NordenBladet — Parlamentaarinen ohjausryhmä on hyväksynyt 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksen lähetettäväksi lausuntokierrokselle. Se on julkaistu valtioneuvoston hankeikkunassa.

Seuraavaksi arvioidaan suunnitelmaluonnoksen vaikutukset. Lausuntokierrokselle suunnitelmaluonnos ja sen vaikutusten arvioinnin tulokset lähetetään tammikuussa 2021.Valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valmisteltu parlamentaarisesti ja vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa kesäkuusta 2019 lähtien.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan.

Ministeri Harakka: Pitkäjänteisyyttä koko Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen

– Työmme tavoitteena on ollut, että parannamme tehokkuutta, saavutettavuutta ja kestävyyttä koko maassa. Niin yritykset kuin kansalaiset voivat ennakoida entistä paremmin liikennepalveluiden tarjontaa. Parempi suunnittelu auttaa hyödyntämään EU-rahoituksen mahdollisimman täysimääräisenä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

– Nyt julkaistavassa suunnitelmaluonnoksessa huolehditaan liikenneverkkomme kunnosta entistä paremmin ja korjausvelka painuu laskuun. Kehitystarpeita tunnistetaan kautta maan ja niihin vastataan, kun suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan, toteaa ministeri Harakka.

Suunnitelmaluonnokseen sisältyy merkittäviä toimenpiteitä muun muassa matkaketjujen ja joukkoliikenteen kehittämiseksi. Lisäksi liikennejärjestelmää kehitetään panostamalla voimakkaasti tiedon ja digitalisaation hyödyntämiseen. Suunnitelmaluonnos sisältää myös linjauksia siitä, miten liikenneasioita käsitellään jatkossa esimerkiksi valtion ja kaupunkiseutujen välisissä sopimuksissa.

Taloudelliset raamit linjattu – väyläverkon kehittämiseen 500 miljoonaa euroa vuodessaEdellinen luonnosversio liikennejärjestelmäsuunnitelmasta julkaistiin syyskuussa 2020. Sen jälkeen parlamentaarinen ohjausryhmä on mm. linjannut suunnitelman taloudellisesta raamista vuodesta 2025 eteenpäin.Vuoteen 2024 asti vuosittaiset rahoitustasot olisivat julkisen talouden suunnitelman mukaiset.

Perusväylänpidon rahoitus nostettaisiin suunnitelmaluonnoksen mukaan 1,4 miljardiin euroon vuodessa vuodesta 2025 alkaen.

Kehittämisinvestointien rahoitus olisi noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Valtio suuntaisi suunnitelmaluonnoksen mukaan väyläverkon kehittämiseen ensimmäisellä 12-vuotisella suunnittelukaudella 2021-2032 yhteensä noin 6,1 miljardia euroa, josta uusiin kehittämishankkeisiin olisi käytettävissä noin 3,35 miljardia euroa. Kehittämisrahoituksesta maanteiden osuus olisi 44 prosenttia, rataverkon 52 prosenttia ja vesiväylien 4 prosenttia.Sekä valtion liikenneverkon että muun liikenneverkon kehittämiseen kohdistuvat tarpeet on suunnitelmaluonnoksen valmistelun yhteydessä koottu liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritellään, miten väyläverkkoa kehitetään ja rahoitusta kohdennetaan.Eduskunta päättää viime kädessä valtion rahoituksesta vuotuisten talousarvioiden yhteydessä.

Mitä seuraavaksi?
Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset arvioidaan marras-joulukuussa 2020.Lausuntokierrokselle suunnitelmaluonnos ja sen vaikutusten arvioinnin tulokset lähetetään tammikuussa 2021. Lausuntopalaute huomioidaan, kun suunnitelmaa viimeistellään.

Valtioneuvosto antaa ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman selontekona eduskunnalle keväällä 2021.Väylävirasto laatii valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja liikenneverkon strategisen tilannekuvan perusteella valtion väyläverkkoja koskevan investointiohjelman seuraavaksi 6-8 vuodeksi. Vuonna 2021 ensimmäistä kertaa laadittava investointiohjelma on tietoon perustuva näkemys väyläverkon kehittämishankkeiden toteuttamisesta, ja sitä hyödynnetään talousarvioesitysten valmistelussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvitys Kuvaohjelmalain toimivuudesta ja uudistustarpeista luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle 17. marraskuuta. Selvityshenkilö, KM Leena Rantalan laatiman selvityksen mukaan lain lähtökohtana oleva ikärajaluokittelu toimii pääosin hyvin, mutta käytäntö on muotoutunut melko raskaaksi ja kalliiksi sekä toimialalle että valvovalle viranomaiselle, Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille. Kehittämiskohteita ovat luokittelun käytännön yksinkertaistaminen, tarjoamisen valvonta ja tiedottaminen.

Selvityksessä kartoitettiin mm. kuvaohjelmalain soveltamiskäytäntöä, oikeusperustaa, sääntelyä muissa maissa, lasten median käyttöä, median vaikutuksia, huoltajien ikärajatuntemusta ja mediakasvatusta. Lisäksi kartoitettiin eri toimijoiden näkemyksiä.Selvityksessä ehdotetaan lain soveltamisalan ja tarjoajien ilmoitusvelvollisuuden alan selventämistä, luokittelusta vapauttamisen perusteiden tarkistamista, sarjakohtaista luokittelua tai maksujen keventämistä, ikärajajouston selventämistä, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin valvontakeinojen tarkistamista ja tarjoajien tiedotusvelvollisuuden täsmentämistä.

Digitaalisten pelien sääntelyä ehdotetaan selvennettäväksi kokonaisuutena. Lisäksi ehdotetaan sääntelyn tarkistamista liittyen esityslupiin, täysi-ikäisille suunnattujen tilaisuuksien merkintöihin ja vauvakino-näytöksiin.TaustaaKuvaohjelmalaki (710/2011) on ollut voimassa vuodesta 2012. Toimialalla on tänä aikana tapahtunut suuria muutoksia. Kotitaloudet ovat siirtyneet käyttämään yhtä enemmän Suomen rajojen ulkopuolelle sijoittautuneita audiovisuaalisia sisältöpalveluja, joiden ei tarvitse noudattaa suomalaisia ikä- ja sisältömerkintöjä tai televisiolähetysten esitysaikarajoituksia.

Toinen suuri muutos on tapahtunut digitaalisten pelien kohdalla, mm. elektroninen urheilu on erittäin suosittua myös alaikäisten keskuudessa. Yritystoiminta media-alalla on entisestään globalisoitunut ja audiovisuaalisen sisällön kulutus videonjakoalustoilla ja erilaisissa verkkopalveluissa, fyysisten tallenteiden katselun sijaan, on kasvanut voimakkaasti, mikä on merkinnyt haasteita sekä suomalaiselle yritystoiminnalle että alaikäisten suojelulle.

AVMS-direktiivin uudistamisen yhteydessä kävi ilmi, että muuttunut toimintaympäristö edellyttää kuvaohjelmalainsäädännön toimivuuden laajempaa kokonaisarviointia, jotta sillä voidaan vastata muuttuneen mediaympäristön tarpeisiin riittävissä määrin.

Selvitys Kuvaohjelmalain toimivuudesta ja uudistustarpeista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kyselyillä kartoitetaan kuluttajien ja alan työntekijöiden näkemyksiä kaupan ja ostosten tekemisen muutoksesta. Tietoa hyödynnetään alan kehittämisessä, jotta suomalainen kauppa menestyy myös tulevaisuudessa.

Kyselyt ovat avoinna 3.12.2020 saakka. Ne ovat osa kaupan alan tulevaisuusselonteon valmisteluja. Kyselyt toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriölle Ernst & Young Oy.

Kysely selvittää, millaista on kuluttaminen nyt ja tulevaisuudessaKuluttajat voivat kertoa mielipiteensä muun muassa siitä, miten ja missä he mieluiten tekevät ostoksiaan. Kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat:
Kuinka usein teet ruoan ja muiden päivittäistavaroiden ostoksia myymälöissä paikan päällä? Entä verkossa?
Mitä erikoiskaupan tuotteita ostat säännöllisesti verkkokaupasta? Entä mitä tuotteita et osta koskaan verkosta?
Millaisiin tuotteiden ominaisuuksiin aiot tulevaisuudessa kiinnittää huomiota?

Kysely antaa kaupan alan työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa oman toimialan kehittämiseen
Kaupan alan työntekijöiden kyselyn aiheita ovat esimerkiksi koulutus, kestävä kehitys sekä alan houkuttelevuus.

Kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat:
Kuinka houkutteleva kaupan toimiala on mielestäsi työnantajana?
Minkälaista osaamista pidät tärkeänä kaupan toimialan työntekijöille tulevaisuudessa?
Koetko, että digitalisaatio tulee helpottamaan tai uhkaamaan työtäsi seuraavan viiden vuoden aikana?

Selonteon valmistelu etenee osallistavasti
Kaupan alan tulevaisuusselonteon tavoitteena on, että alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää avoimen tulevaisuusselonteon webinaarin 3.12.2020. Tilaisuuden avaa elinkeinoministeri Mika Lintilä ja ohjelmassa on myös asiantuntija-alustuksia, paneelikeskustelu ja keskustelua selonteon valmistelusta.

Tänä syksynä on jo toteutettu kysely kaupan alan yrityksille sekä sidosryhmätilaisuus 17.11.2020. Keväällä toteutettiin kirjallinen kuuleminen selonteon valmisteluun.

Kaupan alan tulevaisuusselonteon laadinta on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa selonteon laadinnasta, ja selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriöön on tullut useita esityksiä uusien kansallispuistojen perustamisesta. Ministeriö on tehnyt näistä selvityksen, jonka perusteella jatkotyöhön ryhdytään Sallatunturin ja Evon metsäalueen osalta, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen. Sallatunturin kansallispuistosta voidaan heti ryhtyä valmistelemaan hallituksen esitystä, joka voitaisiin antaa eduskunnalla jo kevätkaudella 2021. Evossa aloitetaan kokoamalla alueen toimijoista alueellinen työryhmä, jonka työn pohjalta valmistelussa edetään.”Tänä vuonna suomalaiset ovat löytäneet luontoon ennennäkemättömällä innolla. Luonto on tuonut rauhaa poikkeusaikoina, ja kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat alkuvuonna jopa 20 prosentilla. Kansallispuistot ovat jokaisen suomalaisen ulkoilupaikkoja, mutta ennen kaikkea ne säilyttävät ja vahvistavat luonnon monimuotoisuutta. Kun luonto köyhtyy, tarvitsemme lisää näitä keitaita. Siksi on upeaa, että pääsemme nyt liikkeelle uusien kansallispuistojen perustamisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen iloitsee.Kansallispuistoverkoston laajentaminen on kirjattu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.Sallatunturin kansallispuisto olisi metsäisten tuntureiden luontoa parhaimmillaanSallatunturin kansallispuisto perustettaisiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle luonnonsuojelualueelle. Noin 10 000 hehtaarin laajuinen alue on luontoarvoiltaan arvokas, ekologisesti ja maisemallisesti eheä kokonaisuus aivan Suomen itärajalla. Sallatunturin maisemat vaihtelevat tuntureista ja harjuista näyttävään, noin 250 metriä syvään Aatsinginhaudan rotkolaaksoon. Alueen luonnossa korostuvat vanhat, korkealla kasvavat ja tykkylumen muovaamat metsät sekä monimuotoiset aapasuot.”Sallatunturin luonnonsuojelualue upeine tuntureineen ja ylänköineen, puhuttelevine vanhoine metsineen ja virkistävine purosyvänteineen muodostaa julkisin yhteyksin helposti saavutettavan ja silti koskemattoman erämaisen alueen. Alueen merkittävät luontoarvot ja valtakunnan rajan ylittävä ekologinen yhteys sekä matkailualueen laadukas palveluinfra luovat erinomaiset edellytykset kansainväliselle kestävälle luontomatkailulle. Sallan kansallispuisto vahvistaisi alueelle sen ansaitseman arvon ja lisäisi hyvinvointia ja elinvoimaa sallalaisille ja Sallan matkailulle”, toteaa kunnanjohtaja Erkki Parkkinen.Etelä-Suomeen Evon metsäalueella jatkoselvitys alueellisen työryhmän voiminTyöryhmän tavoitteena olisi ehdottaa kansallispuistolle rajaus, joka ottaisi huomioon Evolla toimivien tahojen aluetarpeet sekä mahdollistaisi hirven kaadon puiston ulkopuolella. Puiston ulkopuolelle on tarkoitus rajata ainakin Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsä ja partiolaisten leirialue.Etelä-Suomen metsät ovat pirstaleisia ja vain muutama prosentti niistä on nykyisellään suojeltu. Evon metsäalue Kanta-Hämeessä on noin 8 000 hehtaarin pinta-alallaan eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen laaja, yhtenäinen ja paikoin erämäinenkin vanhojen boreaalisten metsien alue. Evon metsät tarjoavat elinympäristöjä erityisesti lahopuulla ja palaneella puulla elävälle uhanalaiselle lajistolle. Alueella on paljon muutakin kuin metsäluontoa: harjuja, lukuisia pikkujärviä ja -lampia, pikkusoita ja virtavesiä sekä perinneympäristöjä. Talousmetsiäkin on, mutta ne voidaan jättää luonnontilaan tai lisätä monimuotoisuutta aktiivisin toimin.”Laajentamalla Evon metsien suojelualuetta pystyisimme ehkäisemään metsien pirstaloitumisen ja samalla muodostuisi alue, jonka luontoarvot ja tärkeys kasvavat tulevien vuosien aikana. Evo on poikkeuksellisen hyvin tutkittu alue, joka on käytännössä toiminut luonnonlaboratoriona suomalaisille korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Luonnon monimuotoisuudelle ja tieteelle hyvin merkittävälle alueelle sopii erinomaisesti termi Tiedekansallispuisto”, kertoo Evon kansallispuistoa esittäneen työryhmän jäsen John Loehr.Kaksi jatkoon päässyttä läpäisseet tiukan seulanTämän hallituskauden aikana ympäristöministeriölle on tehty kansallispuistoaloitteet viidestä kohteesta: Sallatunturista, Korouoman rotkolaaksosta, Evon alueesta, Porkkalan saaristosta sekä Punkaharjun kansallismaisemasta ja Haarikon metsien yhdistetystä alueesta. Ympäristöministeriössä on laadittu selvitys, jossa näitä kohteita on tarkasteltu yhtenäisin kriteerein. Lisäksi tarkasteltiin muutamia muita keskustelussa esiin nousseita mahdollisia kohteita.Kansallispuiston perustamisen lähtökohtana ovat luonnonsuojelulaissa sekä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n suojelualueluokituksessa kansallispuistoille asetetut edellytykset. Kohteita on myös tarkasteltu nykyisen kansallispuistoverkoston kokonaisuuden näkökulmasta. Alueita arvioitaessa on huomioitu, miten kansallispuiston perustaminen edistäisi kohteen luontoarvojen suojelua sekä miten alue ja sen liikenneyhteydet mahdollistaisivat ekologisesti kestävän ja vähähiilisen matkailun. Selvityksessä on tarkasteltu myös alueiden eheyttä sekä kansallispuistojen perustamisen aluetaloudellisia vaikutuksia.”Suomen kansallispuistoverkosto on kansainvälisestikin tunnettu ja tunnustettu korkeasta laadustaan. Siksi uuden puiston perustamista edeltää perusteellinen selvitystyö, ja päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Kansallispuistot ovat suojelualueverkostomme helmiä. Ne turvaavat luontomme monimuotoisuutta ja tarjoavat upeat puitteet luonnossa liikkumiselle ihan jokaiselle. Samalla uudet kansallispuistot ovat perinteisesti piristäneet aluetaloutta merkittävästi”, ministeri Mikkonen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronakriisin aiheuttama epävarmuus jatkuu taloudessa ja työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden elpyminen alkaa vuoden 2021 lopulla, mutta melko vaimeasti. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi.Koronakriisin aiheuttama epävarmuus jatkuu taloudessa ja työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden elpyminen alkaa vuoden 2021 lopulla, mutta melko vaimeasti. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi.Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 17.11.2020 työmarkkinaennusteen, joka ulottuu vuoteen 2022. Ennuste heijastaa epävarmuutta koronavirusepidemian ja talouden kehityksestä.Työllisten määrä vähenee kymmenillä tuhansilla – takaisin vaimealle kasvu-uralle vuonna 2022Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste laskee vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen se alkaa taas nousta. Vuonna 2022 työllisyysaste olisi ennusteen mukaan 71,6 prosenttia eli selvästi matalampi kuin ennen kriisiä.Työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuonna 2021 8,2 prosenttiin ja laskevan tämän jälkeen 7,8 prosenttiin vuonna 2022. Työttömyysasteen nousua vaimentaa se, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä, piilotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat.Työllisten määrä laskee perusennusteessa yhteensä noin 76 000 hengellä kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. Työllisyys alkaa kasvaa hitaasti vuonna 2022, mutta työllisiä on edelleen noin 60 000 vähemmän kuin ennen kriisiä.Työvoima vähenee, mutta työikäinen väestö alkaa palata koronakriisistä elpyville työmarkkinoilleTyömarkkinaennuste tarkastelee myös työvoiman tarjonnan eli työllisten ja työttömien yhteismäärää. Suomen työikäisen eli 15–74-vuotiaan väestön määrän ennustetaan kääntyvän merkittävään laskuun vuonna 2021, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä haasteita suomalaisille työmarkkinoille. Maahanmuutto kannattelee parhaassa työiässä olevan 25–54-vuotiaan väestön määrää ja siten myös työvoiman tarjontaa.Koronakriisi on vähentänyt työvoiman tarjontaa, laskenut 15–74-vuotiaan väestön työvoimaosuutta ja lisännyt piilotyöttömyyttä. Pitkittyvät lomautukset näkyvät piilotyöttömyytenä, mikä vähentää työvoiman tarjontaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että työikäinen väestö on jo alkanut joiltain osin jälleen siirtyä työvoimaan ja työmarkkinoille verrattuna vuoden 2020 kevääseen ja koronakriisin alkuun.Koronakriisi vaikuttaa työvoiman tarjontaan ja työvoimaosuuteen negatiivisesti vielä vuonna 2021, jolloin työvoimaosuuden ennustetaan jäävän 66,1 prosenttiin. Vuonna 2022 työvoimaosuuden ennustetaan jälleen kohentuvan 66,4 prosenttiin. Työmarkkinoiden elpyessä piilotyöttömiä alkaa hiljalleen palata työvoimaan.Lomautettujen määrä tasaantuu, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa rajustiTyönvälitystilaston työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, laskee maltillisesti tulevina vuosina. Lomautettujen määrän ennakoidaan säilyvän korkeana ainakin kesään 2021 saakka, joskaan uutta kevään kaltaista lomautusaaltoa ei ole näköpiirissä.Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Taustalla vaikuttaa työttömyysjaksojen keston pidentyminen koronapandemian aikana sekä koronakeväänä työttömäksi jääneiden siirtyminen osin pitkäaikaistyöttömyyteen ensi keväänä.Työttömien työnhakijoiden keskimääräiseksi lukumääräksi ennustetaan 342 000 vuonna 2020, mikä on 101 000 enemmän kuin vuonna 2019. Vuodelle 2021 ennuste on 317 000 ja 297 000 vuodelle 2022. Pitkäaikaistyöttömien lukumääräksi ennustetaan tälle vuodelle 75 000, mikä olisi 11 000 enemmän kuin edellisvuonna. Vuodelle 2021 ennustetaan 107 000 ja vuodelle 2022 jopa 113 000 pitkäaikaistyötöntä. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumääräksi vuodelle 2020 ennustetaan 44 000, mikä on noin 13 000 enemmän kuin edellisvuonna. Vuodelle 2021 ennuste on 38 000 ja 35 000 vuodelle 2022.Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 17.11.2020 yhteensä 33,2 miljoonaa euroa investointitukea seitsemälle uusiutuvan energian suurelle demonstraatiohankkeelle. Tuki on tarkoitettu hankkeille, jotka tarjoavat uusia energiaratkaisuja vuoteen 2030 tähtäävien kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeista kolme liittyy biokaasun liikennekäyttöön ja yksi lämmöntuotantoon biokaasulla, muut kolme syvälämpöön, lämpöpumpputeknologiaan ja biometanolin jalostukseen liikennekäyttöön soveltuvaksi.– Nyt tukea saavat seitsemän hanketta ovat yritysten omia, tarkkaan harkittuja hankkeita. Ne ovat uusia innovatiivisia demohankkeita, joiden odotetaan monistuvan ja olevan mallina muillekin vähähiilisyyshankkeille. Tämä tukimuoto on jatkossakin relevantti, vaikka lisärahoitusta ja uusia tukimuotoja saattaakin olla tulossa EU:n koronaelpymisrahoista, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Tukea liikenteen biokaasulle ja biometanolille, syvälämmölle ja lämpöpumppuratkaisulleTukea saaneet hankkeet: Gasum Oy:n ja Oulun Energia Oy:n biokaasulaitoksen rakentamiseen Ouluun (n. 7 944 000 euroa), Adven Oy:n biokaasulaitoksen rakentamiseen Juukaan (1 646 000), BioGPaimio Oy:n maatalouden biomassoja hyödyntävän biokaasulaitoksen rakentamiseen Paimioon (2 426 000), Envor Pori Oy:n biokaasulaitoksen laajennukseen uudella biokaasureaktorilla Porissa (2 577 000), Adven Oy:n lämpöpumppuratkaisun integrointiin Viking Malt Oy:n mallastamoon Lahteen (3 252 000), Helen Oy:n geoterminen lämpölaitoksen rakentamiseen Helsinkiin (5 892 000) ja Veolia Services Suomi Oy:n biometanolin puhdistuslaitoksen rakentamiseen Äänekoskelle (9 468 000 euroa). Linkki hankkeiden tarkempiin kuvauksiin on tiedotteen lopussa. Hankkeista neljä liittyy liikenteessä käytettävään biometaaniin ja ovat osaltaan vähentämässä liikenteen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Päätökset myös edistävät biokaasuohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.Suurille uuden energiateknologian demohankkeille varattu tälle vuodelle 60 miljoonaa euroaEnergia- ja ilmastostrategian mukaisesti julkisen talouden suunnitelmassa on Energiatukimomentille varattu erillinen myöntövaltuus suurille uuden energiateknologian demonstraatiohankkeille. Vuoden 2020 talousarviossa myöntövaltuutta tähän tarkoitukseen on varattu 60 miljoonaa euroa. Tuen hakuaika päättyi maaliskuun lopussa. Hakemuksia jätettiin 12. Lisäksi tälle vuodelle siirrettiin 6 vuonna 2019 jätettyä tukihakemusta. Hakemusten perusteella tukea näille hankkeille haettiin yhteensä noin 164 miljoonaa euroa. Tänä vuonna käyttämättä jäävää myöntövaltuutta voidaan käyttää ensi vuonna.– Uuden teknologian demohanketukeen on esitetty ensi vuoden talousarviossa 60 miljoonaa euroa. Voimme keväällä käynnistyvän haun perusteella tukea hyviä hankkeita, myös niitä, jotka eivät vielä tänä vuonna olleet siinä vaiheessa, jossa tukea olisi voitu myöntää, toteaa ministeri Lintilä.Lisäksi on tunnistettu lupaavia hankkeita esimerkiksi energianvarastointiin liittyen, joiden osalta ministeriöllä on valmiuksia tehdä päätöksiä hakemusehtojen täyttyessä.Energiatuki on harkinnanvarainen tuki. Tukihakemuksia on arvioitu ja vertailtu keskenään. Arviointi- ja vertailuperusteita ovat olleet demonstraatioarvo, toteutettavuus, energiavaikutukset, kustannustehokkuus ja muut vaikutukset. Tavoitteena on myöntää tukea hankkeille siten, että tulevaisuuden energiaratkaisuja koskevat tavoitteet saavutetaan kokonaisuutena arvioiden parhaalla mahdollisella tavalla, huomioiden myös hallitusohjelman kirjaukset. Uuden teknologian osalta arvioinnissa on kiinnitetty huomiota uuden teknologian tai muun demonstroitavan konseptin uutuusarvoon ja merkitykseen 2030-tavoitteisiin nähden. Keskeistä on myös teknologian ja hankkeen monistettavuus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuonna 2021 teemalla Rajaton ja avoin. Ympäristöministeriön asettama kulttuuriympäristöpäivien työryhmä toivottaa yhdistykset, museot ja muut toimijat tervetulleeksi järjestämään teemaan liittyviä tapahtumia.Rajaton ja avoin -teemalla halutaan kannustaa poistamaan ja ylittämään rajoja monin tavoin, koska kulttuuriperintö kuuluu kaikille. Kaikilla on oikeus nauttia kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä sekä osallistua sen esittelyyn ja hoitoon.Teemaa käsittelevissä tapahtumissa voidaan ylittää muun muassa kuntien, maiden, sukupolvien ja kieliryhmien välisiä rajoja sekä tarkastella kiinnostavien kohteiden saavutettavuutta ja sen parantamista.Tapahtumia ympäri vuodenEuroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään Suomessa vuosittain satojen opastettujen kierrosten, juhlien, työpajojen, näyttelyiden ja kampanjoiden muodossa. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita järjestämään ohjelmaa kulttuuriympäristöpäiville. Kulttuuriympäristöpäivien organisaatio tarjoaa tapahtumanjärjestäjille viestintätukea sekä maksuttomia materiaaleja.Rajaton ja avoin -teeman tapahtumat voi ajoittaa teemaviikolle 6.–12.9.2021 tai kansainvälisen maisemapäivän yhteyteen 20.10.2021. Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakalenteriin voi mielellään ilmoittaa myös muina aikoina järjestettäviä tapahtumia.Saavutettava kulttuuriperintö yhdistää koko EurooppaaEuroopan kulttuuriympäristöpäiviä, englanniksi European Heritage Days, vietetään 50 maassa. Vuosittain miljoonat ihmiset osallistuvat päivien kymmeniin tuhansiin tapahtumiin. Suomen tapahtumat ovat osa yhteistä eurooppalaista teemaa, sillä ympäri Euroopan otetaan vuonna 2021 kaikki mukaan juhlimaan yhteistä perintöämme teemalla Inclusive Heritage – Heritage for Everybody.Päivien tavoitteena on lisätä kulttuuriympäristöön liittyvää ymmärrystä ja arvostusta sekä innostaa toimimaan kulttuuriympäristön säilymisen ja hyvän hoidon puolesta.Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.#kulttuuriympäristöpäivät #rajatonjaavoin #EHDsKuva: Miia Lassila

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeri Mika Lintilä tekee Meksikoon virtuaalisen Team Finland -vierailun, joka käynnistyy ulkomaankauppaministeri Luz Maria de la Mora Sánchezin tapaamisella 17.11.2020. Vierailun tarkoitus on tiivistää kaupallisia suhteita ja innovaatioyhteistyötä erityisesti digitalisaatiossa, kiertotaloudessa ja kestävissä ratkaisuissa.Meksiko on Suomelle tärkeä kumppani Latinalaisessa Amerikassa poliittisesti ja taloudellisesti. Virtuaalisella Meksikon-vierailullaan elinkeinoministeri Mika Lintilä keskustelee Meksikon elinkeinoministeriön ulkomaankauppaministerin Luz Maria de la Mora Sánchezin maiden välisten kauppasuhteiden kehittämisestä edelleen ja lupaavista uusista yhteistyöaloista.  Suomella on paljon tarjottavaa aloilla, joihin Meksiko nyt panostaa. Esimerkiksi digitalisaatio sekä joustavat ja älykkäät sähköverkot ja bioenergia tarjoavat luontevia yhteistyömahdollisuuksia.– Koronaviruspandemia on tehnyt selväksi digitaalisten ratkaisuiden tarpeellisuuden ympäri maailmaa ja nostanut sen keskeiseen asemaan yritysten kilpailukyvyn kannalta. Digitalisaation edelläkävijänä Suomi haluaa antaa tukensa Meksikon digitaaliseen siirtymään, joka hyödyttäisi sekä julkista että yksityistä sektoria, ministeri Lintilä toteaa.Vierailu jatkuu ulkomaankauppaministerin jälkeen muilla korkean tason viranomaistapaamisilla sekä molempien maiden yrityksille järjestettävillä tilaisuuksilla.Kestävän kehityksen ja kiertotalouden teemoista tulevaisuuden yhteistyötäMeksiko oli vuonna 2019 Suomen tärkein vientimaa Latinalaisessa Amerikassa.  Vienti on koostunut pääasiassa paperi- ja pahvituotteista, erikoiskoneista sekä koneista ja laitteista. Meksikossa toimii noin 40 suomalaisyritystä, jotka työllistävät yli 16 000 henkilöä. Tulevaisuudessa kestävän kehityksen ja kiertotalouden kaltaiset teemat voivat nousta yhä merkittävämmäksi yhteistyön alueeksi Suomen ja Meksikon välillä.Team Finland -verkosto on suomalaisyrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Venäjän kanavavaltuutetun toimisto ilmoitti maanantaina 16. marraskuuta 2020, että Saimaan kanavalle johtavan tuloväylän valaistujen turvalaitteiden korjaaminen on aloitettu. Venäjän viranomainen kielsi liikennöinnin Saimaan kanavan Venäjän puoleisella tuloväylällä pimeän aikaan 28. syyskuuta alkaen. Syynä on se, että merenkulun turvalaitteet ovat rikki.Suomen ja Venäjän kanavavaltuutettujen toimistojen välillä on neuvoteltu aktiivisesti rajoituksen poistamiseksi. Suomen kanavavaltuutettu on kirjelmöinyt asiasta Venäjän kanavavaltuutetulle 15. lokakuuta ja ilmaissut huolensa rajoituksen vaikutuksista kanavaliikenteelle.Tänään maanantaina 16. marraskuuta Suomen kanavavaltuutetun toimisto sai ilmoituksen Venäjän kanavavaltuutetun toimistolta (FGU Saimenskij kanal), että Venäjän hydrografinen palvelu on aloittanut toimet navigoinnin loistojen korjaamiseksi Saimaan kanavan tuloväylällä. Venäjän kanavavaltuutetun toimiston mukaan korjaustyö valmistuisi ja loistot otettaisiin jälleen käyttöön kuluvan viikon 47 loppuun mennessä. Viipurin satamakapteeni on rajoittanut 28. syyskuuta 2020 alkaen pimeän aikaan tapahtuvaa alusliikennettä Saimaan kanavan tuloväylän vesialueella osuudella, joka ulottuu Mariankiven merkiltä Brusnitshnojen sululle. Määräys on voimassa, kunnes valaistut merenkulun turvalaitteet ovat saatu toimintakuntoon. Saimaan kanavan tuloväylän turvalaitteiden kunnossapito on Viipurinlahdella Venäjän vastuulla.Saimaan kanavan liikennemäärä on viime vuosina ollut 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tänä vuonna tavaraliikenteen määrä on ollut kasvussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi