NordenBladet — Öljylämmityksen vaihtamiseen tarkoitetun valtionavustuksen kysyntä on jatkunut korkeana. Syyskuun alusta lähtien tarjottua avustusta on hakenut kolmen kuukauden aikana 7 567 pientalon omistajaa. Avustusta on arvioitu riittävän enintään 8 000 kotitaloudelle, joten noin 28 miljoonan euron määräraha on loppumassa.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan ELY-keskus tiedottavat”Avustus on jymymenestys, se on houkutellut öljylämmityksen vaihtajat ripeästi liikkeelle. Suomalaiset haluavat selvästi tehdä ympäristöystävällisiä valintoja kotipiirissään, ja niihin on tärkeää kannustaa myös jatkossa. Lämmitys- ja energiatehokkuusremontit tuovat myös monelle työtä”, iloitsee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Myönteisen avustuspäätöksen on saanut tähän mennessä 1 902 öljylämmityksen vaihtajaa. Kielteisen päätöksen on saanut vain 89 pientalon omistajaa. Yleisin syy kielteiselle päätökselle on, että hanke on toteutettu ja kustannukset ovat syntyneet ennen 1.6.2020.”Suurin osa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen, joten nykyinen määräraha loppuu siinä vaiheessa, kun kaikista tähän mennessä tulleista hakemuksista on tehty päätös. Mahdollisesta uudesta määrärahasta tiedotetaan myöhemmin”, toteaa ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan avustushakemukset saapumisjärjestyksessä. Nykyisen määrärahan loputtua ELYssä sisällä olevat ja sinne toimitettavat hakemukset siirtyvät jonottamaan mahdollista uutta avustusmäärärahaa.Ensi vuoden budjettiin esitetty lisärahaa, vaihtoehtoina myös kotitalousvähennys ja energia-avustusHallitus on esittänyt ensi vuoden budjettiin uutta, noin 9,4 miljoonan euron määrärahaa, jolla tuettaisiin edelleen öljylämmityksen vaihtamista pientaloissa. Eduskunta päättää budjetista ennen joulutaukoa, minkä jälkeen avustuksen mahdollisesta jatkosta kerrotaan lisää.Jos öljylämmitteisessä pientalossa on akuutti tarve lämmitysremontille, voi jatkuvasti haettavissa oleva kotitalousvähennys olla hyvä vaihtoehto. Vuonna 2020 kotitalousvähennyksen maksimi on 2 250 euroa. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten puolison kanssa vähennystä voi saada vuoden 2020 töistä yhteensä 4 500 euroa.Toinen vaihtoehto on hakea energia-avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Energia-avustusta myönnetään monenlaisiin energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin, myös öljylämmityksen vaihtamiseen. Avustuksen saamiseksi tulee laskea rakennuksen E-luku rakentamisvuodelta ja energiakorjausten jälkeen.”Energia-avustuksen määrä riippuu siitä, kuinka paljon remonttitoimet parantavat rakennuksen energiatehokkuutta. Avustuksen enimmäismäärä on 6 000 euroa, ja sitä myönnetään enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Hakemus tulee toimittaa Araan ennen ryhtymistä suunniteltuihin energiakorjauksiin”, kertoo ylitarkastaja Johanna Heikkilä ARAsta.Energia-avustushakemuksia on tähän mennessä saapunut ARAan yhteensä 1 800 ja näistä on käsitelty 650. Avustusta on myönnetty yhteensä 16 miljoonaa euroa. Henkilöhakijoista 456 ja yhteisöhakijoista 191 on jo saanut päätöksen.Energia-avustushakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä 5–6 kuukautta. Tänä vuonna määrärahaa on käytettävissä 40 miljoonaa euroa, kaikkiaan sitä on varattu 120 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.Lue lisääEly-keskus.fi: Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksiMotiva.fi: Öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaanAra.fi: Energia-avustuksetVero.fi: KotitalousvähennysAsiakaspalvelu ja neuvontaEly-keskus.fi: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu (Pirkanmaan ELY-keskuksen avustus öljylämmityksen vaihtajille)Ara.fi: Korjausavustusten puhelin- ja sähköpostipalvelu (ARA:n energia-avustus)Motiva.fi: Kuluttajien energianeuvonta (lämmitysremontin toteuttaminen ja tekniset ratkaisut)Medialle

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Marraskuussa 2020 käynnistyneessä hankkeessa suunnitellaan toimia, joilla kunnat voivat parantaa ikääntyvän väestön asumista.Konsulttiyritys Finnish Consulting Group (FCG) on käynnistänyt yhdessä ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ja kymmenen kuntatoimijan kanssa verkostohankkeen, jossa varaudutaan ikääntyneiden kansalaisten asumisen tarpeisiin.Verkostohankkeessa ovat mukana Espoo, Joensuu, Heinola, Laitila, Liperi, Lohja, Seinäjoki, Vantaa, Vihti ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä.Hanke liittyy ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan, jonka tavoitteena on tukea sekä ikäihmisiä että kuntia ratkaisemaan väestön ikääntymisestä seuraavia asumisen tarpeita. Ohjelman tavoitteena on myös ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen ja asuinalueiden lisääminen.Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan jatkossa yhä enemmän, ja myös kuntien on varauduttava ikääntyneiden määrän kasvuun ajoissa.Nyt käynnistyneessä verkostohankkeessa kartoitetaan ikääntyneiden asumisen nykytila kunnissa, tunnistetaan tulevia tarpeita, suunnitellaan uusia ratkaisuja eri alojen yhteistyöllä ja valmistellaan kuntien toimenpidesuunnitelmia.Hankkeen toteutuksen kannalta on keskeistä, että kunnissa käydään poikkihallinnollista vuoropuhelua, ja että kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan myös eri kuntien kesken. Verkostohankkeen tuloksia hyödynnetään ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionvarainministeriö on asettanut hankkeen henkilötunnuksen uudistamisen ja valtion takaaman identiteetin kehittämiseksi. Tavoitteena on varmistaa henkilötunnusten riittävyys, poistaa uusien tunnusten sukupuolisidonnaisuus ja sujuvoittaa ulkomaalaisten asiointia laajentamalla henkilötunnuksen saajien piiriä sekä ehkäistä henkilötunnusten käyttöä tunnistuskäytössä. Hankkeen toimikausi on 1.12.2020 – 31.12.2022.Henkilötunnusjärjestelmän muutostarpeet liittyvät henkilötunnusten riittävyyden varmistamiseen ja tunnistuskäytön ehkäisemiseen”Hankkeessa on mukana laajasti toimijoita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Tarkoituksem-me on rakentaa toimiva sidosryhmäyhteistyö, jonka avulla hankkeen tavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikutustenarviointi muutoksista on jo käynnistynyt ja ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa alkuvuonna 2021”, toteaa hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toimiva lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara. Tapahtumat psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtotapauksessa ovat osoittaneet, että hankkeen hyötyjä ei täysimääräisesti saavuteta, jos nykyisen kaltainen henkilötunnusten käyttö henkilön tunnistamisessa ei muutu. Yksinomaan henkilötunnuksella ei tulisi olla mahdollista tunnistaa eli varmentaa sitä, onko fyysisesti asioiva henkilö todella se henkilö, joka väittää olevansa. Hankkeen tehtävänä on tuoda esiin henkilötunnuksen hyviä käsittelymenettelyjä ja ohjata toimintatapoja, jotta henki-lötunnusta käytetään ainoastaan henkilöiden yksilöintiin ja erotteluun tietojärjestelmien välillä ja asiointitilanteissa. Hankkeessa arvioidaan myös, miten tiedon julkisuus vaikuttaa ei toivottuun tun-nistuskäytäntöönHankkeessa arvioidaan keinoja henkilötunnusten lisäämiseenHankkeessa arvioitavan suunnitelman mukaan henkilötunnusten riittävyyteen vastataan lisäämällä henkilötunnukseen uusia välimerkkejä nykymuotoisten tunnusten loppuessa vuoden 2023 alusta lähtien. Suomeen esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi muuttavien asiointia helpotetaan laajentamalla henkilötunnuksen myöntämistä rekisteröimällä henkilöt aikaisemmin väestötietojärjestelmään. Näin vähennetään myös organisaatiokohtaisten keinotunnusten määrää. Väestötietojärjestelmään lisätään uusia tunnistetietoja, joista käy ilmi minkä viranomaisen aloitteesta tunnus on myönnetty, miten henkilö on tunnistettu ja onko henkilö rekisteröity ilman kohtaamista. Hallitusohjelmaan kirjattu henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopuminen toteutetaan ryhtymällä viimeistään vuoden 2027 alusta lukien myöntämään henkilötunnukset sukupuolineutraalina henkilölle, jonka tiedot merkitään ensimmäistä kertaa väestötietojärjestelmään. Sukupuolta ei voisi enää tämän ajankohdan jälkeen päätellä henkilötunnuksesta. Ennen tätä annettuja henkilötun-nuksia ei muutettaisi vaan ne säilyisivät nykyisenmuotoisena.Henkilötunnuksen uudistamisen hanke yhdessä digitaalisen henkilöllisyyden kanssa rakentaa mah-dollisuuksia yhdenvertaiselle ja sujuvalle identiteetinhallinnalle ja luotettavalle sähköiselle asioinnil-le. Hankkeiden lainsäädäntötyötä viedään eteenpäin samassa aikataulussa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elintarviketeollisuuden kasvuhakuisuus jatkuu. Vienti ja kansainvälistyminen nähdään keskeisenä kasvun mahdollistajana. Kotimaisen ruokajärjestelmän merkitys on laajasti tiedostettu koronapandemian aikana. Kuluvana vuonna Kiinasta on tullut toiseksi tärkein elintarvikkeiden vientimaa Ruotsin jälkeen.Tiedot selviävät elintarviketeollisuuden toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 1.12.2020. Alan liikevaihto vuonna 2019 oli noin 11,2 miljardia euroa, jossa kasvua vuotta aiempaan oli 1,2 prosenttia. Ala tuottaa arvonlisää noin 2,6 miljardia euroa. Elintarvikeyrittäjyys kiinnostaa, sillä uusia yrityksiä vuonna 2019 perustettiin 244 ja toimintansa lopetti 117 yritystä.Vuonna 2019 elintarvikkeita vietiin 1,75 miljoonalla eurolla, ja vienti koostuu monista eri tuotteista. Tammi-elokuussa 2020 maastamme on viety elintarvikkeita yli 1,2 miljardin euron edestä, kun vastaavana aikana viime vuonna vienti oli 1,1 miljardia euroa. Kuluttajien luottamuksen säilyttäminen ja kotimarkkinoiden toimivuus ovat tärkeitä, sillä alan tuotannosta noin 85 prosenttia myydään kotimarkkinoilla.Elintarviketeollisuus työllistää kokoaikaisesti noin 34 000 henkilöä noin 1 800 yrityksessä. Lisäksi maassamme toimii tuhatkunta lähiruokayritystä. Elintarviketeollisuudella on teollisuuden aloista suurin välillinen vaikutus, sillä arvioiden mukaan yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa tuo työtä kolmelle henkilölle muilla aloilla.Koronapandemia on vauhdittanut toimintaympäristön muutosta ja heikentänyt alan ennustettavuuttaKoronapandemian pitkittyminen heikentää elintarviketeollisuuden tilannetta ja hankaloittaa erityisesti foodservice-sektorille myyvien elintarvikeyritysten toimintaa. Pandemia on kuitenkin vahvistanut entisestään kotimaisuuden arvostusta sekä kiinnostusta ruokajärjestelmämme huoltovarmuuteen. Toimiva elintarvikehuolto on monesta toimijasta riippuvainen ja sen toimintaedellytyksistä tulee huolehtia.Toimintakyvyn turvaaminen, henkilöstön suojaaminen ja muu riskien minimointi ovat lisänneet elintarvikeyritysten kustannuksia, mikä vaatimattomien kannattavuusmarginaalien alalla saattaa vähentää yritysten mahdollisuuksia uudistamiseen. Lisäksi kulutuksen suuntautuminen peruselintarvikkeisiin sekä kotona ruokailuun heikentää elintarvikeyritysten kannattavuutta.Kasvuhakuisuus jatkuu elintarvike- ja juoma-alan yrityksissäPk-elintarvikeyritykset ovat edelleen kasvuhaluisia, käy ilmi elintarvikkeiden valmistuksen toimialabarometristä. Reilusti yli puolet barometriin vastanneista pk-yrityksistä kertoi pyrkivänsä kasvamaan. Voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautui 22 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvua haki 45 prosenttia elintarvikeyrityksistä.Pk-elintarvikeyritykset olivat kyselyssä muita vertailualoja kasvuhakuisempia. Kasvuhakuisuutta todentavat elintarviketeollisuuden monet mittavat strategiset investoinnit.  Markkinointi ja myynti nousevat edelleen keskeisinä pk-elintarvikeyrityksen kehittämistarpeina. Kehittämistarpeina ovat voimistuneet tuotanto- ja materiaalitoimet, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, joilla kunnat ja alueet voivat vähentää kasvihuonekaasujapäästöjään. Rahaa on jaossa nyt avatussa haussa kolme miljoonaa euroa.Kunnat ja alueet voivat hakea avustusta hankkeisiin, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen taakanjakosektorilla. Hankkeen teema voi liittyä esimerkiksi liikenteen vähähiilisyyteen, rakennusten energiaratkaisujen edistämiseen, kunnan ilmastojohtamisen käytäntöihin tai yritysten ilmastotyön vauhdittamiseen.Avustuksia jaetaan tässä haussa kolme miljoonaa euroa, sillä edellytyksellä, että eduskunta myöntää hallituksen talousarvioehdotukseen merkityn lisämäärärahan. Kukin avustettava hanke voi saada enintään 70 000 €, kuitenkin enintään 70 % hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista.Avustusta voi saada mm. palkka- ja suunnittelukustannuksiin, ei omaisuuden hankintoihin tai investointeihin.”Tarvitsemme kaikki kunnat mukaan yhteisiin ilmastotalkoisiin! Jaettavan avustuksen summaa ja hankekohtaista osuutta on nostettu merkittävästi edellisiin hakukertoihin verrattuna, ja nyt on suurempi mahdollisuus saada avustus oman kunnan tai alueen hyvälle ilmastohankkeelle. Myös ilmastotyötään aloittelevien kuntien kannattaa siis tarttua rohkeasti tilaisuuteen”, kannustaa erityisasiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä.Avustuksen hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta tai maakunnan liitto, näiden täysin omistama yhtiö tai näistä muodostettu yhteenliittymä. Avustushaku on auki 1.12.2020–5.2.2021.Verkkotilaisuudessa lisää tietoa avustusten hakemisestaYmpäristöministeriö järjestää webinaarin avustusten hakemisesta torstaina 10.12.2020 klo 13-14. Webinaarissa kerrotaan avustushausta ja vastataan hakuun liittyviin kysymyksiin.Tilaisuus on kaikille avoin, mutta siihen pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään 9.12.2020. Ilmoittaudu tilaisuuteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kehitetään tavoitteellisesti vuosina 2020–2023. Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia parannetaan tutkimuksella ja teknologisella kehityksellä. Lisäksi edistetään Suomen asemaa kansainvälisesti terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijänä.Näin linjataan päivitetyssä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartassa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi päivitetyn tiekartan 1.12.2020. Strategiaa toimeenpannaan jo kolmannen hallituksen aikana.– Tiekartta valmistuu poikkeuksellisena aikana, kun koronapandemia on nostanut terveysalan merkitystä. Suomella on mahdollisuus toimia terveysalan tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan kärkimaana. Olemme panostaneet alan tutkimukseen huomattavasti ja tätä linjaa haluamme jatkaa, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Tiekartalla kehitetään toimintaympäristöä, osaamista ja yhteistyötäTiekartassa on tunnistettu kolme toisiinsa liittyvää toimenpidealuetta, jotka ovat toimintaympäristö, osaaminen sekä kumppanuudet ja yhteistyö. Alueet sisältävät toimenpiteitä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Toimenpiteitä seurataan ja päivitetään säännöllisesti.Toimenpiteitä ovat esimerkiksi terveysalan rahoituksen ja sääntelyn kehittäminen, jatkuvaan oppimiseen ja osaamiseen panostaminen sekä uusien kumppanuusmallien luominen julkisen ja yksityisen sektorin välille. Lisäksi kansallisten osaamiskeskusten perustamista sekä lainsäädäntöhankkeita viedään eteenpäin. Myös digitalisaatio ja datan hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa.– Vallitseva pandemia osoittaa, mikä voima vastuullisesti käytetyllä datalla, datojen yhdistämisellä sekä julkisten ja yksityisten tutkimusta tekevien tahojen välisellä yhteistyöllä on. Kaiken edellytyksenä on luottamus, joka syntyy yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.– Pidämme tärkeänä, että toimintaympäristön muuttuessa uudessa tiekartassa ovat entistä vahvemmin mukana myös sosiaaliset näkökulmat sekä hyvinvointiteknologian merkitys, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Koronapandemia luo terveysalalle uusia kasvumahdollisuuksiaTiekartassa on ennakoitu koronapandemian vaikutuksia terveysalan toimintaympäristöön ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Koronapandemiasta toipuminen edellyttää muun muassa uusia innovaatioita ja tietoa. Myös uudet digitaaliset toimintatavat ja taidot esimerkiksi palveluiden saatavuudessa ja terveyden mittaamisessa ovat ottaneet mittavan loikan koronapandemian aikana.Yritykset ovat luoneet nopeasti uusia ratkaisuja tilanteen haasteisiin niin terveydenhoidossa, ennaltaehkäisyssä kuin muissakin hyvinvoinnin palveluissa. Osa palveluista tulee jäämään koronapandemian jälkeen normaaliin käyttöön, mikä luo merkittävää kansainvälistä kysyntää ympäri maailmaa.Päivitetty tiekartta on laadittu poikkihallinnollisesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia julkaistiin alun perin vuonna 2014.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa kutsuu eurooppaministerit epäviralliseen videokokoukseen 1. joulukuuta. Ministerit keskustelevat EU:n tulevaisuudesta sekä EU:n koronakoordinaation tiivistämisestä. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.Kokouksen ensimmäisen työistunnon aiheena on EU:n tulevaisuus. Istunnon alkuun kuullaan puheenjohtajavaltio Saksan lyhyt tilannekatsaus EU:n tulevaisuuskonferenssin valmisteluista. Tämän jälkeen ministerit keskustelevat eurooppalaisista nuorista kootun ryhmän kanssa siitä, millaiselta Euroopan tulisi näyttää 10–15 vuoden kuluttua.Suomi katsoo, että konferenssin tavoitteena tulee olla kansalaisten, erityisesti nuorten, laaja osallistaminen ja kuuleminen. Konferenssin tulisi keskittyä kansalaisille tärkeisiin aiheisiin, kuten oikeusvaltioperiaatteeseen, ilmastonmuutokseen, kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen ja EU:n rooliin maailmassa. Tavoitteena on käynnistää konferenssi niin pian kuin mahdollista koronapandemia huomioon ottaen. Konferenssin lopputuloksista on tarkoitus raportoida vuonna 2022 Eurooppa-neuvostolle.Toisessa työistunnossa ministerit keskustelevat koronapandemian torjunnan koordinaation tiivistämisestä EU:ssa sekä pandemian taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten lieventämisestä. Tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä hyvistä käytännöistä EU-tasolla tai esimerkiksi jäsenvaltioiden rajoilla. Tarkoitus on myös keskustella asioista, joissa koordinaatiota ja yhteistyötä voidaan edelleen parantaa. Suomi kannattaa EU:n yhteisiä vahvoja toimia koronaviruksen taltuttamiseksi. Yhteisen ja tehokkaan EU-strategian edistämistä tarvitaan viruksen voittamiseksi.Koronatilanteen takia 1. joulukuuta järjestettävä videokokous korvaa neuvoston puheenjohtajavaltio Saksan alun perin Wiesbadeniin 31.11.–1.12. suunnitteleman eurooppaministerien epävirallisen kokouksen. Epävirallisissa ministerikokouksissa käydään vapaata keskustelua yleisluonteisista kysymyksistä. Ne eivät ole neuvoston istuntoja, eikä niissä tehdä päätöksiä.Epäviralliseen videokokoukseen on kutsuttu mukaan myös Länsi-Balkanin maiden edustajat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu viidennen kerran keskiviikkona 2.12. Kokouksen aiheena on ilmastolain uudistus.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2015 voimaan tullutta ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan siten, että tämä tavoite saavutetaan. Lakiin on tarkoitus sisällyttää hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, sekä päivittää vuoden 2050 tavoitetta. Lisäksi lakiin sisällytetään maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite. Esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua lausunnoille keväällä 2021.”Hiilineutraaliustavoitteen 2035 kirjaaminen ilmastolakiin antaa vahvan suunnan tulevien vuosien ilmastotyölle. Samalla siirtymä hiilineutraaliin Suomeen tulee tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti reilulla tavalla. Pyöreän pöydän keskustelu antaa tärkeää evästystä siihen, miten oikeudenmukaisuus tulee huomioida ilmastolain uudistuksessa”, sanoo pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Mikkonen toimii kokouksessa puheenjohtajana.Ilmastolain valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota osallistumiseen. Jo lain uudistuksen valmistelun alusta lähtien on järjestetty erilaisia kyselyjä, verkkokuulemisia ja keskustelutilaisuuksia, joissa on kuultu ihmisiä eri puolilta Suomea sekä erityisesti nuoria ja saamelaisia.Valtioneuvosto asetti 27.2.2020 ilmastopolitiikan pyöreän pöydän, joka kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Ilmastolain uudistukseen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #ilmastolaki.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaista lääkeasioiden tiekartan toimeenpanoa sosiaali- ja terveysministeriö antoi maaliskuussa 2020 Fimealle toimeksiannon tuottaa selvitys keskitetyn lääketietovarannon kehittämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriä sekä Fimea toivovat palautteita ja näkemyksellisiä kommentteja selvitysraportin luonnokseen 14.12. mennessä.Kansallinen lääketietovaranto tarkoittaisi toteutuessaan keskitettyä kansallista tietovarantoa, joka sisältäisi lääkevalmisteiden keskeiset tiedot. Lääkevalmisteen tiedoilla tarkoitetaan muun muassa lääkevalmisteen perustietoja sekä muita valmisteeseen liittyviä tietoja kuten hinta- ja korvattavuus, farmakologiset ominaisuudet, valmisteyhteenvedot sekä erilaiset ilmoitukset ja tiedotteet.Linkki kyselyyn Fimean uutisessa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuden määrää sekä velkajärjestelyssä olevien velallisten välttämättömiksi elinkustannuksiksi laskettavaa rahamäärää korotetaan ensi vuoden alusta.Palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuden määrää sekä velkajärjestelyssä olevien velallisten välttämättömiksi elinkustannuksiksi laskettavaa rahamäärää korotetaan ensi vuoden alusta.Ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.Velkajärjestelyssä olevien velallisten välttämättömiksi elinkustannuksiksi laskettavia rahamääriä puolestaan korotetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Esimerkiksi yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan välttämättömien elinkustannusten määräksi lasketaan ensi vuoden alusta alkaen 540 euroa kuukaudessa. Näistä kustannuksista velallisen ei tarvitse esittää erillistä selvitystä.Ensi vuonna myös velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuus nousee 2 003 euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että velkajärjestelyssä olevan henkilön on maksettava velkojille lisäsuorituksia, jos nettotulot nousevat kalenterivuoden aikana yli 2003 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi