Suomi: Oppimateriaalit avautuvat tiedonjanoisten ulottuville Finna.fi-palvelussa

NordenBladet — Suomen tiede- ja kulttuuriaineistot yhteen kokoava Finna.fi-hakupalvelu tarjoaa nyt uusia mahdollisuuksia oppimiseen. Avoimet oppimateriaalit ovat käytettävissä Finnassa vapaasti ja maksutta.Finna.fi:n miljoonien aarteiden valikoimaan ovat tulleet mukaan avoimet oppimateriaalit. Niiden avulla kuka tahansa voi lisätä osaamistaan esimerkiksi tekoälystä, työelämän kehittämisestä tai kartuttaa kielitaitoaan. Oppimateriaalit ovat vapaasti käytettävissä. Niitä voi hyödyntää oman osaamisen kehittämisessä, opiskelujen parissa tai opettajan työssä. Suurta osaa materiaaleista on mahdollista muokata omaan tarpeeseen.– Pedagogisesti tuotetun tiedon saatavuus ajasta ja paikasta riippumattomasti on entistä tärkeämpää, kun ihmiset kehittävät omaa osaamistaan. Avoimet oppimateriaalit palvelevat kaikkia tiedonjanoisia ja jatkuvan oppimisen tarpeita, kertoo erityisasiantuntija Tomi Kytölä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Oppimateriaaleja tuottavat yksittäiset opettajat sekä hankkeet, jotka rahoitetaan julkisista varoista. Materiaalit kerätään Finnaan Avointen oppimateriaalien kirjastosta, joka on niiden jakamisen ja tallentamisen palvelu.Hakeminen on helppoa Oppimateriaaleja voi hakea Finnassa kahdella tavalla. Niitä voi selata omalla välilehdellään, jossa käytössä ovat monipuoliset rajausominaisuudet. Hakua voi kohdistaa kaikkien koulutusasteiden ja oppiaineiden, tutkintojen tai tieteenalojen mukaan.Oppimateriaalit löytyvät myös Finnan etusivun haulla, jonka kautta saa samalla kertaa nähtävilleen kaiken Finna.fi:n tarjonnan.Finna on yhä kattavampi oppimisen palveluHakupalveluna Finna sisältää runsain mitoin materiaalia oppimiseen ja opetukseen.
Palvelun kautta voi tutkia korkeakoulujen opinnäytteitä ja verkosta saatavia tiedeartikkeleita. Haun avulla voi löytää myös paljon historiallista materiaalia: videoita, vapaasti käytettäviä valokuvia ja karttoja. Kirjallisuudesta kiinnostuneet voivat yhdellä kertaa tarkistaa kirjojen saatavuuden eri kirjastoissa.
Entuudestaan opettajien käytössä on Finna Luokkahuone -palvelu, joka on suunnattu peruskouluille ja lukioille. Luokkahuoneen aineistopaketit perustuvat museoiden ja arkistojen valikoimaan ja opettajien luomiin pedagogisiin tehtäviin.Finnan rajapintoja hyödyntämällä oppimateriaalit sekä muut aineistot ovat otettavissa käyttöön myös oppimisen erilaisissa palveluissa, kuten oppimisalustoissa.Kokeile uutta oppimateriaalien hakuaFinna Luokkahuone -palvelu 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Vuoden 2020 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot Keudalle ja TAKK:lle

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2020 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot kahdelle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudalle ja Tampereen aikuiskoulutuskeskukselle TAKK:lle. Lisäksi Perho Liiketalousopisto Oy:lle myönnettiin kunniamaininta. Palkinnot jakoi opetusministeri Li Andersson.Laatupalkintokilpailun teemoina olivat tänä vuonna laadunhallinta ja koulutuksen järjestämisen kokonaislaatu.
 
Laatupalkinnolla kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun arviointiin ja parantamiseen. Tavoitteena on löytää parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi ja edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta.
– Suomalainen yhteiskunta tarvitsee laadukasta ammatillista koulutusta ja sen luomaa laajaa osaamista. Nopean teknologisen muutoksen myötä laadukkaan koulutuksen merkitys vain kasvaa. Toivon, että nyt palkittavat koulutuksen järjestäjät levittävät parhaita käytäntöjä edelleen ja ovat osaltaan vahvistamassa suomalaista osaamista, sanoo opetusministeri Li Andersson.Perho Liiketalousopisto OyKestävän tulevaisuuden systemaattinen vahvistaminen kokonaisvaltaisesti on piirre, josta Perho Liiketalousopisto erottautuu ja jossa se toimii esimerkillisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Tutkimus: Yhdenvertaisuuslain uudistuksessa on edetty oikeaan suuntaan – lakia ei vielä hyödynnetä tarpeeksi

NordenBladet — Vuonna 2015 voimaan tulleen uudistetun yhdenvertaisuuslain keskeisenä tavoitteena oli syrjintäkiellon yhtenäistäminen ja eri syrjintäperusteiden saattaminen yhtenäisen oikeussuojan piiriin kaikilla elämänalueilla. Lainsäädännön tasolla moni uudistuksen tavoitteista on onnistunut, ja lain keinovalikoimaa pidetään yleisesti ottaen hyvänä. Eri syrjintäperusteet on aikaisempaan lakiin verrattuna huomioitu paremmin ja sääntelyä on yhdenmukaistettu.Yhdenvertaisuuslain arviointitutkimuksessa on tunnistettu joitakin säädöstason epäselvyyksiä, joiden takia laki ei täysin vastaa tarkoitusperiä. Suurimmat haasteet yhdenvertaisuuslain tavoitteiden toteutumiselle liittyvät kuitenkin lain täytäntöönpanoon ja siihen, että eri syrjintäperusteilla ja eri elämänalueilla tapahtuva syrjintä valikoituu eri oikeussuojakanaviin.On ilmeistä, että osa syrjinnästä jää piiloonTällä hetkellä ei ole selvää, miksi syrjinnän ilmoituskanavat ovat vahvasti valikoituneet syrjintäperusteittain. Taustalla voi olla muun muassa syrjintää kokeneiden korkea ilmoituskynnys ja epäluottamus siihen, että ilmoittamisesta on hyötyä. Toisaalta taustalla voi olla rakenteellista syrjintää ja muita rakenteellisia tekijöitä, joiden vuoksi ihminen ei pääse esimerkiksi työelämän oikeussuojan piiriin. Tutkimuksen mukaan keskeiset kehittämiskohteet liittyvät matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen parantamiseen ja yhdenvertaisuuslain yhdenvertaisuuden edistämistehtävän toimeenpanoon.Yhdenvertaisuuden edistämistehtävän ohjaava vaikutus ei toimi vielä lain hengen mukaisestiLain toimeenpanoa koskevat useat kehittämisen kohteet liittyvät siihen, että yhdenvertaisuutta arvioidaan viranomaisissa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa puutteellisesti, jolloin myöskään yhdenvertaisuuden parantamisen kehittämiskohtia ei tunnisteta lain hengen mukaisesti. Yhdenvertaisuuslain tulevassa osittaisuudistuksessa on tarpeen selkeyttää edistämistehtävää esimerkiksi korostamalla yhdenvertaisuusarvioinnin merkitystä yhdenvertaisuussuunnittelussa.Lisäksi tarvitaan vielä paljon tukea ja ohjausta yhdenvertaisuuden edistämisestä ja yhdenvertaisuussuunnittelusta niin viranomaisissa, työelämässä, koulutuksessa kuin myös laajemmin sidosryhmissä, jotka voivat tukea prosessia. Tätä tulisi vahvistaa muun muassa viranomaisten yhdenvertaisuuslain soveltamisen osaamisen kehittämisellä, valvontaviranomaisten ohjelmallisemmalla valvonnalla sekä sidosryhmien kuten työmarkkinajärjestöjen ja liittojen taholta vahvemmalla ohjauksella.Matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja on vahvistettavaYhdenvertaisuuslain soveltamistilanteet ovat lisääntyneet uuden lain aikana, mutta esimerkiksi menestyksekkäitä hyvityskanteita on edelleen vähän. Tähän voi vaikuttaa prosessin raskauden ja kuluriskin ohella muun muassa hyvitysten lyhyet kanneajat. Oikeussuojakeinojen tehokkuuteen vaikuttaa myös se, että niin sanotut matalan kynnyksen oikeussuojakeinot ovat aliresursoituja. Valvontaviranomaisten riittävien resurssien turvaaminen olisi keskeistä. Vuonna 2019 käynnistyneessä yhdenvertaisuuslain arviointihankkeessa tarkasteltiin uudistetun yhdenvertaisuuslain vaikutuksia syrjintää kokeneiden oikeussuojaan, syrjinnän ehkäisemiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tutkimus jakaantui kolmeen osaan: oikeuskäytännön arviointiin, oikeussuojarakenteiden arviointiin sekä yhdenvertaisuuslain edistämisvelvoitteen vaikutusten arviointiin erityisesti työelämän näkökulmasta.Arvioinnin päätoteuttaja on Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja yhteistyössä Owal Group Oy:n kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Webinaari 30.11.2020: Kaikki irti digitalisaatiosta ilmastotyössä ja ICT-alan omat päästöt haltuun

NordenBladet — Miten digitalisaatio saadaan parhaiten palvelemaan ilmastonmuutoksen vastaista työtä? Mitä pitäisi tehdä ICT-alan omien päästöjen vähentämiseksi? ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän loppuraportti julkaistaan 30.11.2020.Tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun korvataan tuotteita palveluilla ja liikkumista etäyhteyksillä. Toisaalta viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat sähköä ja materiaaleja.Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää maanantaina 30. marraskuuta klo 9.30 webinaarin, jossa julkaistaan työryhmän suositukset ICT-alan ilmastovaikutusten hallitsemiseksi ja myönteisten vaikutusten edistämiseksi. Kyseessä on kansainvälisesti uraauurtava työ, ja raportissa esitetään visio Suomesta kestävien ICT-ratkaisujen käytön ja kehittämisen edelläkävijänä.Luvassa on myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan puhe. Googlen Euroopan energiamarkkinoiden johtaja Brian Denvir ja Nokian ympäristöjohtaja Pia Tanskanen esittelevät, miten yritykset ovat parantaneet energiatehokkuutta ja lisänneet hiilettömien sähkönlähteiden käyttöä. Helsingin yliopiston professori Petri Myllymäki puolestaan kertoo koneoppimisen energiatehokkuutta koskevasta tutkimuksesta.ICT-alan kasvihuonekaasupäästöt syntyvät erityisesti sähkönkulutuksesta. Ala kuluttaa eri arvioiden mukaan 4-10 prosenttia maailman sähköenergiasta ja tuottaa 1,5-5 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Toisaalta ICT-alalla on suuri potentiaali pienentää muiden sektorien hiilijalanjälkeä, mistä yksi esimerkki on teollisuuden prosessien optimointi.Mitä seuraavaksi?Loppuraportti lähtee 30.11.2020 lausuntokierrokselle, minkä jälkeen Suomen ensimmäinen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia viimeistellään liikenne- ja viestintäministeriössä.Webinaaria voi seurata maanantaina 30.11.2020 klo 9.30-11.30 osoitteessa:https://lvm.videosync.fi/ict-alan-ilmasto-ymparistostrategia

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Vahva tuki Afganistanille vuoden 2020 apukonferenssissa

NordenBladet — Genevestä käsin 23.-24. marraskuuta pidetyssä virtuaalisessa Afganistan-apukonferenssissa kansainvälinen yhteisö vahvisti sitoutumisensa Afganistanin tukemiselle vuosille 2021–2024. Kumppanimaiden rahoituslupaus tulevan neljän vuoden jakson ensimmäiselle vuodelle on 3,3 miljardia dollaria. Yhteisesti linjatut kehitystavoitteet sekä konferenssissa hyväksytty poliittinen julistus pyrkivät viemään Afganistania kohti kestävää rauhaa, vakautta ja hyvinvointia.Konferenssissa hyväksytty uusi tukiarkkitehtuuri vuosille 2021-2024 perustuu aiempaa vahvempaan ehdollisuuteen.  Hallitus ja kansainväliset kumppanit tulevat arvioimaan Afganistanin sitoutumista yhteisesti määriteltyjen periaatteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen ennen päätöstään jatkotuesta. Kansainvälisen yhteisön vuodelle 2021 osoittama tuki Afganistanille on yli 3,3 miljardia dollaria. Vuosittaisten sitoumusten odotetaan pysyvän samalla tasolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Ryhti-tietojärjestelmän hankinta-aikatauluun muutos

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tekevän Ryhti-hankkeen tietojärjestelmän kehityksen aikataulua on uudistettu. Ensimmäisen vaiheen hankinta keskittyy monimutkaisen kokonaisuuden määrittelyyn, jonka jälkeen tarkentuu se, mitä tuleva tietojärjestelmä pitää sisällään.Uuden aikataulun mukaisesti vuonna 2021 toteutetaan toiminnalliset ja vähimmäismäärittelyt. Tietojärjestelmähankinta jaetaan kahteen osaan, joista ensimmäisessä haetaan yhteisymmärrystä muutosten tarpeesta sidosryhmien keskuudessa. Tämän jälkeen hankitaan tietojärjestelmän pääkehittäjä toteuttamaan suppein toimiva järjestelmä (MVP).Vuoden 2021 loppupuoliskolla on selvillä, mikä 2023 mennessä toteutettavan tietojärjestelmän vähimmäistoteutus (MVP) on, ja mitkä osat jäävät Ryhti-hankkeen ulkopuolelle.Lue lisää 24.11. pidetyn Ryhti-infon esityksestä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: STM ohjeistaa alueita toimissa koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi

NordenBladet — Epidemiatilanteen hallitsemattoman leviämisen uhka erityisesti Uudellamaalla on ilmeinen. Epidemian leviämisen pysäyttäminen ja väestön terveyden turvaaminen edellyttävät välittömiä määrätietoisia toimia sekä yhteistä vastuunkantoa. Siksi sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Uudellemaalle sekä muille leviämisvaiheen uhassa oleville alueille lisäohjeita epidemian leviämisen estämiseksi. Ohjeet perustuvat valtioneuvoston aiemmin antamiin linjauksiin. Ohjeet ja suositukset koskevat mm. kokoontumisia, tilojen sulkemista, harrastustoimintaa, riskiryhmien suojaamista, opetuksen järjestämistä, etätöitä ja maskin käyttöä. Ne annetaan ajalle 24.11.2020 – 15.12.2020.Ohjeet ja suositukset annetaan suoraan Uudenmaan maakunnan viranomaisille, väestölle, toiminnanharjoittajille sekä opetuksen järjestäjille. STM kehottaa, että myös muut leviämisvaiheen välittömässä uhassa olevat alueet ottavat nämä ohjeet ja suositukset ennakoivasti huomioon omassa toiminnassaan.Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa säännöllistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä alueiden toimijoiden kanssa. Heikentyneen tautitilanteen takia STM tapaa välittömästi kaikkien leviämisvaiheen uhassa olevien alueiden viranomaisia muodostaakseen yhtenäisen ja yhteisen tilannekuvan käytössä olevista ja tarpeellisista välttämättömistä toimenpiteistä, joita alueen viranomaisten on syytä toteuttaa.Korkean tartuntariskin julkiset tilat tilapäisesti kiinniMinisteriö kehottaa, että kunnat ja kuntayhtymät harkitsevat korkean tartuntariskin julkisten tilojen käytön keskeyttämistä tilapäisesti kokonaan. Samalla ministeriö suosittelee, että myös toiminnanharjoittajat keskeyttäisivät tällaisten tilojen käytön.Korkean tartuntariskin tiloina voidaan pitää erityisesti kuntosaleja ja ryhmäliikuntaan tai urheiluun käytettäviä tiloja, uimahallien ja kylpylöiden allastiloja ja yleisiä saunoja ja niiden yhteydessä olevia pukuhuonetiloja, huvi- ja teemapuistoja, tivoleita sekä eläintarhoja ja sisäleikkipuistoja tai –paikkoja.Yksityistilaisuudet ja yleisötilaisuuksien järjestäminenMinisteriö suosittaa väestölle, että yli kymmenen henkilön yksityistilaisuuksia ei järjestetä eikä niihin osallistuta. Ministeriö kehottaa aluehallintovirastoille ja kunnille viime sijassa yleisötilaisuuksien järjestämisen kieltämistä.Korkean sairastumisriskin ryhmiä suojattava tehostetustiMinisteriö suosittelee, että sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset ja yksityiset palveluntuottajat ryhtyvät omassa toiminnassaan tehostettuihin suojaustoimenpiteisiin, joilla varmistetaan korkean sairastumisriskin ryhmien suojaaminen koronavirustartunnalta.Ryhmäharrastukset tauolle tai etäharrastuksiksiMinisteriö suosittaa toiminnanharjoittajille ja väestölle, että ryhmäharrastustoiminta ja siihen osallistuminen tilapäisesti keskeytetään kokonaan ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan vain etämuotoisena.Lasten ja nuorten harrastusten kohdalla on kuitenkin syytä käyttää erityistä harkintaa. Jos lasten ja nuorten harrastuksia järjestetään, on huolehdittava siitä, että osallistujien sekä lasten saattajien on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa.Korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset etäopetukseenMinisteriö suosittelee, että korkeakouluissa ja toisen asteen opetuksessa siirrytään kokonaisuudessaan etäopetukseen. Suositus ei koske välttämätöntä lähiopetusta. Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että niiden negatiiviset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida.Etätyösuositus laajasti käyttöönMinisteriö suosittelee, että työnantajat ja työntekijät noudattavat valtakunnallista etätyösuositusta kaikissa sellaisissa työtehtävissä, joissa se on tilapäisestikin mahdollista.THL:n kasvomaskisuositusta noudatettavaMinisteriö painottaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ajantasaista leviämisvaiheen kasvomaskisuositusta on erittäin tärkeää noudattaa. (THL:n kasvomaskisuositus)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Keskiviikkona on YK:n kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä – Valtioneuvoston linna saa oranssin värin

NordenBladet — YK:n päätöksellä 25. marraskuuta on kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Päivä aloittaa vuosittaisen 16 Days of Activism -nimisen kansainvälisen kampanjan, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota tähän merkittävään ihmisoikeusloukkaukseen. Päivän aikana valaistaan eri puolilla maailmaa tunnettuja rakennuksia kampanjan tunnusvärillä oransseiksi. Tänä vuonna valaistaan ensimmäistä kertaa myös Valtioneuvoston linna.Naisiin kohdistuva väkivalta on myös Suomessa suuri ongelma. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on ohjelmassaan sitoutunut naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen. Lokakuussa julkaistiin hallitusohjelmassa sovittu naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma.EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15. ikävuotensa jälkeen. Euroopassa tämä tarkoittaa 62 miljoonaa naista.Suomi edistää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) laajaa hyväksyntää. Suomi kannattaa ja tukee EU:n liittymistä sopimukseen. Valtioneuvoston linnan valaisu oranssiksi alkaa tiistaina 24.11. klo 18 ja päättyy torstaiaamuna 26.11. klo 9. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Kuntainfo: Perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2021

NordenBladet — Perhehoidon palkkiot ja korvaukset muuttuvat 1.1.2021. Hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 826,90 euroon.Kunnat voivat maksaa myös vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.Hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain palkkakertoimella.Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia on tarkistettu elinkustannusindeksin mukaisesti. Vuoden 2021 alusta kulukorvauksen vähimmäismäärä on 424,16 euroa. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 3012,25 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä: periaatepäätökset lento- ja meriliikenteen päästöjen vähentämisestä lausunnoille

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä linjasi tiistaina, että periaatepäätökset meri- ja sisävesiliikenteen sekä lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä voidaan lähettää lausuntokierrokselle. Periaatepäätökset ohjaavat kansainvälistä vaikuttamistyötä ja linjaavat päästöjen vähentämistä myös kotimaassa.Lentoliikennettä koskevassa periaatepäätösluonnoksessa ehdotetaan tavoitteeksi vähentää kotimaan ja Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vuoden 2018 tasosta laskettuna 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Lentoliikenteen päästöjen vähennetään erityisesti uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä lisäämällä.Meri- ja sisävesiliikennettä koskevassa periaatepäätösluonnoksessa esitetään useita toimia, joilla helpotetaan siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin sekä tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamista ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä. Suomen aluskantaa on uudistettava, jotta päästöt saadaan pysyvästi vähenemään.Näiden kahden periaatepäätöksen lisäksi valmisteilla on periaatepäätös tieliikenteen päästöjen vähentämisestä (fossiilittoman liikenteen tiekartta), joka pyritään myös lähettämään lausuntokierrokselle loppuvuoden aikana. Periaatepäätökset on tarkoitus tehdä alkuvuodesta 2021.Tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä on yli 90 prosenttia. Merenkulun päästöt ovat noin neljä prosenttia ja kotimaan lentoliikenteen päästöt noin kaksi prosenttia. Raideliikenteen osuus liikenteen päästöistä on alle prosentin.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä sai myös tilannekatsauksen biopolttoaineiden jakeluvelvoitelain laajentamisesta. Jatkossa jakeluvelvoitetta voitaisiin täyttää myös biokaasulla ja synteettisillä polttoaineilla. Lisäksi asetettaisiin tiukempia vaatimuksia biopolttoaineiden raaka-aineille, kuten esimerkiksi palmuöljyn käytölle. Esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle joulukuussa. Lakiesitys pyritään antamaan eduskunnalle vuoden 2021 alussa. Lakimuutos on osa RED II -direktiivin kansallista toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi