sunnuntai, 17 elokuun, 2025

:::UUTISET:::

Infotilaisuuksia uudesta kuntien kulttuuritoimintalaista

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunta on hyväksynyt uuden kuntien kulttuuritoimintalain. Laki vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa sekä perustelee kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Lain toimeenpanosta järjestetään maaliskuun aikana infotilaisuuksia eri puolilla Suomea kuntien kulttuurivastaaville, paikallisille ja alueellisille kulttuuri- ja taidetoimijoille sekä päättäjille.

Tilaisuuksien tavoitteena on jakaa tietoa ja keskustella lain sisällöstä ja sen toimeenpanosta. Tilaisuuksissa on mahdollisuus verkostoitua, solmia uusia kumppanuuksia sekä keskustella kulttuurin keskeisistä painopisteistä omalla alueella.

Laki sisältää kehittämistehtävän, jolla luodaan edellytyksiä kuntien kulttuuritoiminnalle, mm. laadulle, vaikuttavuudelle ja henkilöstön osaamiselle. Tilaisuuksissa keskustellaan kehittämistehtävästä ja miten sillä voidaan jatkossa vahvistaa kuntien kulttuuritoimintaa.

Uusi laki tulee voimaan 1.3.2019 ja korvaa yli 25 vuotta vanhan nykylain. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta asettaa tavoitteet ja määrittää tehtävät kuntien kulttuuritoiminnalle. Uusi laki ei lisää kuntien tehtäviä, ja se on kustannusvaikutuksiltaan neutraali. Kunnat voivat edelleen järjestää ja organisoida kulttuuritoimintansa haluamallaan tavalla joko itsenäisesti tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa.

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet
Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää neljä infotilaisuuttaa uudesta kuntien kulttuuritoimintalaista. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen Kuntaliiton kanssa.

ke 6.3.2019 Helsinki
Jukola, Meritullinkatu 1, Helsinki

ke 13.3.2019 Kuopio
Kuopion musiikkikeskus, jousisto
Kuopionlahdenkatu 23, 70100 Kuopio

ke 20.3. Oulu
Lapland Hotels, Ylläs- ja Äkäslompolo kokoustila
Kirkkokatu 3, 90100 Oulu

ke 27.3. Tampere
Vapriikki, auditorio
Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5, 33101 Tampere

Tapahtumat OKM:n tapahtumakalenterissa

Tietoa käsittelyn vaiheista eduskunnan sivuilla

Lähde: mmm.fi

Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Yksi suomalaiskaupunki saa toimia Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää haun kaupungeille huhtikuussa. Hakuaika päättyy toukokuussa 2020. Toinen vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki valitaan Slovakiasta.

Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on yksi tunnetuimpia Euroopan unionin toimia. Se tuo esiin kaupunkien merkitystä kulttuurielämän keskuksina. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa näkyy taiteen ja kulttuurin rikkaus sekä Euroopan kulttuurien yhteiset piirteet. Valituksi tullut kaupunki saa mahdollisuuden kehittää toimintaansa kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Euroopan kulttuuripääkaupungin valitsee eurooppalainen asiantuntijaraati. Virallisen nimeämisen tekee opetus- ja kulttuuriministeriö kesällä vuonna 2021.

– On hienoa, että monet kaupungit ovat jo nyt osoittaneet kiinnostusta kulttuuripääkaupunkitapahtumaan, sanoo ministeri Sampo Terho.

Terhon mukaan jo hakuvaihe avaa kaupungille tilaisuuden käydä laajaa kulttuurikeskustelua, tuoda esiin vahvuuksiaan ja ominaispiirteitään sekä hahmottaa, miten se haluaa kulttuurisesti kehittyä. – Haluamme pitkällä, yli vuoden hakuajalla antaa mahdollisuuden kaikenkokoisille kaupungeille innostua ja lähteä kisaan mukaan.

Nyt valitaan kolmas Euroopan kulttuuripääkaupunki Suomesta, kaksi aiempaa ovat olleet Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011. Tänä vuonna kulttuuripääkaupungin titteliä kantavat Italian Matera ja Bulgarian Plovdiv.

Hakuaikaa yli vuosi
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee hakemuspyynnön huhtikuussa 2019 ja järjestää tiedotustilaisuuden hakuehdoista. Hakuaikaa on toukokuuhun 2020. Hakemukset arvioi riippumaton, 12-jäseninen eurooppalainen asiantuntijaraati. Asiantuntijat valitaan komission ylläpitämältä riippumattomien taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden listalta. Suomi nimeää raatiin kaksi asiantuntijaa.

Valintamenettely on kaksivaiheinen: asiantuntijaraati valitsee ensin jatkoon päässeet hakemukset kesäkuussa 2020.  Tämän jälkeen nämä kaupungit voivat täydentää hakemuksiaan ennen raadin toista arviointitilaisuutta keväällä 2021.

Asiantuntijaraati suosittaa yhtä kaupunkia Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Ministeriö nimeää tämän kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi kesällä 2021.

Valinnan jälkeen asiantuntijaraati seuraa kaupungin valmisteluja sekä antaa tukea ja neuvoja aina kulttuuripääkaupunkivuoden alkuun asti.

Valintamenettely perustuu EU-päätökseen
Euroopan kulttuuripääkaupunkien valinnasta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (N:o 445/2014/EU). Suomi toteuttaa päätöstä nyt ensimmäistä kertaa, koska vuosien 2000 ja 2011 valintamenettely perustui aiempaan EU-päätökseen. Suurin ero menettelyjen välillä on, että valinnasta päättää eurooppalainen asiantuntijaraati.

Hakemuksien arviointi perustuu edellä mainitun EU-päätöksen kriteereihin, joihin kuuluvat mm. kulttuurinen ja taiteellinen sisältö, toimien valikoima ja monimuotoisuus, kaupungin kulttuuristrategia, suunnitelmat kehittää kulttuurialaa ja luovia aloja, toimien laajuus ja laatu, hankkeen toteutuksen uskottavuus, osallisuus sekä hankkeen hallinto.

Kulttuuripääkaupunki-tapahtuman rahoitus koostuu kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden (mahdolliset lähikaupungit, yritykset ja yhteisöt), komission ja valtion rahoituksesta. Päätöstä valtion rahoituksen määrästä ei ole vielä tehty. Komissio myöntää nimetylle kaupungille Melina Mercouri -palkinnon, jonka suuruus on 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kulttuuripääkaupunkivuoteen sisältyvät eurooppalaiseen yhteistyöhön perustuvat kulttuuritapahtumat ja -hankkeet voivat hakea tukea EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta.

Lähde: mmm.fi

Suomi tiivistää yhteistyötä susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin Suomen susikannan yhteydestä Skandinavian susikantaan sekä susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Poronhoitoalue on keskeinen kulkureitti Suomen ja Skandinavian susipopulaatioiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut yhteistyötään susiasioissa Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa. Yhteistyön keskiössä on Skandinavian susikannan ja suomalais-venäläisen kannan välinen geenivirta sekä tiedon vaihto susista. Skandinavian susikanta käsittää Ruotsin ja Norjan alueella elävän susikannan, josta on olemassa täydellinen geenikartta. Poronhoitoalue on merkittävä susien kulkureitti eristyneeseen Skandinavian susipopulaatioon. Asia nousi esille susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän tapaamisessa viime perjantaina 18. tammikuuta.

Jotta Skandinavian susikanta säilyisi geneettisesti monimuotoisena, tulisi sinne siirtyä vähintään viiden vuoden välein suomalais-venäläisestä susikannasta yksilö, joka lisääntyy. Suomi pyrkii osaltaan mahdollistamaan tämän. Ruotsin Naturvårdsverket seuraa aktiivisesti susikantaa, jotta Suomesta tai Venäjältä vaeltaneet sudet voitaisiin tunnistaa mahdollisimman nopeasti. Susiyksilöiden kannan alkuperä varmistetaan DNA-näytteellä.

Tähän mennessä tunnetuissa tapauksissa susiyksilöt ovat vaeltaneet Suomesta Norjaan tai Ruotsin eteläosiin juuri poronhoitoalueen läpi. Viimeisin tieto uudesta tulokkaasta, joka myös lisääntyi, on vuodelta 2016. Tuolloin todettiin Taalainmaalla Ruotsissa lisääntyvä susipari, josta uros oli suomalais-venäläisestä kannasta. Keväällä 2017 pentuja teki Örebron läänissä suomalais-venäläisen kannan naarassusi, joka oli siirretty sinne ruotsalaisten toimesta vuonna 2013. Nuoret sudet voivat vaeltaa kevät- ja kesäaikaan esteettömästi Suomen poronhoitoalueen kautta Ruotsiin.

Suunta käy myös painvastaiseen suuntaan. Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia Suomen poronhoitoalueella kuolleista susista on peräisin Skandinavian susikannasta.

Porotalouselinkeino ja susi

Valmisteluryhmässä keskusteltiin lisäksi susista poronhoitoalueella ja susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Esille tuotiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisy etenkin luonnonlaitumilla on haastavaa porotalouden erityispiirteet huomioon ottaen. Porovahinkoja voidaan kuitenkin vähentää esimerkiksi tehostetulla paimentamisella sekä porojen ruokinnalla. Valmisteluryhmässä nähtiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoja tulisi selvittää ja varata resursseja porojen paimennukseen.

Tietoa susien esiintymisestä sekä suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjaamia susi- ja suurpetohavaintoja pidettiin myös tärkeänä. Kirjauksilla saadaan nopeammin tietoa susien liikkeistä, jolloin niihin voidaan myös reagoida nopeammin.

Suurpedoista ahma aiheuttaa eniten porovahinkoja. Ilves ja karhu aiheuttivat vuonna 2017 hieman enemmän porovahinkoja kuin susi. Suden aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2017 arvoltaan Riistavahinkorekisterin tietojen perusteella noin 1,2 miljoonaa euroa ja ne keskittyvät itäiselle ja kaakkoiselle poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueen eteläpuolella tai Venäjän rajan tuntumassa olevien susilaumojen läheisyys lisääkin todennäköisyyttä vahingoille.

Poronhoitoalueella susikanta on pyritty poikkeusluvin pitämään porovahinkojen takia pienenä eikä siellä ole pysyviä, pentuja tuottavia laumoja. Graafisia esityksiä suurpetojen aiheuttamista porovahingoista on koottu MMM:n sivuille.

Lisää tietoa: ”Suurpetojen vaikutus poronhoitoon” (Makera-hankkeen loppuraportti luke.fi-sivuilla)

 

Lähde: mmm.fi

Luonnos uudeksi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaksi lausuntokierrokselle

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Luonnos uudistetuksi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Strategia on sekä hallintoa että alan tutkimus- ja järjestötoimintaa ohjaava asiakirja. Lausuntoaika umpeutuu 22.2.2019.

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian pääpaino on vapaa-ajankalastuksen (mukaan lukien kalastusmatkailu) edellytysten ja arvostuksen kehittämisessä. Strategia koostuu nykytilakuvauksesta, tahtotilasta, tavoitteista sekä toimeenpanon ja päivittämisen kuvauksista. Strategia ei perinteiseen tapaan sisällä listausta toimenpiteistä, joilla strategian tahtotilaan ja tavoitteisiin pyritään, vaan siinä esitetään alan toimijoille esimerkkien avulla keinoja strategian tavoitteiden toteuttamiseksi.

Strategialuonnos on valmisteltu Gaia Consulting Oy:n johdolla. Strategian valmistelu oli osallistavaa ja perustui työpajoihin, joihin osallistui ohjausryhmän jäseniä, sidosryhmien edustajia sekä alan asiantuntijoita. Lisäksi valmisteluvaiheessa on haastateltu sidosryhmien ja ministeriön edustajia.

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia


Lähde: mmm.fi

ForestValue-tutkimusohjelman avajaisseminaari 23.-24.5.2019

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —ForestValue-tutkimusohjelman avajaisseminaari torstai 23.5. 09.00-16.00 perjantai 24.5. 09.00-15.00 ERA-NET Cofund ”ForestValue – Innovating forest-based bioeconomy” on MMM:n koordinoima eurooppalainen metsäpohjaisen biotalouden verkosto.

Verkosto avasi kansainvälisen tutkimushankehaun 2017 ja valitut 17 tutkimushanketta esittäytyvät nyt ensi kertaa. ForestValue toteutetaan EU:n osarahoituksella vuosina 2017-2022 Horisontti 2020 -ohjelman alla. Avajaisseminaari järjestetään Helsingissä 23.-24.5.2019 MMM:n, YM:n, Akatemian ja Business Finlandin kanssa yhteistyössä osana ForestValue-hanketta, MMM pääjärjestelyvastuussa.  

Lisätietoa: https://forestvalue.org/seminar-2019/

 

Puolustusvaliokunnan mietintö sotilastiedustelulaista valmis

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Puolustusvaliokunnasta valmistui torstaina 31. tammikuuta mietintö hallituksen esityksestä laiksi sotilastiedustelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 

Mietintö (PuVM 4/2018 vp – HE 203/2017 vp) on luettavissa eduskunnan verkkosivuilta.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Nuori suomalaiskapellimestari Dalia Stasevska nousi BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijaksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Dalia Stasevska (35) nimitettiin perjantaina BBC:n sinfoniaorkesterin vakituiseksi päävierailijaksi. Aamu-tv:ssä vieraillutta kapellimestari Dalia Stasevskaa kuvaillaan yhdeksi Pohjoismaiden nousevista tähdistä klassisen musiikin saralla. Perjantaina hänet nimitettiin Britannian yleisradioyhtiön BBC:n sinfoniaorkesterin vakituiseksi päävierailijaksi, ja Stasevska alkaakin johtaa sinfoniaorkesteria säännöllisesti huhtikuusta alkaen.

Hän toivoo, että voisi vierailijana toteuttaa erilaisia poikkitaiteellisia projekteja. ”Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että teen konsertin jonkun poppipuolelta tulevan muusikon kanssa. Tai sitten kutsumme mukaan kiinnostavan kirjailijan tai koreografin,” Stasevska sanoo.

Hän pitää BBC:n sinfoniaorkesterin vahvuutena sitä, että se osallistuu myös televisio- ja radio-ohjelmien tekemiseen. ”Toivon, että tulemme tekemään kiinnostavia radio-ohjelmia, joissa voidaan yhdistää aikamme ajattelijoita ja hyvää musiikkia.”

_______________________

Dalia Stasevska (s. 30.12.1984, Kiova, Ukraina) on suomalainen kapellimestari. Hän on opiskellut orkesterinjohtoa Jorma Panulan ja Leif Segerstamin oppilaana. Hän suoritti kapellimestaridiplomin syksyllä 2012 parhain arvosanoin. Sibelius-Akatemiassa Stasevska on opiskellut myös viulua, alttoviulua ja säveltämistä.

Dalia Stasevska on johtanut mm. BBC:n sinfoniaorkesteria, Oslon filharmoninen orkesteria, Royal Stockholm Philharmonic Orchestraa, Ruotsin radion sinfoniaorkesteria, Orchestre National de Lyona, Helsingin kaupunginorkesteria, Trondheim Sinfoniaorkesteria, Strasbourg filharmoninen orkesteria, Radion sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa ja Sinfonia Lahtia. Suomen Kansallisoopperan ja Kokkolan Oopperan lisäksi lisäksi hän on johtanut Savonlinnan Oopperajuhlilla Mozartin Requiemin ja Kuhmon Kamarimusiikkijuhlilla lukuisia oopperaproduktioita sekä vieraillut Den Norske Opera & Balletssa. Dalia Stasevska on toiminut Esa-Pekka Salosen, Los Angelesin filharmonikoiden ja Lontoon Philharmonian assistenttina. Vuosina 2014-2016 hän toimi Orchestre de Paris’n ja Paavo Järven assistenttina. Vuosina 2010-2015 Dalia Stasevska toimi Kamarikesä-festivaalin taiteellisena johtajana.

Stasevskan elämänkumppani on basisti ja säveltäjä Lauri Porra.

Lähde: Yle.fi

Darude edustaa Suomea Euroviisuissa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Darude* (Ville Virtanen, 43) on Suomen euroviisuedustaja! Edustuskappale selviää 2.3. järjestettävässä Uuden musiikin kilpailussa.

Kyseessä on toinen kerta, kun edustaja on Ylen valitsema kutsuartisti. Viime vuonna kutsuartisti oli Saara Aalto, joka sijoittui finaalissa sijalle 25.

Euroviisut** järjestetään tänä vuonna Israelin Tel Avivissa 14.-18. toukokuuta.

https://twitter.com/Darudevil/status/1090211484934770688/video/1

 

_________________________________________
*
Ville Virtanen, better known by his stage name Darude, is a Finnish DJ and record producer from Eura, Finland. He started making music in 1995 and released the platinum-selling hit single ”Sandstorm” in late 1999.

**
Eurovision laulukilpailu (engl. Eurovision Song Contest, josta lyhenne ESC; ransk. Concours Eurovision de la chanson, CEC), puhekielessä Euroviisut, on vuosittainen laulukilpailu, johon saavat osallistua Euroopan yleisradiounionin (EBU) aktiiviset jäsenmaat. Jokainen laulukilpailuun osallistuva maa lähettää kilpailuun yhden musiikkiesityksen ja ne äänestetään kansainvälisessä finaalissa paremmuusjärjestykseen. Kilpailuun saavat osallistua vain uudet laulut, joiden on tarkoitettu osallistuvan Eurovision-laulukilpailuun. Laulua ei saa mainostaa ennen jokaisen maan kansallista karsintaa, jossa valitaan edustajasävelmä kilpailuun.

Kilpailun nimi tulee EBU:n televisiojakeluverkosta Eurovisio (engl. Eurovision). EBU:n jäseniä ovat televisioyhtiöt, jotka valitsevat ja lähettävät osallistujan kilpailuun. Kaikki itsenäiset Euroopan maat Liechtensteinia, Vatikaania, Neuvostoliittoa ja kiistanalaista Kosovoa lukuun ottamatta ovat osallistuneet kilpailuun. Alkuvuosikymmeninä Euroviisut olivat lähinnä läntisen Euroopan välinen kilpailu, ja itäisen Euroopan maista mukana oli vain Jugoslavia. Koko Euroopan kattava tapahtuma Euroviisuista tuli, kun entisen itäblokin maat pääsivät viimein mukaan vuonna 1994.

EBU:lla on toisaalta jäseniä myös Euroopan ulkopuolelta: Kaukasian maista Armeniasta, Azerbaidžanista ja Georgiasta, Lähi-idän maista Israelista, Jordaniasta ja Libanonista sekä Pohjois-Afrikan maista Algeriasta, Egyptistä, Libyasta, Marokosta ja Tunisiasta. Näistä kuitenkin vain Israel, Armenia, Georgia ja Azerbaidžan osallistuvat kilpailuun säännöllisesti, Israel vuodesta 1973 ja Kaukasian maat 2000-luvulta lähtien. Marokko on osallistunut kerran, vuonna 1980. Tunisia ilmoittautui vuoden 1977 ja Libanon vuoden 2005 kilpailuun, mutta maat peruivat osallistumisensa. Liitännäisjäseniä EBU:lla on ympäri maailmaa. Liitännäisjäsenistä Euroviisuja vuodesta 1983 asti tiiviisti seurannut Australia sai erityisluvalla osallistumisoikeuden vuonna 2015, Euroviisujen 60. juhlavuoden kunniaksi. Seuraavana vuonna maalle myönnettiin pysyvä osallistumisoikeus. Osallistuakseen laulukilpailuun valtion ei siis tarvitse sijaita maantieteellisesti Euroopassa.

Kilpailu on televisioitu aina vuodesta 1956 lähtien, mutta mustavalkotelevision aikaan sitä enimmäkseen kuunneltiin radiosta. Eurovision laulukilpailun loppukilpailua seuraa yli sata miljoonaa televisiokatsojaa, ja se on suosituin ei-urheilulähetys Euroopassa. Kaikkien kolmen lähetyksen yhteenlaskettu katsojamäärä on lähemmäs 200 miljoonaa. Vuoteen 2003 asti kilpailu järjestettiin yhtenä iltana, useimmiten lauantaina huhti- tai toukokuussa, mutta vuodesta 2004 kilpailu on järjestetty kaksiosaisena tapahtumana, johon sisältyy semifinaali ja finaali. Vuodesta 2008 lähtien myös semifinaali on ollut jaettu kahteen osaan: ensimmäinen semifinaali käydään tiistaina ja toinen semifinaali torstaina finaalilauantaita edeltävällä viikolla.

Kuva: Darude (Instagram/@darudevil)

Tuskan festivaalialue käännetään ympäri: Pääportti Kalasataman metron luokse, rannekkeenvaihto Redissä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Historiallinen yhteistyö siirtää 40 000 ihmisen metallifestivaalin pääsisäänkäynnin kauppakeskuksen ja metroaseman viereen Tämän helpompaa ei saapuminen festivaalialueelle voi enää olla: hyppää metroon ja jää Kalasataman metroasemalla pois kyydistä!

Pohjoismaiden suurin metallifestivaali Tuska tekee kesällä 2019 historiaa. Ensimmäisenä suomalaisena festivaalina Tuskan pääsisäänkäynti tulee aivan liki uutta kauppakeskusta. Helsingin Kalasatamassa sijaitseva kauppakeskus REDI kirjaimellisesti täyttyy metallikansasta kun 28.-30.6.2019 järjestettävän Tuskan noin 40 000 kävijää ohjataan kulkemaan Suvilahden festivaalialueelle ja sieltä pois sen kautta.

”Tämä on läpimurto Suvilahden alueen käytettävyyden problematiikkaan. Haluamme muuttaa mielikuvan alueen saavutettavuudesta. Meille on tärkeää, että emme vain sopeudu rakennetun ympäristön muutokseen vaan otamme siitä kaiken irti”, Tuskan promoottori Eeka Mäkynen sanoo.

Suvilahden alueen festivaalien sisääntulo on perinteisesti sijainnut alueen eteläosassa. Kesäksi 2019 Tuska kääntää koko tapahtuma-alueen ympäri. ”Reitti Tuskaan alkaa REDIstä ja Kalasataman metroasemalta. Kauppakeskukseen tulee Tuskan rannekkeenvaihtopiste, tapahtumainfo, lipunmyynti, taidegalleria, Tuska-Store, pyörä- ja autoparkki ja niin edelleen, Tuskan pääsuunnittelija Jenni Kääriäinen sanoo.

”Kuten yhteistyökumppanimme yleensäkin, myös kauppakeskus heittäytyi täysillä mukaan. Heillä on jo vaikka mitä ideoita ja suunnitelmia”, Mäkynen sanoo.

Yksi aluemylläyksen tavoitteista on helpottaa festivaalille saapumista ja sieltä poistumista, tapahtui se sitten julkisilla tai omilla kulkuneuvoilla. ”REDIlle ja HSL:lle tämä on todellinen näytönpaikka alueen logistiikan toimivuudesta”, Mäkynen sanoo.

Tuska-festivaali tekee ensi kesänä muitakin muutoksia. Tapahtumaan tulee esimerkiksi 18 vuoden ikäraja, joka mahdollistaa alueen palveluiden kehittämisen ja poistaa yksittäiset anniskelu-alueet. Toisaalta taas sunnuntaina järjestetään erillinen lastentapahtuma ”PikkuTuska”, jonne vanhemmat voivat tuoda 0-10-vuotiaan tulevan hevikansalaisen tutustumaan tunnelmaan.

Lähde: Tuska.fi

 

Ulkoasiainvaliokunta: Suomen pidettävä pohjoisen ulottuvuuden puolia

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pitää Suomen kannalta tärkeänä, että Euroopan unioni rahoittaa jatkossakin EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin eli EU:n pohjoisen ulottuvuuden yhteistyöhankkeita.

Valiokunta on ottanut pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuuteen kantaa valtioneuvostolle antamassaan lausunnossa UaVL 14/2018 vp – O 56/2018 vp. Kannanoton taustalla on huoli paitsi EU:n tulevasta rahoituskaudesta 2021–2017 myös siitä, että unionin talouspakotteet ovat käytännössä leikanneet pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden sekä liikenne- ja logistiikkakumppanuuden rahoitusta.

”Valiokunta tukee Venäjä-pakotteita, mutta pitää näitä seurauksia valitettavina. Suomen lähialueilla ja arktisilla alueilla olisi kymmeniä lämpövoimaloita, joita uudistamalla mustahiilen päästöt vähenisivät merkittävästi. Valiokunta rohkaisee valtioneuvostoa etsimään keinoja lisätä rahoitusta EU:n kannalta keskeisille ympäristöhankkeille”, valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoo.

Pohjoisen ulottuvuuden siemenrahoituksella on Venäjällä polkaistu pystyyn useita mittavia Itämeren tilaa parantavia hankkeita, kuten esimerkiksi Pietarin, Kaliningradin ja Petroskoin jätevedenpuhdistamojen uusiminen länsimaisia vastaaviksi.

Myös liikenne- ja logistiikkakumppanuuden jatko huolettaa valiokuntaa.

”Liikenneyhteyksien parantaminen Aasiaan on Suomelle tärkeää. Se edellyttää yhteistyötä Venäjän kanssa. Pohjoinen ulottuvuus tarjoaa yhteistyölle rakenteet. Vaikka Ukrainan tilanne vaikutta yhteistyön edellytyksiin, luoduista rakenteista täytyy pitää kiinni, jotta niitä voidaan hyödyntää, jos kansainvälispoliittinen tilanne muuttuu”, Vanhanen sanoo.

Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvosto on päättänyt, että Suomi järjestää EU-puheenjohtajakaudella alueellista yhteistyötä pohjoisessa vahvistavan korkean tason tapahtuman Helsingissä. Valiokunta pitää tätä merkittävänä mahdollisuutena saada tukea pohjoisen ulottuvuuden työlle. Valiokunnan mukaan tapahtumaan tulisi saada osallistettua laajalti pohjoisen ulottuvuuden alueen kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa.

 

Lähde: Eduskunta.fi

1...617618619...622Sivu 618 / 622