NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut haun, jossa valitaan Suomen ehdokkaat eurooppalaisiksi digitaalisiksi innovaatiohubeiksi. Niiden tehtävänä on tukea yrityksiä ja julkista sektoria digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä ja käyttöönotossa. Haku sulkeutuu 15.1.2021.Hakea voivat organisaatiot ja yhteenliittymät, jotka pystyvät tuottamaan ja välittämään liiketoiminnan digitaalista uudistamista tukevia palveluja. Toiminnan on oltava voittoa tavoittelematonta.Seuraavassa vaiheessa komissio järjestää rajatun haun kansallisesti esivalituille ehdokkaille. Eurooppalaisen haun alustava aikataulu on tammikuun lopulta huhtikuun lopulle.Lopullisen valinnan hubeista tekee Euroopan komissio. Komissio on ehdottanut, että Suomeen perustettaisiin kahdesta neljään innovaatiohubia.Innovaatiohubit muodostavat koko EU:n kattavan verkostonEurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit (European Digital Innovation Hubs, EDIH) ovat osa EU:n uutta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa ja toimivat digi-investointeja vauhdittavina palvelukeskuksina.Tavoitteena on saada uusia teknologioita nykyistä laajemmin ja nopeammin yritysten ja julkisten palveluiden käyttöön. Verkosto pyritään rakentamaan jo olemassa olevien toimijoiden pohjalta, ja se tarjoaa asiakaslähtöisiä palveluita ja tukee talouden kestävää digitaalista uudistumista.Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta on varattu alustavasti noin 14,8 miljoonaa euroa Suomen hubien rahoitukseen vuosina 2021–2027. Vastaavan määrän rahoitusta on tultava jäsenvaltiosta, esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), yrityksiltä tai muuten hubien piiristä. Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa valmisteluja hubien kansalliseksi rahoittamiseksi ja tukemiseksi osana Tekoäly 4.0 -ohjelmaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 23.11.2020.Sosiaaliturvakomitea keskustelee ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen haasteista. Komitea keskittyy erityisesti kannustinloukkuihin. Käsittelyä varten kannustinloukut on jaettu kolmeen eri tyyppiin: työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukkuihin. Keskustelulla pohjustetaan komitean kolmatta ongelmaraporttia ”Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistäminen”. 
 
Lue lisää kannustinloukuista sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moision kolumnista:Työllisyys ja sosiaaliturva – kannustinloukut aina keskuudessamme

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) uudeksi puheenjohtajaksi on nimetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta. Tehtävä on kolmevuotinen. Varapuheenjohtajana toimii elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä. Ravitsemusneuvottelukunta aloitti uuden kolmivuotisen toimikautensa 9.11.2020.Valtion ravitsemusneuvottelukunta on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaelin. Sen jäsenet ovat ravitsemuksen huippuasiantuntijoita valtionhallinnosta, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista sekä terveydenhuollon, kansanterveyden edistämisen ja joukkoruokailun alueilta.Ravitsemusneuvottelukunnan tehtävänä on toimia väestön ravitsemuksen edistämisen asiantuntijaelimenä, laatia kansalliset ravitsemussuositukset sekä tehdä toimenpide-esityksiä ja aloitteita ravitsemuksen sekä ruokajärjestelmän parantamiseksi.Valtion ravitsemusneuvottelukunta antaa myös lausuntoja omalla toimialallaan sekä seuraa ja arvioi toimenpiteiden vaikutuksia ravitsemukseen, terveyteen ja ruokajärjestelmään.– On hienoa päästä tähän tärkeään toimintaan mukaan. Mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen ruokavalioon on tärkeää meidän jokaisen hyvinvoinnin kannalta. Ravitsemuksella on todellakin väliä, myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta. Väestötason terveyshaasteet liittyvät lihavuuden ja erityisesti niin sanotun aikuistyypin diabeteksen vaaratekijöiden ehkäisemiseen. Oleellisia tavoitteita ovat myös sydän- ja aivoterveyden edistäminen, valtimotautien ehkäisy sekä syöpäriskien vähentäminen ravitsemuksen keinoin, kuvaa puheenjohtaja Markku Tervahauta neuvottelukunnan tehtäviä.Maa- ja metsätalousministeriö asetti Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimikaudelle   9.11.2020 – 8.11.2023. Neuvottelukunnassa on 16 jäsentä. – Olen innoissani varapuheenjohtajan tehtävästä uudella toimikaudella, sillä olemme uusilla jäsenillä vahvistaneet osaamistamme kestävyyden saralla. Siitä on valtavasti hyötyä nyt, kun ruokajärjestelmäämme ja ravitsemustamme uudelleenarvioidaan Pohjoismaissa, jossa tavoitteena on uudet ravitsemussuositukset 2022, sanoo neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Sebastian Hielm.Asettamispäätös

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja vaatimuksia on kattavasti arvioitu laajapohjaisissa työryhmissä. Valmistelutyön ja EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjalta maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että keskeisenä edellytyksenä kannanhoidolliselle metsästykselle on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Työ jatkuu suotuisan suojelutason raja-arvon määrittämisellä ja mallin yksityiskohtien hiomisella.

Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä sidosryhmien kanssa työstämässä pohjaa malliksi, jolla voitaisiin sallia suden kannanhoidollinen metsästys.

–Metsästys on tärkeä osa muiden suurpetojen kannanhoitoa ja se on myös osa susikannan hoitosuunnitelmaa. Mallin edellytys on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla, minkä arvioimiseksi Suomen on määriteltävä suotuisan suojelutason raja-arvo, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle toimeksiannon tuottaa Suomen susikannan suotuisan suojelutason raja-arvon kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä. Tällä hetkellä susikannan suojelutason arviointi perustuu kuuden vuoden välein tehtävään luontodirektiivin mukaiseen menettelyyn. Kun suotuisan suojelutason raja-arvo on määritetty, voidaan vuosittain kanta-arvion julkistamisen yhteydessä todeta, onko susikanta suotuisalla suojelutasolla vai ei. Suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista aloittaa raja-arvon ylittyessä ja reunaehtojen täyttyessä talvella 2021 – 2022.

–Susikannan ylittäessä raja-arvon metsästys voitaisiin sallia lupaehtojen puitteissa kuitenkin niin, että metsästyksen jälkeen kanta on edelleen suotuisalla suojelutasolla, toteaa valmisteluryhmän puheenjohtaja, erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Työryhmät ovat perehtyneet suden kannanhoidollisen metsästyksen toteuttamistapaan Ruotsissa, jossa susikannan suotuisan suojelutason raja-arvo on muodostettu tieteellisen tutkimuksen pohjalta. Viimeisimmän kanta-arvion mukaan Ruotsin susikanta on yli määritellyn suotuisan suojelutason raja-arvon. Ruotsin Ympäristönsuojeluvirasto on sallinut tänä vuonna suden kannanhoidollisen metsästyksen.

Työryhmien työ jatkuuSuden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu jatkuu mallin yksityiskohtien kuten metsästyksen kohdentamisen ja muiden edellytysten tarkemmalla määrittelyllä. Mallissa otetaan huomioon luontodirektiivi, EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu suden kannanhoidollista metsästystä koskien ja muu keskeinen oikeuskäytäntö. Kuluvana talvena 2020 – 2021 susia ei metsästetä kannanhoidollisin perustein. Tällä hetkellä susia voi poistaa Suomen riistakeskuksen niin sanotuilla vahinko- ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla. Susien ja muiden suurpetojen aiheuttamien kotieläinvahinkojen ehkäisyyn on myös mahdollista saada esimerkiksi aitatarvikkeita Suomen riistakeskukselta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Saimaan alueen asukkaat ja vapaa-ajankalastajat suhtautuvat saimaannorpan suojeluun ja norppaturvalliseen kalastukseen myönteisesti. Etelä-Savon maakuntaliiton toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin, mitä mieltä ihmiset ovat saimaannorpan suojelusta ja norpan turvaksi säädetyistä kalastusrajoituksista. Kyselyn tilasi maa- ja metsätalousministeriön asettama Saimaannorppa ja kalastus -työryhmä.Vastauksia saatiin 1120 kappaletta. Vastanneista 63 prosenttia asui norppa-alueen maakunnissa. Kalastusrajoitukset hyväksytään yleisesti ja niiden kanssa on totuttu elämään. Vaikka kalastusmääräysten yksityiskohtiin suhtaudutaan kaksijakoisesti, suojelun ja kalastuksen yhteensovittamista sekä vuoropuhelua tulee vastaajien mielestä jatkaa.

– Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista vapaa-ajanasukkaista kertoi omistavansa mökin norppa-alueella. Eniten vastauksia saatiin Savonlinnan, Puumalan ja Mikkelin mökkikunnista. Kyselyn tulokset kertovat siis, kuinka Saimaan asukkaat ja vapaa-ajanasukkaat suhtautuvat saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamiseen, kertoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Kalastusrajoitusten laajuus ja verkkokiellon pituus jakavat mielipiteitäKyselyn perusteella suojelun ja kalastuksen välillä on edelleen vahvoja eriäviä mielipiteitä. Toiset haluaisivat asettaa Saimaalle totaalisen verkkokalastuskiellon ja toiset purkaisivat rajoitukset kokonaan. Rajoitusalueen laajennuksia esitti lähes joka toinen ja vastaavasti rajoitusten purkamista esitti lähes joka viides vastaaja.

Vastauksissa näkyi, että vastaajat tuntevat suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisen periaatteet, sillä monet esittivät rajoitusten aluelaajennuksia nimenomaan uusille pesimäalueille. Verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuun loppuun kannatti kolme viidestä vastaajasta. Lähes kaksi viidestä ei hyväksynyt ajallista muutosta verkkokalastukseen ja noin kolmannes katsoi, että rajoitusten purkamiselle on perusteita.

– Voimassa olevat kalastusmääräykset ovat onnistuneita, rajoitusalue on yhtenäinen ja kattava. Vahvalankaiset verkot ja riimuverkot on kielletty ympärivuotisesti, mikä on vähentänyt kalanpyydyskuolleisuutta. Verkkokalastus on vaarallista erityisesti kuuteille. Ohutlankaiset verkot eivät muodosta aikuisille norpille niin suurta riskiä, sillä ne uivat niistä läpi, kertoo kalastusbiologi Teemu Hentinen.

Nykyinen kalastusrajoitusalue on kooltaan 2 770 neliökilometriä, ja se kattaa yli 60 prosenttia Saimaan pinta-alasta Etelä-Saimaalta Puruvedelle, Luonterille ja Varkauden alapuolelle sekä Pohjois-Karjalan Pyhäselälle saakka. Useimmat saimaannorpalle vaaralliset pyydykset on kielletty tällä yhtenäisellä alueella ympärivuotisesti. Verkkokalastus sallitaan 15.4.–30.6. ainoastaan alle 22 millimetrin muikkuverkoilla.

Laajapohjaisessa Saimaannorppa ja kalastus -työryhmässä neuvotellaan parhaillaan kalastusmääräysten tarkentamisesta vuosille 2021–2026. Myös tätä tuoretta kyselyä käytetään työn pohjana. Työryhmä luovuttaa lopullisen raporttinsa 10.12. mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Joutoalueiden metsitystukea koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lakiin sisältyviä edellytyksiä metsittämiselle täsmennetään valtioneuvoston asetuksessa, jonka luonnos on lausunnolla 8.12.2020 asti. Tavoitteena on, että laki ja valtioneuvoston asetus metsityksen tukemisesta tulisivat voimaan vuoden 2021 alusta. Kyseessä on uusi tukijärjestelmä, jota on valmisteltu osana maankäyttösektorin ilmastokokonaisuutta. Valtioneuvoston asetuksessa määriteltäisiin joutoalueiden metsityksessä hyväksyttävät puulajit ja täsmennettäisiin sitä, mitä seikkoja metsitystukea myönnettäessä arvioidaan ja millaisia metsitettäväksi soveltuvat alueet ovat. Asetuksessa täsmennettäisiin myös vaatimuksia metsänviljelyaineiston alkuperästä ja taimien vähimmäismäärästä hehtaaria kohti sekä säädettäisiin toimenpiteistä, joita edellytetään ennen metsitystä ja taimikonhoitovaiheessa.    

Asetuksessa säädettäisiin myös metsitystuen määrästä. Tuki muodostuisi kiinteästä kustannuskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta, jotka perustuisivat laskennallisiin keskimääräisiin kustannuksiin hehtaaria kohden. Asetusluonnoksen mukaan kustannus- eli metsityskorvaus olisi alueen aiemmasta maankäyttömuodosta ja maalajista riippuen 1000–2000 euroa hehtaarille. Hoitopalkkio olisi yhteensä 900 euroa hehtaarille. Hoitopalkkio maksettaisiin kahdessa saman suuruisessa erässä toisena ja kahdeksantena vuotena metsityksen jälkeen. Metsitystuen valmistelu pohjautuu Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaisesti metsitystukea on tarkoitus myöntää niin sanottujen joutoalueiden kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Metsitystukea myönnettäisiin yksityisille maanomistajille ja metsitettävän alan tulisi lakiesityksen mukaan olla vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen yhtenäinen, keskimäärin vähintään 20 metriä leveä ala. Alan tulisi lisäksi olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva, ja tukea myönnettäessä otettaisiin huomioon myös luonnon monimuotoisuus sekä maisema- ja vesistövaikutukset. Metsityskorvauksen saisi tietyillä kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää.Aktiivisessa viljelyssä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen saamisen ehtona olisi, että peltoala ei ole saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Metsitystukea haettaisiin Metsäkeskuksesta, ja tukihaun on tarkoitus avautua maaliskuun 2021 alussa. On arvioitu, että Suomessa metsitykseen soveltuvia joutoalueita olisi noin 120 000 hehtaaria.

Lausuntopyyntö ja luonnos valtioneuvoston asetukseksi (mmm.fi/lausunnolla)
Hallituksen esitys laiksi metsityksen määräaikaisesta tukemisesta (HE 150/2020 vp)
Lisää maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä tapaa Indonesian energia- ja luonnonvaraministeri Arifin Tasrifin 18.11.2020 osana virtuaalisesti toteuttavaa Team Finland -vierailua.

Tapaamisen pääaiheina ovat energia-alan kehitys ja Indonesian uudet älykkään energian hankkeet.Ministeritapaamisen tavoite on edistää suomalaisyrityksien toimintaedellytyksiä Indonesian energiamarkkinoilla sekä edistää Suomen ja Indonesian välisiä liiketoimintakumppanuuksia.

Indonesian kasvava talous Kaakkois-Aasian alueella tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Erityisesti suomalaisyritysten osaamista uusiutuvan energian, yhteiskunnan sähköistämisen sekä bio- ja kiertotalouden aloilla voidaan hyödyntää Indonesian talouden kehittämiseksi.

– Olen iloinen Suomen ja Indonesian hyvistä suhteista. Erityisesti energiasektori on ollut merkittävässä asemassa ja toivon yhteistyön energia-alalla etenevän tulevaisuudessa vieläkin pidemmälle esimerkiksi kiertotaloutta edistävien energiaratkaisujen saralla, ministeri Mika Lintilä sanoo.Suurena ja kasvavana taloutena Indonesia on potentiaalinen yhteistyökumppani Suomen elinkeinoelämälle. Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili Indonesiassa 2017 Team Finland -yritysvaltuuskunnan kanssa. Vierailun aikana Lintilä tapasi energia- ja luonnonvaraministeriön varaministeri Arcandra Taharin.

Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö IRENA arvioi, että Indonesian energian kysyntä voi kasvaa vuosina 2015–2030 neljänneksellä ja sähkön kysyntä kolminkertaistua. Vaikka riippuvuus kotimaisesta kivihiilestä ja tuoduista öljytuotteista on kasvanut, on Indonesia alkanut lisätä uusiutuvia energialähteiden käyttöä. Maa on asettanut tavoitteekseen nostaa uusiutuvan energian osuus 23 prosenttiin energian käytöstä vuoteen 2025, ja 31 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Suomalais-indonesialaisen yritysseminaarin aiheina puhdas energia ja jätteiden hyödyntäminenMinisteritapaamisen jälkeen Business Finland järjestää 24.11.2020 virtuaalisen energia-alan yritysseminaarin (”Smart Energy, Waste to Energy and Waste to Value”). Seminaarissa on mukana myös yhdeksän suomalaisyritystä sekä Indonesian julkisen sektorin sekä yritysten edustajia. Tilaisuuden alussa elinkeinoministeri Mika Lintilä esittää oman videotervehdyksensä.Team Finland -verkosto on suomalaisyrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Akatemia on valinnut lippulaivaohjelmaansa täydentämään neljä uutta osaamiskeskittymää. Kolmannessa lippulaivahaussa painotettiin erityisesti tutkimusryhmien yhteistyötä yrityssektorin kanssa sekä tutkimuksen korkeaa laatua, vaikuttavuutta ja uudistumiskykyä. Akatemian lippulaivapäätökset ovat osa hallituksen TKI-tiekartan uuden joustavan kumppanuusmallin toteutusta. Suomen Akatemia ja Business Finland tekevät päätökset muista kumppanuusmallia tukevista rahoituksista marras–joulukuun aikana.

Lippulaivaohjelman laajentaminen perustuu vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa Suomen Akatemialle myönnettyyn lisävaltuuteen, josta kohdennettiin 25 miljoonaa euroa uusien lippulaivojen rahoittamiseen. Lisäksi Akatemia on varautunut rahoittamaan lippulaivoja vielä tulevina vuosina 20 miljoonalla eurolla. Näin ollen kolmannen lippulaivaohjelmahaun kokonaisrahoitus vuosina 2020–2024 on 45 miljoonaa euroa. Akatemian lippulaivapäätökset ovat osa hallituksen TKI-tiekartan uuden joustavan kumppanuusmallin toteutusta. Suomen Akatemia ja Business Finland tekevät päätökset muusta kumppanuusmallia tukevasta rahoituksesta marras–joulukuun aikana.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on tyytyväinen lippulaivaohjelman täydentymiseen.

–  Suomen ja maailman ongelmat ratkaistaan vain tutkimuksella sekä tutkimusten löydöksistä sovellettavilla keksinnöillä. Olen tyytyväinen, että eri yhteistyökumppanit ovat lähteneet hyvin mukaan lippulaivoihin. On myös hienoa huomata, että hankkeita on taas monipuolinen ja monitieteinen joukko eri puolilta Suomea, ministeri Saarikko sanoo.Lippulaivaohjelmalla tuetaan korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lippulaivojen taustaorganisaatioiden vahvalla sitoutumisella lippulaivojen toimintaan ja rahoitukseen on keskeinen rooli tavoitteiden saavuttamisessa.

Nyt valituilla lippulaivoilla on vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa. Niiden yhteistyökumppaneina on mittava joukko eri toimialojen suuria, keskisuuria, pieniä ja start up -yrityksiä, oppilaitoksia, sairaaloita sekä muita julkisia toimijoita.Kahdessa ensimmäisessä haussa valitut lippulaivat ovat käynnissä. Kolmannen haun myötä lippulaivaohjelmaan kuuluu nyt yhteensä kymmenen osaamiskeskittymää, joiden taustaorganisaatioina on seitsemän yliopistoa, viisi tutkimuslaitosta, HUS ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu.

Uudet lippulaivat ovat:Geeni-, solu- ja nanoterapia kroonisten sairauksien hoidossa (Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu)Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus (ACCC) (Helsingin yliopisto, Ilmatieteenlaitos, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto)Immuunijärjestelmän innovaatiokeskus lääketieteen ja talouskasvun moottorina (InFLAMES) (Turun yliopisto ja Åbo Akademi)Metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksella resilienssiä, uusia arvoverkkoja ja merkityksellisiä kokemuksia (UNITE) (Itä-Suomen yliopisto, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, Tampereen yliopisto ja Luonnonvarakeskus)

Suomen Akatemian tiedote uusista lippulaivoista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä varautumaan alueillaan niin, etteivät koronavirustartunnat pääsisi leviämään rajanylityspaikoilla sisärajatarkastusten mahdollisesti päättyessä.

On mahdollista, että ihmisten liikkuvuus ja matkustajien määrä mahdollisen sisärajavalvonnan päättyessä kasvaa. Tämä lisää riskiä myös sille, että Covid-19-tartunnat lisääntyvät. Suomessa on tällä hetkellä huomattavasti parempi tautitilanne kuin monessa muussa maassa Euroopassa. Siksi alueellisten varautumissuunnitelmien ja niihin sisältyvien toimien on oltava ajan tasalla ja valmiita toteutettaviksi.Kuntien ja sairaanhoitopiirien on yhteistyössä pikaisesti laadittava ja päivitettävä tartuntatautilakiin ja terveydenhuoltolakiin perustuvat suunnitelmansa terveysturvallisuuden varmistamiseksi matkustajien Suomeen saapumisen yhteydessä. Erityisesti tämä koskee niitä kuntia ja sairaanhoitopiirejä, joissa on maaraja, ulkomaanliikenteen satama tai lentokenttä.

Paikallisten tartuntatautiviranomaisten on suunniteltava, miten kaikki matkustajat saavat ohjeistuksen siitä, miten heidän pitää toimia Suomeen saapuessaan.Suunnitelmien päivittämiseen on syytä ottaa mukaan alusta pitäen myös muut matkustajien parissa työtä tekevät alueelliset tahot, kuten lentokentän tai sataman toimijat. Suunnitelmaan on kirjattava, miten rajanylityspaikalla hoidetaan matkustajien yleinen ohjaus ja neuvonta sekä tarkempi kuvaus terveydenhuollon neuvonnasta. Lisäksi suunnitelmassa on hyvä käsitellä sitä, miten alueella varaudutaan matkustajien mahdollisesti tarvitsemiin koronatesteihin.Kuntien ja sairaanhoitopiirien on raportoitava suunnitelmista ja niiden mukaisista toimenpiteistä alueellisten epidemiatyöryhmien välityksellä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).

Sisärajavalvonta päättymässä Schengen-sopimukseen kuuluvilta rajanylityspaikoiltaSisärajavalvonnan mahdollisesti päättyessä myös Rajavartiolaitos poistuu Schengen-sopimukseen kuuluvilta rajanylityspaikoilta. Tämänhetkisen tiedon mukaan sisärajavalvonta päättyy 23.11.2020.

Tämä tarkoittaa sitä, että THL:n matkustajille laatimaa ohjetta ei voida enää jakaa rajatarkastusten yhteydessä vaan ohjeistaminen on tehtävä paikallisten viranomaisten toimin.

Suomen ulkorajoilla rajavalvonta jatkuu nykyisellään.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirje kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille koronaepidemiaan liittyvien Suomeen matkustamisen ja maahan tulon terveysturvallisuussuunnitelmien laatimisesta ja päivittämisestä 16.11.2020 (pdf)Liite: Viranomaisyhteistyö koronavirusepidemian torjunnassa
rajanylityspaikoilla syksyllä 2020 (pdf)

Lähde: Valtioneuvosto.fi