NordenBladet — Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa sopi maanantaina 30. marraskuuta Euroopan vakausmekanismin (EVM) uudistuksesta ja pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisurahaston (SRF) varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta. Suomen ajamat tavoitteet on huomioitu sekä EVM-sopimuksen muutoksissa että toimissa, joita edellytettiin varautumisjärjestelyn käyttöönoton aikaistuspäätökselle. Suomea edusti kokouksessa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa sopi Euroopan vakausmekanismin (EVM) uudistuksesta ja pankkiunionin yhteisen kriisiratkaisurahaston (SRF) varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta vuoden 2022 alusta. Varautumisjärjestelyllä vahvistetaan pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisumekanismin toimintaa. EVM voi jatkossa myöntää yhteiselle kriisinratkaisurahastolle lainaa vaikeuksiin ajautuneiden pankkien uudelleenjärjestelyn tai hallitun alasajon varmistamiseksi. Lainojen takaisinmaksu rahoitetaan pankeilta kerättävillä vakausmaksuilla.–  Haluan muistuttaa erityisesti, että alun perin ECOFIN-neuvostossa sovittiin jo vuonna 2013, että yhteinen varautumisjärjestely otetaan käyttöön viimeistään yhteisen rahaston siirtymäajan päätyttyä eli vuodesta 2024 alkaen. Kuitenkin vuonna 2015 neuvosto tarkensi linjaustaan siten, että kun varautumisjärjestelyn muodosta on sovittu, voidaan erikseen päättää ottaa se käyttöön jo siirtymäaikana. Suomi sai tiukkojen neuvottelujen jälkeen kompromissiratkaisuun mukaan keskeiset tavoitteensa. Näin saavutettu ratkaisu on huomattavasti parempi, kuin mitä alkuperäinen esitys oli, kertoo valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Euroryhmän julkilausumassa todetaan, että päätös aikaistetusta käyttöönotosta voitiin tehdä, koska pankkisektorin riskien vähentämisessä on saavutettu edistymistä. Euroryhmä kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että pankkijärjestelmässä on edelleen haavoittuvuuksia, joihin on puututtava pankkien, jäsenvaltioiden ja EU-tason yhteisillä lisätoimilla. Nämä lisätoimet liittyvät muun muassa EU-tason stressitesteihin, vahvistettuun valvontaan erityisesti heikoimpien pankkien osalta, sijoittajanvastuun toteutumista edistävien tappiopuskurivaatimusten asettamiseen ja julkisen pankkituen myöntämistä koskevien valtiontukisääntöjen uudelleentarkasteluun. Suomi korostaa näiden tehokkaiden korjaavien toimien merkitystä edellytyksenä varautumisjärjestelyn aikaistetulle käyttöönotolle.– Suomen kannalta pankkiunionin tärkeys on selvä. Pankkisektorimme koko on noin 375 % suhteessa maan bruttokansantuotteeseen viimeisten tietojen mukaan. Hallituksen tavoitteena on ollut veronmaksajien varjelu pankkikriiseiltä. Pankit ovat sidoksissa toisiinsa ja usein kriisit leviävät maiden rajojen yli nopeasti. Tältä pohjalta on perusteltua, että pankit keskenään kantavat ottamiensa riskien seuraamukset. Kyse on halustamme turvata kansalaisten ja valtion etuja, Matti Vanhanen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Alueiden yksilöllisten mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kaupunkien kehittäminen ovat keskeisiä tapoja, joilla EU tavoittelee kestävää oikeudenmukaista kehitystä ja kasvua koronakriisin jälkeen. Siksi EU-tasolla tehtävälle kaupunkipolitiikan yhteistyölle sekä alueiden erityispiirteitä ja koheesiota korostavalle politiikalle halutaan uutta painoarvoa. Alueellisesta koheesiosta ja kaupunkikehittämisestä vastaavat ministerit hyväksyivät uudistetun EU:n Alueellisen agendan ja kaupunkipolitiikkaa linjaavan uuden Leipzigin peruskirjan. Epävirallinen ministerikokous järjestettiin EU:n puheenjohtaja Saksan johdolla videon välityksellä 30.11.-1.12.Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistui alueellisesta koheesiosta vastaavien ministereiden kokoukseen 1.12. Ministereiden hyväksymä uusi Alueellinen agenda on vuoteen 2030 kurottava suunnitelma siitä, miten yhteenkuuluvuutta lisätään Euroopan eri alueiden välillä. ”Kestävyys- ja ilmastohaasteet kasvavat jatkuvasti. Meidän on pidettävä huolta, että kaikki alueet ja asukkaat pysyvät mukana”, Mikkonen tiivisti agendan taustaa.Alueellisen agendan tavoitteena on oikeudenmukainen ja vihreä Eurooppa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus nousevat entistä vahvempaan rooliin alueellisessa kehittämisessä. ”Kaupungeilla ja kunnilla on hyvin kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita. Maaseutualueilla puolestaan on monia muun muassa päästöttömään energiaan liittyviä valtteja, jotka kirittävät ilmastotavoitteita ja kiertotaloutta,” ministeri Mikkonen kuvasi ja muistutti, että politiikan toimia on räätälöitävä alueiden erityispiirteiden mukaisesti.Koronapandemian johdosta taloudelliset ja sosiaaliset erot alueiden välillä uhkaavat entisestään kasvaa, ja alueilla on hyvin erilaiset edellytykset elpyä. ”Alueiden erilaiset tilanteet täytyy huomioida myös EU:n elvytysvarojen käytössä,” Mikkonen korosti.Alueellisen agendan toteutus käynnistyy muun muassa pilottihankkeilla. Piloteilla havainnollistetaan, kehitetään ja testataan, miten alueellinen yhtenäisyys voidaan ottaa vahvemmin huomioon käytännössä. Hyvä esimerkki tästä on Norjan aloitteesta käynnistettävä pilotti pienten keskusten merkityksestä alueiden elinvoimalle. Ministerit toivoivat komission huomioivan agendan tavoitteet säädöksissä ja tulevan rahoituskauden ohjelmissa. Koheesiotavoitteiden toteutumista seuraa EU:n aluepolitiikkaneuvosto. Alueellisen agendan etenemistä tarkastellaan myös väliarvioinnissa vuonna 2024.Kaupungit yhteiskunnallisten uudistusten moottoreina”Kaupungeilla, sekä pienillä että suurilla, on iso merkitys yhteiskunnallisten uudistusten läpiviemisessä. Kaupungit ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi kestävää liikkumista ja asumista edistävien digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Älykkäiden liikenneratkaisujen kaltaiset uudistukset lisäävät kaupunkien toimivuutta ja asumismukavuutta. Myös koronakriisistä nousemiseen ja uuden kasvun käynnistämiseen tarvitaan kaupunkeja”, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä Saksan järjestämän ministerikokouksen yhteydessä. Kaupunkikehittämisestä vastaavien ministereiden kokouksessa 30.11. ministeri Lintilää edusti työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman.Kokouksen pääasiana hyväksyttiin uusi Leipzigin peruskirja, jossa linjataan EU-tason kaupunkipolitiikan periaatteet. Periaateasiakirja korostaa voimakkaasti kaupunkien merkitystä yhteiskunnan uudistumisessa.Suomi kannatti Leipzigin peruskirjan hyväksymistä. Sen painopisteenä olevat oikeudenmukaiset, vihreät ja tuottavat kaupungit tukevat Suomen omaa painotusta nähdä kaupungit keskeisinä talouden, kestävän kasvun ja yhteiskunnan myönteisen muutoksen moottoreina.  Kokouksessa hyväksyttiin myös jatkoaskelmerkit Kaupunkiagenda EU:lle -yhteistyövälineelle, joka käynnistettiin alun pitäen vuonna 2016 Alankomaiden aloitteesta. Kokouksessa Suomi korosti Kaupunkiagendan aktiivista jatkokehittämistä ja toimeenpanoa. Suomen kaupungit ja Suomi jäsenmaana ovat osallistuneet agendan pohjalta yhteensä yhdeksään teemakumppanuuteen. Agendassa kaupungit, jäsenmaat ja EU-taso tekevät yhteistyötä kaupunkikehitykseen vaikuttavien säädösten, rahoituksen ja tiedonvaihdon parantamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt 1. joulukuuta 2020 lausuntokierrokselle arviomuistion, jossa kuvataan ajoneuvojen käyttäjien teettämien päästömanipulaatioiden nykytilaa sekä mahdollisia uusia sääntelyvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.Arviomuistio ja siitä annetut lausunnot toimivat ajoneuvojen päästömanipulointeja koskevan lainsäädäntöhankkeen alkusysäyksenä. Hankkeen tarkoituksena selvittää keinoja, joilla voidaan tehostaa päästömanipulaatioiden valvontaa ja sanktiointia. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä.Päästömanipulaatio on toimenpide, jonka ajoneuvon käyttäjä tekee tai teettää ajoneuvoon sen käyttöönoton jälkeen ilman muutoskatsastusta tai käyttämällä muita kuin hyväksyttyjä osia. Päästömanipulaatioilla on vaikutusta pääasiassa ajoneuvon lähipäästöjen, etenkin typen oksidien ja hiukkaspäästöjen määrään. Päästömanipulaatioita tehdään sekä raskaisiin että kevyihin ajoneuvoihin.Mitä seuraavaksi?Arviomuistion lausuntoaika päättyy 1. helmikuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen hankkeen valmistelu jatkuu virkamiestyönä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n terveysministerit keskustelevat keskiviikkona 2. joulukuuta epävirallisessa videokokouksessaan koronavirustilanteesta ja EU:n lääkestrategiasta. Suomea kokouksessa edustaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Puheenjohtajamaa Saksan järjestämän kokouksen aluksi terveysministerit kuulevat Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) tilannekatsauksen koronatilanteesta. Saksan johdolla on valmisteltu neuvoston päätelmiä Covid-19-pandemian opetuksista terveyssektorilla. Päätelmien osa-alueet ovat terveyskriisin hallinnan vahvistaminen EU:ssa, lääkkeiden saatavuuden turvaaminen, terveystiedon jakaminen ja käyttö sekä EU:n roolin vahvistaminen globaaliterveydessä. Suomi tukee päätelmiä.Ministerit kuulevat kokouksessa lisäksi esittelyn komission 11. marraskuuta antamista uusista ehdotuksista, jotka sisältyvät ns. Euroopan terveysunioni -pakettiin. Tällä tarkoitetaan laajaa säädöskokonaisuutta, jonka tarkoitus on parantaa EU:n valmiutta ja varautumista hätätilanteisiin ja terveyskriiseihin. Toisena asiana terveysministerit keskustelevat puheenjohtajan kysymysten pohjalta Euroopan juuri julkistetusta lääkestrategiasta. Strategian avulla pyritään luomaan EU:n yhteistä lainsäädäntöä, jossa otetaan huomioon sekä lääkealan innovaatiot että potilaiden tarpeet. Lääkestrategian keskeisenä tavoitteena on varmistaa parempi lääkkeiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus EU:ssa. Suomi kannattaa yhteistä eurooppalaista lääkestrategiaa. Sen avulla voidaan parantaa mahdollisuuksia puuttua jäsenmaiden yhteisiin ongelmiin.Epävirallisessa terveysministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on perustanut maisemanhoitoalueen Sotkamon Naapurinvaaran. Naapurinvaaran maisemanhoitoalue luo edellytyksiä alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Maisemanhoitoalue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla.Ympäristöministeriö ja Kainuun ELY-keskus tiedottavat”Naapurinvaaran maisemanhoitoalue on tärkeä virstanpylväs Suomen maisemansuojelulle. Maisemanhoitoalueen perustaminen edellyttää sekä vahvaa tahtoa että hyviä valmiuksia paikallisen kulttuuriperinnön vaalimisessa. Naapurinvaaralta ja Sotkamosta niitä on nyt löytynyt esimerkillisesti. Nyt otetaan tärkeä askel kohti koko maamme eri osat kattavaa maisemanhoitoalueiden verkostoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Naapurinvaaran kyläyhdistys ry. Perustamista on valmisteltu Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa kiinteässä yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja eri sidosryhmien kesken. Sotkamon kunta on tukenut hanketta.Päätökseen sisältyy alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Vaaroista kaunein, jossa tehdään selkoa alueen arvoista sekä maisemanhoidon toteuttamisen keinoista. Perustamispäätökseen sisältyy suosituksia maisemanhoidon käytännön toteuttamista varten.Tavoitteena edistää luonto- ja maisema-arvojaNaapurinvaaran maisemanhoitoalueen perustamisen tavoitteena on edistää alueen luonto- ja maisema-arvojen sekä rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ja vahvistumista. Alueen maisemanhoidon päämääränä on tukea aluetta koskevien suunnitelmien, maakunta- ja kuntakaavojen sekä alueen asukkaiden ja maanomistajien maisemanhoitoa koskevien tavoitteiden toteutumista.Naapurinvaaran vaara-asutus on ainutlaatuinen yhdistelmä tasapainoista rakentamista, arvokkaita luonnonympäristöjä ja laajoja perinnebiotooppeja. Sen maisemat muodostavat harmonisen kokonaisuuden ja siellä on monia kulttuurimaisemien kannalta merkittäviä kohteita.Naapurinvaaran maisemanhoitoalue on laajuudeltaan 2800 hehtaaria ja se on miltei kokonaan yksityisomistuksessa. Peltoja on viljelyssä noin 470 hehtaaria. Toimivia maatiloja on kymmenkunta ja maatilakytkentäisiä yrityksiä puolenkymmentä. Asukkaita alueella on 400 ja kyläkoulua käy nelisenkymmentä oppilasta.Aikaisemmin on ympäristöministeriön päätöksellä perustettu neljä valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporin Skärlandetiin, Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon, Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kyliin sekä Simoon. Lisäksi ELY-keskusten päätöksellä on perustettu kaksi maakunnallista maisemanhoitoaluetta: Sallan Saijaan ja Suomussalmen vienalaiskyliin. www.ym.fi/maisemanhoitoalueet

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Saamenkielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämisryhmä on teettänyt selvityksen saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista. Samalla valmistuivat selvitykset, miten saamelaistieto näyttäytyy perusopetuksen oppimateriaaleissa ja mikä on saamenkielisten oppimateriaalien tilanne. Selvitykset julkistettiin tiistaina 1.12.Saamelaistiedon määrä suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen oppimateriaaleissa on vähäinen ja tiedon laatu vaihteleva. Saamelaistieto painottuu nyky-yhteiskunnan sijaan menneisyyteen, stereotypioita toistavat kuvitukset ja saamen kielet ja kulttuurit pelkistetään yhdeksi kieleksi ja kulttuuriksi. Saamelaistietoa ei oppimateriaaleissa kytketä osaksi Suomen historiaa ja nyky-yhteiskuntaa. Lisäksi saamelaistietoa käsitellään ei-saamelaisen oppilaan lukijapositiosta käsin, jolloin saamelaisen, suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa olevan oppilaan tarpeet saada tietoa omasta kielestään ja kulttuuristaan jäävät huomiotta. Selvityksessä esitetään, että perusopetuksen oppimateriaaleja saamelaistiedon osalta tulisi kehittää niin, että aineistossa kuvataan saamelaisia enemmän nykyhetken kautta. Olisi hyvä huomioida myös uudempi, erityisesti 1900-luvulta eteenpäin ulottuva historia. Kuvissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten saamelaiset niissä esitetään. Erityishuomio tulisi kiinnittää piirroskuvien rasistisiin stereotypioihin ja valokuvien saamenpukujen käyttöön.Oppimateriaalien saamelaissisällöissä yksinkertaistetaan usein saamen kielet ja kulttuurit yhdeksi. Oppimateriaaleissa tulisi ottaa huomioon vähintään kolme Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ja kieliryhmien kulttuurit, mahdollisuuksien mukaan myös muut saamelaisalueella puhuttavat saamen kielet.Saamenkielisten oppimateriaalien tilanneToisessa selvityksessä tarkastellaan saamenkielisen varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen painettujen ja digitaalisten oppimateriaalien nykytilaa ja kartoitetaan uudistamistarpeita. Saamenkielisten oppimateriaalien tuottamisessa on tehty systemaattista kehitys- ja uudistustyötä. Uutta materiaalia on tuotettu paljon, myös digimuodossa. Materiaalitilanne eri saamen kielissä äidinkielenä ja vieraana kielenä on melko hyvä, vaikka suuria aukkoja on. Suurimpia ongelmia on vanhentunut materiaali, jota on valtaosa muiden oppiaineiden materiaaleista. Materiaalit olisi selvityksen mukaan pikaisesti saatava vastaamaan opetussuunnitelmia. Lisäksi materiaalia puuttuu kokonaan huomattavan suuressa osassa oppiaineita alaluokilla ja lähes täysin yläluokilla. Uudistamisen ja uuden tuottamisen tarpeet koskevat pohjoissaamenkielisiä materiaaleja mutta erityisesti inarin- ja vielä suuremmassa määrin koltansaamenkielisiä materiaaleja. Lukiossa on materiaalia vain saamessa äidinkielenä ja vieraana kielenä ja sielläkin lähes pelkästään pohjoissaamessa. Inarinsaamessa ja koltansaamessa on ainoastaan muutama materiaali.Opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuusSaamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta tehdyssä selvityksessä ilmenee, että saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa ei ole riittävästi tehtävään koulutettua ja saamen kieliä osaavaa henkilöstöä. Tilanne on sama kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (Utsjoki, Inari, Enontekiö, Sodankylä) sekä kotiseutualueen ulkopuolella paikoissa, joissa saamenkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta on (Helsinki, Oulu, Rovaniemi). Jopa 40 % työntekijöistä on vailla muodollista kelpoisuutta. Työntekijöiden puute vaikuttaa myös siihen, miten ja minkälaista varhaiskasvatusta ja opetusta voidaan antaa. Esimerkiksi saamenkielistä aineenopetusta ja lukio-opetusta on mahdotonta kehittää, ellei aineenopettajia kouluteta. Tilanne koskee kaikkia kolmea Suomessa puhuttavaa saamen kieltä.Esityksen mukaan seuraavassa vaiheessa oppilaitosten suomenkielisille linjoille tulee kehittää saamenkielisille opiskelijoille tarkoitettuja opintokokonaisuuksia. Kiireellisimmin tulee tarttua koltansaamen kielen henkilöstön tilanteeseen ja kaikkia saamenkieliä koskevaan aineenopettajien puutteeseen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavissa aineissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luotsausasetukseen tehtävästä väliaikaisesta muutoksesta, jolla mahdollistettaisiin väylätuntemuksen osoittaminen kokonaan laivasimulaattorissa suoritettavalla harjoittelulla. Muutos koskee luotsin ohjauskirjan ja linjaluotsinkirjan uudistamista.Harjoittelumatkojen suorittaminen laivasimulaattorissa voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, jos covid-19-epidemian aikana normaaleja luotsaus- ja harjoittelumatkoja ei voida väyläkohtaisen liikenteen vähentymisen, terveysturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien rajoitteiden tai muun epidemiaan liittyvän pakottavan syyn vuoksi suorittaa.Muutoksen ehdotetaan olevan voimassa 30. päivään kesäkuuta 2021. Lausuntoaika päättyy 16. joulukuuta 2020.Mitä seuraavaksi?Asetusluonnoksesta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai lähettämällä lausunto sähköpostitse osoitteeseen [email protected] Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.Lausuntoajan päätyttyä asetuksen valmistelu jatkuu virkatyönä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Naton ulkoministerikokoukseen 2.12.2020.Naton ulkoministerikokous järjestetään 1.-2.12.2020. Naton kumppanimaista Suomi, Ruotsi, Australia, Etelä-Korea, Japani ja Uusi-Seelanti sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on kutsuttu osallistumaan 2.12.Suomea edustaa kokouksessa ulkoministeri Pekka Haavisto. Videokokouksena järjestettävän keskustelun aiheena on Kiina. Kiinan globaalin roolin kasvaessa sen toimintaa arvioidaan eri tahoilla, myös Natossa. Suomi pitää tärkeänä Naton ja kumppanimaiden välistä hyvää keskusteluyhteyttä turvallisuusympäristöön liittyvissä kysymyksissä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelmassa on avattu työllisyyspoliittisen avustuksen haku kunnille 1.12.2020. Haku on auki 31.12.2020 saakka ja se toteutetaan kaikissa TE-toimistoissa saman aikaisesti.Valtakunnallisena tavoitteena on saada käyntiin vähintään 15 alueellista pilottihanketta, joissa on mukana useita kuntia kehittämässä uutta työllistävää yhteistyötä käyttäen julkisia hankintoja. Hankinnoilla työllistämisen toimintamallin ja yhteistyösuhteiden rakentumisessa voidaan tarvita kunnassa erillisresurssia. Hanke tarjoaa tähän ratkaisun. Hankkeessa voidaan mallintaa ne hankinnat, joissa toimintamallia voidaan käyttää.Hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelma tähtää hallitusohjelman mukaisesti siihen, että julkisilla hankinnoilla tuettaisiin entistä paremmin työllistymistä. Näin voitaisiin helpottaa esimerkiksi osatyökykyisten tai pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä.   – Nyt avattu haku korostaa halua viedä käytännönläheisesti työllistämisehtoa kuntien julkisiin hankintoihin. Hankkeissa erillisresurssi mahdollistaa keskittymisen tähän tehtävään. Tavoite on lisätä muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia saada työtä ja saada mallista toimiva, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ohjelman kokonaisuuden toimeenpanosta. Hankkeen koordinoi valtakunnallisesti Suomen Kuntaliitto. Nyt käynnistettävät kuntien hankkeet muodostavat hankeverkoston.–  Käynnistynyt hanke vahvistaa entisestään kuntien roolia työllisyyden hoidossa. Haku on herättänyt paljon mielenkiintoa kunnissa, joten on hienoa, että toimintamallia päästään edistämään, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.Mikä on hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelman haku?hakuaika 1.–31.12.2020, hakemukset oman alueen TE-toimistoonhakijana voi olla yksi kunta tai useat kunnat yhteistyössätarjolla on 50 % rahoitus (työllisyyspoliittinen avustus) hankinnoilla työllistämisen toimintamallin rakentamiseen ja kehittämiseenhankinnat työllistävät jo hankekaudella tai työllistämisehtoa käytetään hankinnoissa hankekaudellakunnat saavat hankkeen myötä työhönsä käytännön sparrausapua Kuntaliitossa olevalta valtakunnalliselta koordinaatiohankkeelta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2019 uusiutuvan energian käytön osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 37 prosenttia, kun taas fossiilisen tuontienergian osuus oli 34 prosenttia. Päästöoikeuden hinta on vuonna 2020 koronapandemian aiheuttaman hetkellisen alkulaskun jälkeen jatkanut nousuaan, mikä edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä. Teknologinen kehitys parantaa puolestaan tuulivoimainvestointien kannattavuutta.Tiedot käyvät ilmi uusiutuvan energian toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 1.12.2020. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2019 uusiutuvan energian toimialaan kuuluvien yritysryhmien tuotannon bruttoarvo oli noin 5,3 miljardia euroa ja jalostusarvo vajaa 1,9 miljardia euroa. Uusiutuvan energian toimintaa harjoitettiin kaikkiaan noin 1 200 yrityksessä ja 1 800 toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä lähes 6 000 henkilöä.Puu korostuu uusiutuvan energian lähteenäVuonna 2019 uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä yhteensä 74 prosenttia oli peräisin puuraaka-aineesta. 29 prosenttia oli teollisuuden ja energiantuotannon puunkäyttöä, 33 prosenttia muodostui metsäteollisuuden jäteliemien käytöstä sekä 12 prosenttia pienpuun käytöstä.Vesivoima muodosti vastaavasti 9 prosenttia ja tuulivoima 4 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Lisäksi liikenteen uusiutuvan energian biopolttoaineita käytettiin 4 prosenttia, lämpöpumppujen tuottamaa energiaa 5 prosenttia, kierrätyspolttoaineiden bio-osuutta 3 prosenttia ja muuta bioenergiaa prosentin verran.Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 28 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 8,15 miljoonaa kuutiota, kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.Koronapandemia heilautti päästökaupan hintaaPäästöoikeuden hinta laski koronaepidemian vuoksi alimmilleen maaliskuun lopulla, jolloin hinta painui alle 15 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan vuoden heinäkuussa ja syyskuussa hinta käväisi jälleen huipussaan 30 eurossa. Loppusyksyn aikana hinta on asettunut 28 euroon. Päästöoikeuden hinta luo lisäkustannuksen fossiiliselle energiantuotannolle ja lisää siten uusiutuvan energian kilpailukykyä.Tuulivoiman tuotantokustannus laskee yhä teknologisen kehityksen ja voimalakoon kasvun avittamana. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun yritykset, maatilat ja kotitaloudet lisäävät edelleen investointeja aurinkoenergiaan.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi