Suomi: Vaikuttavuusinvestoiminen avuksi lasten ja perheiden hyvinvointiin sekä nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tueksi
NordenBladet — Jyväskylä, Tampere, Karkkila ja Vihti käynnistävät hankkeen, jossa lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin tartutaan ennakoivasti ja oikeaan aikaan. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja vähentää korjaavien palveluiden kustannuksia sekä työttömyysetuuksien tarvetta.Uutta hankkeessa on se, että kunnat maksavat ainoastaan hankkeen tulostavoitteiden saavuttamisesta, esimerkiksi toisen asteen tutkinnon suorittamisesta, työllistymisestä tai luvattomien koulupoissaolojen määrän vähentymisestä. Hankkeessa hyödynnetään Social Impact Bond -mallia (SIB), joka on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. Hankkeiden toiminta rahoitetaan sijoittajien yksityisellä pääomalla, jonka kunnat maksavat takaisin kohtuullisen tuoton lisäksi vain, jos tulostavoitteet saavutetaan.Toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja työllistymisen ovat avaintekijöitä yhteiskunnan jäseneksi kiinnittymisessä. Noin 15 prosenttia nuorista – lastensuojelun sijaishuollossa olleista nuorista jopa puolet – jää kuitenkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Yhden koulutuksen ja työn ulkopuolella olevaa nuoren kustannus yhteiskunnalle on noin 18 000 euroa vuodessa.Kunnat määrittelivät hankkeiden tavoitteet
Jyväskylän hankkeella on kaksi kohderyhmää. Tavoitteena on, että 70 prosenttia hankkeeseen osallistuvista toiselta asteelta putoamisvaarassa olevista nuorista saa päättötodistuksen. Toinen tavoite on, että heikosti koulumenestyneiden kuudesluokkalaisten, joilla on riski lastensuojelun asiakkuuteen, lastensuojelun sijoitukset vähenevät osallistujilla 50 prosentilla ja koulumenestys paranee.– On tarpeen löytää uusia rahoitus- ja toimintatapoja, joilla ongelmia ehkäistään. Hankkeessa Jyväskylä kokeilee uutta ehkäisevää toimintatapaa ja rahoitusmallia, ja toivomme tulosten puhuvan puolestaan, summaa Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimo kokeilun tavoitteita.Tampereen tavoitteena on, että sijaishuollon nuorista 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee.Karkkilan, Vihdin ja niiden omistaman perusturvakuntayhtymä Karviaisen tavoitteena on vähentää korjaavien palvelujen tarvetta lapsiperheiden oikea-aikaisen ja varhaisen tuen avulla.Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä sijaitseva Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on valmistellut hankkeen yhdessä kuntien kanssa. Hankkeen toteuttamisesta ja sijoittajien pääoman keräämisestä vastaa hankintalain edellyttämän kilpailutuksen kautta valittu FIM Pääomarahastot Oy yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Hanke käynnistyy vuoden 2021 alussa ja sen kesto on kymmenen vuotta.– Koronakriisi on entisestään lisännyt erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikaisen ja varhaisen tuen tarvetta samaan aikaan, kun julkisten toimijoiden taloudelliset resurssit menevät korjaavien lastensuojelupalveluiden rahoittamiseen. Yhdistämällä yksityisiltä sijoittajilta saatava vaikuttavuussijoituspääoma ja parhaiden toimijoiden tuottama ennaltaehkäisevä palvelu, hanke pyrkii saamaan hyvinvointivaikuttavuutta samalla, kun se alentaa lastensuojelun kustannuksia. Onnistuessaan hankkeen voittajia ovat perheiden lisäksi julkinen sektori ja sijoittajat, kertoo hankkeen toteutuksesta vastaavan FIM Pääomarahastot Oy:n johtaja Jani Kempas.Vastaava lasten ja nuorten hyvinvointiin tähtäävä SIB-hanke on jo aiemmin käynnistynyt Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kemiönsaaressa, Lohjalla ja Vantaalla. SIB-mallia on hyödynnetty Suomessa lisäksi työhyvinvoinnin edistämiseen julkisella sektorilla sekä maahanmuuttajien ja pitkään työttömänä olleiden työllistymiseen. Suunnitteilla on myös muita hankkeita.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
