NordenBladet —
Hallitus sai eduskunnan luottamuksen täysistunnossa äänin 97-75 tänään perjantaina 4. lokakuuta.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunto pidetään Marokon Marrakeshissa 4.–6. lokakuuta. Samassa yhteydessä kokoontuu vuotuinen Välimeri-foorumi ja yleiskokouksen pysyvä komitea. Syysistunnon teemana on “Promoting Security Across the Euro-Mediterranean Region: The Role of the OSCE and its Partners.”
Kokoukseen odotetaan noin kahtasataa kansanedustajaa Etyjin osallistujamaista. Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Vilhelm Junnila (Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Johannes Koskinen (varapuheenjohtaja, sd.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Inka Hopsu (vihr.), Pia Kauma (kok.) ja Arto Pirttilahti (kesk.).
Marokko isännöi Etyjin parlamentaarista yleiskokousta ensimmäistä kertaa. Marokko ei ole Etyjin osallistujamaa, mutta se kuuluu Algerian, Egyptin, Israelin, Jordanin ja Tunisian kanssa Etyjin Välimeren kumppanimaihin.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunnan suullisen kyselytunti pidettiin torstaina. Aiheina olivat tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus, pääministerin EU-politiikkaa koskevat lausunnot, oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen Euroopassa, työvoiman liikkuvuuden parantaminen sekä lapsimyönteinen perhepolitiikka.
Kaikki suullisen kyselytunnin kysymykset ja ministerien vastaukset niihin löytyvät eduskunnan verkkosivuilta kirjallisina tai videotallenteina.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta on tyytyväinen siihen, että synnytys- ja gynekologinen väkivalta on nostettu julkiseen keskusteluun, myös Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Yleiskokous käsitteli torstai-iltana ranskalaisen kansanedustajan Maryvonne Blondinin raporttia ”Obstetrical and gynaecological violence”.
Kemppi kertoi Suomessakin meneillään olevasta #minämyössynnyttäjänä -kampanjasta, joka sai alkunsa naisiin kohdistuneen häirinnän päivänvaloon tuoneesta sosiaalisen median #metoo-ilmiöstä.
”Tämä on vaikea ja vaiettu aihe. Koen kuitenkin hyväksi, että puhumme synnytykseen liittyvästä kivusta, peloista ja traumoista avoimesta”, hän totesi.
Synnytys- ja gynekologisella väkivallalla tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, kun keisarinleikkaus, välilihan leikkaus tai sterilisaatio tehdään ilman naisen suostumusta tai ilmoittamatta toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista tai seurauksista. Myös gynekologin vastaanotolla naiset voivat joutua kohtaamaan seksismiä, nöyryytystä tai fyysistä väkivaltaa kuten kivuliaita toimenpiteitä ilman puudutusta.
Kemppi kertoi esimerkin tuntemastaan tapauksesta, jossa maltalaislääkäri kieltäytyi uskonnollisiin syihin vedoten poistamasta sikiötä, joka oli matkan aikana kuollut kohtuun tahattoman keskenmenon takia. Toivotun lapsen menetyksen aiheuttaman surun lisäksi nainen joutui pelkäämään tulehdusvaaraa.
”Tämä ei ole oikein! Naisen ei tulisi edes äärimmäisessä tilanteessa joutua pelkäämään oman terveytensä puolesta, ja meillä tulisi olla itsemääräämisoikeus omaan kehoomme. 2020-luvun Euroopassa ei voi olla maasta kiinni, saako asianmukaista hoitoa. Istanbulin sopimuksesta tulee pitää kiinni, maan nimestä tai uskonnosta riippumatta”.
”Synnytys- ja gynekologinen väkivalta rikkovat naisten ihmisoikeuksia. Koen, että Suomessa lääketieteellinen osaaminen on korkeatasoista ja näihin asioihin kiinnitetään huomiota. Keskustelua ja tietoutta aiheesta ei kuitenkaan ole vieläkään tarpeeksi”, Kemppi päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 30.9.–4.10.2019.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta toivoo, että Euroopan neuvoston kehityspankki käyttäisi varojaan erityisesti ilmastonmuutoksesta selviytymiseen. Hopsu puhui aiheesta keskiviikkoiltana, kun yleiskokouksen käsiteltävänä oli raportti kehityspankin tulevaisuudesta.
”Ilmastonmuutos vaikuttaa dramaattisesti jokapäiväiseen elämäämme ja hyvinvointiimme sekä yhteiskuntien toimintaan ja muuttoliikkeeseen. Eurooppa selviää muutoksista, jos ne tehdään oikeudenmukaisesti, reilusti ja niin, että kaikki väestöryhmät pidetään mukana kehityksessä”, Hopsu painotti.
Euroopan neuvoston kehityspankki (Council of Europe Developlment Bank) perustettiin vuonna 1956 tukemaan Euroopan pakolaisongelman ratkaisua. Nykyisin pankki rahoittaa hankkeita, jotka vahvistavat Euroopan sosiaalista yhtenäisyyttä esimerkiksi koulutuksen, kotouttamisen, sosiaalisen asuntotuotannon ja kestävän kehityksen kautta. Tulevalla ohjelmakaudella 2020–2022 pankki aikoo kohdistaa rahoitustaan entistä enemmän hankkeisiin, jotka tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
”Se on erinomainen ajatus. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, pakolaisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat kytköksissä toisiinsa ja niiden keskinäisriippuvuus tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa”, Hopsu huomautti.
”Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat muutokset ovat lisätaakka kaikille eurooppalaisille valtioille. Velvollisuutemme on kuitenkin yrittää toimia siten, etteivät kaikista köyhimmät ihmiset ja maat kärsisi muutoksesta eniten. Tähän työhön kehityspankilla on eväitä.”
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 30.9.–4.10.
Yleiskokouksen aiheestä hyväksymä päätöslauselma löytyy täältä.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunnan lakivaliokunta järjesti julkisen kuulemisen torstaina 3. lokakuuta. Kuulemisen aiheena oli kansalaisaloite Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen (KAA 1/2019).
Valiokunnassa olivat kuultavina:
– aloitteen tekijä Jukka-Pekka Kurttila
– ohjelmajohtaja Annette Gothóni, Suomen World Vision ry
– toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Fenix Helsinki ry
– tutkimuspäällikkö Reija Klemetti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
– asiantuntija Mimmi Koukkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
– lakimies Jaana Tervo, Lapsiasiavaltuutetun toimisto
Verkkotallenne
Kansalaisaloite KAA 1/2019
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Venäjän paluu Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen sävyttää yleiskokouksen syysistuntoviikkoa Ranskan Strasbourgissa 30.9.–4.10.2019. Yleiskokous äänestää heti maanantaina siitä, otetaanko esityslistalle keskustelu Moskovan mielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta syyskuun paikallisvaalien yhteydessä. Jos yleiskokous hyväksyy keskustelualoitteen, keskustelu käydään maanantaina. Venäjän paluu yleiskokoukseen on herättänyt myös vastareaktioita, sillä Ukrainan valtuuskunta ilmoitti perjantaina, ettei se osallistu syysistuntoviikolle.
Tiistaina yleiskokoukselle puhuu Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana toimivan Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jolle yleiskokouksen kansanedustajat voivat esittää kysymyksiä. Samana päivänä yleiskokous pohtii, miten ilmiantajien suojelua Euroopassa voisi parantaa.
Istuntoviikon muita aiheita ovat muun muassa terrorismin uhrien asema, oikeusasiamiesten toiminta Euroopan eri maissa, Pohjois-Makedonian ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiakehitys sekä pohdinta siitä, miten eurooppalaisten valtioiden tulisi suhtautua ihmisiin, jotka joutuvat lähtemään pakolaisiksi kotiseutujensa muututtua elinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Yleiskokoukselle käy esittäytymässä myös Euroopan neuvoston uusi pääsihteeri Marija Pejčinović Burić.
Yleiskokouksen tiede-, koulutus ja mediakomiteassa on esillä kansanedustaja Inka Hopsun (vihr.) tekeillä alla oleva raportti aiheesta ”Nuoret konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisijoina”.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Kimmo Kiljunen (puheenjohtaja, sd.), Anne-Mari Virolainen (varapuheenjohtaja, kok.), Tarja Filatov (sd.), Petri Honkonen (kesk.), Minna Reijonen (ps.), Inka Hopsu (vihr.), Hilkka Kemppi (kesk.), Elina Lepomäki (kok.), Mika Niikko (ps.) ja Jussi Saramo (vas.).
Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea osoitteessa http://www.assembly.coe.int/
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskusteli keskiviikkona siitä, miten oikeusasiamiehet eri puolilla Eurooppaa toimivat ja mitenoikeusasiamiesinstituutiota voisi vahvistaa. Suomen valtuuskunnasta puheenvuoron saivat kansanedustajat Hilkka Kemppi (kesk.) ja Inka Hopsu (vihr.). Molemmat korostivat oikeusasiamiehen tärkeää roolia hyvän hallinnon ja kansalaisten perusoikeuksien valvojana.
”Jokainen valitus oikeusasiamiehelle kertoo kuitenkin siitä, että me lainsäätäjinä olemme epäonnistuneet. Olen huolissani, että juuri opetussektorin kanteluiden määrä on noussut oikeusasiamiehelle Suomessa. Se kertoo, että muutoksia on tehtävä, vaikka määrät ovatkin kansainvälisesti verraten pieniä. Esimerkiksi perusopetuslakiin tulisi saada mahdollisuus itsenäiseen valvontaan”, Kemppi huomautti.
Oikeusasiamiesinstituutio toimii 140 maassa, mutta oikeusasiamiehille annettu toimivalta ja rahoitus vaihtelevat suuresti. Euroopan neuvoston perustuslakiasioita käsittelevä asiantuntijaelin Venetsian komissio on tänä vuonna laatinut suosituksen siitä, miten oikeusasiamiesten asemaa voisi suojella ja edistää. Oikeusasiamiesinstituutiota uhkaavat muun muassa nimitysten politisoituminen, tiedonsaannin vaikeutuminen ja oikeusasiamiesten toimivallan kaventaminen.
”Tämän vuoksi olisi tärkeää, että Euroopan neuvostolla olisi yhteiset standardit ja myös keinoja valvoa, miten jäsenvaltiot noudattavat Venetsian komission suosituksia. Tästä hyödyttäisiin erityisesti niissä tilanteissa, kun valtio omalla toiminnallaan uhkaa oikeusasiamiehen asemaa ja riippumattomuutta”, Hopsu totesi.
Kemppi ja Hopsu kertoivat eurooppalaisista kansanedustajista koostuvalle kuulijakunnalleen suomalaisesta laillisuusvalvonnan mallista, jota toteuttavat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Oikeusasiamies aloitti toimintansa Suomessa jo vuonna 1920.
”Meillä on kaikilla vastuu siitä, että puolustamme ja suojelemme tätä arvokasta instituutiota siten, että se säilyy aidosti riippumattomana ja että sillä on toimintaansa riittävä rahoitus. Ihmisoikeuksien puolustaminen vaatii puolueetonta tahoa tutkimaan ja tarvittaessa huomauttamaan perusoikeuksien loukkauksista ja hallinnon epäkohdista”, Hopsu sanoi.
Kemppi kertoi, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä laillisuus- ja perusoikeusvalvontaan liittyvät kysymykset kiinnostavat häntä erityisesti.
”Elämme mielenkiintoisa aikoja. Perustuslakia ja oikeusvaltioperiaatetta kyseenalaistetaan nyt eri puolilla maailmaa, niin Amerikan, Aasian kuin Euroopankin mantereella. Se on todella huolestuttavaa, sillä juuri nyt meidän pitäisi tukea oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja sopimusyhteiskuntaa”, Kemppi mainitsi.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaarinen yleiskokous on koolla 30.9.–4.10. Ranskan Strasbourgissa.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Hiljainen hetki eduskunnan täysistunnossa 2.10. klo 14 Kuopion tapahtumien johdosta, I varapuhemies Haatainen
Arvoisat edustajat,
Ärade riksdagsledamöter,
Ihmisen suru on suurimmillaan silloin, kun läheisen kädestä ei voi enää koskaan pitää kiinni. Tällaisen surun ymmärtää vain ihminen, joka on sen kokenut.
Olemme nyt kolmatta kertaa hieman yli kymmenen vuoden sisällä tilanteessa, jossa tämä sali aloittaa istuntonsa hiljaisella hetkellä surrakseen Suomessa tapahtuneen kouluväkivallan uhrien lisäksi ihmisiä, joiden käsiä ei läheisen käsi enää kosketa. Kuten Kauhajoen ja Jokelan kohdalla esiin nousee taas tuskainen kysymys: Miksi?
Tähän kysymykseen ei vielä ole vastauksia – On vain surua, joka on suurin henkensä menettäneen uhrin omaisilla ja läheisillä. Ennen kuin vastauksia saadaan, meidän kaikkien on keskityttävä antamaan kaikki tarvittava tuki avun tarpeessa oleville. Kun vastauksia saadaan, niiden mukaisiin toimiin on ryhdyttävä.
……………….
Än så länge vet vi inte vilket motiv gärningsmannen i Kuopio hade för sitt dåd. Innan vi får svar på den frågan, gör vi alla bäst i att koncentrera oss på att ge all den hjälp de berörda behöver. När vi får svar på våra frågor, måste de åtgärder vidtas som visar sig nödvändiga. Med anledning av händelserna i Kuopio håller Riksdagen nu en tyst minut för att delta i de anhörigas och närståendes sorg.
Esitän eduskunnan puolesta syvän osanottoni henkensä menettäneen omaisille ja läheisille. Toivotan voimia tapahtumassa loukkaantuneille uhreille ja heidän perheilleen. Kuopion tapahtumien johdosta Eduskunta hiljentyy nyt ottaakseen osaa omaisten ja läheisten suruun.
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —
Eduskunnan lakivaliokunta järjestää julkisen kuulemisen torstaina 3. lokakuuta. Kuulemisen aiheena on kansalaisaloite Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen (KAA 1/2019). Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä klo 10–12.
Valiokunnassa ovat kuultavina:
– aloitteen tekijä Jukka-Pekka Kurttila
– ohjelmajohtaja Annette Gothóni, Suomen World Vision ry
– toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Fenix Helsinki ry
– tutkimuspäällikkö Reija Klemetti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
– asiantuntija Mimmi Koukkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
– lakimies Jaana Tervo, Lapsiasiavaltuutetun toimisto
Verkkolähetys
Kansalaisaloite KAA 1/2019
Lähde: Eduskunta.fi
