NordenBladet — Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset. Suojeltavia kohteita Turussa ovat rautatieasema ja sen ympäristön rakennukset sekä Asemanpuisto. Jyväskylässä suojellaan Alvar Aallon suunnittelemat Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -museo sekä Pyhän Olavin katolinen kirkko. Neljäs suojeltu kohde, Kuhankosken entisen koulukodin rakennukset Päivälä ja Muurahainen, sijaitsevat Laukaan kunnassa. Kohteet suojellaan rakennusperintölain nojalla.Turun rautatieaseman rakennuksetRakennusperintölailla suojellaan Turun rautatieaseman lisäksi asuinrakennuksia, piha-alueet, asema-aukio ja Ratapihankadun toisella puolella oleva Asemanpuisto. Vuonna 1940 valmistunut rautatieasema on korkeatasoinen esimerkki funktionalistisesta liikennearkkitehtuurista. Asemarakennuksessa suojelu kohdistuu rakennuksen rungon ja ulkoarkkitehtuurin lisäksi muun muassa tuulikaappiin ja entisiin puhelinkioskeihin, keskihalliin, puupaneloituihin lipunmyyntikioskeihin ja toisen kerroksen ravintolasaliin. Asemapäällikön talo ja asuinkasarmi edustavat tyypillistä rautateiden arkkitehtuuria. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakentamisaikansa piirteet.Aallon museorakennukset JyväskylässäKeski-Suomen museolla ja Alvar Aalto -museolla on valtakunnallista ja kansainvälistä merkitystä. Niiden muodostama kokonaisuus on harvinaisuus Alvar Aallon tuotannossa, koska kyseessä ovat ainoat Aallon suunnittelemat museoiksi rakennetut kohteet Suomessa. Rakennukset ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan kiinteitä sisustuksia ja osin irtaimistoa myöten. Museorakennukset ovat olleet koko ajan alkuperäisessä käytössä, ja ne edustavat hyvin rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta.Pyhän Olavin katolinen kirkkoVuonna 1963 rakennettu Pyhän Olavin kirkko on yksi kahdeksasta katolisesta kirkkorakennuksesta Suomessa. Sen suunnittelu liittyy katolisen kirkon merkittävään messujen uudistukseen 1960-luvun alussa. Rakennuksen modernissa arkkitehtuurissa näkyvät katolisen kirkon uudistuneet seurakunnalliset ja yhteiskunnalliset tehtävät. Pyhän Olavin kirkko on alkuperäisessä käytössä ja säilynyt poikkeuksellisen hyvin ulkoa ja sisätiloiltaan alkuperäisessä asussaan. Suojeltua kiinteää sisustusta ovat esimerkiksi ikkunoiden näyttävät lasimaalaukset.Julkisen puurakentamisen perintöäLaukaan Kuhankosken rakennukset Päivälä ja Muurahainen kuuluvat samaan pihapiiriin ja ovat koulukodin perustamisvaiheen keskeisimpiä rakennuksia. Päivälä on vuonna 1925 valmistunut koulukodin päärakennus. Suurikokoiset, lähes satavuotiaat julkiset puurakennukset ovat harvinaisuuksia Suomessa. Rakennukset edustavat 1920-luvun klassistisvaikutteista laitossuunnittelua.Turun rautatieasemaa ja Asemanpuistoa koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 12.8.2019, VARELY/465/2015.Keski-Suomen museota ja Alvar Aalto -museota koskeva ELY-keskuksen päätös on annettu 17.6.2020, KESELY/303/07.01/2012 ja KESELY/305/07.01/2012.Pyhän Olavin kirkkoa koskeva ELY-keskuksen päätös on annettu 8.6.2020, KESELY/1944/2019.Laukaan Kuhankosken rakennuksia koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 1.6.2020, KESELY/792/2018.Laukaan Kuhankosken päätöksen yleistiedoksiantoLisätietojaSatu Eronen    
asiantuntija
0295 250 180
[email protected]Reko Korhonen
erityisasiantuntija
0295 250 018
[email protected]

Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset. Suojeltavia kohteita Turussa ovat rautatieasema ja sen ympäristön rakennukset sekä Asemanpuisto. Jyväskylässä suojellaan Alvar Aallon suunnittelemat Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -museo sekä Pyhän Olavin katolinen kirkko. Neljäs suojeltu kohde, Kuhankosken entisen koulukodin rakennukset Päivälä ja Muurahainen, sijaitsevat Laukaan kunnassa. Kohteet suojellaan rakennusperintölain nojalla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kuuli keskiviikkoaamuna Luonnonvarakeskuksen selvityksen hiilinielujen romahduksen syistä ja keskusteli tarvittavista toimista hiilinielujen romahtamiseen vastaamiseksi. Ministerityöryhmän mukaan täsmentynyt tilannekuva on erittäin huolestuttava. Nielujen romahdus otetaan vakavasti, sillä se vaarantaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja sillä voi olla myös merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia.Maankäyttösektori kokonaisuutena oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Luonnonvarakeskuksen mukaan keskeiset syyt nielun pienenemisen taustalla ovat metsien kasvun hidastuminen, korkeat hakkuut ja uusi, täsmentynyt tapa arvioida maaperän päästöjä. Uusien tietojen valossa Suomi ei tulisi saavuttamaan kauden 2021-2025 EU:n LULUCF-asetuksen velvoitetta.”Jos nielut ja päästöt lasketaan yhteen, olemme nyt samassa tilanteessa kuin 90-luvulla, vaikka päästöt ovat vähentyneet kolmanneksella. Tämä on vakava tilanne. Nielujen romahtaminen vaatii niin tältä kuin seuraavalta hallitukselta määrätietoisia toimia, tästä ministerityöryhmä oli yhtä mieltä. Käynnistämme välittömästi virkatyönä eri vaihtoehtojen pohdinnan ja kutsumme metsäalan toimijoita keskustelemaan ratkaisuista. Päätöksiä jatkosta tehdään tammikuussa ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän kokouksessa”, ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo totesi.Hallitus keskustelee tilanteesta myös iltakoulussaan tammikuussa.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kuuli keskiviikkoaamuna Luonnonvarakeskuksen selvityksen hiilinielujen romahduksen syistä ja keskusteli tarvittavista toimista hiilinielujen romahtamiseen vastaamiseksi. Ministerityöryhmän mukaan täsmentynyt tilannekuva on erittäin huolestuttava. Nielujen romahdus otetaan vakavasti, sillä se vaarantaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja sillä voi olla myös merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulee 1.1.2023 voimaan seuraavia säädöksiä.Vihreän siirtymän lainsäädäntömuutoksilla annetaan eräille vihreän siirtymän hankkeille väliaikainen etusija aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 (HE 128/2022 vp). Keskeinen tavoite on edistää vihreän siirtymän eräitä investointeja nopeuttamalla niitä koskevien lupahakemusten käsittelyä aluehallintovirastoissa ja niitä koskevien valitusten käsittelyä hallintotuomioistuimissa.Laki ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, laki vesilain väliaikaisesta muuttamisesta, laki ympäristönsuojelulain väliaikaisesta muuttamisesta ja laki maankäyttö- ja rakennuslain väliaikaisesta muuttamisesta tulevat voimaan 1.1.2023.Ympäristöministeriön tiedote 8.9.2022: Vihreän siirtymän investointeja vauhditetaan etusijamenettelylläJätelain muutoksella (HE 141/2022 vp) velvoitetaan eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaamaan kunnille tuotteiden jätehuollosta ja roskien siivoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi kalastusvälineiden jätehuolto siirtyy tuottajien vastuulle. Muovituotteille tulee myös uusia erilliskeräysvaatimuksia sekä juomapakkauksille uusia tuotevaatimuksia.Ympäristöministeriön 15.9.2022 tiedote: Jätelain muutoksella vähennetään muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista ja muita ympäristöhaittoja – vastuuta siirretään kuluttajalta tuotteiden valmistajille ja maahantuojilleJätelain muutoksella (HE 209/2022 vp) kunnallisen jätehuoltoyhtiön ulosmyyntiraja eli niin sanottu sidosyksikköraja pidetään 10 prosentissa myös 1.1.2030 alkaen. Nykyisen lain mukaan raja laskisi 5 prosenttiin vuoden 2030 alusta. Jätelakiin on myös lisätty siirtymäsäännös, jonka mukaan kunnat ovat edelleen vastuussa hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisestä vuoden 2025 loppuun saakka.Ympäristöministeriön uutinen 6.10.2022: Muutoksia kunnallisen jätehuollon toimijan sidosyksikkörajaan ja hyvinvointialueiden yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämiseenJätelain muutoksella (HE 494/2022) 1.1. alkaen jätteen kuljettajien, joiden kotipaikka on Suomen ulkopuolella, on haettava merkintää jätehuoltorekisteriin, ja kotimaisten jätteen kuljettajien ja jätteen välittäjien on haettava uutta hyväksymistä siirtymäaikojen puitteissa. Myös uudet jätehuoltorekisteriä ja tuottajarekisteriä koskevat tietopalvelut otetaan käyttöön.Ympäristöministeriön tiedote 13.4.2022: Jätelain muutokset tehostavat tiedonsaantia jätteistä, niiden kuljetuksista ja jätealan toimijoistaValtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia koskevat ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-lain), suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-lain) ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset viranomaistehtävät siirtyvät lakimuutoksilla ympäristöministeriöstä Suomen ympäristökeskukseen. Viranomaistehtävät liittyvät toisen valtion yleisön ja viranomaisten kuulemiseen tilanteissa, joissa Suomi on ympäristövaikutusten aiheuttaja tai kohde.Muutoksen taustalla on se, että vahvasti operationaalisten viranomaistehtävien hoitaminen ei vastaa tyypillistä ministeriöiden tehtäväkenttää. Tehtävien siirrolla ympäristöministeriö voi keskittää resurssinsa sille ensisijaisesti kuuluviin yhteiskunnallisesti merkittäviin laaja-alaisiin ja strategisiin tehtäviin. YVA-lakiin lisätään myös säännös vanhojen asiakirjojen sisältämien henkilötietojen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla.Valtioneuvoston hankeikkuna: Hallituksen esitys ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain sekä viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisestaAsuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP-järjestelmä) ehdot muuttuvat paremmiksi APS-lain sekä eräiden muiden lakimuutosten myötä. Muun muassa säästösopimuksen teon yläikäraja nousee nykyisestä 39 vuodesta 44 vuoteen, ja kahden ASP-lainan käyttäminen yhteisen asunnon hankintaan nostaa myös lainan enimmäismäärää. Myös valtion takausvastuun enimmäismäärä nousee 50 000 eurosta 60 000 euroon. Tavoitteena on edistää erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia omistusasumiseen.Ympäristöministeriön 15.9.2022 tiedote: ASP-järjestelmän ehdot paranevat – muutokset voimaan vuoden 2023 alussaAsumisneuvonnan tuesta annetun lain myötä kunnat voivat hakea vuosina 2023–2027 asumisneuvontaan valtionavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Avustusten lisäksi ARA tukee kuntia palvelun suunnittelussa ja seurannassa sekä kokemusten jakamisessa kuntien kesken. Tavoitteena on ehkäistä asumisen ongelmia ja asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta.Ympäristöministeriön 22.9.2022 tiedote: Hallitus antoi esityksen laiksi asumisneuvonnan tuestaAvustus arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi jatkuu myös vuonna 2023 valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi myöntää ensi vuonna avustusta 5 miljoonaa euroa. ARA on myöntänyt avustusta vuodesta 2020 lähtien.Ara.fi: Avustus ARA-vuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksiAsuinrakennusten energia-avustus jatkuu myös vuonna 2023 valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi myöntää ensi vuonna asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin avustusta yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa. Avustuksen ehdot säilyvät ennallaan. ARA on myöntänyt avustusta vuodesta 2020.Ympäristöministeriön 20.1.2022 tiedote: Suosittu asuinrakennusten energia-avustus jatkuu ensi vuonna, tukea tarjolla lähes 100 miljoonaa euroa

Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulee 1.1.2023 voimaan seuraavia säädöksiä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuden selvityksen taustalla on louhinnassa syntyvä pienmuovijäte, joka päätyy vesistötäytöissä käytettävän louheen mukana vesistöihin. Selvitys luo yleiskatsauksen louhinnassa syntyvään muovijätteeseen, louhintamenetelmiin ja louhinnassa käytettävien räjähteiden sytytysjärjestelmiin. Selvityksessä on myös tietoa menetelmistä muovien poistamiseksi louheesta.Selvityksen avulla halutaan vähentää muoviroskan päätymistä vesistöihin. Vesistötäytöt ja muovit -benchmarkkausselvityksen on laatinut ympäristöministeriön, Helsingin kaupungin ja Infra ry:n toimeksiannosta Ramboll Finland. Muovin haitalliset vaikutukset liittyvät sen aiheuttamaan roskaantumiseen, mikä heikentää erityisesti merialueen sekä ranta-alueiden viihtyisyyttä. Muoviroskat voivat vesistöissä hajota pienemmiksi mikromuovipartikkeleiksi, jotka kertyvät helpommin ravintoketjussa. Tavoitteena on myös ollut selvittää, miten muoviroskien päätyminen vesistöihin voitaisiin ottaa huomioon vesistötäyttöjen suunnittelussa sekä urakan valmisteluprosessissa. Selvitystä varten kerättiin alaan liittyvää kirjallisuutta erityisesti pohjoismaista sekä haastateltiin alan toimijoita. Selvitykseen on lisäksi koottu kokemuksia Helsingissä tehdyistä meritäytöistä.Aiheesta valmistellaan RT-ohjekorttia, joka tullaan julkaisemaan Rakennustiedon sivuilla vuoden 2023 aikana. RT-ohjekortissa käsitellään roskaantumisen hallintaa vesistötäytöissä tai vesistöjen kiviainestäytöissä ja esitellään toimia roskaantumisen estämiseksi.

Uuden selvityksen taustalla on louhinnassa syntyvä pienmuovijäte, joka päätyy vesistötäytöissä käytettävän louheen mukana vesistöihin. Selvitys luo yleiskatsauksen louhinnassa syntyvään muovijätteeseen, louhintamenetelmiin ja louhinnassa käytettävien räjähteiden sytytysjärjestelmiin. Selvityksessä on myös tietoa menetelmistä muovien poistamiseksi louheesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ASP-järjestelmällä valtio tukee ensiasunnon hankintaa. Sen avulla yhä useamman on mahdollista säästää ja hankkia omistusasunto. Järjestelmää on kehitetty muun muassa siten, että jatkossa säästämisen voi aloittaa vielä 44-vuotiaana. Tänään valtioneuvosto hyväksyi uuden asetusmuutoksen, joka nostaa ASP-talletusten enimmäismääriä.”Näinäkin aikoina on tärkeää, että ensiasunnon ostaminen on halukkaille mahdollista. Ikärajan nosto on tarpeen siksi, että nykyään ensiasunnon hankinta ei suinkaan koske vain nuoria aikuisia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.ASP-järjestelmää kehitetään, jotta erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voisivat hankkia ensiasunnon. Enimmäistalletusmäärä, jonka vuosineljänneksittäin voi säästää, nousee 3 000 eurosta 4 500 euroon. Enimmäistalletuksien korotus tulee voimaan 1.4.2023. Sitä sovelletaan myös aiemmin avatuille ASP-tileille 1.4.2023 lähtien tehtäviin talletuksiin.Aiemmin tehdyn päätöksen mukaan ASP-järjestelmään tulee muutoksia jo vuodenvaihteessa. Säästämisen aloitusikäraja nousee 39 vuodesta 44 vuoteen. Aviopuolisoiden tavoin myös avopuolisot voivat avata ASP-tilin, vaikka toinen puoliso on täyttänyt 45 vuotta, jos heillä on yhteinen lapsi.Kahden asuntosäästäjän yhdessä hankkiman asunnon ASP-lainan enimmäismäärää korotetaan 50 prosentilla.Omistusasuntolainan valtiontakauksen enimmäismäärä nousee 50 000 eurosta 60 000 euroon. Tämä korotus on yleinen, eli se koskee muidenkin omistusasuntolainojen kuin ASP-asuntolainojen valtiontakausta.1.1.2023 voimaan tulevia ASP-ehtojen muutoksia sovelletaan vanhoihin asuntosäästösopimuksiin, jos asuntosäästötallettaja ja pankki niin sopivat.Lisää aiheestaValtioneuvoston päätöksetYmpäristö.fi: ASP-säästäminenLisätietojaAnu Karjalainen
lainsäädäntöneuvos
ympäristöministeriö
029 525 0067
[email protected]
​​​​​​​(tavoitettavissa ennen ja jälkeen 27.12.2022-2.1.2023)

ASP-järjestelmällä valtio tukee ensiasunnon hankintaa. Sen avulla yhä useamman on mahdollista säästää ja hankkia omistusasunto. Järjestelmää on kehitetty muun muassa siten, että jatkossa säästämisen voi aloittaa vielä 44-vuotiaana. Tänään valtioneuvosto hyväksyi uuden asetusmuutoksen, joka nostaa ASP-talletusten enimmäismääriä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen asuinrakennusten energia-avustusten jatkamisesta vuonna 2023. Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia korjaushankkeita voidaan ensi vuonna avustaa yhteensä 98,67 miljoonalla eurolla. Avustuksen ehdot säilyvät ennallaan.”Energiatehokkaista rakennuksista hyötyvät kaikki. Energiakorjausten myötä säästetään energiaa ja rahaa, ja samalla myös asumisen päästöt pienenevät. Jokainen energiatehokkaaksi remontoitu rakennus tekee Suomesta myös energiaitsenäisemmän. Olen tyytyväinen, että suosittu avustus jatkuu myös ensi vuonna”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Vuodesta 2020 lähtien tarjolla ollutta avustusta on myönnetty tähän mennessä yhteensä 145 miljoonaa euroa. Yhteensä hakemuksia on tullut reilut 4 200 kappaletta. Valtaosa, 135 miljoonaa euroa, avustuksesta on myönnetty asuntoyhtiöille ja ARA-yhteisöille. Avustus on vauhdittanut erityisesti öljylämmityksestä luopumista, lämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista, ikkunaremontteja ja vedensäästötoimia.Energiakorjauksilla asuinrakennuksen energiankulutusta ja päästöjä voidaan leikata huomattavastiAvustuksella aikaansaatua energiansäästöä ja päästövähenemää on arvioitu heinäkuun 2021 loppuun mennessä tehdyistä korjauksista. Vaikutusarvioinnin mukaan 60 prosentissa korjauksista vähennettiin rakennusten primäärienergiankulutusta 30‒60 prosenttia ja 40 prosentissa yli 60 prosenttia. Hankkeissa, joissa luovuttiin kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä rakenteellisten parannusten lisäksi, päästöt vähenivät pientaloissa 90 prosenttia ja kerrostaloissa 85 prosenttia.Arvion mukaan avustukseen käytetyllä miljoonalla eurolla saavutetaan 25 vuoden aikana yhteensä 235 gigawattitunnin säästö lämmitysenergiankulutuksessa ja 80 kilotonnin leikkaus ilmastopäästöissä. 25 vuotta on teknisten järjestelmien yleinen käyttöikä, kun taas julkisivujen lämmönerityksen, ikkunoiden ja ulko-ovien käyttöikä voi olla yli 50 vuotta.  Avustusta monenlaisiin ratkaisuihin, ehtona energiatehokkuuden huomattava parantuminenEnergia-avustuksia voivat hakea kerros- ja rivitaloyhtiöt, valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt, joille myönnetään perusparannuskorkotukilainaa sekä omakoti-, pari- ja ketjutalojen omistajat. Avustusta voi saada kaikenikäisiin rakennuksiin, jopa tuhansia euroja asuntoa kohden.Avustusta voidaan myöntää monenlaisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin ja toimiin, esimerkiksi lämmitystaparemontteihin, lämmöntalteenottojärjestelmiin, kiinteistöautomaatioon, julkisivujen ja yläpohjan lämmöneristykseen, ylilämpenemistä estävään aurinkosuojaukseen, vettä säästäviin toimenpiteisiin sekä järjestelmien säätöön.Avustuksen saamisen ehtona on, että korjaushanke parantaa koko rakennuksen energiatehokkuutta vähintään asetuksessa mainitun määrän, mikä on rakennusluokasta riippuen 20 % tai 30 % enemmän kuin korjaamista koskevat säädökset yleensä edellyttäisivät. Monesti tarvitaan useita toimenpiteitä, jotta rakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi.Energiatehokkuuden parantuminen todennetaan energiatodistuksellaAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustukset. Avustuspäätöstä varten ARAan tulee toimittaa asiantuntijan laatima kustannusarvio tehtävistä korjaustoimenpiteistä sekä laskelmat rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavasta E-luvusta rakentamisvuodelta ja korjaustoimien jälkeen. Maksatusta haettaessa energiatodistuksella todennetaan, että rakennuksen energiatehokkuus on parantunut riittävästi.ARA katsoo hankekohtaisesti, mikä osa korjaustyön kustannuksista käy avustettavaksi. Hyväksyttyihin kustannuksiin lasketaan mukaan 1.10.2019 jälkeen syntyneet suunnittelukustannukset sekä hakemuksen jättämisen jälkeen muodostuneet työ- ja rakennuskustannukset arvonlisäveroineen.Lisätietoja ja neuvontaa avustuksen hakijoille:Ara.fi: Energia-avustusAra.fi: Korjausavustusten puhelin- ja sähköpostipalveluMotiva.fi: Kuluttajien energianeuvonta (lämmitysremontin toteuttaminen ja tekniset ratkaisut)Lisätietoja medialle:Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista:
Jyrki Kauppinen
Rakennusneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 122
[email protected]Ministerin haastattelupyynnöt:
Heikki Isotalo
ministerin erityisavustaja
ympäristöministeriö
p. 040 861 7204
[email protected]Avustus ja sen myöntäminen:
Sami Turunen
ryhmäpäällikkö
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
p. 029 525 0803
[email protected]Kari Lappalainen
ylitarkastaja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
p. 029 525 0801
[email protected]

Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen asuinrakennusten energia-avustusten jatkamisesta vuonna 2023. Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia korjaushankkeita voidaan ensi vuonna avustaa yhteensä 98,67 miljoonalla eurolla. Avustuksen ehdot säilyvät ennallaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää ottamaan huomioon kaikki esteettömyyden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta. Rakennetun ympäristön osalta tämä tarkoittaa liikkumisen esteettömyyden lisäksi esimerkiksi näkö- ja kuunteluympäristön esteettömyyden huomioimista. Joulukuussa työnsä aloittanut työryhmä laatii tilannekuvaa siitä, miten esteettömyys toteutuu rakennetussa ympäristössä. Se tekee ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi.Esteettömyyttä sääntelevät maankäyttö- ja rakennuslaki sekä rakennuksen esteettömyydestä annettu valtioneuvoston asetus. Tällä hetkellä esteettömyyttä arvioidaan rakennusluvan käsittelyn yhteydessä. Näin ollen tarkastelu ei kata riittävällä tavalla olemassa olevan ympäristön esteettömyyttä, eikä palvelujen sijoittamiseen liittyviä näkökohtia.Ympäristöministeriön asettaman työryhmän toimikausi on maaliskuun 2023 loppuun. Työryhmän puheenjohtaja toimii yliarkkitehti Niina Kilpelä ja varapuheenjohtajana ja sihteerinä lainsäädäntöneuvos Matleena Haapala ympäristöministeriöstä.Muina jäseninä ovat
Satu Eronen, ympäristöministeriö, toinen sihteeri
Mikael Åkermarck, liikenne- ja viestintäministeriö (varajäsen Eveliina Uusitalo)
Katri Leikas, oikeusministeriö
Tea Hoffrén, sosiaali- ja terveysministeriö (varajäsen Jaana Huhta)
Juha Sylberg, Vammaisfoorumi ry (varajäsen Jari Pekola)
Henrik Gustafsson, Vammaisfoorumi ry (varajäsen Veera Florica Rajala)
Anniina Lavikainen, Vammaisfoorumi ry (varajäsen Anni Kyröläinen)
Timo Haakana, Vanhustyön keskusliitto ry (varajäsen Nina Leino)
Kari Raimoranta, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry (varajäsen Heini Korpelainen)
Paula Mäenpää, Suomen Kuntaliitto ry (varajäsen Laura Hassi)
Ifa Kytösaho, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry (varajäsen Anu Montin)
Juha Terho, Rakennusteollisuus RT ry (varajäsen Jani Kemppainen)Työryhmän asettamispäätös HankeikkunassaLisätiedotNiina Kilpelä
yliarkkitehti
p. 0295 250 019
[email protected]

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää ottamaan huomioon kaikki esteettömyyden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta. Rakennetun ympäristön osalta tämä tarkoittaa liikkumisen esteettömyyden lisäksi esimerkiksi näkö- ja kuunteluympäristön esteettömyyden huomioimista. Joulukuussa työnsä aloittanut työryhmä laatii tilannekuvaa siitä, miten esteettömyys toteutuu rakennetussa ympäristössä. Se tekee ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat vuoden viimeiseen kokoukseensa tiistaina 20.12. Kokouksessa ministerit keskustelevat ensimmäisen kerran komission ehdotuksesta luonnon ennallistamiseksi. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi. EU:n ennallistamisasetus tähtää osaltaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden täyttämiseen. Sen toimeenpano on myös linjassa tänään maanantaina sovittujen YK:n luontotavoitteiden täyttämisen kanssa. YK:n luontokokouksessa sovittiin maailmanlaajuisesta 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi osapuolet sopivat, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista asetuksen sisältöön. Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää luonnonhoitoa esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Ehdotetut toimenpiteet kattaisivat vähintään 20 % EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.”Ilmastopolitiikassa EU on pannut sitoumuksiaan toimeen varsin tehokkaasti eri sektoreilla. Vastaava ajattelutavan muutos tulisi nähdä myös luontokadon torjunnan puolella, jotta YK:n luontokokouksessa sovitut tavoitteet todella toteutuvat”, ministeri Ohisalo sanoo.

Euroopan unionin ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat vuoden viimeiseen kokoukseensa tiistaina 20.12. Kokouksessa ministerit keskustelevat ensimmäisen kerran komission ehdotuksesta luonnon ennallistamiseksi. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokous päättyy tänään 19. joulukuuta Montrealissa Kanadassa. Lähes 200 valtiota neuvotteli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan vahvistamisesta.YK:n luontokokouksen osapuolet pääsivät sopuun maailmanlaajuisen 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi osapuolet sopivat siitä, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.”Kyse on käännekohdasta luontokadon pysäyttämisessä maailmanlaajuisesti, jota voi hyvin verrata Pariisin ilmastokokouksen merkitykseen ilmastokriisin torjunnassa. Myös Suomi on nyt sitoutunut esimerkiksi kunnianhimoisiin suojelu- ja ennallistamistavoitteisiin, jotka edesauttavat luontokadon pysäyttämisessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”Neljän vuoden uurastus on tullut päätökseen. Näitä tavoitteita pitää alkaa toimeenpanemaan heti huomisesta alkaen”, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg toteaa.Lopullinen neuvottelutulos syntyi kokouksen puheenjohtajamaan Kiinan kompromissiehdotuksen pohjalta. ”Tein itse töitä kunnianhimoisten ja konkreettisten tavoitteiden puolesta sekä EU:n sisällä että neuvotteluissa muiden maaryhmien kanssa. Vaikka lopputuloksessa olisi ollut vielä parannettavaa, olen tyytyväinen siihen, että yhteisymmärrys löytyi”, Ohisalo korostaa.Suomi ja EU tavoittelivat Montrealissa vahvaa seurantamekanismia, jotta sopimuksen toimien edistymistä voidaan mitata. Osapuolet sopivat kaikille valtioille yhteisistä mittareista, joita täydennetään lisäksi kansallisesti.”Maailman maat tulevat kirittämään toisiaan, mutta lopulta tavoitteiden toimeenpano riippuu tietenkin kansallisesta politiikasta. Pidän itsestään selvänä sitä, että Suomi tarttuu tähän työhön tulevina vuosina tosissaan”, Ohisalo toteaa.Eroon ympäristölle haitallisista tuistaKokouksen tavoitteiden kunnianhimo ja neuvotteluiden onnistuminen kytkeytyvät vahvasti rahoituspäätöksiin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta lajirikkaimmat maat ovat yleensä kehittyviä maita. Luonnon monimuotoisuustoimien rahoittamiseksi päätettiin perustaa uusi rahasto Maailman ympäristörahaston (Global Environment Facility) yhteyteen.”Rahoituksen osalta pidän tärkeänä sitä, että erityisesti vauraat maat tekevät oman osansa. Sen lisäksi sitouduimme täällä kanavoimaan muutkin käytössä olevat rahavirrat luonnon kannalta myönteiseen toimintaan. Julkisen rahoituksen lisäksi tarvitaan myös yksityistä rahaa. Erityisen tärkeää on se, että ympäristön kannalta haitallisista tuista päästään eroon”, ministeri Maria Ohisalo kertoo.Montrealissa sovittiin, että luonnolle haitallisia tukia on poistettava asteittain, vähintään 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Kokouksessa sitouduttiin myös kasvattamaan luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa rahoitusta 200 miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2030 mennessä.Kehittyville maille suunnattua luonnon monimuotoisuutta tukevaa rahoitusta kasvatetaan kaikista rahoituslähteistä vähintään 20 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä ja vähintään 30 miljardiin vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Suojelualueiden ulkopuolella turvataan kestävää käyttöäVain pieni osa maapallosta on suojeltu, joten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää luonnon kestävää käyttöä myös suojelualueiden ulkopuolella. Neuvotteluissa sovittiin, että maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä vesiviljelyssä tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus. Lisäksi tulee varmistaa, että luonnon kestävällä käytöllä turvataan luonnosta eniten riippuvaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten toiminta sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen luonnonvarojen kestävä käyttö.Neuvotteluissa hyväksyttiin myös saasteiden ja vaarallisten kemikaalien määrän vähentäminen vuoteen 2030 mennessä niin, että ne eivät haittaa luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja. Määrälliset tavoitteet koskevat ravinnepäästöjä ja torjunta-aineiden riskejä, jotka tulee puolittaa. Torjunta-aineiden riskien vähentäminen on tärkeää muun muassa pölyttäjille ja maaperälle.Kokouksessa sovittiin, että valtiot edellyttävät suuria yrityksiä ja rahoituslaitoksia arvioimaan toimintansa vaikutuksia luonnolle sekä tarjoamaan kuluttajille tietoa kestävien kulutustottumusten edistämiseksi. Myös luontokadon juurisyytä eli ylikulutusta halutaan suitsia. Lisäksi jätteen määrää tulee vähentää ja ruokahävikki puolittaa vuoteen 2030 mennessä.Suomi toteuttaa Montrealissa sovittuja tavoitteita oman kansallisen biodiversiteettistrategian keinoin. Strategia on parhaillaan lausuntokierroksella.Tiedotetta täydennetty 19.12.2022 klo 11:45.LisätietojaMinisterin haastattelupyynnöt: ministerin erityisavustaja Heikki Isotalo, puh. +358 40 861 7204Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, puh. +358 29 5250, [email protected]Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, [email protected], p. 0295 250 321Rahoitus ja ilmastoasiat: kansainvälisten asiain neuvos Henna Haapala, [email protected], p. 0295 250 070

YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokous päättyy tänään 19. joulukuuta Montrealissa Kanadassa. Lähes 200 valtiota neuvotteli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan vahvistamisesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n päästökaupan uudistamisesta. Uudistuksilla vahvistetaan entisestään päästökaupan roolia EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä.EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi EU:n nykyistä, suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset kattavaa päästökauppaa kiristetään ja siihen sisällytetään meriliikenteen päästöt. Samalla perustetaan kokonaan uusi, nykyisestä päästökaupasta erillinen erityisesti tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöihin kohdistuva päästökauppa. Lisäksi sovittiin myös päästökauppajärjestelmän toimintaa vakauttavan ns. markkinavakausvarannon vahvistamisesta.”Päästökauppa on osoittautunut menestystarinaksi. Markkinamekanismi takaa, että päästövähennykset kohdistuvat kustannustehokkaasti, puhtaat ratkaisut ovat kannattavia ja päästöillä on hinta. Päästökaupalla ja sen vahvistamisella on myös laaja kotimaisen elinkeinoelämän tuki. Investoinnit ja vihreä siirtymä tarvitsevat ennakoitavaa toimintaympäristöä pitkälle tulevaisuuteen. Koko Euroopan unionin laajuisen päästökaupan asteittainen laajentaminen vastaa tähän tarpeeseen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Voimassa olevaa päästökauppaa kiristetään ja laajennetaanEU:n nykyisen, meriliikenteellä laajennetun päästökaupan päästöjä vähennetään 62 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Tämän saavuttamiseksi päästökaton vuosittaista leikkausta kiristetään ja lisäksi päästökattoon tehdään kaksi kertaleikkausta, ensimmäinen vuonna 2024 ja toinen vuonna 2026. Nykyisessä päästökaupassa osa päästöoikeuksista jaetaan toimijoille ilmaiseksi ja neuvotteluissa sovittiin muutoksista tähän niin sanottuun ilmaisjakoon. Aiemmin tällä viikolla saavutettiin alustava sopu hiilirajamekanismin perustamisesta ja nyt neuvotteluissa sovittiin muun muassa, että ilmaisjako poistuu asteittain 2026-2034 niiltä sektoreilta, joita uusi hiilirajamekanismi vastedes suojaa. Yhdyskuntajätteenpolton sisällyttämisestä päästökauppaan vuodesta 2028 alkaen päätetään komission 2026 antaman selvityksen pohjalta. Meriliikenteen päästöt sisällytetään nykyiseen päästökauppaan asteittain 2024-2026. Päästökauppaan sisällytetään bruttovetoisuudeltaan 5000:n ja sitä suurempien matkustajia tai kaupallista rahtia kuljettavien alusten päästöt niiden liikennöidessä tai satamassa ollessa EU:n sisällä sekä puolet niistä päästöistä, jotka aiheutuvat reiteillä EU:n ulkopuolelle. Kasvihuonekaasuista huomioidaan hiilidioksidin lisäksi vuodesta 2026 lähtien myös metaani ja typpioksiduuli. Talvimerenkulun osalta päästökaupassa huomioidaan alusten jäävahvisteisuus. Rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästökauppa alkaa 2027Neuvotteluissa sovittiin myös täysin uudesta, erityisesti tieliikenteen ja rakennusten erillislämmitykseen kohdistuvasta päästökaupasta. Päästökauppa kattaa näillä toimialoilla käytettävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöt ja näiden toimialojen polttoainejakelijat. Uuden päästökaupan mukainen päästöoikeuksien huutokauppa käynnistyy vuonna 2027. Poikkeuksellisen korkeiden energiahintojen tilanteessa järjestelmän käynnistämistä kuitenkin lykätään vuoteen 2028. Sekä rakennusten erillislämmityksen että tieliikenteen päästövähennystavoite tulee jatkossakin jäsenmaiden kansallisista tavoitteista osana EU:n taakanjakoasetuksen toimeenpanoa. Uuden päästökaupan arvioidaan edistävän taakanjakoasetuksen tavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaasti. Rakennukset vastaavat tällä hetkellä EU-tasolla noin 36 prosentista energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Yli puolet näistä päästöistä sisältyy jo EU:n päästökauppaan, kuten rakennuksissa käytetyn sähköenergian tuotannon päästöt ja pääosin kaukolämmityksen päästöt. Suomessa uusi päästökauppa käytännössä vauhdittaisi rakennusten erillislämmityksen osalta erityisesti öljylämmityksestä pois siirtymistä. Tieliikenne aiheuttaa viidenneksen kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastotoimien sosiaalirahasto tukee haavoittuvimpia ja irtautumista fossiilisista polttoaineistaNeuvotteluissa sovittiin myös ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta. Ilmastotoimien sosiaalirahaston tavoitteena on vähentää tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille ja edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista.Rahasto on osa EU:n budjettia ja sitä rahoitetaan päästökaupan huutokauppatuloilla korkeintaan 65 miljardia euroa vuosien 2026-2032 aikana. Jäsenmailta edellytetään 25 prosentin kansallista omarahoitusosuutta. Ennen uuden päästökaupan käynnistymistä sosiaalirahastoa voidaan rahoittaa nykyisen päästökaupan huutokauppatuloilla enintään 50 miljoonan päästöoikeuden edestä.  Jäsenmaiden tulee toimittaa komissiolle toimet ja investoinnit sisältävä suunnitelma. Suunnitelmaan sisällytetään rahaston tavoitteen mukaisia rakennus- ja liikennesektorin toimia ja investointeja. Lisäksi jäsenmailla on väliaikainen ja rajattu mahdollisuus sisällyttää myös suoria tulotukia. Suorien tulotukien osuus voi olla korkeintaan 37,5 % suunnitelman arvioiduista kokonaiskustannuksista.
 EU vähentää päästöjään yli 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessäSunnuntaina aamuyöllä saavutetun alustavan sovun myötä kaikista keskeisimmistä ja kaikista ympäristöneuvoston alaisista 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotuksista on päästy alustavaan yhteisymmärrykseen. Jo aiemmin alustava sopu on saatu taakanjaosta jäsenmaiden kesken, maankäyttösektorin päästöjen vähentämisestä (LULUCF-asetus), uusien autojen päästörajojen tiukentamisesta, lentoliikenteen päästökaupan uudistamisesta sekä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston alla hiilirajamekanismin perustamisesta. ”Elämme kriittisiä vuosia sen kannalta, voidaanko maapallon lämpeneminen yhä rajata 1,5 asteeseen. Päästökauppa, taakanjako ja LULUCF-asetus määrittelevät käytännössä EU:n ilmastopolitiikan kunnianhimon tason. Näistä tehtyjen päätösten myötä EU jatkaa työtään ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Jo ennen alustavaa sopua päästökauppadirektiivistä komissio arvioi, että EU ylittäisi alkuperäisen tavoitteensa ja vähentäisi päästöjään 57 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Päästökaupan uudistuksilla vähennyksiä vauhditetaan edelleen”, sanoo Ohisalo.
 LisätietojaHeikki Isotalo
Ministeri Ohisalon erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt, huom! Montrealissa, aikaero -7 tuntia Suomen aikaan)
ympäristöministeriö
+358 50 406 6855
[email protected]

Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n päästökaupan uudistamisesta. Uudistuksilla vahvistetaan entisestään päästökaupan roolia EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä.

Lähde: ym.fi