lauantai, 26 heinäkuun, 2025

:::UUTISET:::

Ravinteiden kiertotalouden investointeja käyntiin ympäristöministeriön tuella

NordenBladet — Ympäristöministeriö rahoittaa 5,4 miljoonalla eurolla neljäätoista uutta hanketta, jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ravinteiden hyödyntämistä, kierrätysravinnemarkkinoiden kehittymistä ja jätevesien käsittelyn energiataloutta. Ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta avustettavat hankkeet ovat askel kohti kestävää ravinteiden kiertotaloutta Suomessa. Hankkeissa käynnistetään investointeja, joilla jätevesien ravinteita jalostetaan turvallisiksi lopputuotteiksi. Gasum toteuttaa hankkeessaan Riihimäen biokaasulaitokselle talteenottoprosessin, jolla satoja tonneja jäteveden typpeä jalostetaan vuosittain ammoniakkiliokseksi. Investoinnin kapasiteetti vastaa arviolta 3 prosenttia teollisen ammoniakkiliuoksen Suomen markkinoista. Lakeuden Etappi puolestaan toteuttaa biokaasulaitokselleen rejektiveden lisäkäsittelyvaiheen, joka lisää fosforin ja orgaanisen aineen kierrätystä maanparannusrakeena. Humuspehtoorin hankkeessa demonstroidaan nestemäisen kemiallisen kierrätystyppilannoitteen tuotantoa kompostoinnin jätevesistä uudella talteenottotekniikalla.Yhteistyöhankkeilla luodaan ravinteiden kierrätyksen markkinoita. Jätekukon ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa kehitetään jätteenkäsittelykeskuksen vesien ravinteiden talteenottoa ja luodaan ravinteiden ja vesien kierrätyksen symbioosi paikallisten toimijoiden kesken. Suomen Biokierto ja Biokaasu puolestaan uudistaa Laatulannoite-järjestelmää uuden lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja pyrkii laajentamaan laatujärjestelmän kattavuutta. Nordic Biogas selvittää hankkeessaan Lounais-Lapin alueella biokaasulaitoksen ravinteiden uusia kierrätysvaihtoehtoja.Tutkimus- ja kehityshankkeissa kehitetään laadukkaampien tuotteiden tuotantoa jätevesilietteistä. LAB-ammattikorkeakoulun hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistukseen kustannustehokkaasti jätevesilietteen ravinteita, orgaanista ainetta ja mineraaleja hyödyntäen. Suomen Ekolannoite tutkii kehittämänsä lietteenkäsittelymenetelmän tehokkuutta haitta-aineiden poistossa. Fiskarsin Kiertotalous kehittää moduulikompostoriin typen talteenottoa. Envor Pori puolestaan selvittää mädätysjäännöksen tuotteistamista ja turvallisuutta.
Jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta ja omavaraisuutta vahvistetaan kolmessa investointihankkeessa. Hämeenkyrön kunta toteuttaa lämmöntalteenottojärjestelmän, jolla jäteveden lämpöä hyödyntäen korvataan puhdistamon sähkölämmitys. Kouvolassa ja Kankaanpäässä jätevedenpuhdistamoiden energiatehokkuutta parannetaan ilmastuksen tehostamisella.
Käynnistyvissä hankkeissa tukirahoituksen osuus on 40 – 80 prosenttia tuettavista kustannuksista. Neljää hanketta rahoitetaan EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) ja muita hankkeita kansallisella rahoituksella maatalouden huoltovarmuuspaketista.Avustushaku auki toistaiseksiRavinteiden kierrätyksen ohjelma tukee ravinteiden kierrätyksen investointeja ja kehityshankkeita poikkeuksellisen merkittävällä tukirahoituksella – ohjelmassa on tarjolla avustuksia yhteensä 50 miljoonaa euroa vuosille 2022 – 2025. Haku on auki jatkuvasti.

Ympäristöministeriö rahoittaa 5,4 miljoonalla eurolla neljäätoista uutta hanketta, jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ravinteiden hyödyntämistä, kierrätysravinnemarkkinoiden kehittymistä ja jätevesien käsittelyn energiataloutta. Ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta avustettavat hankkeet ovat askel kohti kestävää ravinteiden kiertotaloutta Suomessa. 

Lähde: ym.fi

EU:n komissio: Suomen lisättävä yhdyskuntajätteen kierrätystä ja vähennettävä jätteen polttamista

NordenBladet — Suomi ei todennäköisesti pääse vuodelle 2025 asetettuun 55 prosentin yhdyskuntajätteen* kierrätystavoitteeseen. Euroopan komissio julkaisin tänään varhaisvaroitusraportit niille maille, jotka eivät näytä saavuttavan jätedirektiivissä asetettuja tavoitteita. Huolestuttavinta Suomen tilanteessa on, että yhdyskuntajätteen kierrätystavoite näyttää pakenevan yhä kauemmas. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on pysynyt useita vuosia 40 prosentin tuntumassa, ja samaan aikaan yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut. Vaikka kierrätys on määrällisesti lisääntynyt, sen prosentuaalinen osuus on pysynyt lähes samana tai jopa hieman pudonnut.Hyviä uutisiakin on: Suomi on vähentänyt esimerkillisesti kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrää alle yhteen prosenttiin. EU:n tavoite on alle 10 prosenttia. Olemme myös saavuttaneet pakkausjätteiden yleisen kierrätystavoitteen (65 prosenttia), vaikka yksittäisten jätelajien, kuten muovipakkausten, kierrätyksessä on parannettavaa. Suomen panttipullojärjestelmä sekä puulavojen uudelleenkäyttö- ja korjausjärjestelmä nostettiin raportissa esiin hyvinä esimerkkeinä muille EU:n jäsenmaille.Raportissa on käsitelty vuoden 2020 jätetilastoja. Suomi on yksi niistä 18 maasta, jotka eivät komission arvion mukaan näyttäisi saavuttavan kierrätystavoitteita. Varhaisvaroitusraportin tarkoituksena on tarjota näille jäsenvaltioille tukea tavoitteiden täytäntöönpanossa.Komissio ehdottaa toimia kierrätysasteen lisäämiseksiKomission mukaan erityisesti biojätteen ja muovin keräystä ja kierrätystä tulisi lisätä. Myös jätteen määrää pitäisi vähentää uudelleenkäyttöä lisäämällä. Komissio myös ehdottaa kierrätyksen lisäämiseksi taloudellisia ohjauskeinoja, kuten jätteenpolton verottamista tai muuta maksua polttoon päätyvälle jätteelle. Lisäksi uusien jätettä polttavien laitosten rakentaminen tulisi estää. 
Raportissa suositellaan valtakunnallisia viestintäkampanjoita, joilla kannustetaan suomalaisia lajittelemaan jätteensä. 
Jokaisen jätteen tuottajan tärkeää lajitellaRaportissa eivät vielä näy jätelakiin vuonna 2021 tehtyjen muutosten vaikutukset kierrätysasteeseen. Muutoksessa yrityksille ja kotitalouksille lisättiin velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Lainsäädännön muutoksista huolimatta tavoitteiden saavuttaminen on haasteellista, koska yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet nousevat 60 prosenttiin vuonna 2030 ja edelleen 65 prosenttiin 2035. Lainsäädännön toimeenpano on osittain edelleen kesken. Tavoitteisiin pääseminen edellyttääkin, että yritykset ja kunnat kiinnittävät erityistä huomiota erilliskeräyksen järjestämiseen jätelainsäädännön mukaisesti.Ympäristöministeriön arvion mukaan korona-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat aiheuttaneet vuoden 2020 jälkeen odottamattomia vaikutuksia myös jätehuollossa. Korona-pandemia lisäsi yhdyskuntajätteen määrää, ja yhä suurempi osa jätteestä on ohjautunut poltettavaksi tai polttoaineen valmistukseen materiaalina kierrätyksen sijaan. Venäjän hyökkäyssota johti energiakriisiin ja tyrehdytti  polttoaineeksi hankitun puun tuonnin Venäjältä, minkä vuoksi erityisesti elinkeinoelämän jätevirtoja hyödynnettiin aiempaa enemmän energiantuotannon raaka-aineena teollisuuslaitoksissa sekä jätteenpolttolaitoksissa. Näin hukataan hyvää materiaalia kierrätysteollisuudelta.”Jokaisen jätteen tuottajan teot ovat tärkeitä. Jos jätteiden lajittelu ei toteudu kotona eikä työpaikoilla, tavoitteisiin ei päästä”, neuvotteleva virkamies Sirje Stén ympäristöministeriöstä kertoo.*Yhdyskuntajätettä on normaali asumisessa syntyvä jäte sekä kaupan, hallinnon ja palvelujen samankaltainen jäte.LisätietojaNeuvotteleva virkamies Sirje Stén, p. 029 525 0276, [email protected]

Suomi ei todennäköisesti pääse vuodelle 2025 asetettuun 55 prosentin yhdyskuntajätteen* kierrätystavoitteeseen. Euroopan komissio julkaisin tänään varhaisvaroitusraportit niille maille, jotka eivät näytä saavuttavan jätedirektiivissä asetettuja tavoitteita. 

Lähde: ym.fi

Ensimmäiset Helmi-keskittymät tunnistettu – Helmi-keskittymissä avainasemassa on yhteistyö ja vaikuttavuus

NordenBladet — Ensimmäiset Helmi-keskittymät on tänään käsitelty Helmi-ohjelman seurantaryhmässä. Helmi-keskittymät ovat ekologisesti merkittävien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joilla on tiedossa olevia elinympäristöjen ennallistamis-, kunnostus- tai hoitotarpeita. Helmi-ohjelman elinympäristöjen kunnostustoimintaa keskitetään alueellisten yhteistyöryhmien aloitteesta näille seuduille, joita on ympäri Suomen.Helmi-keskittymiä tunnistetaan, jotta Helmi-ohjelman toimenpiteitä voidaan kohdentaa laajemmiksi, toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeä tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä. Näin varmistetaan, että kunnostus- ja hoitotoimet ovat mahdollisimman vaikuttavia sekä taloudellisesti että ekologisesti.Helmi-keskittymät tunnistetaan alueillaHelmi-ohjelman alueelliset yhteistyöryhmät tunnistavat Helmi-keskittymiä. Alueellisiin yhteistyöryhmiin kuuluvat alueella Helmi-ohjelmaa toteuttavat organisaatiot sekä ohjelman kannalta keskeisiä sidosryhmiä. ELY-keskusten, Metsäkeskuksen tai Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat ovat maanomistajiin aina yhteydessä elinympäristöjen kunnostustarpeiden osalta. Maanomistajille Helmi-ohjelman toimenpiteet ovat vapaaehtoisia. Maanomistajan kanssa neuvotellaan heidän omistamiensa alueiden kunnostusvaihtoehdoista, esimerkiksi purojen kunnostuksista vaelluskalojen ja pohjaeliöstön elinolojen parantamiseksi, lintuvesien kunnostamisesta, soiden ennallistamisesta, lehtojen hoidosta tai vaikkapa alueen palauttamisesta perinnebiotooppiniityksi.1. Rekijoen Helmet Varsinais-SuomessaRekijoki on kansallisesti erittäin edustava jokivarren elinympäristöjen ekologinen yhteyskokonaisuus niin lehtojen, pienvesien kuin perinnemaisemaluontotyyppien osalta. Alue on kokonaisuudessaan eräs Suomen edustavimmista ja laajimmista perinnemaisemakohteista, jossa on myös merkittäviä eteläisessä Suomessa esiintyviä vanhan metsän arvoja pääosin pohjoiseen avautuvilla rinteillä. Rekijoen seudulla on myös useita erityisesti suojeltavia lajeja mm. pikkuapollo, lisäksi Rekijoki ja sen läheiset virtavedet ovat tärkeitä vaelluskala-alueita. Aluetta on jo ennestään hoidettu laiduntamalla, mutta arvokkaiden luontotyyppien verkostoa tulee kuitenkin edelleen vahvistaa laajentamalla nykyisiä laidunalueita, parantamalla hoidon laatua ja aloittamalla osalla niityistä niittohoito.2. Hankamäen Helmi-keskittymä Pohjois-SavossaHankamäen Helmikeskittymä sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa Rautavaaran kunnassa. Keskittymä on itsessään monipuolinen alue, jolla on monien elinympäristöjen ennallistamis- ja luonnonhoitotarpeita. Keskittymän alueelle sijoittuu edustavaa harjujaksoa, soiden alueellista verkostoa sekä runsaasti vesistöjä. Esimerkiksi paahdeympäristöjen hoitotoimilla luodaan edellytyksiä ajuruohon sekä sillä elävien uhanalaisten perhoslajien leviämiselle. Painopiste tulee lähivuosina olemaan erityisesti soiden ja pienvesien kunnostustoimissa. Helmi-toimilla parannetaan ja vahvistetaan alueella sijaitsevien arvokkaiden elinympäristöjen tilaa sekä niiden välistä keskinäistä kytkeytyvyyttä.3. Koskenkylänjokilaakso UudellamaallaKoskenkylänjokilaakson keskittymä kohdentuu alueelliseen jokilaakson monimuotoisuuskeskittymään metsineen, perinnebiotooppeineen ja pienvesineen sekä siihen yhdistyviin lintuvesiin. Koskenkylänjoen alue tarjoaa mahdollisuuden arvokkaiden lintuvesien jatkumon ylläpitoon ja arvokkaiden perinnebiotooppikokonaisuuksien vahvistamiseen. Koskialueita, puroja ja entisiä kutualueita kunnostamalla voidaan säilyttää lisäksi kalastolle ja muulle virtavesilajistolle tärkeä elinympäristökokonaisuus. Laiduneläimet ovat alueen monimuotoisuus- ja maisema-arvojen turvaamisessa avainasemassa.4. Hankoniemen Helminauha UudellamaallaHankoniemen Helminauha -niminen Helmi-keskittymä sisältää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joihin kohdentamalla kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä saadaan aikaiseksi yksittäisiä toimenpiteitä vaikuttavimpia kokonaisuuksia. Hankoniemi on uloimman Salpauselän reuna-aluetta ja arvokasta eteläsuomen rannikkoaluetta. Alueelta löytyy mm. dyyni- ja harjumetsiä, vaihettumis- ja rantasoita, lähteitä, puroja, fladoja sekä kluuvijärviä, linnuille tärkeitä matalia merenlahtia, perinnebiotooppeja sekä hiekkarantoja ja merenrantojen dyynejä.5. Eteläisen Perämeren saaristo- ja rannikkoalue Etelä-Pohjanmaalla​​​​​​​Eteläisen Perämeren saaristo- ja rannikkoalue -niminen Helmi-keskittymä kattaa koko saaristoalueen ulkosaaristosta mantereelle saakka. Alueen ominaispiirteisiin kuuluvat rikkonaiset ja erikokoiset, pääosin puustoiset saaret, joissa on runsaasti fladoja, kluuvijärviä ja pieniä lahtia. Maankohoamisrannikon metsien sukkessiosarjat ovat koko alueelle tyypillisiä. Osa saarista on kalliorantaisia. Rannikolla esiintyy paikoin hiekkaisia alueita. Alueella on useita laidunnettavia saaria rantaniittyineen. Alueeseen kuuluu myös Luodon-Öjanjärvi ja siihen laskevien jokien suuosat sekä Lapuanjoen ja Perhonjoen suuosat.

Ensimmäiset Helmi-keskittymät on tänään käsitelty Helmi-ohjelman seurantaryhmässä. Helmi-keskittymät ovat ekologisesti merkittävien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joilla on tiedossa olevia elinympäristöjen ennallistamis-, kunnostus- tai hoitotarpeita. Helmi-ohjelman elinympäristöjen kunnostustoimintaa keskitetään alueellisten yhteistyöryhmien aloitteesta näille seuduille, joita on ympäri Suomen.

Lähde: ym.fi

Neuvottelut muovisaastumista estävästä sopimuksesta etenivät Pariisissa

NordenBladet — Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut päättyivät 2.6. Pariisissa. Kokouksen tulokset täyttivät pääosin Suomen ja EU:n tavoitteet. Neuvotteluissa päästiin jo käsittelemään tulevan sopimuksen sisältöä, ja marraskuussa järjestettävän seuraavan neuvottelukierroksen pohjaksi tullaan laatimaan ensimmäinen luonnos sopimustekstistä.Neuvottelukomitean seuraava kokous järjestetään Nairobissa Keniassa marraskuussa 2023. Ensimmäinen sopimusluonnos auttaa rajaamaan sopimuksen soveltamisalaa ja siihen sisällytettävien velvoitteiden laajuutta. YK:n ympäristökokouksen (UNEA) määräaika sopimusneuvottelujen loppuun saattamiselle on vuoden 2024 loppu.Pariisin neuvottelujen pohjaksi oli koottu jäsenmaiden ehdotuksia toimiksi, jotka kattavat koko muovin elinkaaren tuotannosta jätehuoltoon. ”Neuvotteluissa tuli selvästi esiin maiden väliset näkemyserot muovisopimuksen soveltamisalasta ja velvoitteista, joten edessä on vielä paljon haastavia neuvotteluita”, pääneuvottelija, neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä sanoo. Jäsenmaiden näkemykset erosivat sen suhteen, miten laajasti keinojen tulisi kattaa muovin koko elinkaari. Esimerkiksi EU haluaa vaatimuksia kestävälle tuotesuunnittelulle ja toimia tiettyjen muovien ja muovituotteiden tuotannon rajoittamiseksi. Osa maista puolestaan keskittyisi lähinnä muovisaastumisen ja roskaantumisen ehkäisemiseen. Sen sijaan muovituotteiden jätehuollosta, lajittelusta ja kierrätyksen kehittämisestä löytyi yhteisymmärrystä maiden kesken. Suuri osa maista haluaa myös rajoittaa ongelmallisten ja vältettävissä olevien muovituotteiden ja mikromuovien valmistusta ja mikromuovien päästöjä ympäristöön. EU:n tavoite käynnistää istuntojen välistä asiantuntijatyötä ei kuitenkaan toteutunut neuvotteluissa. Osapuolet voivat kuitenkin toimittaa hallitustenvälisen neuvottelukomitean sihteeristölle näkemyksiään kysymyksistä, joista kokouksessa ei ehditty keskustella. Sihteeristö laatii kysymysten pohjalta raportin, jota käsitellään Nairobin neuvotteluja edeltävässä valmistelevassa kokouksessa.Neuvotteluihin 29.5.-2.6 osallistui edustajia160 YK:n jäsenvaltiosta ja sidosryhmistä, kuten järjestöistä ja yksityiseltä sektorilta sekä tutkijoita. LisätietojaNeuvotteleva virkamies Tuulia Toikka, [email protected], p. 0295 250 297Neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg, [email protected], p. 0295 250 059

Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut päättyivät 2.6. Pariisissa. Kokouksen tulokset täyttivät pääosin Suomen ja EU:n tavoitteet. Neuvotteluissa päästiin jo käsittelemään tulevan sopimuksen sisältöä, ja marraskuussa järjestettävän seuraavan neuvottelukierroksen pohjaksi tullaan laatimaan ensimmäinen luonnos sopimustekstistä.

Lähde: ym.fi

Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat Bonnissa – tahti tiivistyy kohti Dubain joulukuun ilmastokokousta

NordenBladet — YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 5.–15.6. Neuvotteluissa valmistellaan joulukuussa pidettävän Dubain ilmastokokouksen päätöksiä päästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja ilmastorahoituksen kanavoimiseksi kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Maat ovat sitoutuneet siihen, että maapallon lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen, mutta maiden päästövähennystoimet ja -sitoumukset eivät vielä siihen riitä. Lisäksi ilmastonmuutoksen eteneminen haastaa sopeutumistoimia ja aiheuttaa vuosi vuodelta merkittävimpiä vahinkoja, joiden korjaamiseen tarvitaan enemmän kansainvälistä rahoitusta. ”Tänä vuonna tarvitaan kunnon edistysaskeleita etenkin päästövähennysten kirittämisessä ja fossiilisista polttoaineista irtautumisessa. Muuten Pariisin sopimuksen tavoitteet uhkaavat karata”, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin toteaa.Pariisin sopimuksen viisivuotistarkastelu ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittely keskeisiä neuvottelukysymyksiäDubain ilmastokokouksessa päättyy Pariisin ilmastosopimuksen ensimmäinen viisivuotistarkastelu (global stocktake), jonka pohjalta maiden odotetaan laativan uudet päästövähennyssitoumuksensa.”Viisivuotistarkastelu täsmentää tilannekuvan ja pyrkii sen avulla korjaamaan ilmastotoimien kurssia oikealle polulle”, toteaa EU:n valmistelua luotsaava neuvotteleva virkamies Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä. Egyptin ilmastokokouksessa viime syksynä maat sopivat ilmastotuhoihin liittyvistä uusista rahoitusjärjestelyistä. Maat sopivat muun muassa uuden rahaston perustamisesta, jolla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä. ”Ilmastotuhot ovat täällä ja nyt. Niihin pyritään vastaamaan nykyistä paremmin vahvistamalla olemassa olevia rahoitusjärjestelyjä sekä kasvattamalla rahoituksen määrää. Uuden rahaston yksityiskohdista pyritään sopimaan Dubain ilmastokokoukseen mennessä”, kertoo ympäristöministeriön ilmastoyksikön johtaja Outi Honkatukia, joka toimii uusia rahoitusjärjestelyjä ja rahastoa valmistelevan komitean rinnakkaispuheenjohtajana.Muita keskeisiä neuvottelukysymyksiä ovat mm. päästöjen vähentämisen toimintaohjelma, ilmastotoimien pitkän aikavälin rahoitustavoite sekä maailmanlaajuisen sopeutumistavoitteen konkretisoiminen. Lisäksi Bonnissa on tarkoitus sopia YK:n ilmastosopimussihteeristön budjetista kaudelle 2024–2025. Bonnissa järjestetään neuvottelujen yhteydessä myös useita ilmastotoimia tukevia tapahtumia, kuten alkuperäiskansojen foorumin kokous.  Kesä ja syksy täynnä neuvotteluja eri foorumeillaDubain ilmastokokousta valmistellaan Bonnin virallisen valmistelukokouksen lisäksi useissa eri kokouksissa kesän ja syksyn mittaan. Ilmastototoimien rahoituksesta keskustellaan huippukokouksessa Pariisissa juhannusviikolla, ja ministerit yli 30 maasta kokoontuvat 13.-14.7. Brysseliin käsittelemään vaikeimpia neuvottelukysymyksiä ns. MOCA-maiden yhteiseen kokoukseen. Myös syksyn G20-huippukokouksessa Intian johdolla käsiteltäneen maailmanlaajuista ilmastopolitiikkaa.Vauhtia ilmastotoimiin haetaan myös YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksesta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikolla 21.9. EU linjaa omat neuvottelutavoitteensa Dubaihin lokakuun puolivälin ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa. LisätietojaMarjo Nummelin
Suomen pääneuvottelija
p. 040 523 3710
[email protected]
Outi Honkatukia
Ilmastoyksikön johtaja
p. 050 341 1758
[email protected]
Kaarle Kupiainen
Neuvotteleva virkamies
p. 050 477 2278
[email protected]

YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 5.–15.6. Neuvotteluissa valmistellaan joulukuussa pidettävän Dubain ilmastokokouksen päätöksiä päästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja ilmastorahoituksen kanavoimiseksi kehittyvien maiden ilmastotoimiin. 

Lähde: ym.fi

Ympäristöministeriön vastuullisuusraportti 2022 on julkaistu

NordenBladet — Vastuullisuusraportti kuvaa ympäristöministeriön toiminnan vastuullisuutta ja niitä askelia, joita ministeriössä otettiin kestävän kehityksen edistämiseksi vuonna 2022. Toiminnan vaikutuksia toimintaympäristöön kuvataan raportissa kädenjäljen ja jalanjäljen avulla.Raportissa ympäristöministeriön toiminnan positiivisia vaikutuksia ja toimia kestävän kehityksen edistämiseksi kuvataan kädenjäljellä. Kädenjäljen jäsentämiseen käytetään kuutta kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitetta. Nämä tavoitteet koskevat kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä, kestävää kulutusta ja tuotantoa, ilmastotekoja, puhdasta vettä ja sanitaatiota, vedenalaista elämää sekä maanpäällistä elämää.Ympäristöministeriön toiminnan negatiivisia vaikutuksia kuvataan ekologisella, sosiaalisella ja taloudellisella jalanjäljellä. Jalanjälkeä käsittelevissä kappaleissa tarkastellaan ministeriön päästöjä, henkilöstöä ja virkamatkustamista. Lisäksi käydään läpi toimia ministeriön jalanjäljen pienentämiseksi.Vuosittain julkaistavalla vastuullisuusraportilla seurataan, miten ympäristöministeriön toiminta vaikuttaa kestävän kehityksen etenemiseen ja vastuullisuuden toteutumiseen. Ympäristöministeriö julkaisi ensimmäisen, vuoden 2021 toiminnasta kertovan, vastuullisuusraportin viime vuonna.Vastuullisuusraportin valmistelusta vastasi ryhmä, joka koostui ympäristöministeriön kaikkien osastojen ja tulosalueen asiantuntijoista. Raportin laadinnassa noudatettiin Valtiokonttorin ohjetta valtionhallinnon yhtenäisestä vastuullisuusraportoinnista. Ruotsinkielinen versio raportista julkaistaan myöhemmin.Ympäristöministeriön vastuullisuusraportti 2022Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa

Vastuullisuusraportti kuvaa ympäristöministeriön toiminnan vastuullisuutta ja niitä askelia, joita ministeriössä otettiin kestävän kehityksen edistämiseksi vuonna 2022. Toiminnan vaikutuksia toimintaympäristöön kuvataan raportissa kädenjäljen ja jalanjäljen avulla.

Lähde: ym.fi

Uusi luonnonsuojelulaki voimaan 1. kesäkuuta

NordenBladet — Uutta luonnonsuojelulaissa on esimerkiksi luontotyyppien suojelun vahvistaminen tiukalla suojelulla, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja varovaisuusperiaate. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta.Luonnonsuojelulain tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen, luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen, kansalaisten luonnontuntemuksen ja ympäristötietoisuuden lisääminen sekä luonnontutkimuksen edistäminen.Luontotyyppien suoja vahvistuuUuteen lakiin sisältyvät säännökset eräiden luontotyyppien suojelusta. Suojeltavien luontotyyppien määrä lisääntyy, ja jatkossa myös esimerkiksi harjumetsien valorinteet ja meriajokaspohjat voidaan suojella Elinkeno-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä.Osallistuminen luonnon monimuotoisuutta tukevaan toimintaan monipuolistuuUudessa laissa vahvistetaan luonnon monimuotoisuuden tietopohjaa ja luonnonsuojelun suunnittelujärjestelmiä. Samalla laissa luodaan edellytyksiä kansalaisten ympäristötietoisuuden ja ympäristökasvatuksen edistämiselle, kun viranomaisten tehtäviä ja valmistelun vuorovaikutteisuutta vahvistetaan.Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio uudeksi työkaluksiUutta laissa on myös vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Esimerkiksi lehdon menettäminen rakentamistoiminnan seurauksena voidaan hyvittää parantamalla toisaalla heikentyneen lehdon tilaa. Näin luontoarvot eivät kokonaistasolla tarkastellen vähene. Maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen varmennuksen. Tuotetut luonnonarvot voi myydä yritykselle, joka haluaa hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset ja osoittaa toimintansa vastuullisuuden.Luonnonsuojelulaki (Finlex)

Uutta luonnonsuojelulaissa on esimerkiksi luontotyyppien suojelun vahvistaminen tiukalla suojelulla, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja varovaisuusperiaate. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Lähde: ym.fi

MAL-sopimukset vaikuttavat oikeaan suuntaan mutta vauhtia tarvitaan lisää

NordenBladet — MAL-sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut seurantakatsaus, joka kuvaa miten sopimusten tavoitteet ovat toteutuneet eri seuduilla. MAL-sopimukset ovat valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksissa määritellään tavoitteet lähivuosien asuntokaavoitukselle ja -tuotannolle sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.Yli puolet suomalaisista asuu MAL-seudulla. Nykyiset, vuonna 2020 laaditut sopimukset ovat voimassa vuoteen 2031 asti, ja konkreettiset toimenpiteet päivitetään neljän vuoden välein. Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen sopimukset laadittiin vasta vuonna 2021, joten niiden seurantatiedoista ei voida tehdä vielä tarkkoja johtopäätöksiä. Seurantatietoa hyödynnetään MAL-sopimusten päivittämisessä ja se tukee kuntien välistä suunnitteluyhteistyötä kaupunkiseuduilla.”Katsaus osoittaa, että MAL-sopimusten avulla kaupunkiseudut ovat viime vuosien kriiseistä huolimatta onnistuneet kehittymään pääosin kestävään suuntaan. Vaikka lisätoimia esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan, olen iloinen siitä, että sopimuksilla on voitu pohjustaa kestäviä elämäntapavalintoja, ja asuntoja on syntynyt liikkumisen kannalta hyviin paikkoihin”, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski toteaa.Nostoja katsauksen havainnoistaLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt vain lievässä laskusuunnassaLiikenteen päästöjen kokonaismäärä ja asukaskohtaiset päästöt MAL-seuduilla ovat laskeneet, mutta päästövähennys on ollut vain noin 15 prosenttia vuosien 2005–2020 välisenä aikana. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulisi myös MAL-seuduilla vähentyä merkittävästi seuraavan 10 vuoden aikana, jotta ilmasto- ja energiastrategian tavoittelema päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä toteutuu.Kestävien kulkutapojen käyttö melko korkealla tasolla mutta pandemian vaikutus joukkoliikenteeseen oli rajuEnnen koronapandemiaa joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitys suhteessa asukasmäärän kehitykseen oli hyvin tasaista. Koronapandemian vaikutukset olivat poikkeuksellisia ja sen myötä matkustus joukkoliikenteessä romahti ja tilanne on palautunut vaihtelevasti seudusta riippuen. Joukkoliikenteen tarjontaan pandemialla ei ollut merkittävää vaikutusta, sillä lipputulojen vähenemistä korvattiin nostamalla julkista rahoitusta. Koronapandemian jälkeen matkustuksen palautuminen on ollut nopeinta Tampereen seudun joukkoliikenteessä ja hitainta Helsingin, Turun, Oulun ja Lahden seudun joukkoliikenteessä.Helsingin seudulla kestävien kulkutapojen osuus on yli 50 prosenttia. Muilla seuduilla ollaan 40 prosentin tuntumassa. Lahden seudulla kestävien kulkutapojen osuus on vähentynyt.Asuntojen ja työpaikkojen pitäisi olla paremmin saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläVuosina 2017–2021 taajamat ovat tiivistyneet eniten Tampereen, Helsingin ja Oulun seuduilla. Muista seuduista poiketen Lahden seudulla vuoden 2017 mukaisen taajama-alueen asukastiheys on pysynyt lähes samana. Alhaisin kaupunkiseututaajamien asukastiheys on Turun seudulla.Uusien asuntojen rakentaminen asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle on vaihdellut voimakkaasti eri seuduilla. Osuus on kuitenkin ollut keskimäärin suurin Lahden, Kuopion ja Jyväskylän seuduilla. Tosin samoilla seuduilla uusia asuinhuoneistoja on myös valmistunut vähemmän kuin muilla MAL-seuduilla.Seutujen kesken on vaihtelua siinä, kuinka hyvin asuinrakentaminen sijoittuu alueille, jotka ovat kestävästi saavutettavissa eli jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeillä. Eniten asuinrakentaminen on kohdistunut autovyöhykkeelle Turun, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seuduilla. Vain Helsingin ja Kuopion seuduilla autovyöhykkeen osuus asuinrakentamisesta on parin viime vuoden aikana pienentynyt.Kaikilla seuduilla yli 75 prosenttia työpaikoista sijaitsi kestävän liikkumisen vyöhykkeillä vuonna 2020. Väestön sijoittumisessa vaihtelut olivat suurempia: Helsingin seudun väestöstä 82 prosenttia asui kestävän liikkumisen vyöhykkeillä; Oulun 62 prosenttia.Vuokra-asuntojen ja yksiöiden osuus kasvanutSuurin osa asuntokannasta, keskimäärin noin puolet, on kaikilla seuduilla omistusasuntoja. Vuokra-asuntojen osuus on kuitenkin kasvanut. Valtaosa asunnoista on kaksioita muilla paitsi Oulun seudulla, mutta yksiöiden osuus on kasvanut viime vuosina; eniten Oulun, Jyväskylän, Helsingin ja Tampereen seuduilla.Valtion tukeman ARA-asuntotuotannon osuus asuntorakentamisesta on ollut laskusuunnassa kaikilla seuduilla vuodesta 2017. Kuitenkin Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä osuus on vuosina 2020–2021 pysynyt ennallaan tai kääntynyt lievään nousuun. ARA-asuntojen osuus asuntokannasta on pienin Oulun seudulla, jossa osuus on myös suhteellisesti eniten vähentynyt.Asunnottomuuden vähentyminen on jatkunut suurimmissa kaupungeissa, mutta asunnottomuutta esiintyi 96 kunnassa. Helsingissä oli 896 yksin elävää asunnotonta, mikä on 313 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoon asunnottomuus väheni 60:llä 373 henkilöön. Muissa suurissa kaupungeissa asunnottomuus lisääntyi tai pysyi ennallaan.Lähiluonnon saavutettavuus hyvällä tasolla, palveluiden ennallaanKaikilla seuduilla lähes 90 prosentilla asukkaista on lähiluontoa enintään 300 metrin etäisyydellä kotoa. Jos tarkastellaan erilaisia laatutekijöitä kuten viheralueen kokoa, metsäisyyttä tai virkistyspalveluja, laadukkaiden viheralueiden saavutettavuus heikkenee ja vaihtelee seuduilla voimakkaammin. Mahdollisuudet saavuttaa laadukas lähiluonto ovat keskimäärin heikommat suurilla kuin pienemmillä kaupunkiseuduilla.Päivittäistavarakaupoista korkeintaan 500 metrin etäisyydellä asuvien osuus on pysynyt melko vakaana kaikilla seuduilla vuodesta 2017 asti. Osuus on korkein Helsingin seudulla ja matalin Jyväskylän ja Lahden seuduilla. Alakouluikäisistä lapsista yli 80 prosenttia asuu alle kolmen kilometrin päässä koulusta kaikilla seuduilla.Seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudestaValtakunnallisesta seurannasta vastaavat ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö, seurantatiedon kokoamisesta ja raportoinnista Suomen ympäristökeskus sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Seurantaindikaattorit on valittu yhteistyössä seutujen kanssa, ja katsaus sisältää myös kaupunkiseutujen oman pohdinnan tuloksista. Seurantakatsauksessa on hyödynnetty muun muassa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoja, valtakunnallista yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR) sekä rakennus- ja huoneistorekisteriä (RHR). Jatkossa seurantaa on tarkoitus päivittää kahden vuoden välein.LisätiedotJuha Nurmi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 181, [email protected]
Maija Tiitu, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 695, [email protected]
Anna Pätynen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, p. 029 534 5363, [email protected]
Mikko Friipyöli, ympäristöministeriö, p. 0295 250 375, [email protected]
Maria Torttila, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 237, [email protected]

MAL-sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut seurantakatsaus, joka kuvaa miten sopimusten tavoitteet ovat toteutuneet eri seuduilla. MAL-sopimukset ovat valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksissa määritellään tavoitteet lähivuosien asuntokaavoitukselle ja -tuotannolle sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.

Lähde: ym.fi

Muovisaastumista estävästä sopimuksesta neuvottelut Pariisissa

NordenBladet — Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat Pariisissa 29.5.–2.6. Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on, että neuvotteluissa edettäisiin jo sopimuksen sisältöä koskeviin kysymyksiin. Tarvitaan esimerkiksi yhteisiä sääntöjä muovien kestävästä tuotesuunnittelusta ja tuotannosta sekä velvoitteita muovin uudelleen käytöstä ja kierrätyksestä. Suomen viiden hengen delegaatiota johtaa pääneuvottelija, neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka. Mukana on nuorisojärjestö Allianssi ry:n nuorten luontodelegaatti Alli Pylkkö. Edelliset neuvottelut marras-joulukuussa 2022 Uruguayssa olivat osittainen pettymys. Sopimuksen tavoitteesta eli muovisaastumisen lopettamisesta vuoteen 2040 mennessä päästiin alustavaan sopuun. Sen sijaan jäsenmailla on eriäviä näkemyksiä muun muassa siitä, riittävätkö kansalliset toimintasuunnitelmat saastumisen lopettamiseen maailmanlaajuisesti vai tarvitaanko kansainvälisesti sitovia velvoitteita. Suomi ja EU kannattavat kansainvälistä laillisesti sitovaa muovisopimusta, joka sisältää velvoitteita muovin koko elinkaaren ajalle.”Muovituotteiden arvoketjut ja kauppa ovat globaaleja, eivätkä valtiot pysty taklaamaan muovihaastetta vain kansallisin toimin. Esimerkiksi useilla kehittyvillä mailla on suuria ongelmia muovien aiheuttamien jätehuolto- ja ympäristöongelmien vuoksi, vaikka niillä ei olisi omaa muovintuotantoa. Tarvitaan globaaleja ratkaisuja”, pääneuvottelija Tuulia Toikka sanoo.Muoviongelma liittyy kestämättömään kulutus ja tuotantotapaan, jossa lähes puolet kaikesta muovista käytetään lyhytikäisten tai kertakäyttöisten tuotteiden valmistukseen. Kierrätys-  ja jätehuollon infrastruktuurin rakenteet eivät ole pysyneet mukana muutoksessa. ”Käytettävissä on teknologisia ratkaisuja kestävämpien ratkaisujen luomiseen. Tarvitsemme globaalin sääntöpohjaisen järjestelmän ohjaamaan kulutus- ja tuotantotapojen muutosta sekä luomaan velvoitteita ja kannustimia tukemaan muovin kiertotalouden kansainvälistä muutosta”, Toikka sanoo.YK:n ympäristökokouksen UNEA:n määräaika sopimusneuvottelujen loppuun saattamiselle on vuoden 2024 loppu. Nykyisillä kulutustottumuksillamme maailmanlaajuinen muovintuotanto kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä ja muovisaasteen kokonaismäärä valtamerissämme nelinkertaistuu. Tähän mennessä muovijätettä on syntynyt 6,3 miljardia tonnia, josta vain noin 9 prosenttia kierrätetty ja 12 prosenttia poltettu. Noin 79 prosenttia muovijätteestä on sijoitettu kaatopaikoille tai päätynyt luontoon. 

Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat Pariisissa 29.5.–2.6. Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on, että neuvotteluissa edettäisiin jo sopimuksen sisältöä koskeviin kysymyksiin. Tarvitaan esimerkiksi yhteisiä sääntöjä muovien kestävästä tuotesuunnittelusta ja tuotannosta sekä velvoitteita muovin uudelleen käytöstä ja kierrätyksestä. 

Lähde: ym.fi

SOTKA-kosteikoilla huolehditaan sorsanpojista

NordenBladet — Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeessa on perustettu ja kunnostettu yhdessä maanomistajien kanssa 43 kosteikkoa ympäri Suomen. Toiminnan keskiössä on palauttaa elinympäristöjä, joita vesilintujen poikaset tarvitsevat ensimmäisinä elinviikkoinaan.Vuosien saatossa kosteikot ovat vähentyneet ja vesilinnut taantuneet. Helmi-ohjelmaan kuuluva SOTKA-kosteikot-hanke on suuri ponnistus tuoda takaisin niin pieniä kuin suuriakin kosteikoita ja auttaa vesilintujen poikasia. ”Poikastuotto on kaiken lähtökohta. Se, että vesilinnut saavat poikasia siivilleen, ja kannat kasvavat. Kohteen kunnostuksella pitää olla oikeasti vaikutusta vesilintujen poikastuotolle: Yli hehtaarin laajuisista kohteista padotaan matalia, reheviä, elämää kuhisevia elinympäristöjä, joissa on vettä vähintään huhtikuusta heinäkuulle eli vesilintujen lisääntymisaikaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta. Kunnostuksia on tehty niin märille pelloille, metsämaille, järville kuin joutomaillekin. Projektipäällikön lisäksi hankkeessa toimii kolme kosteikkosuunnittelijaa, jotka suunnittelevat kohteita ympäri Suomen. Pelkästään tietokoneen ääressä työtä ei tehdä, vaan suunnittelijat ajavat kohteille, tutustuvat maastoon ja käyvät aktiivisesti keskusteluja maanomistajien kanssa.  Projektipäällikkö Mikko Alhainen tarkistamassa Jyrkännotkon SOTKA-kosteikon tuloveden kulkua yhdessä maanomistajan kanssa. Kuva: Johanna HellmanHyvin suunniteltu on puoliksi tehty – jatkohanke tarjoaa suunnittelun kohteilleHankkeessa suunniteltiin vuosina 2020–2022 yli 60 kosteikkoa, joista hankkeessa toteutettiin 43 kohdetta, yhteispinta-alaltaan 630 hehtaaria. Tavoitteet jopa ylittyivät, ja rahaa jäi yli käytettäväksi jatkohankkeen materiaaleihin. Jatkohankkeessa vuosina 2023–2024 keskitytään tarjoamaan suunnittelu 40 laaja-alaiselle kohteelle, joissa paikallinen taho, kuten maanomistaja tai metsästysseura, hakee itse rahoituksen kaivinkonetyölle ja muulle toteutukselle. Suunnitelman lisäksi hanke auttaa rahoitushakemusten teossa ja työmaan johdossa. Jo 30 kohteelle on sovittu maastokatselmus, ja ensimmäiset suunnitelmat valmistuvat kesällä. Alhainen muistelee hymyssä suin edellistä kolmea vuotta, kun käytössä oli omaa hankerahaa toteutukseen. ”Hankkeen omalla toteutusrahalla koneet saatiin heti käyntiin ja saimme enemmän aikaiseksi, kun rahoitushaku ja byrokratia puuttuivat”, Alhainen sanoo. Hankkeen toteutusrahat toivat liikkumavaraa ja poistivat riskiä maanomistajalta: jos toteutukseen kului suunniteltua enemmän rahaa, pystyi hanke auttamaan. Jos budjetti alittui, saatiin varat kohdistettua toiselle kohteelle. Jatkohankkeessa maanomistajat vastaavat toteutuksen rahoituksen hausta, mihin on toki hyviä neuvoja tarjolla ja rahoitusta on saatavilla oleellisesti paremmin kuin muutama vuosi sitten. Juurusjärvi Kärsämäellä jäi Mikko Alhaisen mieleen kohteena, jossa alkuperäiselle suunnitelmalle tuli odottamaton este. Varasuunnitelma kehittyi lennosta, ja kosteikko onnistuttiin toteuttamaan. Kuva: Holtti HakonenPieniä ja suuria kohteita taantuville ja runsaslukuisille lajeilleJatkohankkeessa on mukana uusi toimintamalli, jonka tarkoituksena on edistää helppojen ja edullisten elinympäristökunnostuksien toteuttamista – vaikka ne olisivat alle hehtaarin laajuisia. Hanke tarjoaa yksinkertaisen suunnitelman, säätöpatoja ja putkia esimerkiksi helposti padottavalle notkelmalle, jossa kaivinkonetyö tehdään paikallisin voimin. Tarjolla on myös materiaalia pesimälauttoihin ja vieraspetopyyntiin kohteille, jotka voivat hyötyä niistä. ”SOTKA-kosteikot ovat toimivia elinympäristöjä, joissa viihtyvät myös taantuneet lajit, kuten haapana, jouhisorsa, jopa tukka- ja punasotka. Pienemmillä, helposti tehtävillä kosteikoilla riittää, että tavin, telkän ja sinisorsan poikasille löytyy hyviä paikkoja”, sanoo Alhainen.Maanomistajien motiivien kirjo laaja Alhainen elää kuten opettaa. Hänen kotitilallaan on kolmen hehtaarin kosteikko, jolla viihtyy runsas vesilintulajisto. Kosteikon elämän seuraaminen oman kodin ikkunasta antaa iloa, ja syksyisin maltillinen metsästys tuo elämyksiä ja herkullista riistaruokaa pöytään.  Motiiveja kosteikon kunnostamiseen on yhtä monta kuin maanomistajia. Kosteikot edistävät luonnon monimuotoisuutta, auttavat pitämään vedet puhtaana ja maiseman monipuolisena, tarjoavat virkistysmahdollisuuksia, ja edistävät jopa matkailua. ”Yhteistä on huoli vesilintukannoista: halu tehdä hyvää luonnolle. Ytimessä ei ole luoda seudun parhaita metsästyspaikkoja vaan se, että poikastuotto on hyvää ja lintukannat vahvat”, Alhainen toteaa hankkeeseen valikoituneista kohde-esityksistä. Helmi-ohjelman junan pysyttävä liikkeessä”Helmi-ohjelma on huikean hieno kokonaisuus luonnon monimuotoisuudelle. Toiminnassa on monta oikeaa tulokulmaa, kuten maanomistajalähtöisyys”, Alhainen kiittelee.  Hankkeen projektipäällikkö peräänkuuluttaa resursointia. Ohjelmassa on tavoitteena kunnostaa 500 suojelualueiden ulkopuolista kosteikkoa. Tavoitteesta on toteutettu 10 %, joten paljon on vielä tehtävää. Erityisen kipeästi Alhainen kaipaisi SOTKA-kostekoille euroja konetyöhön ja jatkuvuutta toiminnalle.”Elinympäristötyö on pitkäjänteistä työtä. On paljon vaikeampaa pysäyttää juna, ja saada se uudelleen vauhtiin, kuin edetä tasaista vauhtia, kertoo Alhainen. Yhden kosteikon kohde-esityksestä toteutukseen kuluu aikaa keskimäärin 2–3 vuotta. On tehtävä maastokatselmukset, saatava suostumukset ja luvat, hankittava rahoitus ja tehtävä kunnostukset.”Monessa kohteessa on tullut vastaan jokin haaste, johon on silti tiimissä löydetty luova ratkaisu. Jokainen valmiiksi saatu kohde, jonne on saatu vesilintuja, on onnistuminen”, Alhainen kertoo palkitsevimmista hetkistä työssään. Lisätietoa hankkeesta (kosteikko.fi)Helmi-ohjelma

Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeessa on perustettu ja kunnostettu yhdessä maanomistajien kanssa 43 kosteikkoa ympäri Suomen. Toiminnan keskiössä on palauttaa elinympäristöjä, joita vesilintujen poikaset tarvitsevat ensimmäisinä elinviikkoinaan.

Lähde: ym.fi