NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on 9. marraskuuta 2020 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön muutostarpeita ja tehdä hallitukselle ehdotus niitä koskeviksi poliittisiksi linjauksiksi. Tavoitteena on, että suomalainen yhteiskunta olisi entistä tietoturvallisempi ja kansalaisten tiedot olisivat nykyistä paremmin suojatut.Selvityksen kohteena ovat keskeiset yhteiskunnan sektorit, kuten terveydenhuolto, rahoitusmarkkinat, energiahuolto sekä vesihuolto ja liikenne. Lisäksi selvityksen kohteena ovat Suomen digitaalinen infrastruktuuri ja julkisen hallinnon toiminnan kannalta keskeiset tietojärjestelmät.Arvioinnin tulisi olla mahdollisimman konkreettinen ja koskea erityisesti viranomaisten toimivaltuuksia ja toiminnan valvontaa. Työryhmältä odotetaan myös mahdollisimman tarkkaa arviota tietoturvatehtäviin tällä hetkellä osoitetuista toimija- tai tietojärjestelmäkohtaisista resursseista ja henkilöstön osaamisesta. Työryhmän tehtävänä on selvittää toimenpiteiden vaikutukset ja tehdä laskelmat toimenpiteiden ja tarvittavien lisäresurssien kustannuksista.Työryhmän asettamisen taustalla on psykoterapiapalveluita tarjoavaan palveluun kohdistunut tietomurto. Tietomurto osoitti, että Suomessa on kriittisiä tietojärjestelmiä, joiden tietoturvasta ja tietosuojasta ei ole huolehdittu riittävällä tasolla.Työryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Laura Vilkkonen.Liikenne- ja viestintäministeriön edustajien lisäksi työryhmässä on jäsenet maa- ja metsätalousministeriöstä, oikeusministeriöstä, sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä valtiovarainministeriöstä. Lisäksi työryhmässä on jäsenenä kyberturvallisuusjohtaja ja edustajat Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta, Huoltovarmuuskeskuksesta, Poliisihallituksesta ja tietosuojavaltuutetun toimistosta. Työryhmä kuulee myös muita viranomaisia.Mitä seuraavaksi?Työryhmän toimikausi päättyy 31. tammikuuta 2021.Työryhmän on tarkoitus julkaista väliraportti joulukuussa 2020.Työryhmän linjaus- ja toimenpide-ehdotusten mahdollinen toimeenpano edellyttää resurssivaikutusten huomioimista kevään 2021 kehysriihessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sote-investointeja ja ulkoistuksia koskevan ns. rajoituslakia on muutettu 1.11.2020 siten, että myös kunnan tai kuntayhtymän yksin tai yhdessä omistaman yhtiön kautta toteutettava hanke rinnastetaan sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja koskevassa lupamenettelyssä kunnan tai kuntayhtymän itse toteuttamaan hankkeeseen.Samassa yhteydessä on säädetty, että seuraamukset lain vastaisen sopimuksen mahdollisesta mitättömyydestä kohdistuisivat kuntaan tai kuntayhtymään tai niiden omistamaan yhtiöön niissä tilanteissa, joissa mitättömyyden syyt johtuvat kunnasta tai kuntayhtymästä taikka niiden yhtiöstä.Rajoituslaki edellyttää, että kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisissa sote-palvelujen ulkoistusso-pimuksissa on irtisanomisehto, jos sopimus on voimassa vuoden 2023 jälkeen.Irtisanomisehto on kirjattava, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittää 15 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista menoista. Uudella maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus vuonna 2024 ja 2025 kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ilman korvausvelvoitetta.Kuntien ja kuntayhtymien on edelleen haettava poikkeuslupaa yli viiden miljoonan euron sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointeihin. Kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisiin vuokra- ja käyttöoikeussopimuksiin täytyy edelleenkin kirjata irtisanomisehto.Niin sanottu Paras-laki puolestaan velvoittaa kuntia jatkamaan muodostamiaan soten yhteistoiminta-alueita, joiden väestöpohja on vähintään noin 20 000 asukasta. Lain tavoitteena on estää epätarkoituksenmukaiset uudelleenjärjestelyt ennen uuden sote-uudistuksen voimaantuloa sekä varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus.Tasavallan presidentti vahvisti lain 29.10.2020. Muutokset tulivat voimaan 1. marraskuuta 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämislait. Esityksen tavoitteista ja keskeisistä esityksistä saa hyvän käsityksen, mutta vaikutusarviot ovat laadultaan vaihtelevia. Vaikutukset yrityksiin, julkisen talouden kokonaisuuteen ja Uudellemaalle kaipaisivat lisäpohdintaa.Arviointineuvosto toteaa että, esityksen vaikutusarvioihin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, koska tavoitteiden toteutuminen riippuu lain toimeenpanosta, ja siitä miten hyvinvointialueet käytännössä tuottavat palveluja. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota tähän esitykseen liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon esitysten yhtenäiseen vaikutusarviointitapaan, jotta yhteisvaikutuksista olisi mahdollisuus saada käsitys.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion taloudellista asemaa on käsitelty monipuolisesti esitysluonnoksessa. Esityksen perusteella saa hyvän käsityksen yksittäisistä muutoksista ja niiden vaikutuksista, mutta julkisen talouden kokonaisvaikutuksista on vaikea saada selkoa. Esityksessä tulisikin siksi koota yhteen keskeiset vaikutukset julkiseen talouteen ja kuvata vaikutuksia myös julkisen talouden kestävyyteen.Esityksellä on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia yrityksiin, yhteiskunnallisiin yrityksiin ja järjestöihin. Esityksessä on selvitetty keskeisiä yrityksiin vaikuttavia muutoksia, mutta yritysnäkökulman kuvaus on jäänyt puutteelliseksi. Kokonaisulkoistusten mitätöinnistä ja irtisanomisista palveluntuottajille aiheutuvien liiketoimintavaikutusten suuruusluokka tulisi arvioida. Esityksessä tulisi myös arvioida suuntaa antavasti yksityisten ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia vaikutuksia yrityksille. Lisäksi palvelujentuottajille maksettavien investointikustannusten ja mahdollisten sopimusrikkomusten korvausten kustannukset valtiolle tulisi arvioida karkealla tasolla. 
 
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen on esityksen tärkein keino tavoitteisiin pääsemiseksi. Uudenmaan erillisratkaisun piirissä asuu noin kolmannes maan väestöstä, joten erillisratkaisulla on merkitystä suurelle osalle kansalaisia. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan Uudenmaan erillisratkaisu voi sisältää osaoptimoinnin riskin, kun sama taho ei järjestä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtäviä. Uudellemaalle koituvia yhteisvaikutuksia hyvinvointialueiden rahoitusmallista, kuntien veropohjan muutoksista sekä yksityisten ostopalvelujen käytön rajoittamisesta tulisi arvioida. Uudenmaan erillisratkaisun seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen saatavuudesta, hoitoon pääsystä ja kustannusten kehityksestä saadaan lain voimaantulon jälkeen käsitys.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on avannut mittavan, noin yhdeksän miljoonan euron tutkimus- ja innovaatiorahoitushaun, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten maa- ja metsätalouden ilmastokestävyyttä voidaan vahvistaa. Kolmivuotinen Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma on keskeinen osa hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta.Maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää tutkijayhteisön, toiminnanharjoittajien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välistä laajaa yhteistyötä. Ohjelman julkistuswebinaariin ja sen yhteydessä pidettyyn verkostoitumistapahtumaan osallistui tänään yli 200 aiheesta kiinnostunutta tutkijaa ja muiden sidosryhmien edustajaa.Ohjelmaan liittyvä rahoitushaku on avoinna 21.12.2020 asti, ja sen perusteella käynnistetään ensi keväänä useita tutkimushankekokonaisuuksia. Tarkoituksena on lisäksi avata jo vuonna 2021 myös ohjelmaan liittyvä täydennyshaku.Hankehakemukset arvioidaan tammikuussa 2021. Arvioinnin suorittaa tätä tarkoitusta varten kutsuttu arviointipaneeli. Tutkimus- ja innovaatiohankkeet voivat alkaa aikaisintaan 1.3.2021, ja ministeriön rahoitus tästä hausta rahoitettaville hankkeille päättyy viimeistään 31.12.2023.Ohjelma valmisteltiin yhdessä tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssaHiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuteen kuuluvien lisätoimien tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3 Mt CO2-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2035.– Maankäyttösektori on ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hillinnässä ratkaisujen ala. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää tutkijoiden ja käytännön tekijöiden laajaa yhteistyötä. Tutkitun tiedon pohjalta voimme ottaa käyttöön toimivia ja vaikuttavia toimenpiteitä hiilensidonnan vahvistamiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman tavoitteena on tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa tietoa sekä ratkaisuehdotuksia, joilla maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä saadaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä suunnattua ilmastokestävämmäksi. Tavoitteena on myös vahvistaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kokonaiskestävyyttä. Ohjelma valmisteltiin yhteistyössä tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssa.– Meidän tulisi pystyä entistä paremmin ennakoimaan muutokset, jotta maankäytön ratkaisuja pystytään kohdentamaan oikein. Kokonaiskestävyyden ja vaikutusten ennalta-arviointiin tarvitaan tutkimusta, jonka tuloksia pitää voida soveltaa erilaisiin maankäyttötoimiin kansallisesta tasosta paikallistasoon asti, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.Uutta tietoa vaikutusketjuistaHiilestä kiinni -ohjelman tavoitteisiin vastaaminen edellyttää tieteidenvälisyyttä ja eri toimijoiden yhteistyötä, joten hakemuksia toivotaan erityisesti kahden tai useamman organisaation muodostamilta konsortioilta. Konsortiohankkeissa rahoitus myönnetään päähakijalle, joka hoitaa yhteydet ja rahaliikenteen muihin organisaatioihin ja ministeriöön. Konsortioissa voi olla mukana myös yrityksiä. Tutkimusyhteenliittymien odotetaan esittävän hakemuksessaan selkeästi ne hanke-ehdotuksensa vaikutusketjut, jotka edistävät Hiilineutraali 2035 -tavoitteen saavuttamista.Uusi ohjelma vahvistaa merkittävästi maa- ja metsätalouteen ja muuhun maankäyttöön liittyvää tutkimusta ja antaa eri tieteenalojen tutkijoille erinomaiset mahdollisuudet osaamisen syventämiseen ja monipuolistamiseen. Myös aiemmat tutkimustulokset sekä aihepiirin nykyinen ja tuleva kansainvälinen ja kansallinen tutkimus kytketään uuden ohjelman myötä vahvemmin päätöksenteon tueksi.– Luonnontieteellisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan esimerkiksi asenteiden ja käyttäytymisen tutkimusta, jotta toimintatapojen muutosta saadaan todella aikaan. Maa- ja metsätaloudesta ei tule ilmastoviisasta ilman ilmastoviisaita viljelijöitä ja metsänomistajia, painottaa ohjelman valmistelusta vastannut tutkimusohjelmapäällikkö Johanna Kohl maa- ja metsätalousministeriöstä.Myös innovaatiotoiminnan edistäminen osana tutkimushankkeita on Kohlin mukaan tärkeää. Innovaatiot voivat liittyä esimerkiksi prosesseihin, teknisiin ratkaisuihin tai uusiin palveluihin. Rahoitusta voidaan myöntää osana hanketta myös avoimelle ja käyttäjälähtöiselle Living lab -toiminnalle, jota tehdään käytännön toimintaympäristöissä.Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma 2021-2024, hakuilmoitusLisää tietoa maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudestaUusi tutkimus- ja innovaatio-ohjelma luo ratkaisuja ilmastoviisaaseen maankäyttöön (MMM:n tiedote 6.10.2020)Lue myös tutkimusohjelmapäällikkö Johanna Kohlin ja erityisasiantuntija Anna Salmisen blogikirjoitus: Tutkimus tuuppaa kohti ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta (11.9.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurofins Labtium Oy on ilmoittanut lopettavansa jalometallituotteiden tarkastusleimauksen 31.1.2021. Päätöksen seurauksena Suomesta poistuu toimija, joka voi tarkastaa jalometallituotteita ja leimata ne Suomen tarkastusleimalla ja kansainvälisellä CCM-leimalla.Eurofins Labtium Oy kertoo tiedotteessaan, että osana keskittymistään ydinliiketoimintaansa se luopuu jalometallien tarkastuslaitostoiminnasta. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, ettei yhtiö jatka korujen ja muista jalometalleista valmistettujen tuotteiden testaamista ja leimaamista Suomen tarkastusleimalla.Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) peruuttaa 2.11.2020 annetulla päätöksellään Eurofins Labtium Oy:lle myönnetyn jalometallituotteista annetun lain (1029/2000) mukaisen tarkastuslaitoksen hyväksymisen. Tukes peruuttaa myös päätöksensä tarkastuslaitoksen tarkastusleimojen hyväksymisestä. Tukesin päätös tarkastuslaitoshyväksynnän peruuttamisesta ja tarkastusleimojen käytön hyväksynnän peruuttamisesta tulee voimaan 1.2.2021.Työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu jalometallituotteita koskevien säännösten noudattamista koskevan valvonnan ylin johto ja ohjaus sekä tarkastuslaitoksen nimeäminen.Tukes kerää kommentteja päätöksen vaikutuksistaTukes kerää yrityksiltä ja muilta kultasepänalan toimijoilta tietoa, miten tarkastusleimauksen loppuminen vaikuttaa toimintaan. Voit lähettää vapaamuotoisen kommenttisi asiasta Tukesiin sähköpostitse osoitteella [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään sopimuksen taistelijan asevalojen, kypärävalojen ja omatunnistevilkkujen hankinnasta kahdelta kotimaiselta maahantuojalta.Hankintaa edelsivät laajat Suomessa tehdyt kenttätestit, joissa arvioitiin yhteensä 25 eri kaupalliseen kilpailutukseen osallistuneen tuotteen soveltuvuutta ja yhteensopivuutta.Ase- ja kypärävalot toimittaa Hantaurus SHOT Oy ja omatunnistevilkut Finnprotec Oy.Hankinnat sisältyvät maapuolustuksen kehittämisohjelmaan ja ne ovat osa jalkaväen pimeätaistelukyvyn kehittämisen kokonaisuutta. Hankinnoilla rakennetaan jalkaväkijoukkojen kykyä taistella pimeässä ja vaativissa näkyvyysolosuhteissa.Ensimmäiset tuotteet toimitetaan vuoden 2021 loppuun mennessä ja ne otetaan käyttöön vuodesta 2022 alkaen.Yhteensä hankinnan arvonlisäverollinen arvo on yli miljoona euroa. Puolustusvoimilla on taistelijan valoihin lisähankintavaraus, jonka arvonlisäverollinen kokonaisarvo on n. 6 miljoonaa euroa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön uutta alustaa ja tietojärjestelmää tekevä Ryhti-hanke laittaa rakennuksiin ja alueiden käyttöön liittyvää tietoa uusiin raameihin ja liikkeelle. Hankkeen strateginen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.11. Ohjausryhmän jäsenet peräänkuuluttivat monesta suusta muutoksen tarvetta. Päällekkäisen tiedon keräämisen on aika jäädä historiaan, ja tieto on saatava laadukkaana virtaamaan sujuvasti kunta- ja organisaatiorajojen yli.Ryhti-hanke on keskeinen osa julkisen sektorin rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Muutoksen vaatimat lakimuutokset valmistellaan osana maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja erillisessä lainsäädäntötyössä. Uusi MRL tulee edellyttämään muun muassa koneluettavia yhteentoimivia tietoja kaavoista sekä uuteen rakentamislupaan sisältyvistä suunnitelmista ja toteumasta. Koneluettavuuden pohjalla ovat yhteiset kansainväliset standardit. Yhteentoimivuuden yhteistyöryhmä on YM:n vetämä laaja yhteistyö, jossa määritellään minkälaisten sanastojen, tietomallien ja koodistojen mukaisesti tietoja hallitaan.Ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen totesi, että Ryhti-hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset käytettävissä olevaan rahoitukseen ja aikaan nähden. ”Se tarkoittaa, että hankkeessa luodaan perusta, jolle jatko rakentuu. Ryhti-hankkeessa tehdään muutoksen perusta ja määritellään tapa, jolla muutosta ja tietoja hallitaan. Tiedon kattavuus ja sen laadun parantaminen tehdään tulevissa hankkeissa,” Rautiainen kuvasi.Tärkeänä tavoitteena on pidetty, että nyt tehtävä työ tarjoaa pohjan yksityisen sektorin sovelluksille. Uusien palveluiden ja liiketoiminnan syntyminen ovat tiedonhallinnan tehostamisen ohella hyötyjä, joita Ryhti-hankkeesta on saatavissa. Ajantasainen tieto on tukena myös muun muassa rakentamisen kiertotalouden ja ilmastotavoitteiden vauhdittamisessa.Ohjausryhmän osallistujat totesivat, että monella taholla on käynnissä tiedon yhdenmukaistamiseen ja digitalisoimiseen liittyviä hankkeita. Ryhti-hanke liittyy laajasti yhteiskunnan eri aloihin pelastustoimesta kulttuuriperintöön ja rakennusten ylläpidosta tietoturvaan. ”On tärkeää, että muutosta tehdään sujuvasti yhdessä ja samaan maaliin,” ohjausryhmän puheenjohtaja toimiva ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä totesi. Ohjausryhmä jatkaa mukana olevien tahojen lähtötavoitteiden kartoittamista ja paneutuu hankkeen riskeihin.Yhteistyötä alleviivasi myös SYKE:n tietohallintojohtaja Jukka Santala: ”Toivon aktiivista osallistumista ja yhdessä tekemistä kaikilta tahoilta.” SYKE on kokoamassa hankeryhmän, jonka vastuulla on hankkeen varsinainen toteutus. Mukaan hankeryhmään tulee virastoja, kuntien edustajia sekä alan toimijoita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on 9. marraskuuta avannut haettavaksi valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahoja 7 880 000 euroa. Haku perustuu valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaan. Hakuaika päättyy 5. tammikuuta 2021 klo 16.00.Haku on tarkoitettu erilaisille organisaatioille, kuten korkeakouluille, tutkimuslaitoksille, yrityksille ja järjestöille, tai näiden muodostamille konsortioille. Päätökset selvitys- ja tutkimustoiminnan hankinnoista tehdään mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen.Hakuilmoitus, -ohjeet ja -asiakirjat sekä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Marraskuun 23.–24. päivä Genevessä järjestettävän apulupauskonferenssin valmisteluiden ollessa loppusuoralla erityisedustaja Janne Taalas vieraili Dohassa Qatarissa kertomassa valmisteluista.Konferenssivalmisteluja Suomen osalta johtava erityisedustaja Taalas tapasi vierailun aikana Dohassa muun muassa Afganistanin rauhasta neuvottelevia osapuolia.Afganistan-konferenssin tavoitteena on jatkaa kansainvälisen yhteisön sekä Afganistanin hallituksen yhteisiä, Afganistanin kehitykseen ja vakauteen tähtääviä sitoumuksia. Suomi on yksi konferenssin isännistä yhdessä Afganistanin hallituksen ja YK:n kanssa.Kehitysyhteistyöraamin puitteissa annettavien taloudellisten tukisitoumusten lisäksi konferenssissa tullaan hyväksymään kehitysyhteistyökumppanuutta ohjaava poliittinen julistus sekä kehitysyhteistyötavoitteita vuosille 2021–2024 määrittelevä tukiarkkitehtuuri.Vierailun yhteydessä Taalas myös välitti kansainvälisen yhteisön puolesta rauhasta neuvottelevien osapuolten tietoon kansainvälisen yhteisön tuelleen määrittelemät keskeiset periaatteet, joilla tuetaan Afganistania kohti rauhaa ja vakautta.Kansainvälinen yhteisö korostaa edustuksellisen ja afgaanivetoisen rauhanprosessin tärkeyttä, jonka tulee rakentua vuodesta 2001 saavutettujen poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten edistysten pohjalle. Ihmisoikeudet ja kansalaisten vapaus sekä erityisesti naisten, lasten ja vähemmistöryhmien aseman parantaminen ovat keskeisiä periaatteita, joita rauhanprosessissa tulee edistää.Kansainvälinen yhteisö peräänkuuluttaa myös ponnisteluja pysyvän tulitauon saavuttamiseksi maahan, missä vuosikymmeniä jatkanut konflikti on vaikeuttanut kansainvälisen avun toimittamista sitä tarvitseville.Erityisedustaja Taalas kertoi lisäksi konferenssinvalmistelujen etenemisestä. Genevessä voimassa olevien Covid-rajoitusten vuoksi, konferenssi tullaan pitämään virtuaalisena YK:n Palais De Nationsista käsin. Konferenssia voi seurata suorana lähetyksenä YK:n verkkosivuilta ja se tulkataan kaikille kuudelle viralliselle YK-kielelle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen salmonellavaltontaohjelma viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlaa.Juhlavuoden kunniaksi maa- ja metsätalousminsteriö järjesti seminaarin, johon maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion lisäksi osallistui muun muassa Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston Kris de Smet.Katso tallenne juhlaseminaarista:  https://mmm.videosync.fi/suomensalmonellavalvonta

Lähde: Valtioneuvosto.fi