Suomi: Päivitetty tiekartta: Terveysalan uusilla innovaatioilla tavoitellaan hyvinvointia ja kilpailukykyä

NordenBladet — Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kehitetään tavoitteellisesti vuosina 2020–2023. Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia parannetaan tutkimuksella ja teknologisella kehityksellä. Lisäksi edistetään Suomen asemaa kansainvälisesti terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijänä.Näin linjataan päivitetyssä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartassa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi päivitetyn tiekartan 1.12.2020. Strategiaa toimeenpannaan jo kolmannen hallituksen aikana.– Tiekartta valmistuu poikkeuksellisena aikana, kun koronapandemia on nostanut terveysalan merkitystä. Suomella on mahdollisuus toimia terveysalan tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan kärkimaana. Olemme panostaneet alan tutkimukseen huomattavasti ja tätä linjaa haluamme jatkaa, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Tiekartalla kehitetään toimintaympäristöä, osaamista ja yhteistyötäTiekartassa on tunnistettu kolme toisiinsa liittyvää toimenpidealuetta, jotka ovat toimintaympäristö, osaaminen sekä kumppanuudet ja yhteistyö. Alueet sisältävät toimenpiteitä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Toimenpiteitä seurataan ja päivitetään säännöllisesti.Toimenpiteitä ovat esimerkiksi terveysalan rahoituksen ja sääntelyn kehittäminen, jatkuvaan oppimiseen ja osaamiseen panostaminen sekä uusien kumppanuusmallien luominen julkisen ja yksityisen sektorin välille. Lisäksi kansallisten osaamiskeskusten perustamista sekä lainsäädäntöhankkeita viedään eteenpäin. Myös digitalisaatio ja datan hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa.– Vallitseva pandemia osoittaa, mikä voima vastuullisesti käytetyllä datalla, datojen yhdistämisellä sekä julkisten ja yksityisten tutkimusta tekevien tahojen välisellä yhteistyöllä on. Kaiken edellytyksenä on luottamus, joka syntyy yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.– Pidämme tärkeänä, että toimintaympäristön muuttuessa uudessa tiekartassa ovat entistä vahvemmin mukana myös sosiaaliset näkökulmat sekä hyvinvointiteknologian merkitys, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Koronapandemia luo terveysalalle uusia kasvumahdollisuuksiaTiekartassa on ennakoitu koronapandemian vaikutuksia terveysalan toimintaympäristöön ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Koronapandemiasta toipuminen edellyttää muun muassa uusia innovaatioita ja tietoa. Myös uudet digitaaliset toimintatavat ja taidot esimerkiksi palveluiden saatavuudessa ja terveyden mittaamisessa ovat ottaneet mittavan loikan koronapandemian aikana.Yritykset ovat luoneet nopeasti uusia ratkaisuja tilanteen haasteisiin niin terveydenhoidossa, ennaltaehkäisyssä kuin muissakin hyvinvoinnin palveluissa. Osa palveluista tulee jäämään koronapandemian jälkeen normaaliin käyttöön, mikä luo merkittävää kansainvälistä kysyntää ympäri maailmaa.Päivitetty tiekartta on laadittu poikkihallinnollisesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia julkaistiin alun perin vuonna 2014.

Lähde: Valtioneuvosto.fi