskelinen ja kansanedustaja Maria Guzenina (kansanedustaja Matias Mäkynen, varajäsen), Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmäkansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo ja kansanedustaja Mikko Lundén (kansanedustaja Veijo Niemi, varajäsen), Perussuomalaisten eduskuntaryhmäkansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ja kansanedustaja Pia Kauma (kansanedustaja Jaana Pelkonen, varajäsen), Kokoomuksen eduskuntaryhmäkansanedustaja Joonas Könttä (kansanedustaja Tuomas Kettunen, varajäsen), Keskustan eduskuntaryhmäkansanedustaja Heli Järvinen (kansanedustaja Tiina Elo, varajäsen), Vihreä eduskuntaryhmäkansanedustaja Merja Kyllönen (varapuheenjohtaja), (kansanedustaja Jussi Saramo, varajäsen), Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäkansanedustaja Anders Norrback (kansanedustaja Joakim Strand, varajäsen), Ruotsalainen eduskuntaryhmäkansanedustaja Peter Östman (kansanedustaja Sari Tanus, varajäsen), Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmäkansanedustaja Harry Harkimo, Liike Nyt -eduskuntaryhmäRyhmän toimikausi alkaa 5.11.2020 ja kestää kaupan toimialan tulevaisuusselonteon valmistumiseen asti. Kaupan alan tulevaisuusselonteon laadinta on kirjattu hallitusohjelmaan. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa selonteon laadinnasta ja käynnisti valmistelun keväällä 2020. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2021.
