NordenBladet — Eduskunnan kirjaston tutkija-asiakkaan, Susanna Virkin kirjan ”Politiikan kuvat” lehdistötilaisuus pidettiin kirjastossa 23.10.2019. Kirja pohjautuu eduskunnan arkiston vaalimainoskokoelmaan sekä poliitikkojen haastatteluihin.

Eduskunnan kirjaston tutkija-asiakkaan, Susanna Virkin kirjan ”Politiikan kuvat” lehdistötilaisuus pidettiin kirjastossa 23.10.2019. Kirja pohjautuu eduskunnan arkiston vaalimainoskokoelmaan sekä poliitikkojen haastatteluihin. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen osallistuu Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puhemieskokoukseen 24.-25.10.2019 Strasbourgissa.

Joka toinen vuosi järjestettävän kokouksen teemoina ovat yhteinen eurooppalainen kotimme, parlamenttien rooli kestävän kehityksen YK-tavoitteiden toteutuksessa sekä naisten rooli politiikassa ja julkisuudessa. Viimeksi mainitusta aiheesta Haatainen käyttää puheenvuoron perjantaina.

Haatainen osallistuu myös Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokoukseen puheenjohtajan Liliane Mayry-Pasquierin järjestämään naispuhemiesten tapaamiseen. Kahdenkeskisen tapaamispyynnön ovat esittäneet Montenegron ja Slovenian puhemiehet.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan toimintaa ohjataan monilla virallisilla säännöillä. Lisäksi toimintaan vaikuttavat useat perinteet ja tavat – niin sanotut kirjoittamattomat säännöt. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja luennoi aiheesta keskiviikkona 30.10. klo 16.30–17.30.

Eduskunnan toimintaa ohjataan monilla virallisilla säännöillä. Lisäksi toimintaan vaikuttavat useat perinteet ja tavat – niin sanotut kirjoittamattomat säännöt. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja luennoi aiheesta keskiviikkona 30.10. klo 16.30–17.30.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC:n maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmä kokoontuu Hampurissa 23.–25. lokakuuta. Lisäksi edustajat osallistuvat Hampurissa samaan aikaan järjestettävään Euroopan maahanmuutto- ja kotouttamisfoorumiin.

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin, EU:n Itämeren alueen strategian (EUBSRS) ja HIBB-ammattikorkeakoulun järjestämän foorumin tavoitteena on tiivistää yhteistyötä; jakaa kotouttamisen parhaita käytäntöjä Itämeren alueen maiden, parlamenttien ja kotouttamisesta vastaavien laitosten kesken.

Itämeren alueen kaupungit, oppilaitokset ja muut toimijat esittelevät foorumissa muun muassa, miten maahanmuuttajien kynnystä koulutukseen ja työelämään on onnistuttu madaltamaan. Suomen kokemuksista ja parhaista käytännöistä kertovat Humanistisen Ammattikorkeakoulun Humakin ja Turun kaupungin edustajat. Suomesta kokoukseen ja foorumiin osallistuu työryhmän jäsen, edustaja Kai Mykkänen (kok.).

Vuonna 1991 perustettu Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC (Baltic Sea Parliamentary Conference) edistää 11 Itämeren alueen ympärysmaan kansallisen parlamentin, 11 alueellisen lainsäädäntöelimen sekä 5 parlamenttienvälisen järjestön yhteistyötä poliittisen vuoropuhelun avulla. Järjestö ja maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmä on perustettu Suomen aloitteesta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Suuren valiokunnan kokouksen aiheena oli tänään Eurooppa-neuvoston kokous, joka pidettiin 17.–18. lokakuuta. Valiokunta kävi pääministeri Antti Rinteen (sd.) antaman selvityksen jälkeen keskustelua mm. EU:n laajentumisesta, Turkin toimista sekä EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevista neuvotteluista.

Eurooppa-neuvosto päätti, ettei jäsenyysneuvotteluja Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa avata, vaan asiaan palataan ennen Zagrebissa toukokuussa 2020 järjestettävää EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousta.

Rinne piti Eurooppa-neuvoston päätöstä valitettavana. Pääministerin mukaan neuvottelut lisäisivät vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia Balkanilla. Valiokunnassa keskusteltiin mm. päätöksen vaikutuksista alueen geopoliittiseen tilanteeseen sekä ehdokasmaiden haluun jatkaa jäsenyyteen vaadittavia uudistuksia.

Eurooppa-neuvosto kehotti päätelmissään Turkkia lopettamaan sotilaalliset toimensa Syyriassa, vetämään joukkonsa pois ja noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Jäsenmaat ovat myös päättäneet lopettaa asevientilupien myöntämisen Turkkiin.

Suuren valiokunnan keskustelussa käsiteltiin mahdollisuuksia vaikuttaa Turkkiin taloudellisin toimin sekä arvioitiin Turkin tavoitteita koskien Syyrian-operaatiota ja laittomaksi todettua poraustoimintaa Kyproksen rannikolla.

Neuvotteluissa monivuotisesta rahoituskehyksestä Eurooppa-neuvosto kehotti Suomea laatimaan luvut sisältävän ns. neuvottelulaatikkoasiakirjan ennen joulukuun 2019 Eurooppa-neuvostoa. Suuri valiokunta keskusteli pääministerin kanssa mm. jäsenmaiden tavoitteiden ja komission esityksen yhteensovittamisesta kehyksen kokonaistasoa määriteltäessä.

Eurooppa-neuvosto (Artikla 50) hyväksyi lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) erosopimukseen ja tulevaa suhdetta koskevaan poliittiseen julistukseen tehdyt muutokset. 

Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan täysistunnossa oli tiistaina 22. lokakuuta ainoassa käsittelyssä valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa VNS 1/2019 vp. Käsittelyn pohjana oli ulkoasianvaliokunnan mietintö UaVM 4/2019 vp. Mietinnössään valiokunta katsoo, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon (ps.) esittelypuheenvuoron jälkeen asiasta käytiin keskustelua. Keskustelun päätteeksi eduskunta hyväksyi ehdotuksen kannanotoksi selonteon johdosta.

Keskustelun tallenteen voi katsoa eduskunnan verkkopalvelusta. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Talousarvioaloitteiden jättöaika päättyy perjantaina 18. lokakuuta. Kansanedustajat jättivät 403 talousarvioaloitetta liittyen valtion vuoden 2020 talousarvioon. 

Perussuomalaisten kansanedustajat jättivät 171 talousarvioaloitetta, kokoomuksen 85, sosiaalidemokraattien 35, ruotsalaisen eduskuntaryhmän 33, kristillisdemokraattien 33, keskustan 27, vasemmistoliiton 16 ja vihreiden 3.

Kaikki edustajien jättämät talousarviot tulevat verkkopalveluun näkyviin lokakuun aikana. Talousarvioaloite on kansanedustajan tekemä aloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä. Talousarvioaloitteet tehdään ja käsitellään kunkin vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Aloitteen eduskunnalle luovuttivat vireillepanijat Pia Hytönen ja Alviina Alametsä. Aloitteen vastaanottivat eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Kansalaisaloite sai yhteensä 52 107 kannatusilmoitusta.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan terapiatakuun lisäämistä mielenterveyslakiin. Ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun. Aloitteen takana on kaksikymmentäneljä mielenterveysjärjestöä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Aloitteen takana ovat ympäristöjärjestöt: Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Birdlife Suomi ja Natur och Miljö.  Aloitteen vastaanottivat eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.  

Aloitteen tavoitteena on muuttaa valtion metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä niin, että valtion omistamilla alueilla ei olisi jatkossa mahdollista suorittaa metsälaissa tarkoitettuja uudistushakkuita. Aloitteessa todetaan, että avohakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta, rasittavat vesistöjä sekä hidastavat ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Avohakkuille on aloitteen mukaan vaihtoehtoja: jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on avohakkuita kestävämpi vaihtoehto, koska siinä metsä pysyy metsäisenä, vaikka sitä myös hyödynnetään taloudellisesti.

Kansalaisaloite sai yhteensä 50 698 kannatusilmoitusta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Aloitteen eduskunnalle luovuttivat vireillepanijat Iina Palonen ja Binga Tupamäki. Aloitteen vastaanottivat eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Kansalaisaloite sai yhteensä yli 76 000 kannatusilmoitusta.

Aloitteen mukaan verkkokalastus Saimaalla kiellettävä, jotta uhanalaista lajia voidaan suojella. Aloitteen perusteluissa todetaan, että vuoden 2005 jälkeen verkkoihin on hukkunut 72 saimaannorppaa. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan saimaannorpan todellinen kuolleisuus voi olla jopa kolminkertainen havaittuun verrattuna.

Aloite ei perustelujen mukaan uhkaa Saimaan alueen kalastamista, sillä norppaturvallisia kalastustapoja on olemassa ja kehittyvät kalastusmenetelmät antavat uusia vaihtoehtoja kalastajille.

Lisätiedot kansalaisaloite.fi palvelussa

Lähde: Eduskunta.fi