NordenBladet — Valtiovarainministeriössä on haettavana valtiosihteeri kansliapäällikkönä -virka, jonka hakuaika päättyy keskiviikkona 18. marraskuuta 2020 kello 14.Tätä virkaa ovat tähän mennessä hakeneet:Aki JormanainenKirsi KellokangasPiotr LehtonenKimmo RytkönenMikko SpolanderPekka TimonenHenri TuominenVirkaa edellisellä kerralla syksyllä 2019 hakeneet otetaan automaattisesti huomioon ja he voivat myös täydentää hakemustaan. Aiemman hakukierroksen hakijoista Leena Mörttinen on vetänyt hakemuksensa pois.Päivitämme tähän tiedotteeseen uusien hakijoiden nimet, jos niitä tulee. Lopulliset hakijatiedot julkaistaan erillisellä tiedotteella hakuajan päätyttyä keskiviikkona 18.11.2020.
NordenBladet — Saamelaisasioista vastaavat ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat tapaavat etäyhteyksin 18.11.2020. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toimii kokouksen puheenjohtajana.Ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta keskustelevat tapaamisessaan muun muassa pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelystä, Saamen Kielikaltion perustamisesta ja koronapandemian vaikutuksesta saamelaisväestöön.– Pidän saamelaisasioista vastaavien ministerien ja kaikkien kolmen maan saamelaiskäräjien yhteistyötä todella tärkeänä. Saamelaiset ovat kansa, joka asuu usean valtion alueella, minkä vuoksi yhteistyötä tarvitaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanooKokouksen yhteydessä jaetaan saamen kielipalkinto GollegiellaKokouksen yhteydessä jaetaan pohjoismainen saamen kielipalkinto Gollegiella. Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielten edistämisestä. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.
NordenBladet — #MunTyö2030-kampanja haastaa kaikki nuoret pohtimaan ja jakamaan omia ajatuksiaan työstä ja sen tulevaisuudesta. Videoi ajatuksesi ja lähetä meille – parhaat videot palkitaan.Voit osallistua kampanjaan kuvaamalla 1-5 minuutin videon, jossa kerrot – itse valitsemallasi tavalla – työelämäunelmistasi tai tulevaisuuden työelämästä yleensä. Mitä työ sinulle merkitsee? Mikä herättää toiveita, mikä pelkoja?Videon tyyli on vapaa. Oivaltavin ja ajatuksia herättävin video palkitaan mentoroinnilla, jossa voittaja pääsee kirkastamaan omaa urapolkuaan futuristi ja kirjailija Perttu Pölösen kanssa.Lisäksi vakuuttavimpien videoiden tekijät saavat mahdollisuuden kesätyö- tai harjoittelupaikkaan! Kaikkien osallistujien kesken arvontaan myös 30 kappaletta Perttu Pölösen Tulevaisuuden Identiteetit -kirjapalkintoja.Lue lisää kampanjasta ja kilpailusta: #MunTyö2030-kampanja
NordenBladet — VTT ja suomalainen kvanttialan startup-yritys IQM ovat allekirjoittaneet sopimuksen innovaatiokumppanuudesta Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen rakentamiseksi. Hanke tuo yhteen suomalaisen kvanttialan huippuosaamisen ja mahdollistaa harppauksen Suomen kvanttikyvykkyydessä. Suomen hallitus rahoittaa projektia 20,7 miljoonalla eurolla.Tietokoneen rakentaminen käynnistyy vielä tämän vuoden aikana, ja se sijoittuu Otaniemessä sijaitsevaan VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteiseen kansalliseen mikro- ja nanoteknologiarakennukseen, Micronovaan, jossa sijaitsee kvanttikomponenttien valmistukseen käytettävä puhdastilaympäristö. Rakentaminen alkaa jo vuoden 2020 aikana. – Suomella on mahdollisuus nousta kvanttiteknologioiden eurooppalaiseksi edelläkävijäksi. On hienoa päästä todistamaan kvanttiteknologioiden myötä syntyviä mahdollisuuksia suomalaisyrityksille ja koko Suomen ja Euroopan kilpailukyvylle, kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Projekti etenee kolmessa vaiheessaInnovaatiokumppanin valinta toteutettiin innovatiivisena julkisena hankintana, joka oli avoinna kansainväliselle kilpailutukselle. Valittu kumppani, kotimainen IQM, on eurooppalainen edelläkävijä kvanttitietokoneiden rakentamisessa. Aiemmin tässä kuussa IQM julkisti uuden rahoituskierroksen, jonka jälkeen se on kerännyt yhteensä jo 71 miljoonan euron rahoituksen.– Meille on kunnia olla osallisena tässä kumppanuudessa ja aloittaa yhteistyö VTT:n huippututkijoiden kanssa. Tämä projekti on meille erittäin arvokas ja kumppanuutemme tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden vaikuttaa yhdessä koko kvanttialan tulevaisuuteen, toteaa IQM:n toimitusjohtaja Jan Goetz.Projekti toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä, noin vuoden kestävässä vaiheessa, tavoitteena on toimiva viiden kubitin kvanttitietokone, joka osoittaa suomalaisen osaamisen kvanttitietokoneen rakentamisessa. Hankkeen kokonaistavoitteena on 50 kubitin laite vuoteen 2024 mennessä.Kvanttiteknologia luo mahdollisuuksia SuomelleKvanttitietokoneen kehittämisen ohella VTT panostaa myös muihin kvanttiteknologian sovellusalueisiin, kuten kvanttiteknologisiin antureihin, jotka lupaavat tarkempia työkaluja esimerkiksi lääketieteelliseen kuvantamiseen ja diagnostiikkaan. Lisäksi VTT:llä kehitetään tietoverkkojen suojaamiseen vaadittavia kvanttiteknologisia menetelmiä. Nämä ja muut sovellusalueet tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille kvanttiteknologioiden hyödyntämiseen.– Panostukset kvanttilaskennan kaltaisiin uusiin teknologioihin ovat panostuksia tulevaisuuteen. Ne tulevat suurilta osin määrittämään kykymme ratkaista globaaleja haasteita ja synnyttää kestävää kasvua, kommentoi VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.Päätös innovaatiokumppanista julkistettiin TEM:n ja VTT:n yhteisessä virtuaalisessa aamiaistilaisuudessa tänään Musiikkitalolla. Ministeriön, VTT:n sekä IQM:n edustajien lisäksi tilaisuudessa olivat läsnä Saksan suurlähettiläs Konrad Helmut Arz von Straussenburg, Koneen hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin sekä Pfizerin Suomen toimitusjohtaja Deb Mangone, jotka osallistuivat keskusteluun kvanttiteknologioiden merkityksestä Euroopan teollisuudelle. Lisäksi tilaisuutta oli kutsuttu seuraamaan virtuaalisesti yliopisto- ja yritysmaailman vaikuttajia sekä median edustajia.
NordenBladet — Lapsen oikeuksien päivää vietetään perjantaina 20. marraskuuta. Tänä vuonna se on ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä. Kutsumme kaikki mukaan yhteiseen lapsen oikeuksien päivän liputukseen ja juhlintaan.Jyväskylän Puistokoulussa nostetaan Lapsen oikeuksien päivänä lippu salkoon aamulla klo 8 yhdessä koululaisten edustajien, lapsiasiavaltuutetun, kansallisen lapsistrategian ja Jyväskylän kaupungin edustajien kanssa. Tilaisuus järjestetään terveysturvallisesti. Osana tilaisuudesta tehtävää lähetystä nähdään tasavallan presidentti Sauli Niinistön, eduskunnan puhemies Anu Vehviläisen ja pääministeri Sanna Marinin juhlapäivän videotervehdykset lapsille ja nuorille. Aamun videolähetyksessä näytetään myös Elastisen huikea ja energinen tilaisuutta varten tehty esitys tallenteena.Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä klo 8 alkaen valtioneuvoston YouTube-kanavalla, josta se on klo 9 alkaen katsottavissa myös tallenteena. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkistaa Lapsenpäivä-palkinnon saajat osana juhlintaa. Palkinto on tunnustus ansioista lastenkulttuuria tekeville yhteisöille. Tallenne Helsingin Snellmanin koulun tapahtumasta on katsottavissa 20.11. klo 8.30 alkaen.Päivän tapahtumat on suunnattu erityisesti kouluille Lapsen oikeuksien päivän juhlintaan.Lapsen oikeuksien päiväYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin New Yorkissa 20.11.1989. Päivä on vakiintunut lapsen oikeuksien päiväksi, jota muistetaan eri tavoin ympäri maailmaa. Suomessa lapsen oikeuksien päivä on ollut kalenterissa aina vuodesta 2002 alkaen. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, ja sen toteuttamista Suomessa ollaan parhaillaan vahvistamassa kansallisella lapsistrategialla. Strategia ¬-perustuu perus- ja ihmisoikeussopimuksiin ja se valmistuu vuoden 2020 aikana. Sen tavoitteena on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Liputtaminen on arvokas tapa kunnioittaa lapsen oikeuksia, korostaa syytä juhlaan ja muistuttaa, että Suomi on lapsille yksi parhaita maita maailmassa. Samalla se antaa lupauksen siitä, että me kaikki yhdessä teemme työtä vielä paremman lapsuuden eteen.
NordenBladet — Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection Commitee, MEPC) kokoontuu 16.-20. marraskuuta. Etäkokouksen keskeisimpänä asiana ovat lyhyen aikavälin toimet merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.Kokouksessa on tarkoitus myös päättää esimerkiksi raskaan polttoöljyn (Heavy Fuel Oil, HFO) käytön ja aluksen polttoaineeksi kuljettamisen kieltämisestä arktisilla merialueilla. Lisäksi maat neuvottelevat merenkulkualan etujärjestöjen aloitteesta pakollisen polttoainemaksun keräämisestä tutkimus- ja innovaatiorahastoon, josta tuettaisiin vähäpäästöistä merenkulua.Tähtäimessä sitovat säännötSuomen tavoitteena on, että kokouksessa saavutetaan tulos sitovista säännöistä, joilla merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lyhyellä aikavälillä. Päätöksellä on kiire, sillä sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2023 alusta. Säännöt kirjattaisiin MARPOL-yleissopimukseen. Siihen tehtäisiin muutoksia, jotka vaativat aluksia parantamaan energiatehokkuuttaan teknisin keinoin kuten roottoripurjein ja hiili-intensiteettiään esimerkiksi vähentämällä aluksen nopeutta. Kokouksessa luotaisiin ensimmäistä kertaa kansainvälistä sitovaa sääntelyä olemassa olevien alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suomi kannattaa sitä, että säännöt pannaan toimeen tehokkaasti.Suomen keskeinen tavoite on varmistaa, että jäävahvistettujen alusten ja ulkomaankaupalle keskeisten ro-ro- ja ro-pax-alustyyppien tekniset korjauskertoimet ja muut erityisvaatimukset huomioidaan kansainvälisesti velvoittavissa MARPOL-yleissopimuksen muutoksissa.Tiukempia tavoitteita tarvitaanIMO:n (International Maritime Organization) alustava strategia merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi hyväksyttiin keväällä 2018. Sen mukaan tavoitteena on, että kaikki kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun mahdollisimman pian ja vuotuiset kokonaispäästöt laskevat vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2008, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.Suomi kannattaa sitä, että tavoitteita kiristetään, sillä merenkulun päästöt ovat kasvussa. IMO:n heinäkuussa 2020 valmistuneen neljännen kasvihuonekaasututkimuksen mukaan koko maailman meriliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin 1 056 miljoonaa tonnia eli vajaa kolme prosenttia koko maailman päästöistä.Koronaviruspandemia on vaikuttanut kansainväliseen merenkulkualaan ja vähentänyt etenkin matkustajaliikennettä ja siten meriliikenteen päästöjä. Meriliikenteen ennakoidaan kuitenkin toipuvan muutaman vuoden kuluessa. Kansainvälisen merenkulun päästöjen arvioidaan kasvavan maailmantaloudesta ja energiamarkkinoista riippuen 90-130 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä tehokkaasti.Tutkimusrahasto suunnitteillaSuomi kannattaa tutkimusrahaston perustamista tietyin ehdoin.Suomi kannattaa sitä, että rahastoon kerättävä maksu polttoainetonnia kohden olisi esitettyä suurempi päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseksi.Suomi tukee edelleen raskaan polttoöljyn käytön ja aluksen polttoaineeksi kuljettamisen kieltämistä arktisilla merialueilla. Suomen tavoitteena on ollut mahdollisimman kattava, selkeä ja pikaisesti toimeenpantava kielto.Meriympäristön suojelukomitean 75. kokous oli tarkoitus järjestää maaliskuussa 2020, mutta se siirrettiin marraskuulle koronapandemian vuoksi. IMO:n kokouksissa tavoitellaan yhteisymmärrystä kaikkien valtioiden kesken. Näin pyritään varmistamaan, että kaikki noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä.Mitä seuraavaksi?Kokoukseen osallistuu liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sekä Ilmatieteen laitoksen edustajia. Marraskuun kokouksessa on tarkoitus tehdä alustavia päätöksiä, jotka vahvistettaisiin seuraavassa kokouksessa kesällä 2021.Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan meri- ja sisävesiliikenteen päästöjen vähentämisestä periaatepäätöstä, joka ohjaisi kansainvälistä vaikuttamistyötä ja linjaisi päästöjen vähentämistä myös kotimaassa. Luonnos periaatepäätökseksi on tarkoitus lähettää lausunnoille loppuvuodesta.
NordenBladet — Opetusministeri Li Andersson on myöntänyt 6 168 765 euroa oppimisen tuen ja inkluusion kehittämiseen esi- ja perusopetuksessa vuosille 2020-2021. Valtionavustusta myönnettiin esi- ja perusopetuksen 22:lle järjestäjälle.Valtionavustus on tarkoitettu kehittämisverkostojen toiminnan suunnitteluun. Verkostojen tavoitteena on myös toteuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä inkluusion toimeenpanoon liittyviä opetuksen järjestelyjä sekä suunnitella niiden valtakunnallista levittämistä. Avustuksen tavoitteena on tuottaa tietoa osaksi Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa. Opetusneuvos Jussi Pihkala p. 0295 330 256Projektisihteeri Aili Tervonen p. 0295 330 216 Lisätietoa Oikeus oppia –ohjelmasta
NordenBladet — Tasavallan presidentti sivuakkreditoi ja antoi valtuutuksen perjantaina 13. marraskuuta.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Canberran suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Satu Mattila-Budichin Salomonsaarille.Lisäksi tasavallan presidentti valtuutti Pretorian suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Anne Lammilan toimimaan Suomen edustajana Eteläisen Afrikan kehitysyhteisössä (SADC).
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 13.11. puolustusselonteon valmistelusta. TP-UTVA käsitteli myös kansainvälistä kriisinhallintaa koskevia kysymyksiä. Suomi osallistuu tällä hetkellä kymmeneen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 400 sotilaalla YK:n, EU:n ja Naton sekä kansainvälisen Isisin vastaisen koalition puitteissa. Kokouksessa linjattiin, että Suomi jatkaa osallistumista OIR-kriisinhallintaoperaatiossa (Operation Inherent Resolve) Irakissa noin 80 sotilaalla vuoden 2021 loppuun asti. Tämä sisältää osallistumisen koulutus- ja neuvonantotehtäviin sekä tähän liittyviin esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin. Eduskunnalle annetaan asiassa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukainen selonteko. Lisäksi TP-UTVA keskusteli Yhdysvaltojen presidentinvaaleista. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani. Suomi pitää tärkeänä suhteiden jatkuvuutta, laaja-alaisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
