NordenBladet — Hallitus antoi 5.11.2020 esityksen kilpailulain muuttamisesta. Muutokset perustuvat pääosin direktiiviin, joka tehostaa ja yhdenmukaistaa EU:n kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa unionin alueella. Direktiivin täytäntöönpano laajentaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltuuksia.Direktiivin perusteella tehtävät muutokset vahvistavat kilpailunrajoitusten tutkinta-, päätöksenteko- ja sanktiointivaltuuksia. Kyseessä on merkittävä EU:n ja kansallisen kilpailulainsäädännön muutos.Keskeiset kilpailulain muutokset, jotka perustuvat EU-direktiiviin:Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi esittää ja tuomioistuin määrätä yritykselle seuraamusmaksun paitsi kilpailunrajoituksesta, myös menettelysääntöjen rikkomisesta ja tiettyjen päätösten noudattamatta jättämisestä.Kilpailunrajoituksen lopettamiseksi voitaisiin jatkossa määrätä tiukoilla edellytyksillä myös rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Rakenteellisia korjaustoimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi luopuminen liiketoimintayksiköstä tai osuudesta kilpailijan osakepääomasta.Yhteenliittymille määrättävien seuraamusmaksujen määrää arvioitaessa huomioitaisiin tietyin edellytyksin myös yhteenliittymän jäsenten liikevaihtoa. Lisäksi yritysten yhteenliittymän jäsenet voisivat olla velvollisia maksamaan yhteenliittymälle määrättyä seuraamusmaksua, jos yhteenliittymä ei pystyisi sitä maksamaan ja tietyt muut edellytykset täyttyvät.EU:n kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö tiivistyisi. Lisäksi kilpailulakiin tehdään muutos, joka perustuu kansalliseen tarpeeseen. Muutoksen myötä yritykset pystyisivät paremmin arvioimaan ennalta kilpailunrajoituksesta elinkeinonharjoittajalle tai niiden yhteenliittymälle esitettävän seuraamusmaksun määrän.Yritysten oikeussuoja on huomioitu muun muassa lisäämällä asianosaisten kuulemista ennen päätöksentekoa. Laissa on myös säädetty valitusoikeuksista ja siitä, että seuraamusmaksut voidaan panna täytäntöön vasta lainvoimaisina.Hallitus esittää, että laki tulee voimaan 4.2.2021, kuten direktiivi edellyttää.Tehokas kilpailuvalvonta yritysten ja kuluttajien eduksiDirektiivin tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovaltuuksia ja varmistaa sisämarkkinoiden toiminta moitteettomasti. Direktiivin täytäntöönpano tulee tehostamaan kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa ja lisäämään kilpailusääntöjen ennaltaehkäisevää vaikutusta.Kilpailusääntöjen tavoitteena on turvata toimiva kilpailu yritysten välillä. Toimiva kilpailu hyödyttää myös kuluttajia ja asiakasyrityksiä, koska se tarjoaa vaihtoehtoja, pitää hintatasoa kurissa ja kannustaa luomaan laadukkaita ja innovatiivisia tuotteita ja palveluita.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 5. marraskuuta yleisistunnossaan valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman vuodelle 2021.Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman tavoitteena on varmistaa vahva ja horisontaalinen tietopohja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Suunnitelmalla ohjataan selvitys- ja tutkimustoimintaa pääministeri Marinin hallitusohjelman toimeenpanon kannalta keskeisille painopistealueille.Suunnitelman sisältämät tietotarpeet on tunnistettu ministeriöissä ja lisäksi osassa tietotarpeissa on hyödynnetty yhteiskehittämistä.Suunnitelma koostuu yhdeksästä osakokonaisuudesta ja niille valituista selvitys- ja tutkimusteemoista sekä varauksista myöhemmin määriteltäviin tietotarpeisiin:Kestävän talouden SuomiHiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi sekä asuntopolitiikkaSuomi kokoaan suurempi maailmallaTurvallinen oikeusvaltio Suomi, sen kehittäminen ja puolustuspolitiikkaElinvoimainen Suomi, liikenneverkot ja maatalousLuottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden SuomiOikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava SuomiOsaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden SuomiOhjaustavatMyöhemmin määriteltävät tietotarpeetSuunnitelman toimeenpanosta vastaavat valtioneuvoston kanslia ja teemojen vastuuministeriöt yhteistyössä valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän kanssa. Suunnitelman toimeenpanoon osoitetaan 10,03 miljoonan euron määräraha. Suunnitelma sisältää tutkimus- ja selvitystoiminnan painopisteet ja teemat kustannusarvioineen sekä asiaan kuuluvat valmistelu- ja ohjausvastuut.Tilattavan tutkimuksen valintakriteereitä ovat relevanssi ja hyödynnettävyys, hankkeen laatu, hankkeen toteuttajien asiantuntijuus ja resurssien riittävyys, sekä viestintä ja tiedonhallinta. Selvitykset ja tutkimukset tilataan avoimilla hauilla. Haku avataan 9.11.2020 ja siitä tiedotetaan erikseen.
NordenBladet — Luonnon köyhtyminen on jatkunut EU:ssa huolestuttavan voimakkaana. Suurin osa direktiivien suojelemista lajeista ja luontotyypeistä on epäsuotuisalla tai huonolla suojelutasolla jäsenmaiden toteuttamista suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimista huolimatta. Aktiivisten toimenpiteiden ansiosta on kuitenkin saatu aikaan myönteistä kehitystä.Suomen ympäristökeskus SYKE ja ympäristöministeriö tiedottavatEuroopan unionin jäsenvaltiot raportoivat EU:n komissiolle luonto- ja lintudirektiivillä suojeltujen lajien ja luontotyyppien suojelutasosta ja kehityssuunnista kuuden vuoden välein. EU:n komissio on julkaissut koosteen EU:n luonnon tilasta pohjautuen jäsenmaiden mittaviin, vuosia 2013–2018 koskeviin raportteihin.Luontotyyppien suojelutaso ei parantunut EU:n tasolla edelliseen raportointiin verrattuna. Vain 15 prosenttia luontotyypeistä on suotuisalla suojelutasolla. Suojelutaso on riittämätön tai huono 81 prosentilla luontotyypeistä.Luontotyyppiryhmistä heikoimmin EU-tasolla menee meren ja rannikon luontotyypeillä. Myös soiden, dyynien ja erilaisten hoitoa vaativien niittytyyppien arvioista valtaosa on alle suotuisan tason. Heikentyneistä luontotyypeistä ainoastaan 9 prosenttia osoittaa positiivista kehityssuuntaa, kun taas 36 prosentin tila heikentyy edelleen. Soiden sekä niittyjen ja dyynien luontotyyppeihin liittyy eniten laskevia kehityssuuntia.EU:ssa vain joka neljännen lajin tilanne on suotuisaYli neljännes (27 %) luontodirektiivin lajeista, eli muista kuin lintulajeista, on suotuisalla suojelutasolla, kun osuus edellisessä raportissa oli 23 prosenttia. Suojelutaso on riittämätön tai huono 63 prosentilla lajeista. Tietopuutteiden vuoksi 10 %:lle lajeista ei ollut mahdollista tehdä arviota EU-tasolla.Matelijoiden ja putkilokasvien tilanne on EU:n tasolla lajiryhmistä paras, suotuisella suojelutasolla olevien lajien osuus on niissä korkein (36 % ja 40 %). Sen sijaan noin 30 prosentilla nilviäis- ja kalalajeista suojelutaso on huono. Lajeista, joiden suojelutaso on arvioitu riittämättömäksi tai huonoksi EU:n tasolla, 35 prosenttia on heikentymässä ja 6 prosenttia kohentumassa.EU:n alueella esiintyvistä 463 lintulajista noin puolella (47 %) tilanne on suotuisa eli kantojen koot ovat riittävän suuria ja kehityssuunnat kasvavia tai vakaita. Runsastuvia lajeja ovat mm. jalohaikara, kurki, merikotka, isohaarahaukka, kuningaskalastaja ja lunni. Vastaavasti 39 prosentin tilanne on heikko tai huono. Pesimälajien suurimpana uhkatekijänä EU:n alueella on maatalous. Kiuru on taantunut huomattavasti koko EU:n alueella ja muita taantuvia lajeja ovat esim. tervapääsky ja haarapääsky. Muutolla levähtävien ja talvehtivien lintujen suurin uhka on niiden laiton tappaminen ja metsästys.Kokonaisuutena lintujen tilanne huononi, sillä suotuisassa suojelutasossa olevien lajien määrä pieneni viisi prosenttiyksikköä ja huonossa tilassa olevien lajien määrä kasvoi 7 prosenttiyksikköä vuosia 2007–2012 koskevaan raporttiin verrattuna.Suomen raportointituloksiaEU:n luontodirektiivien raportit laaditaan Suomessa erikseen boreaaliselle, alpiiniselle ja Itämeren alueelle. Boreaalinen alue kattaa suurimman osan Suomen pinta-alasta.Boreaalisella alueella 15 prosenttia luontotyypeistä oli suotuisalla tasolla niin kuin EU:ssa keskimäärin. Muutosta edelliseen arvioon ei tapahtunut. Alpiinisella alueella 80 prosenttia luontotyypeistä on suotuisassa suojelutasossa, mutta lehtojen ja tulvametsien arviot heikkenivät suotuisasta riittämättömään tilaan. Palsasoiden ja tunturikoivikoiden tila arvioitiin ensimmäistä kertaa huonoksi. Itämeren kaikki luontotyypit olivat edellisen arvioinnin mukaisesti edelleen riittämättömässä tai huonossa tilassa.Metsien ja maatalousympäristön linnut taantuvatLuontodirektiivin raportointi kattaa 140 Suomessa esiintyvää lajia tai useamman läheisen lajin ryhmänä raportoitavaa kokonaisuutta. Boreaalisella alueella erityisesti sammalissa, kovakuoriaisissa ja perhosissa on suhteessa vähän suotuisassa suojelutasossa olevia lajeja.Suotuisaan suojelutasoon nousi kolme lajia: euroopanmajava, metsäjänis sekä metsäpeura. Suojelutaso heikkeni epäsuotuisaksi jokiravulla ja kirjopapurikolla. Lisäksi punakeltaverkkoperhonen ja lietetatar heikentyivät riittämättömästä huonoon tilaan.Lintudirektiivin raportointi koskee kaikkia 286 Suomessa luonnonvaraisena esiintyvää lintua. Osalta linnuista raportoidaan myös läpimuuttava tai meillä talvehtiva kanta. Pesivistä linnuistamme 59 prosentin kanta oli kasvanut tai pysynyt vakaana viimeisen 12 vuoden aikana ja 33 prosentin laskenut. Talvehtivien 16 lintulajin kohdalla 87,5 prosentin kanta on vakaa tai kasvava ja 12,5 prosentin laskeva.Suomessa taantuvat erityisesti metsien paikkalinnut, kuten pyy ja hömötiainen, jotka kärsivät voimaperäisestä metsänkäsittelystä. Myös maatalousympäristöön erikoistuneiden lintulajien keskimääräinen runsaus on lähes puolittunut 1980-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi räystäspääsky on taantunut voimakkaasti.EU:n direktiiveillä suojellaan luonnon monimuotoisuuttaEU:n lintudirektiivi ja luontodirektiivi muodostavat EU:n biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan kulmakiven. Niillä pyritään varmistamaan EU:n tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien suojelu, suojelemaan kaikkia luonnonvaraisia lintuja (yli 460 lajia), edustavia ja uhanalaisia luontotyyppejä 233 ja lähes 1 400:aa muuta lajia. Jäsenvaltioiden on luontodirektiivien mukaisesti säilytettävä näiden lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso tai palautettava se ennalleen. Suomessa esiintyy 68 luontodirektiivissä listattua luontotyyppiä ja 140 muuta lajia kuin lintulajia.Jäsenvaltioiden on laadittava kertomukset joka kuudes vuosi lintudirektiivin 12 artiklan ja luontotyyppidirektiivin 17 artiklan mukaisesti, erityisesti suojelemiensa luontotyyppien ja lajien suojelutasosta ja kehityssuunnista. Vuonna 2019 valmistuneet kertomukset kattavat vuodet 2013–2018 ja ovat järjestyksessään kolmannet luontodirektiivien mukaiset arviot.The State of Nature in the EUState of nature in Europe: a health checkLuontodirektiivin luontotyypitLuonto- ja lintudirektiivien lajit
NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä valmistellaan uutta lakia, niin sanottua asiakastietolakia. Lakiesityksen perusteella valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietovarantoon eli Kanta-arkistoon tallennettaisiin terveydenhuollon potilastietojen lisäksi jatkossa myös sosiaalihuollon asiakastietoja sekä hyvinvointitietoja.Lakiluonnos oli lausunnolla 15.11.2019 – 14.2.2020. Nyt annettavaan esitykseen on tehty palautteen perusteella joitain tarkennuksia. Uudella lailla kumottaisiin voimassa oleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä.Lakiesitykseen sisältyy pääsääntöisesti kaikkia palvelunantajia koskeva velvoite liittyä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Tämä mahdollistaa tietojen saatavuuden palvelunantajien välillä, silloin kun tietoja tarvitaan ja niitä on oikeus käsitellä.Asiakas voisi itse tallentaa hyvinvointitietojaan tietojärjestelmiinEsityksessä ehdotetaan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen sisällön laajentamista siten, että asiakas voisi itse tallentaa omia hyvinvointitietojaan tai erilaisten hyvinvointisovellusten tuottamia tietoja omatietovarantoon. Hyvinvointitiedot olisivat ammattihenkilön käytettävissä ja hyödynnettävissä asiakkaan suostumuksella tietoturvallisesti. Asiakkaalla olisi myös mahdollisuus valtuuttaa toinen henkilö asioimaan puolestaan sähköisesti.Reseptiarkistosta luovuttaisiinSähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia muutettaisiin siten, että reseptiarkistosta luovuttaisiin. Jatkossa tiedot tallennettaisiin vain reseptikeskukseen, jossa niitä myös säilytettäisiin. Tietojen käsittelyperuste yhdenmukaistettaisiin ehdotetun uuden lain mukaiseksi.Lait tulisivat voimaan 1.4.2021.
NordenBladet — Hallitus esittää lakia Covid-19 -rokotteiden vakuuttamisen turvaamiseksi. Vakuutusturva varmistettaisiin myös Covid-19 -rokotteiden saajille. Suomessa rokotteiden ja lääkkeiden aiheuttamat henkilövahingot vakuutetaan yksityisellä lääkevahinkovakuutuksella, jossa vakuutuksen ottajina ovat lääkkeiden valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat. Lääkevahinkovakuutuksesta maksetaan korvausta muun muassa sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä sekä tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. Vakuutustakuun myöntämällä valtio ottaisi jälleenvakuuttajien tavoin osittaisen rahoitusvastuun ensivakuutuksen antaneen vakuutusyhtiön myöntämän vakuutuksen korvausmenosta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut poronhoitajien korvattavien sijaisaputuntien enim-mäismääräksi 200 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohden vuonna 2020. STM antoi asetuksen tä-nään 5.11.2020.Aiemmin sijaisavun enimmäistuntimääräksi vuodelle 2020 säädettiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella poikkeuksellisesti vain 120 tuntia poronhoitajaa kohti. Tuolloin kuitenkin todettiin, että sosiaali- ja terveysministeriön asetusta voitaisiin myöhemmin muuttaa ja sijaisaputuntien enimmäismäärää nostaa, jos sijaisapujärjestelmään saataisiin lisää määrärahaa vuoden 2020 aikana. Tarvittava määräraha on sittemmin saatu.
NordenBladet — Lakimuutosten tavoitteena on parantaa vakuutuspäätösten laatua ja lisätä käsittelyprosessin avoimuutta, joutuisuutta ja tunnettuutta. Samalla vahvistetaan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan.Lakiluonnoksessa esitetään muutoksia, joilla pannaan täytäntöön hallitusohjelman kirjaus vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen mietinnön (StVM 33/2018 vp) mukaisesti.Asiantuntijalääkärin olisi laadittava kannanottonsa selkeästi ja yhdenmukaisesti ottaen huomioon kulloistakin esillä olevaa etuutta koskevan lain edellytysten mukaiset keskeiset ja olennaiset lääketieteelliset seikat. Asiantuntijalääkärin kannanottoa hyödynnetään osana vakuutuslaitoksen päätöksen perusteluita, joten kannanottoa koskevat tarkemmat määräykset parantavat myös vakuutuslaitoksissa etuusasian käsittelyyn osallistuvien asiantuntijoiden keskinäistä yhteistyötä. Lisäksi ehdotetaan, että asiantuntijalääkäri vahvistaa kannanottonsa sanoin ”käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta”. Ehdotettu vahvistamislausuma on lainsäädännössä uusi. Lausuma tekee tarpeettomaksi laeissa olevat viittaukset, joiden mukaan asiantuntijalääkäri voi merkitä arvionsa noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain lääkintölaillisiä todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työtapaturma- ja ammattitautilakia, eräitä työeläkelakeja sekä Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.Vakuutuslääkärin ei olisi aina välttämätöntä osallistua korvausasian käsittelyynEsityksessä ehdotetaan lisättäväksi myös työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vakuutuslaitoksen harkintavaltaa sen suhteen, milloin vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin on osallistuttava korvausasian käsittelyyn. Tällä hetkellä harkintavaltaa ei ole, vaan lääketieteellinen kysymys on aina saatettava asiantuntijalääkärin arvioitavaksi. Korvauskäsittelyn tehokkuuden, joutuisuuden ja asiantuntijalääkäriresurssin tarkoituksenmukaisen kohdentamisen vuoksi ehdotetaan, että vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin ei tarvitse osallistua asian käsittelyyn, jos osallistuminen olisi ilmeisen tarpeetonta. Esimerkiksi jos vakuutuslaitos myöntää korvauksen täysimääräisesti haetun mukaisena, ei korvauksen hakijan oikeusturva vaarannu, vaikka asiantuntijalääkäri ei olisi asiaa arvioinutkaan. Sen sijaan valitusasiassa olisi välttämätöntä, että asiantuntijalääkäri arvioi valituksen perusteella uudelleen valituksenalaista päätöstä koskevat lääketieteelliset kysymykset. Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet — Opintojen aloittamisen estyminen ja opintojen viivästyminen koronaepidemian vuoksi huomioitaisiin opintolainahyvityksen ja opintolainavähennyksen ehdoissa. Lisäksi laissa täsmennettäisiin Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroon liittyen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oikeutta Suomen valtion opintotukeen. Hallitus antoi esityksensä opintotukilain muuttamisesta 5. marraskuuta.Lakimuutos tarkentaisi opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisajan laskentaa opintolainansaajalle, joka on ensimmäisen kerran saanut opiskeluoikeuden korkeakoulututkinnon suorittamiseksi lukuvuodesta 2020–2021 alkaen. Suorittamisaika laskettaisiin sen lukuvuoden alusta, jona opiskelija on ollut ensimmäistä kertaa läsnä oleva, jos hän on ollut edeltävänä lukukautena poissa oleva koronaepidemian vuoksi. Muutos koskisi myös opintojen aloittamista ulkomaisessa korkeakoulussa.Lakimuutoksen myötä syyslukukauden 2020 aikana korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja olisi oikeutettu opintolainahyvitykseen ja -vähennykseen, vaikka tutkinnon suorittaminen olisi viivästynyt yhdellä lukukaudella. Opiskelijan pitäisi osoittaa, että opintojen viivästyminen johtuu koronaepidemiaan liittyvästä syystä. Syynä voi olla esimerkiksi koronavirusepidemiasta johtuva pakollisten opintojen estyminen korkeakoulujen tilojen sulkeutumisen vuoksi tai pakollisen harjoittelujakson estyminen.Opintotukilain muutoksella turvattaisiin erosopimukseen perustuvan oleskeluoikeuden Suomessa saaneiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus opintotukeen.Opintotukilain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti torstaina 5. marraskuuta antaa suostumuksen Rajavartiolaitokselle vartiolaiva Merikarhun luovuttamiseen Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymälle (Ekami).Vartiolaiva Merikarhu on tullut käyttöikänsä päähän ja poistui Rajavartiolaitoksen käytöstä vuonna 2019. Aluksesta koituu käytöstä poistamisen jälkeen Rajavartiolaitokselle vuosittain kuluja, minkä vuoksi aluksen luovuttaminen yleishyödylliseen tarkoitukseen on taloudellisesti perusteltua.Ekami tuottaa luovuttamista vastaan Rajavartiolaitokselle merenkulkukoulutusta toistaiseksi. Lisäksi Ekami luovuttaa aluksen Rajavartiolaitokselle merellisiin harjoituksiin maalialukseksi erikseen sovittavassa laajuudessa.
NordenBladet — Hallitus esittää, että Geologian tutkimuskeskus voisi huolehtia osasta sen kansainväliseen toimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hallinnasta erillisessä perustettavassa yhtiössä. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 5.11.2020.Tarkoituksena on siirtää Geologian tutkimuskeskuksen toimialaan kuuluvien kansainväliseen toimintaan liittyvien kahdenvälisten asiantuntijapalveluiden hallinta perustettavalle yhtiölle. Näiden kansainvälisten hankkeiden hallinnointi olisi joustavampaa yhtiömuodossa ja lisäksi valtion riski muun muassa erilaisissa vaikeasti ennakoitavissa veroratkaisuissa vähenisi.Perustettavan yhtiön osakkeet merkittäisiin valtion lukuun. Osakeyhtiö olisi valtion omistama ja sen omistajaohjauksesta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö.Esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen. Yhtiöittäminen edellyttää talousarvioon perustamismenoja varten 0,5 miljoonan euron pääomaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
