NordenBladet — Suomen Natura-tietokantaa on yhtenäistetty muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden kanssa. Viidentoista vesistöreitin esitystapa on muutettu viivamaisesta aluemaiseksi (polygon). Viivamainen aineisto pohjautui vanhoihin paperisiin peruskartta‐aineistoihin eikä kaikilta osin vastannut nykyisiä tarkempia ja ajantasaisempia vesiä kuvaavia paikkatietoaineistoja.Viivamaista Natura 2000 ‐aineistoa tarkennettiin paikkatietomenetelmin siten, että alueiden karttarajaus vastaa uusinta käytettävissä olevaa Maanmittauslaitoksen maastotietokannan rantaviiva-aineistoa. Lisäksi siltä osin, kun aineistoa ei ollut saatavilla aluemaisena, virtavesialueet ja virtavesiviivat maastotietokannasta muunnettiin viiden metrin levyiseksi alueiksi ja yhdistettiin ne poimittujen virtavesialueiden kanssa.Kokonaan viivamaisilla Natura-alueilla ei aiemmin ole esitetty lainkaan pinta-alaa. Niillä Natura-alueilla, joilla on ollut myös aluemaisia osia, pinta-alana on aiemmin esitetty vain tuon osan pinta-ala. Tehdyn teknisen korjauksen johdosta kaikilla Natura-alueilla on pinta-ala, joka vastaa mahdollisimman hyvin niiden todellista maantieteellistä kattavuutta.Muunnon myötä alueiden digitointi on saatettu vastaamaan nykyistä paikkatietoa kunkin vesistön sijainnista. Tehty tekninen muuntaminen ei muuta kyseisten vesireittialueiden valinnan perusteita tai maantieteellistä ulottuvuutta.Tarkennetut vesireitit pinta-aloineen ovat:FI0100023 Mustionjoki, pinta-ala: 277 ha FI0100085 Siuntionjoki, pinta-ala: 348 haFI0100086 Sipoonjoki, pinta-ala: 58 haFI0100104 Vantaanjoki, pinta-ala: 146 haFI0200091 Karvian luomat, pinta-ala: 24 haFI0200119 Pukanluoma, pinta-ala: 25 haFI0200120 Kiskojoen latvavedet, pinta-ala: 70 haFI0200130 Karvianjoen kosket, pinta-ala: 105 haFI0800110 Ähtävänjoki, pinta-ala: 264 haFI0800111 Lapväärtin jokilaakso, pinta-ala: 438 haFI0900082 Tuomistonjoki, pinta-ala: 0,33 haFI1101202 Kiiminkijoki, pinta-ala: 11545 haFI1300407 Siikajoki-Juujoki, pinta-ala: 149 haFI1301319 Toramojoki, pinta-ala: 3,3 haFI1301912 Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö, pinta-ala 31072 haLisätietojaLeila Suvantola
lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0433
[email protected] Janne Hesso
asiantuntija
p. 029 525 0008
[email protected] 

Suomen Natura-tietokantaa on yhtenäistetty muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden kanssa. Viidentoista vesistöreitin esitystapa on muutettu viivamaisesta aluemaiseksi (polygon). Viivamainen aineisto pohjautui vanhoihin paperisiin peruskartta‐aineistoihin eikä kaikilta osin vastannut nykyisiä tarkempia ja ajantasaisempia vesiä kuvaavia paikkatietoaineistoja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja vuoteen 2035 ulottuvasta kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksesta. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle. Lausuntoja voi antaa 27.1.2023 saakka.”Olemme tähän asti epäonnistuneet luontokadon pysäyttämisessä sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Paraikaa käynnissä olevan YK:n luontokokous on yhteiskuntamme kohtalonkysymys: sen tulos viitoittaa tietää koko maailmalle. Tarvitsemme sitovat tavoitteet ja toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi. Tämä edellyttää työtä myös kansallisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Uusi kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia laaditaan, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Lajien ja luontotyyppien uusimpien uhanalaisuusarviointien mukaan Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on heikkenevä. Suomen luontotyypeistä lähes puolet ja lajeista 12 prosenttia ovat uhanalaisia. Luonnonvarojen ylikulutus, maankäyttö ja rakentaminen ovat luontokadon merkittävimpien syiden joukossa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus elpyy. Lisäksi viimeistään strategiakauden lopussa vuonna 2035 Suomi on luontopositiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että monimuotoisuuden tila on vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2020 ja inhimillinen toiminta alkaa vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.Strategiassa asetetaan myös suojelutavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on mm. suojella 30 % maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja 10 % metsämaista vuoteen 2035 mennessä.Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan mukanaoloaStrategia on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Tiedeyhteisölle, nuorille, yrityksille ja toimialajärjestöille, saamelaisille sekä kunnille ja alueille järjestettiin omat keskustelutilaisuudet. Kevään 2022 aikana sidosryhmätilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 250 henkilöä.Lisäksi kansalaisista koostuva Luontoraati punnitsi toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Luontoraatiin osallistui kevään aikana 60 vapaaehtoista. Osallistujat valittiin satunnaisotoksella 5000 suomalaisen joukosta niin, että raati edusti mahdollisimman hyvin Suomen väestöä.Luontokadon pysäyttämisen edellytyksenä on koko yhteiskunnan toimintatapojen muuttaminen kestäväksi. Siksi kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian toimeenpanoon tarvitaan koko yhteiskunnan panosta. Strategiaa toimeenpaneva kansallinen luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelma valmistuu kevään 2023 aikana ja sen valmistelua jatketaan edelleen yhdessä sidosryhmien kanssa.Suomen biodiversiteettipolitiikan kivijalkaSuomen biodiversiteettipolitiikka pohjaa kansalliseen luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan. Kansallisessa luonnon monimuotoisuusstrategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet sekä EU:n biodiversiteettistrategia. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia viitoittaa käynnissä olevaa työtä Suomen sitoumuksiksi EU:n biodiversiteettistrategiaan.Lausuntoja strategiasta voi antaa 27.1.2023 saakka. Strategiaa täsmennetään lausuntopalautteen, hallituksen sisällä käytävien keskustelujen ja YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen tulosten perusteella. Tavoitteena on, että strategia valmistuu alkuvuodesta 2023.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja vuoteen 2035 ulottuvasta kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksesta. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle. Lausuntoja voi antaa 27.1.2023 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistuksessa Suomeen laaditaan uusi kansallinen kaavamääräyskokoelma. Kaavamääräysten yhtenäistyminen helpottaa niin valtion viranomaisten kuin kuntien työtä. Kansallisiin kaavamääräyksiin liittyvä Otakantaa-kysely on auki 10.1.2023 asti.Kansallinen kaavamääräyskokoelma -hanke luo perustaa sille, miten kaavat laaditaan, kun rakennetun ympäristön tietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa. Nykyiset oppaat kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä korvataan verkkojulkaisulla, ja tulevaisuudessa kaavamääräykset laaditaan tietomallimuodossa kaavamääräyslajikoodiston pohjalta.– Kaavamääräyskokoelman uudistamisessa kehitetään yhtenäisiä määräyksiä ja visualisointitapoja, joita kaavasuunnittelussa voi käyttää. Vaikka määräyksiä uudistetaan ja yhtenäistetään kansallisesti, jatkossakin kuntien on mahdollisia tehdä omia, kuntakohtaisia visualisointeja ja määräyksiä, ympäristöneuvos Samuli Alppi ympäristöministeriöistä kertoo.Kaavamääräyskokoelman uusimisen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän myötä kaavan laatija lisää siihen liittyvän tiedon yhteisen tietomallin mukaisessa, koneluettavassa muodossa. Nyt auki olevassa Otakantaa-kyselyssä kysytään kaavoituksen ja siihen liittyvien ohjelmistojen ja tietomallien parissa työskenteleviltä näkemyksiä siihen, mistä palikoista tietomallin mukainen koneluettava kaava muodostuu. Näkemyksiä kysytään sekä rakenteeseen että kaavamääräysten sisältöön.– Kyselyllä halutaan varmistaa tietomallin ja sen rakenteen toimivuus. Kaavatietomallista halutaan tehdä sellainen, että sen perusteella voi tehdä kaavamääräyskokoelman mukaista kaavaa, projektipäällikkö Seija Lonka Suomen ympäristökeskus SYKEstä selostaa.Siirtyminen tietomallimuotoisiin kaavoihin ei välttämättä näy asukkaalle tai päättäjälle mitenkään.–  Kaavakartta voi jatkossa näyttää samalta kuin ennenkin. Kaavaan on tulevaisuudessa kuitenkin mahdollista liittää enemmän tietoa kuin pelkästään visuaaliselta, ihmisluettavalta kartalta voi lukea. Yhtenäisessä muodossa olevien kaavaan liitettyjen tietojen avulla kaavaan voi digitaalisesti sukeltaa syvemmälle, kun kuva kätkee taakseen älykästä tietoa, Alppi kuvailee.Kaavatietomalli ja -määräyslajit on suunniteltu päivitettäviksi ja kaavamääräystyyppejä voidaan lisätä myöhemmin tarvittaessa. Päivittämisen hallintamallia kehitetään parhaillaan.Tieto yhteen paikkaan, yhtenäisessä muodossaYhtenäisessä, koneluettavassa muodossa olevat kaavat palvelevat sekä kuntia että valtion viranomaisia . Jatkossa kaavatiedot täytyy toimittaa vain kerran yhteen paikkaan, rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Kaavoituksen kehittymistä voidaan seurata alueellisella ja valtakunnallisella tasolla aiempaa tehokkaammin.– Kaikki valtion viranomaiset saavat tiedot järjestelmästä. Tulevaisuudessa on helpompi seurata valtakunnallisesti esimerkiksi sitä, millaisia pinta-aloja varataan mihinkin käyttöön, projektipäällikkö Lonka hahmottelee.– Kun lisäksi rakennustieto on samassa järjestelmässä, voidaan helpommin selvittää, esimerkiksi missä  on rakentamattomia tontteja, Lonka jatkaa.Alppi ja Lonka korostavat, että kaavamääräysten uudistaminen ja siirtyminen tietomallien mukaiseen koneluettavaan kaavaan ei rajoita kuntien mahdollisuuksia tehdä kaavaa.– Valtakunnallisesti tarkasteltuna valtaosa asema- ja yleiskaavoissa säädeltävistä asioista on hyvin samanlaisia. Kokonaisuudessa kuntakohtaiset erot ovat melko pieniä, ja niitä voi jatkossakin tuoda kaavoihin, Alppi painottaa.Yhtenäisyyttä kaavoitukseenMonella kunnalla on käytössä paikkatieto-ohjelmisto, ja tieto voi jo olla rakenteisessa muodossa. Tieto ei ole kuitenkaan yhtä yksilöityä kuin tulevaan kaavatietomalliin on kaavailtu. Uuden tietomallin käyttöönottaminen vaatii päivityksiä kuntien ohjelmistoihin; vaihtoehtoisesti tietomallin mukaista kaavaa voi laatia avoimen lähdekoodin ohjelmistolla.– Naapurikunnat tekevät usein kaavoja samanlaisilla rakenteilla. Jatkossa niitä on helpompi verrata keskenään. Kaavoittajan on helppo käydä katsomassa valtakunnallisesta järjestelmästä, miten joku toinen on saman asian kaavamääräykseen muotoillut. Tai järjestelmästä voi etsiä vaikka jollekin alueelle kaavoitetut autopaikat, Lonka kertoo.Esimerkit kaavamääräyksien muotoilusta saadaan jatkossa välitettyä kunnille tietojärjestelmätoimittajien kautta. Valtakunnallisesti merkittävien alueiden keskeisiin kaavamääräyksiin määritellään yhtenäinen muotoilu.– Yhteisen järjestelmän ja yhtenäisten toiminta- ja tietomallien avulla valtakunnallisesti merkittäviin keskeisiin asioihin saadaan yhtenevyyttä, Seija Lonka jatkaa.Yleis- ja asemakaavoihin liittyvä koodisto ja tietomalli viimeistellään alkuvuoden 2023 aikana. Kaavojen sisällöllisten asioiden kehittämistä jatketaan ympäristöministeriössä vielä tämän jälkeen. Myös maakuntakaavoille laaditaan oma tietomalli ja kaavamääräyskokoelma alkuvuoden 2023 aikana.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2024 lähtien. Kunta voi toimittaa tietomallimuotoista kaavaa tietojärjestelmään vuoden 2024 alusta alkaen. Velvoite kaavojen saattamiseksi järjestelmään alkaa vuonna 2029. SYKE vastaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehityksestä. Järjestelmän kehitystyötä ohjaavat SYKE ja ympäristöministeriö yhdessä.Vastaa kaavamääräyskokoelmaan liittyvään kyselyyn viimeistään 10.1.2023 Otakantaa.fi-palvelussa.Lisätietoja rakennetun ympäristön digimuutoksesta ym.fi/ryhti

Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistuksessa Suomeen laaditaan uusi kansallinen kaavamääräyskokoelma. Kaavamääräysten yhtenäistyminen helpottaa niin valtion viranomaisten kuin kuntien työtä. Kansallisiin kaavamääräyksiin liittyvä Otakantaa-kysely on auki 10.1.2023 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Eduskunta on tänään hyväksynyt uuden luonnonsuojelulain. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1.6.2023.”Olen iloinen, että luonnonsuojelulaki hyväksyttiin eduskunnassa. Luonnonsuojelulakiin on aiemmin tehty vain yksi suurempi päivitys sen lähes satavuotiaan historian aikana. Olemme saaneet paljon uutta tietoa luontokadon etenemisestä ja toimivista keinoista luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja se kaikki näkyy tässä mittavassa lakiuudistuksessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Nykyinen luonnonsuojelulaki on ollut voimassa vuodesta 1997. Suomen luonnon tilasta on saatu sen jälkeen runsaasti uutta tietoa, ymmärrys ilmastonmuutoksen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle on lisääntynyt, ja muu lainsäädäntö, ohjauskeinot ja hallinto ovat kehittyneet nykyisen lain voimassaoloaikana.Tiettyjen tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojaa vahvistetaanUutta luonnonsuojelulaissa on esimerkiksi tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojelun vahvistaminen, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja Suomen Luontopaneelin rooli. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.”Esimerkiksi rannikon avoimien dyynien ja serpentiinikasvilajeja sisältävien serpentiinikallioiden suhteen säädettiin, että niitä ei saa hävittää eikä heikentää. Tämä on tärkeä periaate: ylipäänsä yhteiskunnassa tulisi entistä vahvemmin siirtyä ajatusmalliin, että kaiken inhimillisen toiminnan on pääsääntönä vahvistettava luonnon monimuotoisuutta eikä heikennettävä sitä”, Ohisalo korostaa.Lisäksi malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan. Uudessa laissa luonnonsuojelualueita koskevat säännökset säilyvät pitkälti ennallaan, mutta esimerkiksi Suomen luonnolle haitallisten vieraslajien poistoa suojelualueilla helpotetaan.Suomen Luontopaneelin roolia vahvistetaanLuonnonsuojelulain valmistelussa on hyödynnetty kattavasti tutkittua tietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta. Uuden lain myötä Suomen Luontopaneelin roolia vahvistetaan ja sille tulee vastaava rooli kuin Suomen Ilmastopaneelilla on ilmastopolitiikan suhteen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen tiedon roolia luonnon monimuotoisuutta koskevan politiikan suunnittelun ja päätöksenteon tukena.”Luontokato ja ilmastokriisi muistuttavat toisiaan siinä, että kyse on monimutkaisista ilmiöistä, joiden pysäyttäminen edellyttää viimeisimmän asiantuntijatiedon hyödyntämistä. Luonnonsuojelulaki on valmisteltu parasta tutkittua tietoa hyödyntäen. Suomen Luontopaneelin roolin vahvistamisen myötä varmistamme, että tämä toimintatapa säilyy myös tulevilla hallituskausilla”, Ohisalo korostaa.Ekologinen kompensaatio luontoarvojen korvaamisen työkaluksiUutena lakiin tuodaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla esimerkiksi ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppiesiintymiä. Esimerkiksi lehdon menettäminen rakentamistoiminnan seurauksena voidaan hyvittää parantamalla toisaalla heikentyneen lehdon tilaa. Näin luontoarvot eivät kokonaistasolla tarkastellen vähene.Maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen varmennuksen. Tuotetut luonnonarvot voi myydä esimerkiksi yritykselle, joka haluaa hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset. Heikennyksen aiheuttaja puolestaan saa varmennuksen siitä, että heikennyksen hyvitys on asianmukaista. Tämä mahdollistaa vastuullisuuden osoittamisen läpinäkyvästi niin kansalaisyhteiskunnan kuin esimerkiksi sijoittajien ja rahoittajienkin suuntaan.Metsästysmuistojen maahantuontia rajoitetaanLuonnonsuojelulakiin sisältyy myös uusi säännös metsästysmuistojen eli trofeiden maahantuonnin rajoittamisesta. Kansainvälisen kaupan uhkaamien, maailmanlaajuisesti uhanalaisimpien lajien yksilöiden tai niiden osien maahantuonti metsästysmuistona EU:n ulkopuolisista maista olisi kielletty.”Uuden lain myötä uhanalaisimpien eläinten metsästysmuistojen tuominen Suomeen kielletään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uhanalaisten sarvikuonojen sarvia tai sukupuuton partaalla olevien tiikerien taljoja”, Ohisalo sanoo.Vapaaehtoisille suojeluohjelmille säädösperustaLaissa vakiinnutetaan suosittujen Helmi- ja METSO-ohjelmien rooli, kun vapaaehtoisille suojeluohjelmille luodaan säädösperusta. Laissa myös vahvistetaan suojelun taloudellisen tuen mahdollisuuksia. Luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä tuetaan selkeyttämällä ja osittain laajentamalla korvauksia koskevaa sääntelyä. Maanomistajien oikeudet turvataan nykyisen, täyden korvauksen periaatteeseen nojaavan, korvausjärjestelmän avulla.Laki myös vahvistaa saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana: luonnonsuojelulakiin sisältyy muun muassa perinteisten saamelaiselinkeinojen ja -kulttuurin heikentämiskielto.

Eduskunta on tänään hyväksynyt uuden luonnonsuojelulain. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1.6.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kuusitoista kuntaa on lähtenyt mukaan Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyöhön. Työ pureutuu vaikeimpiin kestävyyshaasteisiin, joita ei voida ratkoa yhden organisaation tai toimialan sisällä. Työhön on valikoitunut kaupunkien tarpeiden pohjalta kolme teemaa: kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa, kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu sekä hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa. Teemoista tekee erityisen haastavia se, että niissä yhdistyvät kestävyyden eri ulottuvuudet.Haastekimpputyön tavoitteena on tuottaa vertaisoppimista, uudenlaisia tekemisen tapoja ja sellaisia konkreettisia kehitystoimia, joita kaupungit juuri nyt tarvitsevat. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä kaupunkien sisällä ja välillä sekä kaupunkien ja valtion välillä. Toiveena on löytää ratkaisuja, jotka edistäisivät laajempaa kestävyysmurrosta yhteiskunnassa.Kuopio on mukana haastekimpputyön teemassa hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävissä kaupungeissa. ”Lähdimme mukaan, jotta saisimme tukea ja uusia käytännön ratkaisuja asukastoimintaan ja osallistamiseen. Jo ensimmäisessä yhteisessä työpajassa kävi ilmi, että meillä osallistujilla on paljon opittavaa toisiltamme”, Kuopion kaupungin strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen kertoo.Kolmen teeman ryhmät ovat tähän mennessä tunnistaneet työssä käsiteltävät haasteet. Tämän jälkeen edetään ratkaisuihin, ja tuloksia on luvassa marraskuussa 2023.Kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissaTiivistyvissä kaupungeissa lähiluonnolle on paljon kysyntää, ja pienetkin viheralueet ovat kovassa käytössä. Kaupunkiluonto on tärkeä muun muassa terveyden, viihtyisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Arvostus ei kuitenkaan aina näy käytännön ratkaisuissa, ja kaupunkiluonto hupenee rakentamisen vuoksi. Luontoalueet ovat sirpaleisia, eikä luonnon monimuotoisuutta aina huomioida. Haasteiden taklaamiseksi tarvitaan esimerkiksi laajaa yhteistyötä, vankkaa tietopohjaa, yhteisiä linjauksia ja riittävää keinovalikoimaa erilaisten kaupunkien tarpeisiin.Kaupunkivihreän haasteita ratkotaan yhdeksän kunnan voimin: Helsinki, Iisalmi, Järvenpää, Kemi, Lahti, Raasepori, Turku, Vantaa, Ylöjärvi. Työtä fasilitoi Suomen ympäristökeskus.Kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnitteluKaupunkisuunnitteluun pureutuva ryhmä haluaa kehittää suunnittelun kykyä huomioida kestävyys.  Haasteeksi on havaittu sisäänrakennettu kasvuajattelu sekä kaupunkirakentamisen vuosikymmenten saatossa vakiintuneet ajattelumallit ja käytännöt. Talkoilla etsitään nyt ratkaisuja, miten olemassa olevaa keinovalikoimaa saadaan tehokkaammin käyttöön. Esimerkiksi kaupunkitilan luova käyttö ja olemassa olevan rakennuskannan resurssiviisas hyödyntäminen kiinnostavat mukaan lähteneitä kaupunkeja.Kaupunkisuunnitteluteeman parissa työskentelevät Espoo, Helsinki, Kemi, Karkkila, Oulu sekä Turku. Haastekimppua fasilitoi Demos Helsinki yhteistyössä MDI Publicin ja FIGBC ry:n kanssa.Hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävissä kaupungeissaKuntalaisten osallisuuden vahvistamisesta on jo paljon hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja, mutta perusasia, eli kenen työpöydälle hyvinvointi kuuluu, on yhä suuri haaste. Osallistamisen lyhytjänteisyys ja sirpaleisuus ja heikko suunnitelmallisuus rajoittavat vaikuttavuutta koko kaupunkiorganisaatiossa. Erityisesti nuorten ja lasten äänen kuulumiseen kaivataan kaupunkikehittämisessä merkittävää kulttuurimuutosta.Osallistamiseen liittyviä ajattelu- ja toimintatapoja ovat muuttamassa Imatra, Jyväskylä, Lahti, Karkkila sekä Kuopio. Heitä yhdistää muun muassa Lapsiystävällinen kaupunki -työ. Haastekimppua fasilitoi MDI Public yhteistyössä Demos Helsingin ja THL:n kanssa.Ympäristöministeriön koordinoiman Kestävä kaupunki -ohjelma tavoittelee ratkaisuja, jotka ovat samanaikaisesti sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestäviä. Tähän mennessä ohjelman hankkeisiin ja sparraustoimiin on osallistunut noin 90 kaupunkia ja kuntaa ja 70 muuta toimijaa.LisätietojaVirve Hokkanen
ohjelmapäällikkö
Kestävä kaupunki -ohjelma
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 029 525 0034Iina Heikkilä
asiantuntija
Kestävä kaupunki -ohjelma
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 029 525 0448Haastekimppujen vetäjätHenna Malinen
tutkija
Suomen ympäristökeskus
[email protected]
p. 029 525 1234Kaisa Schmidt-Thomé
vanhempi asiantuntija
Demos Helsinki
[email protected]
p. 040 0708 178Kaisa Lähteenmäki-Smith
johtava asiantuntija
MDI
[email protected]
p. 050 513 4810

Kuusitoista kuntaa on lähtenyt mukaan Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyöhön. Työ pureutuu vaikeimpiin kestävyyshaasteisiin, joita ei voida ratkoa yhden organisaation tai toimialan sisällä. Työhön on valikoitunut kaupunkien tarpeiden pohjalta kolme teemaa: kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa, kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu sekä hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa. Teemoista tekee erityisen haastavia se, että niissä yhdistyvät kestävyyden eri ulottuvuudet.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät sopuun EU:n uudesta akkuasetuksesta. Asetus tuo paljon muutoksia paristoja ja akkuja koskevaan sääntelyyn. Esimerkiksi käytettyjen akkujen keräystavoitteita nostetaan portaittain, ja osaan akuista liitetään digitaalinen tuotepassi helpottamaan akkujen korjaamista ja kierrättämistä.Euroopan parlamentin neuvottelijat, jäsenmaiden puolesta neuvotteleva EU:n puheenjohtajamaa Tshekki ja Euroopan unionin komission edustajat saavuttivat 9.12.2022 sovun uudesta akkuasetuksesta, joka korvaa voimassa olevan paristo- ja akkudirektiivin.  Akkusääntelyn uudistamisella EU edistää kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta ja pyrkii vastaamaan lainsäädännölliseen tarpeeseen, jonka liikenteen ja muun yhteiskunnan sähköistyminen aiheuttaa lähivuosina. Esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan akkutuotanto on lähivuosina 19-kertaistettava. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii bensiinistä, dieselistä ja muista fossiilisista polttoaineista luopumista. Kasvihuonekaasupäästöttömään sähköön pohjautuvat voimanlähteet ovat tässä merkittävässä asemassa. Käytettyjen akkujen keräystä ja kierrätysraaka-aineiden käyttöä lisätäänUusi akkuasetus nostaa käytettyjen akkujen keräystavoitetta portaittain nykyisestä 45 prosentista 73 prosenttiiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Isommista, esimerkiksi autojen käyttövoima-akuista, puolestaan pyritään kierrättämään jokainen akku. Akkuihin liitetyn tuotetiedon määrä tulee myös kasvamaan merkittävästi muun muassa sähköauton akkuihin liitettävän digitaalisen tuote- ja käyttöhistoriaselosteen eli akkupassin myötä. Akkupassi seuraa akkua koko elinkaaren ajan ja helpottaa sen korjaamista ja kierrätystä.Lisäksi ehdotuksessa on arvokkaille materiaaleille materiaalikohtaisia talteenottotavoitteita sekä käyttöosuusvelvoitteita akkujätteestä otettujen kierrätysraaka-aineiden uudelleenkäytölle uusien akkujen tuotannossa. Myös raaka-aineiden vastuullinen hankinta korostuu, mikä on eduksi suomalaiselle akku- ja raaka-ainetuotannolle. Kännykkä- ja vastaavien pienakkujen vaihtaminen ja asentaminen tuotteeseen helpottuu. Akkujen valmistajille tulee myös velvollisuus kertoa akkujen elinkaaren hiilijalanjälki.Sopu valmiiksi neuvotellusta akkuasetuksesta on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa.Akkuasetus on EU:n asetuksena sellaisenaan sovellettavaa sääntelyä. Asetus jättää kuitenkin kansallista liikkumavaraa mm. tuottajavastuuta koskevien toimien osalta ja edellyttää joitakin muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön, kuten jätelakiin. Lisätiedot:Erityisasiantuntija Jouni Nissinen, p. 02952 50 028, [email protected]

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät sopuun EU:n uudesta akkuasetuksesta. Asetus tuo paljon muutoksia paristoja ja akkuja koskevaan sääntelyyn. Esimerkiksi käytettyjen akkujen keräystavoitteita nostetaan portaittain, ja osaan akuista liitetään digitaalinen tuotepassi helpottamaan akkujen korjaamista ja kierrättämistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on kutsunut dosentti Mari Pantsarin selvityshenkilöksi kartoittamaan elinkeinoelämän tahtotilaa vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteena on selvittää miten tärkeänä yritykset kokevat luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen, mitä elinkeinoelämä jo tekee ja minkälaisiin toimiin ja ohjaukseen se on valmis. Selvitys valmistuu 1.3.2023 mennessä.Selvityksessä kartoitetaan elinkeinoelämän näkemyksiä ja valmiuksia siitä, minkälaisia kannustimia ja ohjauskeinoja valtion tulisi asettaa, jotta ne ohjaisivat luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi laaditaan yhteenveto elinkeinoelämän tämänhetkisistä tavoitteista ja toimista luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.Selvityshenkilöksi on kutsuttu Sitran vanhempi neuvonantaja, dosentti Mari Pantsar. Selvitys valmistuu 1.3.2023 mennessä. Tätä ennen julkaistaan välituloksia elinkeinoelämän näkemyksistä.Luontokato on keskeinen uhka taloudelle ja yritystoiminnalleYritysten toiminta ja menestys ovat suuressa määrin riippuvaisia luonnon tuottamista ekosysteemipalveluista. Liiketoimintariskit voivat realisoitua suoraan esimerkiksi raaka-aineen saatavuuden ja hinnan vaihtelun kautta. Toisaalta esimerkiksi ilmastonmuutos voi muuttaa tuotantoalueen sääolosuhteita tai maaperän ja meriekosysteemin toimintaa. Yritysten toiminnasta myös aiheutuu kielteisiä vaikutuksia luontoon. Tällaisia ovat esimerkiksi maa- ja vesiympäristöjen käyttö, vedenkäyttö, kasvihuone-kaasupäästöt, maaperän ja vesien saastuminen, jätteet ja vieraslajien leviäminen.Suomessa edelläkävijäyritykset ja -toimialajärjestöt ovat jo laatineet omia tiekarttojaan ja toimenpideohjelmiaan luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Nyt tehtävän selvityksen tavoitteena on myös kartoittaa jo tehtävää työtä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.

Ympäristöministeriö on kutsunut dosentti Mari Pantsarin selvityshenkilöksi kartoittamaan elinkeinoelämän tahtotilaa vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteena on selvittää miten tärkeänä yritykset kokevat luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen, mitä elinkeinoelämä jo tekee ja minkälaisiin toimiin ja ohjaukseen se on valmis. Selvitys valmistuu 1.3.2023 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön asettama työryhmä alkaa valmistella vesienhoidon ympäristötavoitteisiin liittyvää lainsäädäntömuutosta. Tavoitteena on säätää ympäristötavoitteiden sitovuudesta ja siitä, milloin niistä voidaan poiketa uuden merkittävän hankkeen vuoksi. Tällä hetkellä vesien hyvän tilan tavoitteesta poikkeaminen uuden merkittävän hankkeen vuoksi on mahdollista vain joka kuudes vuosi, kun valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat.Vesienhoidon tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että vesien tila on vähintään hyvä. Euroopan unionin tuomioistuin linjasi niin sanotussa Weser-tuomiossa (2015), että vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat sitovia. Tämän ennakkoratkaisun mukaan lupaa ei voida myöntää sellaiselle uudelle hankkeelle, joka heikentää vesistön tilaa tai vaarantaa hyvän tilan saavuttamisen. Viranomaiset ja hallintotuomioistuimet ovat noudattaneet ennakkoratkaisun oikeusohjetta.

Ympäristöministeriön asettama työryhmä alkaa valmistella vesienhoidon ympäristötavoitteisiin liittyvää lainsäädäntömuutosta. Tavoitteena on säätää ympäristötavoitteiden sitovuudesta ja siitä, milloin niistä voidaan poiketa uuden merkittävän hankkeen vuoksi. Tällä hetkellä vesien hyvän tilan tavoitteesta poikkeaminen uuden merkittävän hankkeen vuoksi on mahdollista vain joka kuudes vuosi, kun valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin pitää tehdä mittavat investoinnit vihreään siirtymään, jotta Suomi pystyy hillitsemään ilmastonmuutosta, pysäyttämään luontokadon ja siirtymään kiertotalouteen. Geopoliittisen tilanteen muutos on nopeuttanut tarvetta irtautua fossiilitaloudesta, arvioi vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä loppuraportissaan.Työryhmän mukaan vihreä siirtymä merkitsee järjestelmätason muutosta läpi koko yhteiskunnan ja talouden rakenteiden. Vihreä siirtymä lisää kysyntää kestäville ratkaisuille ympäri maailman, mikä luo mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomi voi parhaiten hyötyä siirtymästä, kun se tekee pitkäjänteistä politiikkaa ja luo ennustettavan investointiympäristön.Investointeja tarvitaan hiilineutraalisuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksiVihreä siirtymä vaatii tulevina vuosina merkittäviä investointeja yrityksissä, kotitalouksissa ja julkisella sektorilla. Kun siirtymä etenee, Suomen on huolehdittava julkisen talouden kestävyydestä ja kilpailukyvystä.Työryhmän mukaan vihreän siirtymän investointeja pitää tehdä sellaista tahtia, että Suomi saavuttaa hiilineutraalisuus- ja ympäristötavoitteensa. Samalla Suomi voi olla edelläkävijä, jonka kestävistä ratkaisuista hyötyy myös muu maailma.Työryhmä ei ole arvioinut, kuinka paljon vihreä siirtymä vaatii investointeja Suomessa. Aiempien arvioiden perusteella tarvitaan vähintään 100 miljardia euroa lisäinvestointeja vuosina 2020–2050. Kattavimman ja samalla korkeimman arvion on esittänyt konsulttiyhtiö Boston Consulting Group, jonka mukaan Suomen pitäisi tehdä 242 miljardin investoinnit saavuttaakseen ilmastotavoitteensa.Kokonaiskuva vihreän siirtymän investointitarpeista on kuitenkin puutteellinen, koska vielä ei tiedetä, kuinka paljon tarvitaan investointeja esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.Valtaosa rahoituksesta yksityiseltä sektoriltaVihreä siirtymän rahoitus tarvitsee toimivia ja vakaita rahoitusmarkkinoita, työryhmä painottaa. Valtaosan rahoituksesta hoitaa yksityinen sektori, mutta julkisen sektorin on luotava puitteet ja kannusteet. Lisäksi pitää edistää yksityisten investointien ohjautumista kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti. Julkisten rahoittajien täytyy sisällyttää välineisiinsä ja niiden ohjaukseen johdonmukaisesti vihreän siirtymän tavoitteet.Työryhmän mukaan Suomi tarvitsee kokonaisvaltaista kehittämisotetta, jotta vihreän siirtymän vaatimat muutokset saadaan tehtyä talouteen ja yhteiskuntaan. Tämä vaatii panostamista osaamiseen, tutkimukseen sekä toimijoiden yhteisyöhön ja tiedonvaihtoon.Onnistumisessa korostuu kansainvälisen yhteistyön merkitys. Siksi työryhmä muistuttaa, että Suomen tulee aktiivisesti toimia kansainvälisillä foorumeilla.Työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministereilleTyöryhmä luovutti perjantaina 9. joulukuuta loppuraporttinsa valtiovarainministeri Annika Saarikolle, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle.Valtiovarainministeri Saarikon mukaan raportti antaa laajan kokonaiskuvan vihreän siirtymän haasteista ja mahdollisuuksista.”Siirtymä vaatii pitkäjännitteistä työtä, jossa Suomi voi olla menestyvä suunnannäyttäjä. Siirtymä puhtaaseen teknologiaan auttaa paitsi saavuttamaan ilmastotavoitteemme myös vähentämään riippuvuuttamme Venäjästä. Meidän on tunnistettava siirtymän edellyttämät rahoitustarpeet ja vaikutukset julkiseen talouteen. Suurimman panostuksen täytyy löytyä yksityiseltä sektorilta. Raportin suositukset antavat hyvän pohjan jatkotyölle”, Saarikko sanoo.Ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo pitää tärkeänä, että vihreää siirtymää käsitellään raportissa laajana ilmiönä.Raportissa tunnistetaan se, miten tärkeää luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on kestävälle taloudelle. Horisontaalisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseen tarvitaan kaikkien rahoittajien panosta. Siksi työryhmän suositukset esimerkiksi julkisten rahoitusvälineiden johdonmukaisesta kehittämisestä ja ohjaamisesta on välttämätöntä panna toimeen”, Ohisalo sanoo.Elinkeinoministeri Lintilä pitää vihreää siirtymää merkittävänä mahdollisuutena suomalaisille yrityksille.”Siirtymä luo maailmanlaajuista kysyntää kestäville tuotteille ja ratkaisuille. Kestävän rahoituksen kriteerien tulee olla selkeitä ja helposti sovellettavia, jotta hallinnollinen taakka ei estä pienten hankkeiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten hyötymistä tästä rahoituksesta” Lintilä sanoo.Työryhmän asettivat viime tammikuussa valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ryhmässä oli edustettuina asiantuntijoita monipuolisesti julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.

Yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin pitää tehdä mittavat investoinnit vihreään siirtymään, jotta Suomi pystyy hillitsemään ilmastonmuutosta, pysäyttämään luontokadon ja siirtymään kiertotalouteen. Geopoliittisen tilanteen muutos on nopeuttanut tarvetta irtautua fossiilitaloudesta, arvioi vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä loppuraportissaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuuksista ilmastotoimissa ja -suunnitelmissa. Pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että vaikka oikeudenmukaisuutta voidaan tarkastella useista eri ulottuvuuksista, tärkeintä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on pitää ilmastotavoitteista kiinni ja jatkaa ilmastotyötä johdonmukaisesti. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Suomen ilmastopaneelin ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuushankkeesta alusti Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa. Lisäksi näkökulmista reiluun ruokamurrokseen alusti tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.Pyöreän pöydän jäsenet pitivät alustuksia ja ilmastopaneelin hanketta erittäin tärkeinä oikeudenmukaisuuden käsittelyn systematisoinnin kannalta. Pyöreä pöytä korosti, että eri ilmastosuunnitelmista ja –toimista tehtävien päätösten tulee perustua yhteiselle käsitteistölle ja jaettuun ymmärrykseen siitä, mitä oikeudenmukaisuudella kulloinkin tarkoitetaan ja mitä ulottuvuuksia painotetaan. Keskustelussa korostui oikeudenmukaisuuden alueellinen, kansallinen ja globaali taso, sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus, jako-oikeudenmukaisuus eri sektoreiden ja ihmisryhmien välillä, työntekijöiden rooli, nuorten osallisuus ja alkuperäiskansojen rooli. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on kirjattu heinäkuussa voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä ilmastolain jatko-osa, joka sisältää tarkennukset siihen, miten lain mukaisiin suunnitelmiin voi hakea muutoksia, mikä osaltaan vahvistaa yhteiskunnan toimijoiden oikeusturvaa. Pyöreän pöydän ympärillä korostettiin, että vuorovaikutuksen erilaisten ilmastolain mukaisten ja muiden ilmastosuunnitelmien laatimisessa tulee olla kattavaa, monipuolista ja systemaattista. Vaikka ilmastotoimilla on kiire, eri tahojen kuulemiselle ja keskustelulle on syytä varata riittävästi aikaa. Hallituksen ilmastovuosikertomusta pidettiin myös tärkeänä laajemman ilmastopoliittisen kansalaiskeskustelun paikkana.Keskeinen viesti pyöreästä pöydästä oli halu korostaa tehokkaan ilmastopolitiikan tuomia hyötyjä oikeudenmukaisuuskeskustelussa. Muutos, jota aktiivisella ilmastopolitiikalla tehdään, voi olla muutos parempaan. Vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia ihmiskunnalle, Suomelle ja kestävälle kasvulle, ja päästöjen vähentäminen tarkoittaa terveellisempiä elämäntapoja, hyvinvointia ja työtä uusille aloille.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuuksista ilmastotoimissa ja -suunnitelmissa. Pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että vaikka oikeudenmukaisuutta voidaan tarkastella useista eri ulottuvuuksista, tärkeintä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on pitää ilmastotavoitteista kiinni ja jatkaa ilmastotyötä johdonmukaisesti. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi