NordenBladet — Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja ympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta, tuetaan kunnostusverkkoja sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja maanomistajien yhteistyötä. Avustushaku alkaa 17.10. ja päättyy 30.11.2023. Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan ajoissa, jo kesän aikana.Ympäristöministeriö on avustanut vesistökunnostuksia yli 800 kohteessa noin 23 miljoonalla eurolla vuosina 2019-2023. Laaja kunnostustoiminta on ollut mahdollista Vesiensuojelun tehostamisohjelman ansiosta. Hankkeiden toteuttamiseen on osallistunut noin 1000 tahoa. Hanketoimijoista suurin osa on ollut alueellisia tai paikallisia järjestöjä, vesiensuojeluyhdistyksiä, osakaskuntia ja kalatalousalueita. Myös uusia kuntia ja alueellisia oppi- ja tutkimuslaitoksia on saatu mukaan vesiensuojelun verkostoihin, ja uusia suojeluyhdistyksiä perustettu. Vesistökunnostusten verkostotoiminnan tukeminen ja kehittäminen alueilla on mahdollistanut aiempaa useampien toimijoiden yhteistyön. Monilla alueilla on pystytty pitkäjänteisesti rakentamaan vaikuttavia, laajoja ja monitavoitteisia hankkeita.Vesien tilaa parannetaan kokonaisvaltaisella kunnostuksellaVesiensuojelun tehostamisohjelma on rahoittanut vesistöjen kunnostushankkeita, joissa suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia ja säilyttäviä toimia. Kunnostuksia tarvitaan sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla. Valuma-alue tarkoittaa aluetta, jossa kuormitusta syntyy ja jolta vesi lopulta valuu vesistöön. Kun vesien tilan parantaminen aloitetaan valuma-alueilta, voidaan kuormitusta ennaltaehkäistä ennen kuin se yltää vesistöihin. Silloin myös vesistöissä tehtävien kunnostustoimien mielekkyys ja vaikuttavuus kasvaa.”Toivomme lisää erityisesti eri toimijoiden yhdessä valmistelemia hankkeita, joissa tarkastellaan sekä valuma-alueella että vesistöissä tarvittavia toimia samanaikaisesti”, ohjelmapäällikkö Antton Keto kertoo.Kunnostustarve on ollut yleensä suurin järvissä ja merenrannoilla, joissa liiallinen kuormitus aiheuttaa rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeenkasvua. Kuormitusta on hankkeissa vähennetty esimerkiksi rakentamalla ravinteita pidättäviä, eroosiota vähentäviä ja virtaamia ohjaavia rakenteita, kosteikkoja, pintavalutuskenttiä, pengerryksiä ja pohjapatoja. Vesistöissä on myös tehty perinteisiä sisäistä ravinnekuormitusta hillitseviä kunnostuksia, kuten niitetty vesikasveja, hoitokalastettu ja ilmastettu alusvettä.Avustusta voi ja kannattaakin hakea myös kunnostusten suunnitteluun. Lisäksi verkostoituminen on tärkeää. Useiden toimijoiden välinen yhteistyö, kuten tiedon ja kokemusten vaihto ja osaamisen hyödyntäminen, lisää hankkeen vaikuttavuutta. Se myös vahvistaa alueen toimijoiden sitoutumista vesistöjen hoitoon ja parantaa hankkeiden mahdollisuuksia hankkia omarahoitusta. Toimijoiden kannattaa tehdä yhteistyötä vesistöjen kunnostamiseksi, koska vesien tilan parantaminen vaatii usein ponnisteluja koko valuma-alueella. Hyvä vesien tila vaikuttaa niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointiinKunnostustoimilla varmistamme, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä. Monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on myös parhaat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.
Hyväkuntoiset vesistöt vahvistavat koko seutukunnan elinvoimaa. Ne muun muassa tukevat kalataloutta, synnyttävät mahdollisuuksia matkailulle ja tekevät alueesta vetovoimaisen asukkaille ja yrittäjille.Hankkeeseen voi ryhtyä esimerkiksi vesiensuojelu- tai vesienhoitoyhdistys, säätiö, kyläyhdistys, ympäristöjärjestö, neuvontajärjestö, vapaa-ajan kalastukseen liittyvä yhdistys, kunta tai kaupunki. Lisätietoa avustushaun kampanjasivulta ja ELY-keskuksistaLisää tietoa avustuksen hakemisesta sivulla ym.fi/virtaavesienhoitoon. Sivulta löytyvät myös yhteystiedot ELY-keskuksiin, jotka antavat lisätietoa vesien tilasta ja toteutetuista hankkeista sekä neuvovat hankkeen suunnittelussa ja hankehakemuksen tekemisessä.LisätietojaJenni Jäänheimo, erityisasiantuntija, p. 029 525 0349, [email protected]

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja ympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta, tuetaan kunnostusverkkoja sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja maanomistajien yhteistyötä. Avustushaku alkaa 17.10. ja päättyy 30.11.2023. Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan ajoissa, jo kesän aikana.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 20. kesäkuuta valtiotieteiden maisteri, kansanedustaja Kai Mykkäsen valtioneuvoston jäseneksi ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja Maria Ohisalon valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin.Ympäristö- ja ilmastoministeri vastaa ympäristöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyvistä asioista valtioneuvostossa. Ministeri Mykkänen käsittelee myös työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastoa koskevat asiatLisätietojaJussi Salmi
viestintäjohtaja
p. 0295 250 263
[email protected]

Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 20. kesäkuuta valtiotieteiden maisteri, kansanedustaja Kai Mykkäsen valtioneuvoston jäseneksi ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja Maria Ohisalon valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöministerit kokoontuivat tänään 20.6. Luxemburgissa. Kokouksen tavoitteena oli saavuttaa yleisnäkemys EU:n ennallistamisasetusehdotuksesta. Neuvosto saavutti yleisnäkemyksen, sillä jäsenmaiden määräenemmistö kannatti puheenjohtajamaa Ruotsin kompromissiesitystä.Suomi ei sille aiheutuvien, muita jäsenmaita suhteellisesti suuremmista kustannuksista ja niihin liittyvistä epävarmuuksista johtuen voinut tukea neuvoston yleisnäkemystä. Suomi pyrkii jatkossakin vaikuttamaan aktiivisesti ennallistamisasetusehdotuksen jatkokäsittelyyn.Ennallistamisasetusehdotuksen neuvotteluissa Suomi on pyrkinyt kunnianhimoisiin, mutta toteuttamiskelpoisiin tavoitteisiin ja velvoitteisiin. Suomi on tehnyt neuvottelujen aikana useita ehdotuksia, jotka heijastuvat yleisnäkemyksen sisällössä. Suomi on edellyttänyt kustannusten merkittävää madaltamista ja esittänyt erilaisia jäsenmaiden olosuhteet huomioivia sekä toimeenpanon joustavuutta lisääviä muutoksia.Neuvoston yleisnäkemys on jäsenmaiden yhteinen kanta, mutta se ei vielä ole lopullinen päätös asetuksesta. Euroopan parlamentissa aloitten käsittely on vielä kesken. Parlamentin muodostettua kantansa alkavat kolmikantaneuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä.Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi, eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. Ennallistamisasetusehdotus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa. EU-maat hyväksyivät vuonna 2020 EU:n biodiversiteettistrategian, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

EU:n ympäristöministerit kokoontuivat tänään 20.6. Luxemburgissa. Kokouksen tavoitteena oli saavuttaa yleisnäkemys EU:n ennallistamisasetusehdotuksesta. Neuvosto saavutti yleisnäkemyksen, sillä jäsenmaiden määräenemmistö kannatti puheenjohtajamaa Ruotsin kompromissiesitystä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vesistöjä ja niihin vaikuttavia toimijoita – maanomistajia, kuntia, yrityksiä, asukkaita, mökkiläisiä ja muita virkistyskäyttäjiä – on valtava määrä. Vesiensuojelun tehostamisohjelma on halunnut edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja niiden välistä tiedonkulkua sekä saada mukaan uusia toimijoita, jotta vesistökunnostushankkeet olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Nyt vesistökunnostusverkostojen toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu ensimmäistä kertaa.Ympäristöministeriö on tukenut vesistökunnostusten asiantuntijaverkostojen toimintaa noin 4,2 miljoonalla eurolla osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa vuosina 2019-2023. Ohjelmassa on haluttu varmistaa, että vesiensuojelutoimet kohdistuvat sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja että niitä toteutetaan laajalla rintamalla. Vesistöjä kunnostettaessa on yhä tärkeämpää monitavoitteisuus: rinnan vesiensuojelutoimien kanssa torjutaan ilmastonmuutosta ja suojellaan luonnon monimuotoisuutta. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy, ja siinä hyödynnettiin sekä aineistoanalyysiä että laajapohjaisia sidosryhmähaastetteluja ja kyselyitä. Niiden avulla pyrittiin hahmottamaan, onko toiminta organisoitu järkevästi, onko se vahvistanut tai synnyttänyt uutta yhteistyötä ja vaikuttanut kunnostushankkeiden määrään tai laatuun. Gaia Consulting Oy antoi myös suosituksia toiminnan kehittämiseksi ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Uusia verkostoja ja lisää yhteistyötäVesistökunnostusverkostojen rahoitus on lisännyt sekä uusien verkostojen määrää että olemassa olevien verkostojen aktiivisuutta. Myös yhteistyö muiden verkostojen sekä toimijoiden välillä on lisääntynyt. Etenkin kuntien, maaomistajien sekä vesialueiden omistajien ja osakaskuntien osallistumista ja sitä kautta saadun paikallistuntemuksen parempaa hyödyntämistä pidettiin erityisen arvokkaana. Uusien toimijoiden mukaantulo sekä tiedon ja kokemuksen jakaminen on synnyttänyt uutta ja entistä laaja-alaisempaa hanketoimintaa. Pitkällä tähtäimellä tällainen toiminta auttaa saavuttamaan kunnostusten ydintavoitteen eli vesiemme hyvän tilan. Verkostomainen toiminta myös sitouttaa yhteiskunnan eri toimijoita ja turvaa jatkuvuutta yksittäisten hankkeiden välillä.Selvityksen mukaan erilaiset alueelliset toimintamallit ovat perusteltuja. On tärkeää, että alueet voivat valita parhaiten omaan tilanteeseensa ja toimintaympäristöönsä soveltuvan tavan toteuttaa vesistökunnostuksen verkostotoimintaa. Tärkeää on, että verkostolla on vahva vetovastuun ottava toimija. Se voi olla alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai hyvin verkostoitunut yhdistys tai järjestö. Alueellinen aktiivisuus ja yhteistyöpohja vesistökunnostuksissa on vaihdellut, mutta ohjelman tuen avulla toiminta on saanut uutta potkua kaikilla alueilla.Suosituksissa toivotaan pysyvämpää rahoitustaSuositusten mukaan ympäristöministeriön ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulisi mahdollistaa ja kehittää vesistökunnostukseen liittyvää jatkuvaluonteista verkostotoimintaa, joka ei olisi riippuvaista erillisestä rahoituksesta. Alueellisen autonomian säilyttäminen ja vahvistaminen sekä luottamuksen rakentaminen keskeisiin sidosryhmiin, kuten kuntiin ja maanomistajiin sekä alueen yrityksiin, ovat avainasemassa vaikuttavan vesistökunnostuksen ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisessa. Vedet tulisi huomioida kaikessa yhteiskunnan toiminnassa, ja verkostomaisella yhteistyöllä on parhaat mahdollisuudet edistää sen toteuttamista. 

Vesistöjä ja niihin vaikuttavia toimijoita – maanomistajia, kuntia, yrityksiä, asukkaita, mökkiläisiä ja muita virkistyskäyttäjiä – on valtava määrä. Vesiensuojelun tehostamisohjelma on halunnut edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja niiden välistä tiedonkulkua sekä saada mukaan uusia toimijoita, jotta vesistökunnostushankkeet olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Nyt vesistökunnostusverkostojen toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu ensimmäistä kertaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 20. kesäkuuta Luxemburgissa. Ympäristöneuvostossa on tavoitteena saavuttaa neuvoston yleisnäkemys eli jäsenmaiden kanta EU:n ennallistamisasetusehdotuksesta. Suomea kokouksessa edustaa pysyvän edustajan sijainen Tuuli-Maria Aalto.

EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 20. kesäkuuta Luxemburgissa. Ympäristöneuvostossa on tavoitteena saavuttaa neuvoston yleisnäkemys eli jäsenmaiden kanta EU:n ennallistamisasetusehdotuksesta. Suomea kokouksessa edustaa pysyvän edustajan sijainen Tuuli-Maria Aalto.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Osana ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaa toteutettiin vuosina 2022–2023 kaksitoista kestävän kaupunkikehittämisen kokeilua, jotka keskittyivät osallistamiseen, vuorovaikutukseen ja kestävyysulottuvuuksia läpileikkaaviin ratkaisuihin. Tuloksina syntyi esimerkiksi kestävän kehityksen paikallinen sopimusmalli, kaupungin sisäistä yhteistyötä tukeva resurssiviisaustyön digiportaali sekä uusia tapoja osallistaa asukkaita kaupunkisuunnittelussa ja kunnan kestävyystoimissa.Tampereella kehitettiin kaupungin, Helsingin yliopiston ja VATT:in yhteistyönä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää liikkumista hiilijalanjälkilaskurin avulla. Hanke selvitti, voidaanko kohdennetun terveysviestinnän avulla motivoida ihmisiä valitsemaan kestävämpiä liikkumismuotoja kuten kävelyä tai pyöräilyä. Kaikki sovelluksen käyttäjät saivat tietoa liikkumisensa vaikutuksista hiilijalanjälkeen ja kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen. Lisäksi sovellus tarjosi koeryhmään valituille tietoa liikuntasuositusten saavuttamisesta ja lihasvoimin liikuttujen matkojen tuottamista terveysvaikutuksista. ”Tutkimuksen perusteella terveysviestit kiinnostivat ja tieto sisäistettiin, mutta liikkumisen valintoja ne eivät tarkastelujaksolla muuttaneet. Tarvitaan myös muita keinoja, kuten kestävien kulkumuotojen suosimista kaavoituksessa ja suunnitteluratkaisuissa, jotta muutos saadaan aikaan”, korostaa projektipäällikkö Anna Vilhula Tampereen kaupungilta.Useat kokeilut toivat kaupungeille uusia tapoja tehdä yhteistyötä asukkaiden, sidosryhmien ja kaupungin eri yksiköiden kanssa. Kestävää osallisuutta Lahdessa -hankkeessa kehitettiin työkaluja ja malleja osallisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hankkeessa jatkokehitettiin Skididialogia ja vahvistettiin sen asemaa kaupungin kestävän osallisuuden menetelmänä. Varhaiskasvatukseen kehitettiin myös oma dialoginsa, Miniskididialogi. Skididialogi- ja Miniskididialogi-menetelmät tuovat lasten ja nuorten äänen kuuluviin kestävyysteemoissa ja muissa ajankohtaisissa aiheissa. Lisäksi hankkeessa rakennettiin osallisuuden suunnittelupohja, vuorovaikutteinen kestävyystyön malli alueellisille kumppanuuspöydille ja otettiin käyttöön Kerro Pois! -konsepti, joka loi vuoropuhelua alueen asukkaiden, kumppanuuspöytien ja kaupunkiorganisaation välille.”Kestävä kaupunkikehitys vaatii luonnon, ihmisen ja talouden hyvinvoinnin yhteensovittamista. Parhaat keinot kestävän kehityksen vauhdittamiseksi löydetään kaupunkien, kuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Nyt päättyvissä hankkeissa on tuotettu useita ratkaisuja, jotka lisäävät kunnan sisäistä yhteistyötä ja auttavat asukkaita osallistumaan kunnan kestävän kehityksen työhön. Niitä kannattaa hyödyntää myös muissa kunnissa. ”, korostaa Kestävä kaupunki -ohjelman ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma tuottaa kestävän kehityksen ulottuvuuksia läpileikkaavia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen ja tiivistää valtion ja kaupunkien kestävän kaupunkikehityksen yhteistyötä. Toimet ovat parantaneet yhdyskuntien päästövähennysten ja sosiaalisen kestävyyden edellytyksiä, tukeneet lähiluonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointivaikutuksia sekä vahvistaneet kestävyyden johtamista ja uudenlaisia osallistumisen tapoja. Kestävä kaupunki -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2019 ja työ jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Ohjelmaan on osallistunut tähän mennessä noin 90 kaupunkia ja kuntaa sekä noin 70 muuta organisaatiota. Ohjelmatyössä syntyneet ratkaisutOhjelman tulokset koosteenaOsallistavan ja vuorovaikutteisen kestävyystyön kokeilut Espoo. Kestävän kehityksen -tulevaisuuspaja (TUPA). Hämeenlinna. Kaupunkiolohuone Hämeensaaressa. Jyväskylä. REDI(4)2030 = Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyön digiportaali – tiedolla johtamisen ja viestinnän vahvistaminen yhteisellä matkalla kohti hiilineutraalia kaupunkia 2030. Järvenpää. Ekososiaalisesti kestävän tapahtumatuotannon malli. Kouvolan. Aluetoimikuntien avulla Kestävän kehityksen toimintamalli osaksi asukkaiden arkea. Kuhmo. Täyttä elämää Kuhmossa – Kestävä kehitys elämään arjen teoissa. Lahti. Kestävää osallisuutta Lahdessa. Lappeenranta. Kamalan hienoa! – Kestävät teot näkyväksi ympäristötaiteen keinoin. Nurmes, Espoo ja Siuntio. Kaupunkisuunnittelu ja kulttuuritoimi (yhdessä) älykkään ja sosiaalisesti kestävän asukasosallistamisen mallia rakentamassa. Tampere. Keli – Kestävämmän liikkumisen kehittäminen hiilijalanjälkilaskurin avulla. Vaasa. Asukasenerginen Vaasa – Invånarenergisk Vasa. Vantaa. Osaamista ja osallistumista -lapset ja nuoret mukaan tekemään kestävämpää ruokakulttuuria. LisätietojaVirve Hokkanen
ohjelmapäällikkö
Kestävä kaupunki -ohjelma
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 029 525 0034

Osana ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaa toteutettiin vuosina 2022–2023 kaksitoista kestävän kaupunkikehittämisen kokeilua, jotka keskittyivät osallistamiseen, vuorovaikutukseen ja kestävyysulottuvuuksia läpileikkaaviin ratkaisuihin. Tuloksina syntyi esimerkiksi kestävän kehityksen paikallinen sopimusmalli, kaupungin sisäistä yhteistyötä tukeva resurssiviisaustyön digiportaali sekä uusia tapoja osallistaa asukkaita kaupunkisuunnittelussa ja kunnan kestävyystoimissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — MaaTieto-selvitys kokoaa yhteen tietoa Suomen maaperästä. Selvityksen mukaan maaperän tilan seuranta on vielä osittain puutteellista ja metsämaiden seurantojen jatkuvuus tulee turvata. Selvitys tukee valmistautumisessa maaperädirektiivistä käytäviin neuvotteluihin EU-jäsenmaiden kanssa.Terve maaperä on olennainen osa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja ruokaturvalle. Ympäristöministeriö on julkaissut selvityksen, johon on koottu tietoa Suomen maaperän tämänhetkisestä tilasta ja sen seurannasta. MaaTieto-selvityksessä on tarkasteltu maaperän tilaa pelto- ja metsämailla, soilla, kaupunki- ja taajama-alueilla sekä lisäksi omana teemana maaperän pilaantumista. Selvityksen mukaan peltomaiden seurantojen jatkuvuus on turvattu, mutta tämän lisäksi myös metsämaiden seurantojen jatkuvuus tulisi turvata. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta kartoitus- ja tietojärjestelmät on arvioitu Euroopan tasolla kattaviksi.Maaperän seurannalla tarkoitetaan säännöllistä ja pitkäaikaista tietojen keräämistä maaperästä, millä pyritään erottamaan ihmisen toimien aiheuttamat maaperän muutokset luonnon omista mekanismeista. Selvityksessä arvioidaan, että seurantaa voidaan kehittää esimerkiksi ottamalla käyttöön geeniteknologian työkaluja maaperän monimuotoisuuden seurantaan. Geeniteknologian avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa eri eliölajeja geenien perusteella.Selvityksessä arvioitiin peltoalueiden maaperän seurantaa ja pilaantuneiden maiden kunnostusten kustannuksia. Lisäksi siinä tarkasteltiin maa- ja metsätalouden, pilaantuneiden maiden ja maankäytön ohjauskeinoja maaperän näkökulmasta. Selvityksessä tunnistettiin mahdollisuuksia ja tarpeita maa- ja metsätalouden ohjauskeinojen kehittämiseksi.Selvityksen ovat laatineet Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus.EU-komissio julkaisee ehdotuksen maaperän terveysdirektiiviksi heinäkuussaEU-komissio valmistelee parhaillaan maaperän terveyttä koskevaa direktiiviehdotusta (Soil Health Law). Ehdotus on tarkoitus julkistaa heinäkuun alussa, ja selvitys tukee valmistautumisessa maaperädirektiivistä käytäviin neuvotteluihin EU-jäsenmaiden kanssa.Direktiiviehdotus on osa EU-komission vuonna 2021 julkaiseman maaperästrategian toimeenpanoa. Maaperästrategian mukaan jopa 60-70 % EU:n maaperistä eivät ole terveitä. Maaperä on huonontunut muun muassa kestämättömän maankäytön ja sen liiallisen hyödyntämisen sekä erilaisten päästöjen seurauksena. Strategian kunnianhimoisena visiona on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki EU:n maaperän ekosysteemit ovat terveitä ja entistä kestävämpiä. Tämä edellyttää, että maaperän terveyttä parannetaan tällä vuosikymmenellä.

MaaTieto-selvitys kokoaa yhteen tietoa Suomen maaperästä. Selvityksen mukaan maaperän tilan seuranta on vielä osittain puutteellista ja metsämaiden seurantojen jatkuvuus tulee turvata. Selvitys tukee valmistautumisessa maaperädirektiivistä käytäviin neuvotteluihin EU-jäsenmaiden kanssa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskus on julkaissut paikkatietoaineiston Suomen serpentiinivaikutteisista ympäristöistä. Aineisto tukee uhanalaisten serpentiinikallioiden tunnistamista ja suojelua.Kesäkuun alussa uudistuneeseen luonnonsuojelulakiin sisältyy uudenlainen luontotyyppien suojelukeino: serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden sekä rannikon avointen dyynien suojelu suoraan lain nojalla (65 §). Nämä tiukasti suojellut luontotyypit ovat Suomessa alun perinkin harvinaisia, pienialaisia ja ihmisen toimien vuoksi uhanalaistuneita luontotyyppejä. Yhdenkin esiintymän häviäminen voi vaikuttaa näiden luontotyyppien suojelutason heikentymiseen.Serpentiinivaikutteisia ympäristöjä tunnistettu 1350 hehtaariaKoko maan kattava aineisto on tuotettu kallioperä- ja serpentiinilajitietoja yhdistämällä. Mahdollisia serpentiinikallioita, -kivikoita ja -soraikoita on aineistossa 1100 esiintymää, ja niiden pinta-ala on yhteensä 1352 hehtaaria. Näistä suojelualueilla sijaitsee 550 ha ja suojelemattomilla valtion mailla 333 ha. Yksityisomisteisilla, suojelemattomilla alueilla mahdollisia serpentiiniluontotyyppejä on noin 470 hehtaaria. Aineistoa päivitetään inventointien edetessä.Serpentiinikallioaineisto on paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen tunnetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, serpentiinisoraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Aineisto on laajempi kuin uuden luonnonsuojelulain tiukasti suojeltu luontotyyppi serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot, sillä siihen kuuluvat myös maastossa tarkastamattomat kohteet. Aineisto päivitetään luonnonsuojeluasetuksen tultua voimaan siten, että ominaisuustiedoista selviävät sekä varmennetut luonnonsuojelulain nojalla suojellut luontotyyppiesiintymät että vielä tarkastamattomat kohteet.Serpentiiniluontotyypit sijaitsevat alueilla, jotka kallioperänsä vuoksi voivat olla kiinnostavia myös kaivostoiminnan kannalta. Osa aineiston serpentiiniympäristöistä sijaitseekin kaivospiireillä (30 ha) tai malminetsintäalueilla (330 ha). Mahdolliset serpentiiniluontotyypit kattavat kuitenkin vain 0,06 % Suomen kaivospiireistä ja 0,03 % Suomen valtauksista tai malminetsintäalueista. Asetus tarkentaa määrittelyperusteitaLuontotyyppien määrittelyperusteita tarkennetaan ympäristöministeriössä valmisteilla olevassa luonnonsuojeluasetuksessa. Kun uusi valtioneuvosto on antanut asetuksen, ympäristöministeriö ohjeistaa ELY-keskuksia sen soveltamisesta. ELY-keskukset informoivat ohjeistuksen mukaisesti maanomistajia heidän maillaan sijaitsevista tiukasti suojelluista luontotyypeistä ja siitä, millaisten toimien voidaan katsoa heikentävän näiden luontotyyppien tilaa.Suomen ympäristökeskus kartuttaa tietoa tiukasti suojelluista luontotyypeistäSerpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot ovat vaikeasti tunnistettavia, pienialaisia luontotyyppejä, joilla harvinaiseen kallioperään yhdistyy serpentiinialustaa vaativa lajisto. Suomen ympäristökeskuksen Uhanalaisimpien kallioluontotyyppien inventointi -hankkeessa kartutetaan tietoa serpentiiniluontotyypeistä. Vastaava paikkatietoaineisto rannikon avoimista dyyneistä julkaistaan syksyllä. Aineistot lisätään tuolloin myös ympäristökarttapalvelu Karpaloon, jota voi käyttää aineistojen katseluun ja karttojen tulostukseen.Ladattava serpentiinikallioaineisto: Ladattavat paikkatietoaineistot – syke.fi 
-> Serpentiinikalliot ja -kivikotSerpentiiniluontotyyppien kuvaukset ja uhanalaisuusarvioinnin tulokset: 
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Kalliot ja kivikotLisätiedot: Hanna-Leena Keskinen
ympäristöneuvos
p. 050 5339683
[email protected]

Suomen ympäristökeskus on julkaissut paikkatietoaineiston Suomen serpentiinivaikutteisista ympäristöistä. Aineisto tukee uhanalaisten serpentiinikallioiden tunnistamista ja suojelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomessa on tarkoitus lähivuosina ennallistaa tuhansia hehtaareja soita, kunnostaa satoja kilometrejä puroja ja perustaa lukuisia kosteikkoja. Jo pelkästään näihin Helmi-ohjelman luonnonhoitotöihin tarvitaan runsaasti työvoimaa. Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -hankkeessa varmistetaan, että erilaisiin luonnonhoitotöihin riittää tulevaisuudessa osaavia ammattilaisia.Luontokadon pysäyttäminen vaatii toimia. Yhä useammat metsänomistajat ovat halukkaita turvaamaan omissa metsissään luontoarvoja.”Lähivuosina luonnonhoitotyötä on tulossa tarjolle eri organisaatioista. Erityisesti kysyntää tulee olemaan vesiensuojelutöiden ja soiden ennallistamisten suunnittelijoista ja toteuttajista”, kertoo Luotu-hankkeen projektipäällikkö Johanna Virtanen Suomen metsäkeskuksesta.Suomessa on tällä hetkellä noin 200 yrittäjää, jotka ovat tarjonneet ja toteuttaneet erilaisia luonnonhoitotöitä. Lähivuosina alalle tarvitaan lisää ammattilaisia. Tähän tarpeeseen vastaa Metsäkeskuksen ja Työtehoseuran Luotu-hanke, eli Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät –hanke. Hankkeessa tarjotaan koulutusta, tietoa ja verkostoitumistilaisuuksia luonnonhoidosta kiinnostuneille yrittäjille. ”Luonnonhoitotöissä tarvitaan varsin monipuolista ja vaativaa osaamista, kun pitää tuntea lajistoa ja osata mitoittaa töitä oikein sekä tehdä tarjouksia. Haluamme varmistaa, että yrittäjät saavat tietoa ja voivat laajentaa toimintaansa luonnonhoitoon”, Virtanen sanoo. Soiden ennallistamisessa yleisin työvaihe on ojien tukkiminen. Kuva: Riitta RaatikainenLuonnonhoitotöihin kannattaa tarttuaSuomen metsissä luonnon tilaa parannetaan hyvin monenlaisilla luonnonhoitotöillä. Esimerkiksi lehdoista voi poistaa lehtolajistoa varjostavia kuusia. Lisäksi kunnostetaan purouomia ja lähteitä sekä esimerkiksi ennallistetaan suoluontoa tukkimalla ojia. Virtasen mukaan luonnonhoitotyöt sopisivat hyvin esimerkiksi kaivinkoneenkuljettajille, metsäkoneenkuljettajille ja metsureille. Koneiden käsittely ja työturvallisuusasiat ovat heille jo entuudestaan tuttuja.”Esimerkiksi turvesoilla ovat työt vähentyneet. Monella turvesuourakoitsijalla tai maansiirtoyrittäjällä on jo valmiina kalustoa, joka voisi sopia myös luonnonhoitotöihin. Verkostoituminen toisten yrittäjien kanssa on tärkeää, koska urakoissa tarvitaan usein erilaista kalustoa sekä myös suunnitteluosaamista,” Virtanen kertoo.Virtanen kannustaa yrittäjiä laajentamaan osaamistaan luonnonhoitotöihin. ”Nämä ovat töitä, joilla säilytetään luonnon monimuotoisuutta tuleville sukupolville. Yrittäjillä on tässä myös hyvä mahdollisuus saada uusia urakoita ja laajentaa asiakaskuntaa.” Pähkinälehdosta poistetaan kuusia, jotta lehtokasvit saavat enemmän valoa. Kuva: Jukka RuutiainenKustannuslaskuri ja koulutuksia tulossaLuotu-hankkeessa kysyttiin alkuvuodesta luonnonhoidosta kiinnostuneilta yrittäjiltä, millaista koulutusta ja osaamista he tarvitsisivat luonnonhoitotöihin. Yrittäjät toivovat koulutusta erityisesti laatu- ja ympäristöasioista, lainsäädännöstä ja lupamenettelyistä sekä luonnonhoitotöiden kustannusten laskennasta. Luotu-hanke järjestää tämän ja ensi vuoden aikana webinaareja ja verkkokoulutusta muun muassa näistä toivotuista aiheista. Työtehoseura kehittää hankkeessa luonnonhoitotöiden kustannuslaskuria. ”Siitä tulee hyvä apuväline yrittäjille. Kokemus tuo kyllä sitten myös varmuutta tarjousten tekoon”, Virtanen sanoo.Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että luonnonhoitotöihin riittää tulevaisuudessa osaavia ammattilaisia. Hankkeen rahoitus tulee ympäristöministeriöltä ja maa- ja metsätalousministeriöltä. Luotu-hanke jatkuu vuoden 2024 elokuun loppuun saakka, ja sen tuloksia hyödynnetään vuonna 2024 mahdollisesti käynnistyvässä Priodiversity LIFE -hankkeessa. Lue lisää Luotu-hankkeestaTutustu myös Metsäkeskuksen luonnonhoidon tulevaisuuskatsaukseenHelmi-ohjelma 

Suomessa on tarkoitus lähivuosina ennallistaa tuhansia hehtaareja soita, kunnostaa satoja kilometrejä puroja ja perustaa lukuisia kosteikkoja. Jo pelkästään näihin Helmi-ohjelman luonnonhoitotöihin tarvitaan runsaasti työvoimaa. Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -hankkeessa varmistetaan, että erilaisiin luonnonhoitotöihin riittää tulevaisuudessa osaavia ammattilaisia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomalaisten hyvinvoinnin taso saattaa laskea, jos emme panosta koulutukseen, sosiaaliseen pääomaan ja terveyserojen kaventamiseen, osoittaa OECD:n tuore raportti. Raportti kuvaa väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyden yhteisvaikutuksia. Tiedon avulla on mahdollista luoda ratkaisuja talouden kestävyyden haasteisiin.”Suomi on yksi maailman johtavista maista kestävän hyvinvoinnin alalla. Suomen tasapainoinen talousmalli tukee ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. OECD:n tuore arvio auttaa tekemään päätöksiä, joiden vaikutus talouteen ja hyvinvointiin on myönteinen”, toteaa Romina Boarini, OECD:n hyvinvointitalouteen keskittyvän WISE-keskuksen johtaja.Suomen hyvinvoinnin tilaa koskevassa OECD:n raportissa on tunnistettu osaamisen ja hyvinvoinnin osa-alueita, joiden kehityssuunta on huolestuttava. Niillä on pitkällä aikavälillä väistämättä myös taloutta heikentävä vaikutus, jos tilanteeseen ei haeta aktiivisia ratkaisuja. Heikentyvä osaaminen ja terveydentila sekä eriarvoisuus vaikuttavat ihmisten työkykyyn ja kykyyn osallistua yhteiskuntaan. Mielenterveyden häiriöiden lisäksi ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet ovat yleistyneet ja ovat yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeisiin. ”Hyvinvoinnin ja terveyden merkittäviä sosioekonomisia ja alueellisia eroja voidaan kaventaa kansallisella päätöksenteolla. Tarvitsemme lainsäädännöllisiä ja rahoitukseen liittyviä toimia”, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi.  
Toimia oppimistulosten suunnan kääntämiseksiOECD:n tuore raportti nostaa esiin myös Suomessa viime aikoina keskustelussa olleita koulutussektorin haasteita. Oppimistulokset ovat laskussa, sosiaaliseen taustaan liittyvät erot oppimistuloksissa ovat kasvussa ja sukupuoleen liittyvät oppimistuloserot ovat Suomessa myös kansainvälisesti verraten suuria. Koulutustaso on tiiviissä yhteydessä mm. työllisyyteen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja odotettavissa olevaan elinikään. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työllisyysaste jää selvästi alemmaksi, kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta heikommaksi ja elämänkaari lyhyemmäksi kuin korkeasti koulutetuilla. Korkeasti koulutettujen osuus nuorista aikuisista on Suomessa kehittynyt heikosti ja jäänyt selvästi alle muiden Pohjoismaiden tason ja OECD-maiden keskitason. Tulosten perusteella tulevan hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää koulutus ja T&K-panostusten turvaamista sekä osaamis- ja koulutustason kääntämistä nousuun. 
 
”Tulokset vastaavat ja vahvistavat kansallista tilannekuvaa. Ongelmat on meillä jo tiedostettu ja toimiin on ryhdytty. Viime aikojen aktiivinen keskustelu näistä kysymyksistä vahvistaa uskoamme siihen, että kansallinen konsensus lisätoimien tarpeellisuudesta – oikeastaan välttämättömyydestä – on vahvistunut,” toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.Ilmastotoimet edenneet, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisää vauhtiaYmpäristön osalta OECD:n uusi raportti nostaa esiin Suomen kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän vähenemisen ja toisaalta suuren raaka-aineiden käytön. Vaikka ilmastoa, uusiutuvaa energiaa ja vähäpäästöistä liikennettä koskevat investoinnit ovat kasvaneet, kansallisten ilmastoneutraalius- ja kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä lisätoimia. Raportti toteaa myös maankäyttö- ja metsäsektorien toimien olevan riittämättömiä. Vahva bioenergiapainotus saattaa vaikeuttaa ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamista. Uusia vihreitä työpaikkoja odotetaan syntyvän metsäsektorille samaan aikaan kun päästövähennystavoitteet karkaavat kauemmaksi. OECD:n mukaan tämä osoittaa yhteensovittamisen haasteen lyhyen aikavälin taloudellisten intressien ja ympäristötavoitteiden välillä.OECD-raportti toteaa lähiympäristön viheralueiden olevan lähempänä ja vaivattomammin saavutettavissa Suomessa kuin muissa OECD-maissa. Myös ilmanlaatu on Suomessa hyvä ja ilmansaasteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia verrattain vähän. Asumisesta raportti toteaa, että Suomessa on entistä vaikeampaa löytää kohtuuhintaista asuntoa. Tilanne on heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana entisestään.”OECD nostaa raportissaan hyvin esiin ilmastoon, ympäristöön ja asumiseen liittyviä kipupisteitämme. Havainnot vastaavat kansallista tilannekuvaamme. On selvää, että jatkossa kiinnitämme yhä enemmän huomiota ilmastopolitiikan tulonjako- ja sosiaalisiin vaikutuksiin ja asuntomarkkinoiden toimivuutta parantaviin toimiin. Hyvä kuitenkin muistaa, että monet asiat ovat meillä todella hyvin ja pitkäjänteinen ympäristöpolitiikka tuottaa tulosta”, toteaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.
Väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyttä on mahdollista arvioida yhtä aikaa ja tunnistaa näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia OECD:n raportti Suomen hyvinvoinnin tilasta perustuu hyvinvointikehikkoon, jota OECD on kehittänyt vuodesta 2011 lähtien. Kehikko ja monet muut OECD-maiden käyttöön ottamat hyvinvoinnin analyysimallit osoittavat, että väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyden näkökulmia on mahdollista arvioida yhtä aikaa ja tunnistaa näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia ja keskinäisriippuvuuksia. Tiedon avulla voidaan luoda ratkaisuja talouden kestävyyden haasteisiin. Mikäli vaikutuksia väestön hyvinvointiin ei oteta huomioon, eivät myöskään taloutta koskevat päätökset ole kestäviä pitkällä aikavälillä. 
Hyvinvointitaloudellinen tarkastelu tulisikin tulevalla hallituskaudella tehdä kaikissa merkittävissä talouden tasapainottamista toteuttavissa toimissa.OECD:n raportin keskeiset havainnot on julkaistu suomeksi käännettynä 9.6.2023.Keskeiset havainnot hyvinvoinnista SuomessaRaportti on luettavissa kokonaisuudessaan OECD:n verkkosivuilla.Well-being in Finland: Bringing Together People, Economy and Planet

Suomalaisten hyvinvoinnin taso saattaa laskea, jos emme panosta koulutukseen, sosiaaliseen pääomaan ja terveyserojen kaventamiseen, osoittaa OECD:n tuore raportti. Raportti kuvaa väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyden yhteisvaikutuksia. Tiedon avulla on mahdollista luoda ratkaisuja talouden kestävyyden haasteisiin.

Lähde: ym.fi