NordenBladet — Opetusministeri Li Andersson on myöntänyt 6 168 765 euroa oppimisen tuen ja inkluusion kehittämiseen esi- ja perusopetuksessa vuosille 2020-2021. Valtionavustusta myönnettiin esi- ja perusopetuksen 22:lle järjestäjälle.Valtionavustus on tarkoitettu kehittämisverkostojen toiminnan suunnitteluun. Verkostojen tavoitteena on myös toteuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä inkluusion toimeenpanoon liittyviä opetuksen järjestelyjä sekä suunnitella niiden valtakunnallista levittämistä. Avustuksen tavoitteena on tuottaa tietoa osaksi Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa. Opetusneuvos Jussi Pihkala p. 0295 330 256Projektisihteeri Aili Tervonen p. 0295 330 216 Lisätietoa Oikeus oppia –ohjelmasta
NordenBladet — Tasavallan presidentti sivuakkreditoi ja antoi valtuutuksen perjantaina 13. marraskuuta.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Canberran suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Satu Mattila-Budichin Salomonsaarille.Lisäksi tasavallan presidentti valtuutti Pretorian suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Anne Lammilan toimimaan Suomen edustajana Eteläisen Afrikan kehitysyhteisössä (SADC).
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 13.11. puolustusselonteon valmistelusta. TP-UTVA käsitteli myös kansainvälistä kriisinhallintaa koskevia kysymyksiä. Suomi osallistuu tällä hetkellä kymmeneen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 400 sotilaalla YK:n, EU:n ja Naton sekä kansainvälisen Isisin vastaisen koalition puitteissa. Kokouksessa linjattiin, että Suomi jatkaa osallistumista OIR-kriisinhallintaoperaatiossa (Operation Inherent Resolve) Irakissa noin 80 sotilaalla vuoden 2021 loppuun asti. Tämä sisältää osallistumisen koulutus- ja neuvonantotehtäviin sekä tähän liittyviin esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin. Eduskunnalle annetaan asiassa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukainen selonteko. Lisäksi TP-UTVA keskusteli Yhdysvaltojen presidentinvaaleista. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani. Suomi pitää tärkeänä suhteiden jatkuvuutta, laaja-alaisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kuudennen raporttinsa Århusin yleissopimuksen toimeenpanosta. Århusin yleissopimuksen tavoitteena on edistää yleisön osallistumisoikeutta ympäristöasioissa ja nykyisten sekä tulevien sukupolvien oikeutta elää heidän terveydelleen ja hyvinvoinnilleen suotuisassa ympäristössä.
NordenBladet — Juuri päättyneessä tutkimushankkeessa tuotettiin säähavaintoihin pohjautuvia tietoaineistoja, joita voidaan käyttää laskelmien pohjana arvioitaessa rakennusten energiantarvetta ja rakennusfysikaalista toimintaa nykyisessä ja tulevassa ilmastossa.Yhteiskunnan sopeutuminen ilmastonmuutokseen edellyttää myös rakennuksilta kestävyyttä. Lisäksi energiatehokas rakennus on osa ilmastonmuutoksen hillintää. Ilmatieteen laitos tuotti ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa uusimpia rakennussäätietoja energia- ja rakennusfysikaalisia tarkasteluja varten.Rakennusten energialaskennan testivuosi TRY2020 kuvaa sääolosuhteita eri ilmastovyöhykkeilläRakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeen laskentaa varten tuotettu ns. testivuosiaineisto pyrkii kuvamaan mahdollisimman keskimääräisiä sääolosuhteita Suomen neljällä eri energialaskennan ilmastovyöhykkeellä, joita edustamaan on valittu Vantaa (vyöhyke I), Jokioinen (II), Jyväskylä (III) ja Sodankylä (IV).”Testivuosi kootaan näiden neljän paikkakunnan säähavainnoista 30 vuoden jaksolta, joka tässä tapauksessa on vuodet 1989–2018. Näistä havainnoista muodostettiin lämpötilan, ilman suhteellisen kosteuden, auringonsäteilyn, tuulen suunnan ja nopeuden sekä sademäärän tunnittai¬set aikasarjat”, tiivistää erikoistutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta.”Nykyilmaston lisäksi aineisto kuvaa tulevaisuuden ilmastoja kolmen eri päästöskenaarion mukaan”, Jylhä jatkaa. Tulevaisuuden jaksot ovat vuodet 2015–2044 eli lähitulevaisuutta kuvaava vuoden 2030 ilmasto, vuodet 2035–2064 eli vuosisadan puoli¬väliä kuvaava, v. 2050 ilmasto sekä 2065–2094 eli vuosisadan loppupuolen eli vuoden 2080 ilmasto.Energialaskennan sääaineistojen ohella hankkeessa koottiin Jokioisissa vuonna 2015 tunnin välein automaattisin anturein tehdyt säähavainnot, joita voidaan käyttää rakennusfysikaalisten tarkastelujen vertailuaineistona. Hankkeessa tuotettuja aineistoja toivotaan hyödynnettävän laajalti esimerkiksi rakennusfysikaalisissa tarkasteluissa muun muassa teknillisissä oppilaitoksissa.”Aineistoja voidaan hyödyntää esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamassa Kuumuuden terveyshaitat muuttuvassa ilmastossa (HEATCLIM) -konsortiohankkeessa, jossa tarkastellaan muun muassa rakennusten jäähdytystarpeen muutoksia lämpenevässä ilmastossa”, toteaa Jylhä.Tulokset välittömästi käyttöönYmpäristöministeriö toivoo, että hankkeen tuloksia hyödynnetään rakennusalalla mahdollisimman laajasti. Nykymuodossaan tulokset ovat hyödynnettävissä etenkin tutkimuksessa. Nykyisissä energiamääräyksissä uusia säätietoja ei vielä käytetä, vaan ne otetaan käyttöön vasta seuraavassa määräysuudistuksessa.Ympäristöministeriön ensi vuonna käynnistyvässä rakentamisen säätietoja käsittelevässä hankeohjelmassa tuloksia jatkojalostetaan entistä käyttäjäläheisemmiksi. Niistä muodostetaan rakenteiden ja rakennusten mitoittamiseen soveltuvat mitoitussäät eri käyttötarkoituksiin. Lisäksi dataa tarkastellaan erityisesti rakennustekniikan näkökulmasta.Jatkojalostettuja säätietoja ja mitoitussäitä tullaan hyödyntämään myös vuosina 2022–2023, kun arvioidaan ilmastonmuutoksen rakentamiselle ja rakennuksille aiheuttamia riskejä. Niitä ovat muun muassa lämpöjaksojen aiheuttamat ylilämpötilanteet hoivakodeissa sekä lisääntyneen kosteuden aiheuttama rakenteiden homehtumisriski. Tavoitteena on ennakoida ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä rakennuskannassa sekä löytää tapoja hallita havaittuja riskejä.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on 13.11.2020 valtioneuvoston esityksestä päättänyt seuraavasta kenraalin virkaan nimittämisestä Puolustusvoimissa:Puolustusvoimien sotatalouspäällikön, kenraalimajuri Timo Kakkolan nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.1.2021-31.12.2022.Kenraalimajuri Timo Tapio Kakkola (s. 1962) on toiminut Puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä 1.1.2020 lukien. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajana, Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikuntapäällikkönä, Maavoimien materiaalilaitoksen huolto-osaston osastopäällikkönä sekä Länsi-Suomen huoltorykmentin komentajana. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2017.
NordenBladet — Tekoäly 4.0 -ohjelma edistää tekoälyn ja muiden digitaalisten teknologioiden kehittämistä sekä käyttöönottoa yrityksissä. Ohjelma kohdistuu useisiin toimialoihin teollisuudessa ja palvelusektorilla. Ohjelman ohjausryhmä vetää Kone Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin.– Tekoäly 4.0 -ohjelmalla Suomi pyrkii vahvistamaan digitaalisuutta ja talouskasvua. Ohjelman ytimessä on kannustaa eri sektoreita yhteistyöhön, kasvattaa digitaalisuuteen tehtyjä investointeja ja lisätä erityisesti pk-yritysten digitaitoja, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Panostukset koulutukseen täydentyvät panostuksilla tekoälyyn. Suomi menestyy sillä, että meillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sekä taloudellista että muuta hyvinvointia tuottaville innovaatioille. Tekoäly 4.0 -ohjelmassa tavoitellaan kestäviä innovaatiota ja yhteiskunnan digitaalista murrosta, ministeri Lintilä jatkaa.Ohjelman perustana EU:n tavoitteet ja Suomen tekoälystrategiaOhjelman tehtävänä on laatia tavoitteet ja toimenpiteet, joilla digitalisaatiota Suomessa edistetään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pk-yrityksiin, digi-investointien lisäämiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön.Ohjelma edistää osaltaan yritysten ja talouden toipumista koronapandemista. Myös Euroopan komissio on nostanut digitaalisuuden yhdeksi keskeiseksi keinoksi luoda uutta talouskasvua.Suomi on vuonna 2017 luonut ensimmäisten EU-maiden joukossa tekoälystrategian, johon nyt käynnistettävä ohjelma perustuu. Ohjelmassa tekoälyteknologiat yhdistyvät laajaan joukkoon muita digitaalisia teknologioita, kuten esineiden internet, 3D-tulostus, robotiikka, kvanttilaskenta sekä virtuaalinen ja lisätty todellisuus.Ohjausryhmässä laaja kokoonpano eri toimijoitaOhjelman ohjausryhmässä on viranomaisten, yritysten ja korkeakoulujen edustajia.Puheenjohtaja: Jussi Herlin, Kone OyjVarapuheenjohtaja: osastopäällikkö Ilona Lundström, työ- ja elinkeinoministeriöJäsenet: Cristina Andersson, Airawise Oy Milja Köpsi, Mimmit koodaa Minna Lanz, Tampereen yliopisto Anni Ronkainen, Kesko Oyj Teemu Roos, Helsingin yliopisto Markku Räsänen, IQM Oy Samuli Savo, StoraEnso Oyj Ville Miettinen, Varjo Oy Eeva Raita, Futurice Oy Moaffak Ahmed, KasvuryhmäOhjausryhmän toimikausi jatkuu hallituskauden loppuun.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö, Vilja-alan yhteistyöryhmä ja VTT aloittavat yhteishankkeen, jolla vahvistetaan kotimaisten kasviproteiinituotteiden kehityksen ja tuotannon kasvua. Yhteistyöllä saadaan koko ketju pellolta pöytään toimimaan tehokkaammin.Työ aloitetaan marraskuussa 2020 työpajatoiminnalla, joka tähtää toimijoiden yhteistyön vauhdittamiseen ja selkeisiin toimintamalleihin. Tähän työhön ovat tervetulleita mukaan kaikki aktiiviset toimijat, jotka ovat kiinnostuneet olemaan mukana kehittämässä kasviproteiiniketjua. Kasviproteiinien elintarvikemarkkinat ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhtia, ja tahdin ennustetaan pysyvän vähintään samalla tasolla seuraavat vuodet. Kasviproteiinien raaka-aineiden ja kuluttajatuotteiden EU-markkinan arvon arvioidaan nousevan tänä vuonna 1800 miljoonaan euroon. Kasviproteiinien kehitys ja kasvava kysyntä tarjoavat myös soveltavalle tutkimukselle ja liiketoiminnalle suuria kasvumahdollisuuksia, todetaan kestävän elvytyksen loppuraportissa, joka tehtiin valtioneuvoston toimesta syksyllä 2020.”Kiinnostus kotimaisia kasviproteiinituotteita kohtaan kasvaa ja elintarviketeollisuus myös kehittää uusia tuotteita markkinoille jatkuvasti. Suomessa on tilausta yhteistyömallille, jossa kasvi- ja vaihtoehtoisten proteiinilähteiden tuotantoa ja jalostusta kehitetään pellolta pöytään. Tällä proteiiniklusterilla voimme luoda yhteistyössä kasvua alalle. Kasviproteiinituotteiden vientiä on myös potentiaalia kasvattaa merkittävästi”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Nyt käynnistettävän kasviproteiiniyhteistyön tarkoituksena on tuoda yhteen raaka-ainetuotannon, jalostavan ja valmistavan elintarviketeollisuuden sekä ruokapalveluiden ja kaupan alan toimijat. Yhteistyö käynnistetään osana hallitusohjelman mukaista ilmastoruokaohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti kestävää ruokajärjestelmää.Esimerkkinä kasvun esteestä on kotimaisen raaka-aineteollisuuden puuttuminen arvoketjusta alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden väliltä. Kotimaisella kasviproteiinialalla tapahtuu nyt paljon ja proteiiniklusterin kehittämisessä hyödynnetään tutkimus- ja kehityshankkeissa tuotettavaa uusinta tietoa tunnistetuista pullonkauloista ja tarvittavista toimenpiteistä. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää toimintatapoja, arvoketjuja, luoda uutta liiketoimintaa ja mahdollistaa erityisesti kasviproteiinien, mutta myös muiden vaihtoehtoisten proteiiniraaka-aineiden mahdollisimman laajan käytön ruoaksi. ”Proteiiniklusterin tavoitteena on ymmärtää kansalliset tarpeet, ideoida uusia ratkaisuja ja muuttaa työn tulokset toiminnaksi. Haluamme parantaa kansallisen ruokajärjestelmän omavaraisuutta ja kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa”, toteaa ministeri Leppä.
