NordenBladet — Kymenlaaksoon ollaan perustamassa luonnonsuojelualueita valtion omistamille maille. Suojeltavaksi suunnitellut alueet on pääosin varattu luonnonsuojelutarkoitukseen jo aikaisemmin. Alueita on kaikissa Kymenlaakson kunnissa: Haminassa, Iitissä, Kotkassa, Kouvolassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella. Kaikkiaan alueita suojellaan noin 32 000 hehtaaria. Valmistelu alkaa keskusteluilla paikallistahojen kanssa.Suojeltaviksi suunniteltuihin alueisiin lukeutuu muun muassa soita, lehtoja, vanhoja metsiä sekä vedenalaista luontoa Itäisen Suomenlahden merialueella. Suojeltavia alueita on kaikissa Kymenlaakson kunnissa ja lisäksi kokonaisuuteen sisältyy laajoja Itäisen Suomenlahden vesialueita, jotka ovat osin yleistä vesialuetta. Jo aiemmin perustettuun Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ei kuulu merialueita, ja nyt suojeltavaksi suunnitellut merialueet sijoittuvat kansallispuiston läheisyyteen.Suojelualueiden perustaminen alkaa keskustelulla paikallistahojen kanssaPaikallistahojen kanssa keskustelu on keskeinen osa suojelualueiden perustamiseen liittyvää säädösvalmistelua. Tapaamiset alkavat marraskuussa 2020. Koronatilanteen vuoksi tilaisuudet järjestetään ensisijaisesti virtuaalisesti, osallistujille mahdollisimman helposti käytettävin menetelmin. Näkemyksiä luonnonsuojelualueita koskevista suunnitelmista kysytään muun muassa maakunnan liitolta, kunnilta sekä metsästys-, kalastus- ja luonnonsuojelujärjestöiltä. Keskustelujen jälkeen ympäristöministeriö valmistelee asetusluonnokset, jotka lähetetään myöhemmin lausuntokierrokselle.Nyt käynnistyvien keskustelujen tarkoituksena on koota tietoja ja selvittää eri tahojen näkemyksiä paikallisista erityispiirteistä ja erityisesti metsästystä ja kalastusta koskevien poikkeusten tarpeista ja mahdollisuuksista. Sidosryhmäkeskustelujen jälkeen järjestetään joulukuussa 2020 vielä avoin virtuaalinen yleisötilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille.Tavoitteena säilyttää alueet luonnontilassa Luonnonsuojeluun osoitettujen alueiden käyttöä määrittää luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelualueilla on yleisenä tavoitteena säilyttää alueet luonnontilassa ja vapaina ihmisten aiheuttamilta häiriöiltä. Jokamiehenoikeuksia ei kuitenkaan ole yleensä tarpeen rajoittaa, eli alueilla on jatkossakin sallittua marjastaa, sienestää ja liikkua. Liikkumisen rajoitus edellyttää, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sellaista vaatii.Metsästystäkin alueilla usein sallitaan. Metsähallitus voi esimerkiksi sallia alueilla hirvenajoa ja vieras- tai haittalajien metsästystä. Valtioneuvoston asetukseen yli 100 hehtaarin kokoisilla alueilla voidaan sisällyttää muitakin metsästystä sallivia säännöksiä, vaikka pääsääntöisesti eläinten tappaminen on luonnonsuojelualueilla lain mukaan kiellettyä. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että alueiden muuta käyttöä tai luonnonarvoja ei haitata tai vaaranneta.Perustettavilla luonnonsuojelualueilla saa kalastaa yleiskalastusoikeuksien mukaisesti. Metsähallituksen luvalla muukin kalastus on mahdollista, ellei tälle ole esteitä luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksen näkökulmasta. Kalastus on mahdollista myös yleisillä vesillä merialueella sijaitsevilla luonnonsuojelualueilla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt 6.11. lausunnoille hallituksen esitysluonnoksen rahankeräyslain muuttamisesta. Niin sanotut vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajattaisiin rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle. Jatkossa vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta ei edellyttäisi rahankeräyslupaa.Vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonepäästöjen hyvittäminen maksua vastaan. Toiminta on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Tämä on herättänyt kysymyksiä toiminnan suhteesta pääasiassa yleishyödyllisiä rahankeräyksiä sääntelevään rahankeräyslakiin.Sisäministeriö käynnisti huhtikuussa taustaselvityksen, jossa kuultiin laajasti eri sidosryhmiä ja selvitettiin mahdollisia lakimuutoksia sekä niiden vaikutuksia. Hankkeessa kuultiin sidosryhmiä sekä työpajoissa että haastatteluissa. Selvityksen pohjalta on päädytty esittämään vapaaehtoisen päästökompensaation rajaamista lain ulkopuolelle.– Ilmastokriisi ei odota, ja kaikki toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi on otettava käyttöön. Yksi näistä on vapaaehtoinen päästökompensaatio, jota yritykset ovat tarjonneet asiakkailleen. Vapaaehtoisen päästökompensaation tilanne rahankeräyslain osalta on ollut epäselvä ja esimerkiksi yritysten on ollut vaikea tulkita, miten toimia. On hienoa, että tilannetta on nyt selvitetty ja selvityksen tuloksena olemme muuttamassa lakia ja näin helpottamassa ihmisten ja yritysten mahdollisuuksia kompensoida ilmastopäästöjä, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo.Ympäristöministeriö selvittää vapaaehtoisen päästökompensaation sääntelyäSisäministeriön taustaselvityksessä tunnistettiin tarve selvittää vapaaehtoisen päästökompensaation sääntelyä, jotta voidaan varmistua muun muassa toiminnan luotettavuudesta.Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksiä vapaaehtoisten päästökompensaatioiden sääntelyn nykytilasta ja tarpeista jatkossa. Ympäristöministeriö rahoittaa Suomen ympäristökeskuksen meneillään olevaa hanketta, jonka tavoitteena on luoda kokonaisnäkemys päästökompensaatioiden käytön nykytilanteesta ja tarjottujen päästövähennysyksiköiden hyväksyttävyydestä. Tässä hankkeessa ja pian alkavassa toisessa ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa on tarkoituksena selvittää tarkemmin, minkälaista sääntelytarvetta vapaaehtoisiin päästökompensaatiopalveluihin kohdistuu. Keskeiset kysymykset liittyvät ilmastovaikutusten varmistamiseen eli esimerkiksi kompensaatiohankkeiden lisäisyyteen, todennettavuuteen ja pysyvyyteen.– Vapaaehtoisia päästökompensaatioita ostetaan ilmastotoimien vauhdittamiseksi ja siksi on varmistettava, että kompensaationa myydään vain palveluja ja hankkeita, jotka myös aidosti tuottavat ilmastohyötyjä. Tämä on tärkeää niin ilmastotyön kuin kuluttajansuojan kannalta. Tällä hetkellä markkinoilla on tarjolla kirjavasti erilaisia kansainvälisiä ja kotimaisia kompensaatiopalveluja. Myös kompensaatioiden tarjoajat ovat toivoneet pelisääntöjen selkeyttämistä, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Hallitusohjelman tavoitteena hiilineutraali SuomiLakimuutos liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen hiilineutraalin Suomen saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään uusia vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita ja tapoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, välttämiselle tai poistamiselle ilmakehästä.Lausuntoaika päättyy 18.12.2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on 6.11. lähettänyt lausunnoille lakiluonnoksen Puolustusvoimien virka-avusta poliisille. Keskeiset ehdotukset liittyvät varautumista, hyvin poikkeuksellisia tilanteita sekä aseellista virka-apua koskevaan sääntelyyn. Tarkoituksena on tuoda lähes 40 vuotta vanha laki ajan tasalle ja vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä.Ehdotettu laki sisältäisi nykyistä täsmällisemmät säännökset virka-avun antamisen edellytyksistä ja virka-apua koskevasta päätöksenteosta. Laissa säädettäisiin myös virka-apupäätöksen toimeenpanosta sekä poliisin ja Puolustusvoimien toimintojen yhteensovittamisesta virka-aputilanteessa. Lisäksi päivitettäisiin rajavartiolain säännökset Rajavartiolaitoksen antamasta vaativasta virka-avusta. Uusi laki parantaisi varautumista ja kykyä estää lukuisten ihmisten henkeä ja terveyttä uhkaavia rikoksiaUuden lain yhtenä tavoitteena on parantaa poliisin kykyä varautua ja estää sekä välittömästi puuttua esimerkiksi terrori-iskuun. Nykyisen lain mukaan vaativaa virka-apua voidaan antaa vain välittömästi uhkaavan terrorismirikoksen estämiseksi tai keskeyttämiseksi. Virka-avun antamisesta päätettäessä ei kuitenkaan välttämättä tiedetä, onko rikoksella terroristinen motiivi vai ei. Todennäköisesti teon motiivi selviää vasta rikosprosessissa.Työryhmä esittää, että vaativaa virka-apua voitaisiin antaa myös eräiden muiden terrorismirikoksiin vaikutuksiltaan rinnastuvien rikosten estämiseksi. Kyseessä olisivat rikokset, jotka vakavasti uhkaavat lukuisten ihmisten henkeä tai terveyttä. Myös päätöksentekomenettelyä ehdotetaan joiltain osin muutettavaksi.Viranomaisten välinen apu on arkipäivääTurvallisuusviranomaisten keskinäinen virka-apu on osa normaalia arkea. Virka-avun peruslähtökohtiin ei esitetä muutoksia. Muutokset koskisivat erittäin poikkeuksellisia tilanteita, joissa poliisin henkilöstö, osaaminen tai kalusto ei riitä.Lailla ei annettaisi Puolustusvoimille tai Rajavartiolaitokselle uusia toimivaltuuksia. Lain tarkoittamissa virka-aputilanteissa olisi kyse poliisille kuuluvien tehtävien hoitamisesta poliisin johdolla ja ohjauksessa.Poliittiset linjaukset vuorossa lausuntokierroksen jälkeenKyseessä on virkamiestyöryhmän mietintö. Työryhmässä ovat sisäministeriön lisäksi edustettuina, poliisin, Suojelupoliisin, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sekä puolustusministeriön, oikeusministeriön ja valtioneuvoston kanslian edustajat. Poliittiset linjaukset asiasta tehdään lausuntokierroksen jälkeen.Työ sai alkunsa turvallisuusviranomaisten varautumiseen ja valmiuteen liittyvän yhteistyön puitteissa ennen Suomen EU-puheenjohtajuuskautta. Tällöin todettiin, että voimassa oleva virka-apulainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin.  Sisäministeriö käynnisti lainsäädäntöhankkeen ja perusti sen valmistelua varten laajapohjaisen työryhmän keväällä 2018.Lausuntokierros päättyy 8.1.2021. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 6. marraskuuta unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta sekä keskusteli talouskysymyksistä liittyen tulevaan EU-selontekoon. Euroopan komissio antoi syyskuussa laajan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuspaketin, joka käynnisti uudelleen yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevat neuvottelut jäsenmaiden kesken. EU-ministerivaliokunta jatkoi kokouksessaan Suomen kantojen linjaamista. Pakettiin sisältyvien uusien lainsäädäntöehdotusten käsittelyä jatketaan vielä valtioneuvoston yleisistunnossa. EU-tasolla uudistuspaketti on esillä useissa tulevissa kokouksissa. Esimerkiksi EU-maiden sisäministerit keskustelevat siitä epävirallisessa videokokouksessaan 13. marraskuuta. EU-ministerivaliokunta keskusteli myös unionin talouskysymyksistä kuten Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisestä. Keskustelu oli osa orientoitumista laajoihin EU-poliittisiin kysymyksiin hallituksen valmistellessa eduskunnalle alkuvuodesta 2021 annettavaa EU-selontekoa. Keskustelua alusti Erkki Liikanen, joka on toiminut muun muassa Euroopan unionin komission jäsenenä, Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenenä, valtiovarainministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Merenkulun ympäristölainsäädäntöä uudistetaan. Tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa ja käsittelyä satamissa, mikä vähentää merten roskaantumista ja muovin päätymistä meriin. Samalla päivitetään merenkulun ympäristönsuojelulakia ja alusturvallisuussääntelyä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta 17. joulukuuta mennessä.Merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehdään muutokset, joita EU:n uudistettu alusten jätteitä koskeva direktiivi ((EU) 2019/883) edellyttää. Ehdotettavat muutokset koskevat etenkin pieniä satamia, kuten huvivenesatamia, kalastussatamia sekä yhteysalusten ja vesibussien käyttämiä satamia.Muutoksia etenkin huvivenesatamien jätehuoltoonAlusten jätteitä koskevan direktiivin mukaisesti kaikkien satamien tulisi voida ottaa vastaan niitä käyttäviltä aluksilta peräisin olevat jätteet. Sataman määritelmä päivitettäisiin direktiivin mukaisesti. Suomessa satamana ei ole pidetty paikkaa, jonka rakenteet, palvelut sekä käyttäjä- ja jätemäärät ovat vähäiset. Uuden määritelmän mukaan satama olisi paikka tai alue, joka on varustettu niin, että se voi ottaa vastaan aluksia. Merkittävin uudistus on, että jätteiden keräysvelvoite laajenisi rannikolla alle 50-paikkaisille huvivenesatamille, joita nykyinen sääntely ei koske.Lakiluonnoksen keskeiset kohdat alusten jätteiden vastaanoton osalta1. Yksityiset mökki- ja pihalaiturit, yhteisrannat ja mökkiyhteyslaiturit on rajattu sääntelyn ulkopuolelle.2. Jätteiden keräysvelvoite laajenisi rannikolla alle 50-paikkaisille huvivenesatamille.3. Alle 25-paikkaisia huvivenesatamia koskisi direktiivin minimivaatimus eli niiden olisi pystyttävä ottamaan vastaan satamaa tavanomaisesti käyttävien alusten jätteitä.4. Sisävesillä vaatimukset koskisivat vain yli 25-paikkaisia huvivenesatamia.5. Isoissa vierasvenesatamissa (≥ 25 paikkaa) pitäisi kerätä sekajätteet ja käymäläjätevedet.6. Kotisatamissa olisi oltava vastaanotto öljyisille, vaarallisille ja sekajätteille sekä käymäläjätevesille.7. Kuten nykyisin, huvivenesataman pitäjä voisi sopia lähialueella sijaitsevan vastaanottolaitteen käytöstä, jolloin jätehuoltoa ei tarvittaisi omassa satamassa.8. Yhteysalus- ja vesibussisatamiin sovellettaisiin direktiivin minimivaatimusta eli niiden olisi pystyttävä ottamaan vastaan satamaa tavanomaisesti käyttävien alusten jätteitä.9. Kalastussatamissa edellytettäisiin vain sekajätteen vastaanottoa.10. Kaikkien satamien tulisi laatia jätehuoltosuunnitelma viideksi vuodeksi nykyisen kolmivuotisen suunnitelman sijaan.11. Valvova viranomainen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai ELY-keskus voisi määrätä satamalle laiminlyöntimaksun, jos se ei laadi jätehuoltosuunnitelmaa.Rikkipäästöt kuriin uudella maksulla – öljypäästökiellon valvontaan tehoaPolttoaineen rikkipäästöjen rajan ylityksestä voidaan nykyisin tuomita merenkulun ympäristönsuojelurikkomuksesta tai rikoslain ympäristörikoksesta sakkoa tai vankeutta. Järjestelmä on tehoton, sillä yksikään tarkastuksissa havaitusta neljästä rikkomistapauksesta ei ollut johtanut edes syytteen nostamiseen. Nyt rikosoikeudellisen järjestelmän rinnalle otettaisiin käyttöön maksu, jonka alus joutuisi maksamaan, jos rikkipäästöjen raja ylittyy. Maksu olisi vähintään 6 000 euroa. Lisäksi tehostettaisiin rikkidirektiivin mukaista polttoaineen toimittajien valvontaa.Öljypäästömaksun maantieteellistä soveltamisalaa laajennettaisiin sisävesille. Samalla tarkennettaisiin, miten tulisi arvioida viranomaisen toimivallan edellytyksenä olevaa öljypäästön aiheuttamaa huomattavaa vahinkoa tai sen vaaraa.Tiukennuksia haitallisten lastien siirtämiseen merelläMerenkulun ympäristönsuojelulaissa säädetään öljylastinsiirroista alukselta toiselle Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meren pilaantumista ehkäisevän MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Jatkossa kansallinen sääntely koskisi myös biopolttoaineiden, kemikaalien, jätteiden ja muiden haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja. Esimerkiksi biopolttoaineiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, joten siirtojen riskejä on minimoitava. Siirrot rajoitettaisiin tietyille erikseen nimetyille alueille, ja siirroista tulisi tehdä ennakkoilmoitus, jotta viranomaisilla on tarvittaessa mahdollisuus puuttua vaarallisiin siirtoihin. Samat vaatimukset koskisivat polttoainetoimituksia alukselta toiselle satamassa tai merellä.Hallituksen esitykseen sisältyisi myös alusrekisterilakiin ja turvatoimilakiin ehdotettavat muutokset, joita on valmisteltu osana laajempaa koronapandemiaan liittyvää lakipakettia. Kyse on keväällä tehtyjen määräaikaisten lakimuutosten säätämisestä pysyviksi. Samalla tehtäisiin teknisiä muutoksia alusturvallisuuslakiin ja laivavarustelakiin.Mitä seuraavaksi?Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja 17.12. mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa 2021.Alusjätedirektiivin edellyttämien muutosten kansalliseen lainsäädäntöön tulee olla voimassa 28.6.2021. Eräitä jätehuollon järjestämiseen liittyviä siirtymäsäännöksiä lukuun ottamatta ehdotetaan, että muutokset tulisivat voimaan 28.6.2021. Alusrekisterilakiin ja turvatoimilakiin ehdotettavat muutokset tulisivat voimaan 1.4.2021.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön jakaman Demokratiapalkinnon raadin jäsenet on valittu. Vuoden 2020 palkintoraatiin kuuluvat vloggaaja Maiju Voutilainen, viestinnän professori Anu Kantola ja rap-artisti Signmark Marko Vuoriheimo.Vloggaaja Maiju Voutilainen eli Maiju on saanut tunnustusta uudenlaiseen keskusteluun kannustamisesta youtube-kanavallaan. Maiju valittiin Mielenterveyden keskusliiton vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi.Anu Kantola on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kantola on tutkinut muun muassa politiikkaa, valtaa, mediaa ja journalismia.Marko Vuoriheimo eli Signmark on rap-artisti, joka tekee kantaa ottavaa bilemusiikkia. Vuoriheimo on toiminut vuoteen 2009 asti viittomakielen lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.Demokratiapalkinto jaetaan tammi-helmikuun vaihteessa 2021. Sillä kiitetään kansalaisyhteiskunnan toimijoita, lisätään tietoa kansalaisyhteiskunnasta sekä etsitään hyviä käytäntöjä aktiivisen kansalaisuuden tukemiseksi.Tänä vuonna palkinto myönnetään uudenlaisesta vuorovaikutuksesta, viestinnästä tai käytännöistä, joilla pyritään antamaan ihmisille valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimintaan tai kokeilla uusia vuorovaikutusmenetelmiä ja vahvistaa rakentavaa yhteistyökulttuuria.Vuoden 2020 palkinnon jakaminen sisältyy Kansallinen demokratiaohjelma 2025:een, joka  kattaa pääministeri Marinin hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ihmiskaupan vastaista työtä tehostetaan tiivistämällä yhteistyötä mm. viranomaisten, järjestöjen ja kuntien välillä. Helsingin poliisilaitokselle perustetaan ihmiskaupparikoksia tutkiva ryhmä ja ensi vuoden alussa valmistuvalla toimenpideohjelmalla koordinoidaan laajemmin ihmiskaupan vastaista työtä. Tänään eri toimivat kokoontuivat pyörän pöydän keskusteluun sisäministeri Maria Ohisalon johdolla.– Ihmiskauppa on hyvin monitahoinen ihmisoikeusrikos, joiden selvittämiseen panostamme nyt historiallisen paljon. Siksi tarvitaan niin eri viranomaisia kuin järjestöjäkin tekemään yhdessä työtä, jotta ihmiskauppatoiminta pystytään paljastamaan, uhrien asemaa parantamaan ja tapahtuneet rikokset selvittämään. Olen todella ylpeä, että pääsemme puuttumaan tärkeään asiaan näin monialaisesti. Kyse ei ole pelkästä yhteistyöverkostosta vaan päivittäin yhdessä työskentelevistä tiimeistä, jotka muodostuvat asiantuntijoista monelta eri sektorilta, kertoo sisäministeri Maria Ohisalo.Poliisille uusi ryhmä tutkimaan ihmiskaupparikoksiaHelsingin poliisilaitokselle perustetaan ihmiskaupparikosten paljastamiseen ja tutkimiseen keskittyvä ryhmä. Ryhmä tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä keskusrikospoliisin, valtakunnallisen ihmiskaupparikostorjunnan asiantuntijaverkoston sekä muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa.– Valtakunnallinen tutkintaryhmä hankkii tietoa, paljastaa ja tutkii valtakunnalliset rikokset ja tukee muita yksiköitä sekä torjuu rajat ylittävää rikollisuutta yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa.
Poliisilla tulee myös olemaan kaksi nimettyä ihmiskaupparikostutkijaa jokaisessa poliisilaitoksessa. Olen todella iloinen siitä, että ensi vuonna 20 henkilötyövuotta voidaan kohdistaa ihmiskaupan vastaiseen työhön. Valtakunnallinen ryhmä myös auttaa maakunnissa työskenteleviä rikostutkijoita, eli kukaan tutkija ei jää yksin tämän asian kanssa, toteaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.Toimenpideohjelmalla koordinoidaan ihmiskaupan vastaista työtäParhaillaan valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti ihmiskaupan vastaista poikkihallinnollista toimintaohjelmaa. Sen tavoitteena on edistää ihmiskaupan tunnistamista ja ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista, parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa sekä ehkäistä ja vähentää ihmiskauppaa. Toimenpideohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2021 alussa ja sitä valmistelee oikeusministeriön asettama työryhmä.Ohjelmassa tuodaan esiin laaja joukko kehittämistoimenpiteitä, jotka liittyvät mm. viranomaiskäytäntöjen, -ohjeistusten ja -yhteistyön kehittämiseen sekä tiedonvaihdon parantamiseen, koulutuksen lisäämiseen, koulutus- ja opetusmateriaalin laatimiseen sekä viranomaisten ja järjestöjen välisen yhteistyön tukemiseen. Yksi toimintaohjelman painopistealueista onkin ihmiskaupan vastaisen työn valtavirtaistaminen ja koordinaation vahvistaminen. Ohjelman avulla pyritään sitouttamaan ja vahvistamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja esityksestä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamiseksi. Ehdotetulla muutoksella tuotantotukijärjestelmä suljettaisiin uusilta metsähakevoimaloilta asettamalla määräaika niiden hyväksymishakemusten jättämiselle.Ehdotuksen mukaan metsähakevoimalan hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään edellyttäisi, että sähkön tuottaja jättäisi hyväksymishakemuksen 1.2.2021 mennessä.Lausuntopyyntö on osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 27.11.2020. Sen jälkeen lakimuutoksien valmistelu jatkuu ministeriössä virkatyönä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.Kyseiselle tukijärjestelmälle ei arvioida olevan nykytilanteessa enää tarvetta. Tukijärjestelmän sulkeminen on tarkoitus ajoittaa niin, että komission antama ja 22.3.2021 päättyvä tukijärjestelmän valtiontukihyväksyntä (notifikaatio) on vielä voimassa.Ehdotetulla sulkemisella ei ole vaikutusta niiden metsähakevoimaloiden tukeen, jotka on jo hyväksytty tai hyväksytään tukijärjestelmään 1.2.2021 mennessä jätetyn hyväksymishakemuksen perusteella. Näille tukea maksetaan tuotantotukilaissa ja -asetuksessa säädetyn mukaisesti 12 vuoden tukiajan loppuun asti.Lakiehdotuksella ei esitetä muita muutoksia tuotantotukilakiin. Tukijärjestelmästä on säädetty vuonna 2010 annetussa laissa. Se on ollut keskeinen tukijärjestelmä erilaisista uusiutuvista energialähteistä (tuuli, biokaasu, puupolttoaine, metsähake) saatavan sähkön tuotannon lisäämisessä.Muiden tuotantomuotojen kuin metsähakkeen osalta tukijärjestelmä on jo aikaisemmin suljettu siten, että tukijärjestelmään ei enää hyväksytä uusia voimaloita.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin lisätään kertaluonteisesti 400 miljoonaa euroa vuodelle 2020 koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten vuoksi ja 350 miljoonaa euroa koronaviruksen testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.400 miljoonan euron lisäyksestä 128,7 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa kunnille asukasmäärän mukaan (23,45 euroa asukasta kohden) ja 267 miljoonaa euroa verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Lisäksi 4,3 miljoonaa euroa ehdotetaan kohdennettavaksi kunnan 13–15-vuotiaiden asukkaiden määrän mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden kasvomaskien hankkimiseksi (0,78 euroa kutakin 13–15-vuotiasta asukasta kohden).Hallitus ehdottaa myös, että vuoden 2020 valtionosuuksiin tehdään yhteensä 350 miljoonan euron lisäys koronavirustartunnan toteamiseksi tehtyjen testien ja koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämisen aiheuttamien kustannusten korvaamiseksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys julkaistaan Päätökset-sivulla.

Source: Valtioneuvosto.fi