NordenBladet — Koronaepidemian leviämisvaiheessa olevan Uudenmaan maakunnan ravitsemisliikkeille tulee muita maakuntia tiukempia rajoituksia. Asiaa koskeva valtioneuvoston asetus tulee voimaan 26.11. klo 00.00.Asetuksella puututaan Uudellamaalla ns. yökahvilatoimintaan rajoittamalla aukioloaikoja. Ravitsemisliikkeet voivat avata jatkossa ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05 ja olla auki kello 23 asti. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske kuitenkaan huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
 
Uudellamaalla kaikkien ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyy edelleen klo 22. Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on aiempaan tapaan puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 %.  Rajoitukset kiihtymisvaiheessa olevien maakuntien ravitsemisliiketoiminnalle ennallaanKiihtymisvaiheessa olevien Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakuntien ravitsemisliikkeissä rajoitukset ovat 26.11. lukien samat kuin tähänkin asti. Alkoholin anniskelu on näiden maakuntien kaikissa ravitsemisliikkeissä sallittu kello 7-22 välillä. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23 ja käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01-24 ja käytössä saa olla 75 % asiakaspaikoista.Muissa maakunnissa, joissa epidemia on perustasolla, ei edelleenkään rajoiteta asiakaspaikkoja. Kaikki ravitsemisliikkeet saavat anniskella alkoholia kello 7-24 välisenä aikana. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki klo 02-01. Muiden ravintoloiden aukioloaikoja ei rajoiteta.Rajoitukset ovat voimassa vain niin kauan kuin se on välttämätöntä, enintään 15.12.2020 saakka. Rajoitusten taustalla alueiden oma arvio epidemiatilanteestaRavitsemisliikkeiden toimintaa rajoitetaan koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi sen mukaan, millainen epidemiatilanne alueella on. Epidemiatilanteen määrittely perustuu alueellisten yhteistyöryhmien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arviointiin. Alueen epidemiatilanteen mukaan säädettävien rajoitusten on tarkoitus vähentää ihmisten sosiaalisia kontakteja sellaisissa tiloissa ja tilanteissa, joissa koronavirustaudin on todettu leviävän tehokkaasti.Ravitsemisliiketoimintaa koskevista rajoituksista on säädetty tartuntatautilain määräaikaisessa 58 a §:ssä, joka on voimassa 28.2.2021 asti. Tarkemmista rajoituksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Niissä säädetään ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloajan rajoittamisesta maakunnittain ja ravintolatyypeittäin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on keskustellut puhelimitse tiistaina 24. marraskuuta Sveitsin liittopresidentti Simonetta Sommarugan kanssa ajankohtaisista asioista. Keskustelussa nousi esiin etenkin ilmastopolitiikka ja koronapandemia. Pääministeri Marin ja liittopresidentti Sommaruga vaihtoivat hyviä kokemuksia koronapandemian vastaisista toimista. Sveitsin tilanne on ollut Suomen tilannetta vaikeampi.Pääministeri Marin ja liittopresidentti Sommaruga totesivat, että ilmastotoimien edistäminen ei saa jäädä koronapandemian varjoon. Sveitsi aikoo olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 ja Suomi vuoteen 2035 mennessä.Esillä olivat myös Sveitsin ja EU:n suhde sekä Suomen ja Sveitsin kahdenvälinen suhde.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Etätyön tekemisen mahdollisuudet laajenevat huomattavasti sekä puolustusministeriössä että Puolustusvoimissa.Puolustusministeriössä voivat jatkossa kaikki henkilöt ja henkilöstöryhmät tehdä etätyötä. Puolustusvoimissa etätyötä on mahdollisuus ja tarkoitus lisätä niin, että tulevaisuudessa etätyötä voi tehdä noin 60 prosenttia Puolustusvoimien työntekijöistä nykyisen 40 prosentin osuuden sijaan.Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä tehdyt linjaukset perustuvat puolustusministeri Antti Kaikkosen marraskuussa 2019 käynnistämään selvitykseen paikkariippumattoman työskentelyn lisäämisestä puolustushallinnossa sekä korona-ajan kokemuksiin puolustushallinnossa.Selvityksen perusteella etätyöskentely on vaikuttanut positiivisesti henkilöstön jaksamiseen, työn imuun ja yleisesti työn tekemiseen. Sen on myös koettu edistäneen erinomaisesti yksityiselämän ja työelämän yhteensovittamista.– Laajentuvat etätyömahdollisuudet merkitsevät työntekijälle mahdollisuuksia joustavampaan arkeen, asumiseen ja perhe-elämään. Korona-aika on osoittanut, että etätyö voi myös vaikuttaa positiivisesti työyhteisön suorituskykyyn, puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo.Puolustusministeriössä on 1.11. 2020 laadittu henkilöstölle uusi etätyöohje, joka antaa kaikille ministeriön työntekijöille laajat etätyöoikeudet. Ohjeistus koskee myös koronapandemian jälkeistä aikaa. Etätyötä voidaan tehdä paikasta riippumatta (kotona, kesämökillä, tms.) edellyttäen, että työn tekemisen paikka ja olosuhteet täyttävät puolustusministeriön vaatimukset turvallisuuden ja salassapidon osalta.Selvityksen perusteella etätyön mahdollisuudet myös Puolustusvoimissa ovat suuret. Puolustusvoimien tehtävistä noin 60 % on sellaisia, joissa voi tehdä etätyötä. Lähtökohtaisesti etätyötä voidaan edistää kaikissa Puolustusvoimien hallintoyksiköissä. Etätyön johtaminen tulee myös jatkossa osaksi esimiesten kouluttamista Puolustusvoimissa. Puolustusvoimat päivittää olemassa olevaa ohjeistustaan saatujen kokemusten perusteella pandemian jälkeiseen aikaan vuoden 2021 aikana.– Myös tulevaisuudessa etätyön tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, painottaa puolustusministeri Kaikkonen.– Puolustushallinnossa on luonnollisesti myös tehtäviä, joita ei etänä pysty hoitamaan, esimerkiksi valmiuteen, tiedusteluun ja tilannekuvaan liittyvät tehtävät, varusmiesten ja reserviläisten koulutus sekä muiden viranomaisten tukeminen ja sotilaallinen kriisinhallinta.Puolustushallinnossa seurataan jatkossakin tarkoin työntekijöiden etätyökokemuksia sekä arvioidaan etätyön pidemmän aikavälin vaikutuksia henkilöstöön, työviihtyvyyteen ja työn tekemiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) pääjohtaja Rafael Mariano Grossi vierailee Suomessa 25.-26.11.2020. Hän tapaa keskiviikkona Helsingissä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja elinkeinoministeri Mika Lintilän sekä keskustelee ulkoministeri Pekka Haaviston ja kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin kanssa. Torstaina Grossi vierailee Eurajoella.Keskustelujen aiheina on sekä ydinaseiden leviämisen estäminen, että ydinvoiman rauhanomainen käyttö. Suomessa Grossia kiinnostaa ydinvoiman energiakäytön lisäksi erityisesti suomalainen pioneerityö ja rakenteilla oleva ratkaisu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen Olkiluodossa. Päivän aikana hän käy keskusteluja ajankohtaisista ydinenergian käyttöön liittyvistä aiheista myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) johdon tapaamisessa. Hän myös vierailee VTT:ssä tutustumassa ydinturvallisuustaloon ja ydinvoiman käytöstä poistoon liittyvään osaamiseen.Torstaina 26.11. pääjohtaja Grossi vierailee Eurajoella tutustuen Teollisuuden voima Oy:n Olkiluoto 3 -ydinlaitoshankkeeseen ja Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisuun, kapselointilaitokseen ja Onkalo-luolastoon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kotimaisen omistamisen ohjelman tarkoituksena on löytää keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö on nyt avannut aiheesta kyselyn, jotta kotitaloudet pääsevät kertomaan oman näkemyksensä.Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hallitusohjelmaan perustuvan ohjelmatyön syyskuussa 2020. Ohjelmalla tavoitellaan yritysten kasvun kautta kotitalouksien vaurastumista, uusia työpaikkoja, hyvinvointia ja talouskasvua. Työryhmä antaa esityksensä 28.2.2021 mennessä.Kyselyyn vastaaminen tarjoaa mahdollisuuden tuoda tietoa ja näkemystä päätöksenteon tueksiVastaamalla kyselyyn voi vaikuttaa myönteisen sijoituskulttuurin ja omistajuusympäristön luomiseen Suomessa.Kysymyksiä on esimerkiksi seuraavista asioista:Jos saisit 10 000 euroa ylimääräistä rahaa ensi kuussa, mitä tekisit tällä rahalla ensisijaisesti?Millä tavalla sijoittaisit ylimääräiset rahat?Miten kuvailisit suomalaista asenneilmapiiriä vaurastumista ja omistamista kohtaan?Millaisia kokemuksia sinulla on ollut osakesäästötilistä?Millä tavoin yksityishenkilöiden sijoittamista kotimaisiin yrityksiin tulisi edistää?Yrityksille, omistajille ja muille yhteisöille järjestetään erilliset kohdennetut kyselyt.Kotimaisella omistajuudella tarkoitetaan sitä, että suomalaisia yrityksiä omistavat suomalaiset tahot. Omistajat voivat olla esimerkiksi kotitalouksia, yrityksiä, säätiöitä, sijoittajia, eläkeyhtiöitä tai valtio.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on täydentänyt esitystään valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinniksi. Täydentävässä esityksessä inventointiin esitetään lisättäväksi kuusi uutta maisema-aluetta. Lisäksi 26 alueen rajausta supistetaan tai laajennetaan. Kahta vuonna 2016 mukana ollutta aluetta esitetään poistettavaksi päivitysinventoinnista. Muutoksista voi lausua 24.11.–31.12.2020.Uusina alueina päivitysinventointiin ehdotetaan Verlan ja Suur-Selänpään kulttuurimaisemaa Kouvolassa, Orisbergin kulttuurimaisemaa Isokyrössä ja Seinäjoella, Vanhan Vaasan kulttuurimaisemaa Vaasassa, Kitkajärvien ja Riisitunturin maisemaa Kuusamossa ja Posiolla, Ratasjärven kulttuurimaisemaa Pellossa ja Juujärven jokivarsikylän kulttuurimaisemaa Kemijärvellä.Näistä Vanha Vaasa, Ratasjärvi ja Juujärvi sisältyvät tällä hetkellä voimassa olevaan, vuonna 1995 vahvistettuun valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listaukseen. Täydentävässä esityksessä päivitysinventoinnista ollaan poistamassa Raaseporissa sijaitsevaa Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemien maisema-aluetta sekä Korsnäsissä ja Närpiössä sijaitsevaa Harrströminjokilaakson kulttuurimaisemaa.Tarve inventoinnin päivittämiselle perustuu suomalaisen maaseutumaiseman muutoksiin 1990- ja 2000-luvuilla. Päivitysinventoinnissa on keskitytty perinteisten alkutuotantoelinkeinojen synnyttämiin maisemiin, mutta valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi esitetään myös joitakin saaristoelinkeinoihin, metsä- ja erätalouteen sekä poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin liittyviä kulttuurimaisemia. Lisäksi päivitysinventointiin sisältyy tunnettuja, maisemaltaan ainutkertaisia ja kulttuurihistoriallisesti huomattavia maisemanähtävyyksiä.Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvioi maisemien päivitysinventointia: ”Arvostan kovasti suomalaisia maisemia ja olen iloinen, että niiden arvokohteista on tuotettu mahdollisimman ajankohtaista tietoa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat suomalaisen maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia. Niiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljely- ja laidunmaisemaan sekä perinteiseen rakennuskantaan.”Suomessa on tällä hetkellä 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, jotka on nimetty valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995.Kerro mielipiteesi nyt esitettävistä muutoksistaAlueiden asukkailla, maanomistajilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä nyt esitettävistä uusista maisema-alueista ja muista päivitysinventointiin esitettävistä muutoksista. Kuulemisen yhteydessä voi esittää mielipiteitä ja kannanottoja myös muiden maisema-alueiden kuvauksista ja aluerajauksista sekä päivitysinventoinnista ylipäänsä. Samalla järjestetään lausuntokierros sidosryhmille ja viranomaisille.Tutustu asiakirjoihin ja anna lausuntosi (lausuntopalvelu.fi)Kattava otos Suomen edustavimmista kulttuurimaisemistaMaisema-alueilla pyritään turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen osana alueiden- ja maankäyttöä sekä maaseudun elinkeinotoimintaa. Maisemien vaalimisen keinot perustuvat maankäytön suunnitteluun, vapaaehtoisuuteen sekä tukijärjestelmiin, joilla edistetään paikallista ja yhteisöperustaista maisemanhoitoa. Valtakunnallisen maisema-alueen status on yksi peruste rakennusperinnön hoitoon ja saariston ympäristönhoitoon kohdistuvia valtionavustuksia myönnettäessä ja luonnonsuojelulain mukaisia maisemanhoitoalueita perustettaessa. Maisema-arvot voidaan ottaa huomioon myös maatalouden ympäristötuen tai Leader-toiminnan yhteydessä. Lisäksi maisema-alueiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi voi saada hankerahaa esimerkiksi ELY-keskuksilta.Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin maakunnittain ELY-keskusten johdolla vuosina 2010–2015. Alueellisten inventointien valmistuttua ympäristöministeriön asettama Maisema-alueiden päivitysinventointien ohjaus- ja arviointityöryhmä (MAPIO) laati valtakunnallisen koosteen, joka oli julkisesti kuultavana ja lausuntokierroksella alkuvuonna 2016. Nyt päättyneessä toisessa vaiheessa päivitysinventointiin esitetään muutoksia, jotka perustuvat vuonna 2016 annettuun palautteeseen sekä sen jälkeen tehtyihin täydentäviin selvityksiin.www.ym.fi/maisemakuuleminen Ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, päivitysinventoinnin 1. ja 2. vaihe (karttapalvelu)Nykyiset kohteet (ymparisto.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jyväskylä, Tampere, Karkkila ja Vihti käynnistävät hankkeen, jossa lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin tartutaan ennakoivasti ja oikeaan aikaan. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja vähentää korjaavien palveluiden kustannuksia sekä työttömyysetuuksien tarvetta.Uutta hankkeessa on se, että kunnat maksavat ainoastaan hankkeen tulostavoitteiden saavuttamisesta, esimerkiksi toisen asteen tutkinnon suorittamisesta, työllistymisestä tai luvattomien koulupoissaolojen määrän vähentymisestä. Hankkeessa hyödynnetään Social Impact Bond -mallia (SIB), joka on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. Hankkeiden toiminta rahoitetaan sijoittajien yksityisellä pääomalla, jonka kunnat maksavat takaisin kohtuullisen tuoton lisäksi vain, jos tulostavoitteet saavutetaan.Toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja työllistymisen ovat avaintekijöitä yhteiskunnan jäseneksi kiinnittymisessä. Noin 15 prosenttia nuorista – lastensuojelun sijaishuollossa olleista nuorista jopa puolet – jää kuitenkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Yhden koulutuksen ja työn ulkopuolella olevaa nuoren kustannus yhteiskunnalle on noin 18 000 euroa vuodessa.Kunnat määrittelivät hankkeiden tavoitteet
Jyväskylän hankkeella on kaksi kohderyhmää. Tavoitteena on, että 70 prosenttia hankkeeseen osallistuvista toiselta asteelta putoamisvaarassa olevista nuorista saa päättötodistuksen. Toinen tavoite on, että heikosti koulumenestyneiden kuudesluokkalaisten, joilla on riski lastensuojelun asiakkuuteen, lastensuojelun sijoitukset vähenevät osallistujilla 50 prosentilla ja koulumenestys paranee.– On tarpeen löytää uusia rahoitus- ja toimintatapoja, joilla ongelmia ehkäistään. Hankkeessa Jyväskylä kokeilee uutta ehkäisevää toimintatapaa ja rahoitusmallia, ja toivomme tulosten puhuvan puolestaan, summaa Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimo kokeilun tavoitteita.Tampereen tavoitteena on, että sijaishuollon nuorista 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee.Karkkilan, Vihdin ja niiden omistaman perusturvakuntayhtymä Karviaisen tavoitteena on vähentää korjaavien palvelujen tarvetta lapsiperheiden oikea-aikaisen ja varhaisen tuen avulla.Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä sijaitseva Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on valmistellut hankkeen yhdessä kuntien kanssa. Hankkeen toteuttamisesta ja sijoittajien pääoman keräämisestä vastaa hankintalain edellyttämän kilpailutuksen kautta valittu FIM Pääomarahastot Oy yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Hanke käynnistyy vuoden 2021 alussa ja sen kesto on kymmenen vuotta.– Koronakriisi on entisestään lisännyt erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikaisen ja varhaisen tuen tarvetta samaan aikaan, kun julkisten toimijoiden taloudelliset resurssit menevät korjaavien lastensuojelupalveluiden rahoittamiseen. Yhdistämällä yksityisiltä sijoittajilta saatava vaikuttavuussijoituspääoma ja parhaiden toimijoiden tuottama ennaltaehkäisevä palvelu, hanke pyrkii saamaan hyvinvointivaikuttavuutta samalla, kun se alentaa lastensuojelun kustannuksia. Onnistuessaan hankkeen voittajia ovat perheiden lisäksi julkinen sektori ja sijoittajat, kertoo hankkeen toteutuksesta vastaavan FIM Pääomarahastot Oy:n johtaja Jani Kempas.Vastaava lasten ja nuorten hyvinvointiin tähtäävä SIB-hanke on jo aiemmin käynnistynyt Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kemiönsaaressa, Lohjalla ja Vantaalla. SIB-mallia on hyödynnetty Suomessa lisäksi työhyvinvoinnin edistämiseen julkisella sektorilla sekä maahanmuuttajien ja pitkään työttömänä olleiden työllistymiseen. Suunnitteilla on myös muita hankkeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan 24. marraskuuta, että Suomi ottaa vuoden 2024 aikana kansallisesti käyttöönsä eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän julkisesti säännellyn palvelun (Public Regulated Service, PRS-palvelu).Satelliittipaikannusjärjestelmien tuottamasta sijainti- ja aikatiedosta on tullut merkittävä osa yhteiskunnan arkea. Monet digitaalisen yhteiskunnan toiminnot lakkaavat tai toimivat puutteellisesti ilman erittäin tarkkaa satelliiteista saatavaa tietoa. Esimerkiksi sähköverkot, pankkipalvelut ja tietoliikenneverkot tarvitsevat toimiakseen tarkkaa sijainti- tai aikatietoa.Galileo-järjestelmä tuottaa useita erilaisia sijainti- ja aikapalveluita. Suurin osa palveluista on avoimia eli kenen tahansa käytettävissä. Galileo-järjestelmä on EU:n jäsenvaltioiden rahoittama ja niiden hallinnassa oleva maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä. Se on maailman ainoa siviilihallinnassa oleva paikannusjärjestelmä. EU:n jäsenvaltioiden näkökulmasta järjestelmään käyttöön ei edes kriisitilanteissa liity mitään vaikeasti ennakoitavia turvallisuus- tai kauppapoliittisia epävarmuustekijöitä. PRS-palvelun käyttöönotto on merkittävin yhteinen EU:n jäsenvaltioiden kyberturvallisuushanke. Kun PRS-palvelu on EU:ssa otettu käyttöön vuoden 2024 aikana, palvelu tuottaa EU:n jäsenvaltioille paikannus- ja aikatietoa, joka sietää salatun ja vahvan lähetyssignaalin ansiosta sekä tahallista kybervaikuttamista että tahattomia häiriöitä.PRS-palvelu on tarkoitettu vain EU:n jäsenvaltioiden erikseen kansallisesti valtuuttamille julkishallinnon ja kriittisten infrastruktuuriyritysten toimijoille. Kun palvelu on käytössä, julkishallinnolla ja muilla valtuutetuilla toimijoilla on varmennetut ja Euroopan ulkopuolisista paikannusjärjestelmistä riippumattomat sijainti- ja aikapalvelut. Tämä parantaa merkittävästi Suomen kyberturvallisuutta ja huoltovarmuutta. PRS-palvelun tulevia käyttäjäryhmiä ovat Suomessa esimerkiksi poliisi, Tulli, Puolustusvoimat, pelastustoimi sekä huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset, kuten energiasektori, teleyritykset, pankit sekä liikenne ja logistiikka-ala. Tulevaisuudessa varmennetun paikannus- ja aikatiedon tarve kasvaa, kun Suomessa otetaan käyttöön uuden sukupolven 5G-matkaviestinverkot ja liikenne automatisoituu.Liikenne- ja viestintäministeriö on yhteistyössä seitsemän muun ministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön, puolustusministeriön, sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön, kanssa valmistellut PRS-palvelun Suomen kansallista käyttöönottoa. Palvelun edellyttämän kansallisen infrastruktuurin rakentamisen määrärahavaikutukset ovat vuosina 2021–2024 yhteensä 18,5 miljoonaa euroa.PRS-palvelu otetaan Suomessa käyttöön vuoden 2024 aikana. Tavoitteena on 63 000 käyttäjää vuonna 2028. Kun PRS-palvelu on vuonna 2028 saavuttanut käyttäjämäärätavoitteensa, palvelun vuotuiset ja määrärahalla katettavat kustannukset ovat Suomessa 2,7 miljoonaa euroa.Suomi ei erikseen maksa EU:lle Galileo-järjestelmän palveluiden käytöstä. EU:n jäsenvaltiona Suomi rahoittaa Galileo-järjestelmän rakentamista ja ylläpitoa joka vuosi noin 30 miljoonalla eurolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön pyynnöstä neljä eri tiedepaneelia lausui kiertotalousohjelman alustavista tavoitteista ja toimenpiteistä. Ainutlaatuisessa yhteistyössä tiedepaneelit kirittivät erityisesti ohjelman linjausta luonnonvarojen käytöstä sekä taloudellisten ohjauskeinojen ja kuluttajan roolista muutoksessa.Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat kiertotalouden strategista edistämisohjelmaa, joka valmistuu joulukuussa 2020. Ohjelman valmistelussa on hyödynnetty laajasti selvityksiä, ja tutkijat ovat osallistuneet jäseninä työjaostoon, ohjausryhmään sekä heitä on kuultu valmistelun aikana.Ympäristöministeriö pyysi neljää eri tiedepaneelia lausumaan ohjelman alustavien linjausten ja toimenpiteiden vaikutusten riittävyydestä ja oikeansuuntaisuudesta. Mukana ohjelman tietopohjaa vahvistamassa ja valmistelua kirittämässä olivat kestävyyspaneeli, ilmastopaneeli, talouspolitiikan arviointineuvosto sekä luontopaneeli. Lausunnoista keskusteltiin lisäksi paneelien ja ohjelmavalmistelun ohjausryhmän yhteisessä pyöreän pöydän keskustelussa.Paneelien kommenteista löytyy useita yhteneväisiä näkemyksiä, mikä voimistaa niiden viestiä. Paneelit toivoivat ohjelman tavoitteiden selkeyttämistä niin, että johtoajatuksena on kiertotalouden ensisijainen tavoite: luonnonvarojen käytön tehostaminen ja vähentäminen.Taloudellisella ohjauksella iso rooliOhjelmaluonnoksessa kiiteltiin selkeästi määritettyjä selvityskohteita, kuten kestävän verotuksen tiekarttaa. Paneelit kannattivat taloudellisten ohjauskeinojen joukkoon myös muita kuin veroinstrumentteja, kuten panttijärjestelmää tai resurssien ’päästökauppaa’. Julkisen sektorin panosta uusien teknologioiden kaupallistamiseen ja skaalautumisen edistämiseen kotimaan markkinoilla kaivattiin lisää. Lausunnoissa tuotiin esiin, että on erittäin tärkeää toimia vaikuttamalla EU:ssa ja yhteismarkkina-alueella.Paneelien kommenteissa nousee myös esille kansalaisten rooli kiertotaloudessa laajemmin kuin vain kuluttajina. Lausunnoissa kiitettiin osaamisen ja koulutuksen sekä asenteiden muutoksen mukaan ottamista ohjelmaan. Oppimista ja koulutusta kiertotaloustiedoista ja –taidoista tarvitaan laajasti, kuten myös kansalaisten kanssa yhdessä määriteltyjä toimintamahdollisuuksia ja rooleja. Ilmastopaneeli halusi ohjelmalle oman päästövähennystavoitteenErityisesti Ilmastopaneeli kehotti linkittämään kiertotaloustoimet tiiviimmin Suomen ilmastotavoitteisiin ja ilmastopolitiikan suunnitelmiin sekä toivoi kiertotalousohjelmalle omaa päästövähennystavoitetta. Kestävyyspaneeli puolestaan toivoi tiiviimpää linkitystä muihin 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen.Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun neljä tiedepaneelia tuotiin tällä tavoin yhteen. Kiertotalous on sektorirajat ylittävä yhteiskunnallinen kysymys, joka vaatii paitsi hallinnonalojen yhteistyötä, myös tieteenalarajat laajasti ylittävää tietopohjaa. Ympäristöministeriölle toimintatapa oli uusi ja kokemus oli positiivinen. Ohjelman valmisteluun tiedepaneelien kanssa tehty uudenlainen yhteistyö toi potkua.”Yllätyin iloisesti, kuinka perusteellisesti paneelit tarttuivat tehtävään. Saimme ohjelman viimeistelyyn selkeät viestit siitä, mikä on tieteellinen ymmärrys esimerkiksi kiertotalouden ja luonnonvarojen käytön suhteesta”, neuvotteleva virkamies Taina Nikula ympäristöministeriöstä sanoo.”Paneeleilta viestit valmisteluun olivat yhdensuuntaisia: luonnonvarojen käytön vähentäminen on vahvan tieteellisen ymmärryksen mukaan kiertotalouden ohjenuora ja selkeät viestit tästä ovat vaikuttaneet keskusteluihin ohjelman viimeistelyssä”, ohjelmatyön ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen kertoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut yli sata lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, jossa ehdotetaan väliaikaisia muutoksia tartuntatautilakiin koronaepidemian leviämisen estämiseksi rajat ylittävässä liikenteessä.Lausuntokierros päättyi 23. marraskuuta, ja saadun palautteen läpikäynti on ministeriössä meneillään. Tavoitteena on edelleen saada lakiesitys eduskunnalle mahdollisimman pian. Tartuntatautilain väliaikaisten muutosten tarkoitus olisi, että koronatartuntoja estettäisiin kohdistamalla toimia riskiperusteisesti Suomeen saapuviin matkustajiin lentoasemilla, satamissa ja maarajoilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi