Suomi: Kiertotalousohjelman valmistelussa haettiin tukea neljältä eri tiedepaneelilta

NordenBladet — Ympäristöministeriön pyynnöstä neljä eri tiedepaneelia lausui kiertotalousohjelman alustavista tavoitteista ja toimenpiteistä. Ainutlaatuisessa yhteistyössä tiedepaneelit kirittivät erityisesti ohjelman linjausta luonnonvarojen käytöstä sekä taloudellisten ohjauskeinojen ja kuluttajan roolista muutoksessa.Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat kiertotalouden strategista edistämisohjelmaa, joka valmistuu joulukuussa 2020. Ohjelman valmistelussa on hyödynnetty laajasti selvityksiä, ja tutkijat ovat osallistuneet jäseninä työjaostoon, ohjausryhmään sekä heitä on kuultu valmistelun aikana.Ympäristöministeriö pyysi neljää eri tiedepaneelia lausumaan ohjelman alustavien linjausten ja toimenpiteiden vaikutusten riittävyydestä ja oikeansuuntaisuudesta. Mukana ohjelman tietopohjaa vahvistamassa ja valmistelua kirittämässä olivat kestävyyspaneeli, ilmastopaneeli, talouspolitiikan arviointineuvosto sekä luontopaneeli. Lausunnoista keskusteltiin lisäksi paneelien ja ohjelmavalmistelun ohjausryhmän yhteisessä pyöreän pöydän keskustelussa.Paneelien kommenteista löytyy useita yhteneväisiä näkemyksiä, mikä voimistaa niiden viestiä. Paneelit toivoivat ohjelman tavoitteiden selkeyttämistä niin, että johtoajatuksena on kiertotalouden ensisijainen tavoite: luonnonvarojen käytön tehostaminen ja vähentäminen.Taloudellisella ohjauksella iso rooliOhjelmaluonnoksessa kiiteltiin selkeästi määritettyjä selvityskohteita, kuten kestävän verotuksen tiekarttaa. Paneelit kannattivat taloudellisten ohjauskeinojen joukkoon myös muita kuin veroinstrumentteja, kuten panttijärjestelmää tai resurssien ’päästökauppaa’. Julkisen sektorin panosta uusien teknologioiden kaupallistamiseen ja skaalautumisen edistämiseen kotimaan markkinoilla kaivattiin lisää. Lausunnoissa tuotiin esiin, että on erittäin tärkeää toimia vaikuttamalla EU:ssa ja yhteismarkkina-alueella.Paneelien kommenteissa nousee myös esille kansalaisten rooli kiertotaloudessa laajemmin kuin vain kuluttajina. Lausunnoissa kiitettiin osaamisen ja koulutuksen sekä asenteiden muutoksen mukaan ottamista ohjelmaan. Oppimista ja koulutusta kiertotaloustiedoista ja –taidoista tarvitaan laajasti, kuten myös kansalaisten kanssa yhdessä määriteltyjä toimintamahdollisuuksia ja rooleja. Ilmastopaneeli halusi ohjelmalle oman päästövähennystavoitteenErityisesti Ilmastopaneeli kehotti linkittämään kiertotaloustoimet tiiviimmin Suomen ilmastotavoitteisiin ja ilmastopolitiikan suunnitelmiin sekä toivoi kiertotalousohjelmalle omaa päästövähennystavoitetta. Kestävyyspaneeli puolestaan toivoi tiiviimpää linkitystä muihin 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen.Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun neljä tiedepaneelia tuotiin tällä tavoin yhteen. Kiertotalous on sektorirajat ylittävä yhteiskunnallinen kysymys, joka vaatii paitsi hallinnonalojen yhteistyötä, myös tieteenalarajat laajasti ylittävää tietopohjaa. Ympäristöministeriölle toimintatapa oli uusi ja kokemus oli positiivinen. Ohjelman valmisteluun tiedepaneelien kanssa tehty uudenlainen yhteistyö toi potkua.”Yllätyin iloisesti, kuinka perusteellisesti paneelit tarttuivat tehtävään. Saimme ohjelman viimeistelyyn selkeät viestit siitä, mikä on tieteellinen ymmärrys esimerkiksi kiertotalouden ja luonnonvarojen käytön suhteesta”, neuvotteleva virkamies Taina Nikula ympäristöministeriöstä sanoo.”Paneeleilta viestit valmisteluun olivat yhdensuuntaisia: luonnonvarojen käytön vähentäminen on vahvan tieteellisen ymmärryksen mukaan kiertotalouden ohjenuora ja selkeät viestit tästä ovat vaikuttaneet keskusteluihin ohjelman viimeistelyssä”, ohjelmatyön ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen kertoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi