NordenBladet — Pohjoinen luontoni -kirjoituskilpailussa lapset ja nuoret kertoivat proosatekstein ja runoin, mitä he ajattelevat arktisen luonnon merkityksestä elämässään. Ympäristöministeriön ja Yleisradion yhteiseen kirjoituskilpailuun osallistui 91 lasta ja nuorta Karigasniemeltä Helsinkiin. Kilpailun voitti vain kuusivuotias Anton Soudunsaari.Kirjoituskilpailuun kutsuttiin napapiirin pohjoispuolella asuvat lapset ja nuoret sekä etelämpänä asuvat lapset ja nuoret, joilla on kokemuksia ja ajatuksia arktisen alueen luonnosta. Osallistujia pyydettiin pohtimaan luonnon monimuotoisuutta, ympäristön muutoksia ja tulevaisuuttaan pohjoisessa.Ilmastonmuutos etenee arktisilla alueilla yli neljä kertaa nopeammin kuin maailmanlaajuisesti keskimäärin ja on jo aiheuttanut nopeita muutoksia alueen elinympäristöissä ja lajistossa. Nopealla ympäristönmuutoksella on kauaskantoisia vaikutuksia koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle.Kirjoituskilpailun tavoitteena oli saada lapset ja nuoret pohtimaan arktisen luonnon ja sen muutosten merkitystä sekä vahvistaa heidän äänensä kuulumista.“Niin näkökulmiltaan kuin muodoltaan monipuolisissa kirjoituksissa näkyivät luonnon monet arvot ja merkitykset, ymmärrys ihmisen ja muun luonnon yhteydestä sekä huoli luonnon tuhoutumisesta. Voittajateksteissä kuuluivat selkeästi kirjoittajien oma ääni, kirjoittamisen ilo sekä sanoman välittämisen halu ja tarve”, sanoo kilpailun tuomariston puheenjohtaja Mia Rönkä.Voittajaruno kuvaa luontosuhdettaKirjoituskilpailun päävoittajana palkittiin 6-vuotias Anton Soudunsaari. Riemukas ja koskettava teksti kuvaa merkityksellisesti lapsen luontosuhdetta. Soudunsaaren omaääninen ja kantaaottava runo herättää pohtimaan luonnon tilaa ja ihmisenkin tulevaisuutta.Kilpailutekstit tallennetaan osaksi kulttuuriperintöä: kaikki tekstit arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.Voittajat saavat palkinnon lisäksi tuomariston arvion tekstistään. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat tutkija, tietokirjailija, tiedetoimittaja ja runoilija Mia Rönkä (suomi), opettaja, kääntäjä, tutkija ja kirjailija Petter Morottaja (inarinsaame), saamen kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff (koltansaame), rap-artisti Áilu Valle (pohjoissaame), kulttuuritoimittaja ja sanataidekouluttaja Aleksis Salusjärvi (suomi), lastenkirjailija, sanataidekasvattaja ja koulutaiteilija Veera Vähämaa (suomi), runoilija, aforistikko, nuortenkirjailija ja nuorisotyöntekijä Marko Laihinen (suomi) ja kirjailija Johanna Holmström (ruotsi).Lisätietoa:Lotta Manninen
ympäristöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 226Voittajatekstit ja tuomariston perustelut (ym.fi/pohjoinenluontoni)

Pohjoinen luontoni -kirjoituskilpailussa lapset ja nuoret kertoivat proosatekstein ja runoin, mitä he ajattelevat arktisen luonnon merkityksestä elämässään. Ympäristöministeriön ja Yleisradion yhteiseen kirjoituskilpailuun osallistui 91 lasta ja nuorta Karigasniemeltä Helsinkiin. Kilpailun voitti vain kuusivuotias Anton Soudunsaari.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta 15 hankkeelle, jotka kehittävät rakennetun ympäristön keinoja vähentää päästöjä sekä sopeutua ilmastonmuutokseen. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman hankehaussa.Maaliskuussa päättynyt hakukierros oli ympäristöministeriön neljäs ja viimeinen. Yhteensä ministeriö on avustanut 57 hanketta noin 4,3 miljoonalla eurolla. Hankkeet päättyvät vuoden 2024 loppuun mennessä.Ympäristöministeriön 4. hankehaussa avustetut hankkeetAvustuksen saaja, hankkeen nimi, avustussumma ja hankkeen kokonaisbudjetti:Action Energy Finance: Digiratkaisun pilotointi vihreiden lainatarjousten haussa ja energiayhteisöjen muodostamisessa taloyhtiökentässä, 63 155 euroa, 157 887 euroaARKK Sarapää. Ei turhaa purkamista – kokonaisvaltainen palvelu tyhjien tilojen uudelleenkäytön helpottamiseksi, 48 000 euroa, 120 000 euroaBY-Koulutus: Vähähiiliset ja toimivat betonilattiat – rakennusaikaisen kuivattamisen optimointi, 100 000 euroa, 250 000 euroaIdea Structura: Rakennusosien uudelleenkäytön arviointiprosessin kehitys, 89 230 euroa, 223 075 euroaJalotus ry: Kevytsavi 2.0 – Vähähiilinen komposiittimateriaali jalkautuu, 49 438 euroa, 122 670 euroaJyväskylän kaupunki: Kaavoitusprosessi 2.0 – Ennakointi, data ja seuranta ilmastoviisaan kaupunkisuunnittelun kulmakivinä – tiedosta työkaluiksi ja prosesseiksi, 74 307 euroa, 185 768 euroaMikkelin kaupunki: MIKKI -Mikkelin kaupungin kestävä kiertotalous, 143 200 euroa, 358 000 euroaRakennustieto Oy: Materiaaliselostetietojen tietokanta ja materiaaliselosteen laadintatyökalu, 94 549 e, 236 374 eRakentamisen laatu RALA ry: Vähähiilisyyteen ohjaaminen viestinnän ja tiedolla vaikuttamisen keinoin – Yhteishanke, 89 497 euroa, 223 743 euroaRudus Oy: Innovatiivinen vähähiilinen kierrätyskiviainesbetoni, 144 324 euroa, 360 810 euroaSato-Asunnot: Vähähiilinen rakentaminen, purkumateriaalien valmistelu uudisrakentamisen käyttöön, 99 667 euroa, 249 168 euroaSBB Finland: Kiinteistöportfolion kuormien optimointi kulutusjoustomarkkinassa, 48 880 euroa, 122 200 euroaSitowise: Asuinkerrostalojen rakenteiden rakennusfysikaalinen ja energiatehokas toimivuus tulevaisuuden ilmastossa, 29 001 euroa, 72 502 euroaStudio MPRA Arkkitehdit: Älykäs suunnittelutyökalu purettujen rakennusosien hyödyntämiseen, 9 780 euroa, 24 450 euroaValor Partners: Älykiinteistöjen tiedonjakoalusta ja hyödyntämisen mallit, 126 700 euroa, 316 750 euroaKäynnissä lähes sata rakennetun ympäristön vihreää siirtymää edistävää hankettaKuluneena keväänä järjestetyt hankehaut olivat Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman kahdeksasta hakukierroksesta viimeiset. Business Finland rahoitti neljällä hakukierroksellaan erityisesti kansainvälistä kasvua tavoittelevia toimijoita. Ympäristöministeriön neljällä hakukierroksella avustusta saattoivat hakea myös vain kotimaassa toimivat toimijat.Yhteensä ohjelmassa on käynnissä jo lähes sata hanketta. Joukko täydentyy vielä Business Finlandin viimeisessä, huhtikuussa päättyneessä hankehaussa rahoitettavilla hankkeilla.Käynnissä olevat hankkeet kattavat laajasti rakennetun ympäristön eri teemoja. Ohjelman tuella kehitetään esimerkiksi uusia rakennusmateriaaleja, päästölaskennan työkaluja ja tietokantoja, energiansäästöratkaisuja, aluesuunnittelua ja vähähiilistä kiertotaloutta. Tuen saajina on yrityksiä, kuntia ja järjestöjä.”Olen ohjelman hankesalkkuun tyytyväinen. Meillä on erinomainen kattaus innovatiivisia hankkeita, joiden tuloksista on varmasti iloa isoille ja pienille toimijoille sekä monelle eri kohderyhmälle. Toivon, että hankkeiden opit ja tulokset leviävät laajasti niin meillä kotimassa kuin kansainvälisesti”, kuvaa ohjelman projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Hankkeet esillä kevään tilaisuuksissa ja verkossaValmistuneiden hankkeiden tuloksia esitellään tulosseminaareissa, joista ensimmäinen järjestetään 14.6. Tilaisuudessa esittäytyvien hankkeiden tuloksia ja niiden jatkorahoitusmahdollisuuksia puntaroi rahoittajapaneeli.14.6.2023 klo 14-16 Tulostilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminenKäynnissä olevia hankkeita esitellään 31.5. järjestettävässä tilaisuudessa.31.5.2023 14-16 Hankkeiden esittelytilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminenHankkeisiin voi tutustua myös verkossa ohjelman tilannehuoneessa, jonne tuotetut hankekortit antavat tietoa hankkeiden teemoista, tavoitteista ja tekijöistä. Tilannehuone täydentyy koko ajan. Avustetut hankkeet tilannehuoneessa​​​​​​​LisätietojaYmpäristöministeriön hakukierrokset:
Maija Stenvall
Projektikoordinaattori
p. 0295 25 0354
[email protected]Business Finlandin hakukierrokset:
Virpi Mikkonen
Account Lead
Business Finland
p. 050 5577 930
[email protected]Ohjelman verkostot:
Teemu Lehtinen
Toimitusjohtaja
KIRAHub
p. 040 456 6108
[email protected]Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmalla panostetaan lähivuosina 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat ympäristöministeriö ja Business Finland. Business Finland myöntää rahoitusta etenkin vientiä tukeville hankkeille ja ympäristöministeriö kansalliseen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Recovery and Resilience Facility). Rahoituksen lisäksi Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma tarjoaa alustan laajalle toimijoiden yhteistyölle ja parhaiden oppien jakamiselle.

Ympäristöministeriö on myöntänyt 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta 15 hankkeelle, jotka kehittävät rakennetun ympäristön keinoja vähentää päästöjä sekä sopeutua ilmastonmuutokseen. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman hankehaussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille yli 3,8 miljoonaa euroa avustusta elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen. Avustus on tarkoitettu konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin sekä niitä tukeviin inventointi- ja suunnittelutöihin. Avustus on osa Helmi-ohjelmaa.ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus
​​​​​​​
​​​​​​​Kunta- ja Järjestö-Helmi-avustusta myönnettiin yhteensä 46 hankkeelle. Hankkeet kohdistuvat soihin, lintuvesiin, kosteikkoihin, pienvesiin ja rantaluontoon, sekä metsäisiin elinympäristöihin. Hankkeet rahoittavat toimenpiteitä omalla rahallaan noin 678 000 eurolla.Syksyllä käynnistetty avustushaku herätti jälleen laajasti kiinnostusta kunnissa, järjestöissä, yhdistyksissä ja vesiosuuskunnissa. Hakemuksia saapui yhteensä 62 ja kokonaisuudessaan avustusta haettiin lähes 5,6 miljoonalla eurolla.”Helmi-ohjelmassa tartumme hyvin konkreettisella tavalla Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn, eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Kuntien ja järjestöjen hankkeet ovat tärkeä osa Helmi-ohjelman toteutusta. Lisäksi ne tarjoavat monelle mahdollisuuden osallistua luonnon tilan parantamiseen”, sanoo Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen.Hankkeita Hangosta Kittilään ja Vaasasta TohmajärvelleKunta- ja Järjestö-Helmi -hankkeita toteutetaan koko Suomessa. Yksi kohdekeskittymä on aivan eteläisimmässä Suomessa sijaitseva Hankoniemi. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin vetämässä yhteishankkeessa kunnostetaan ja hoidetaan yhdeksää eri aluetta avustuksen turvin. Useiden uhanalaisten hyönteis- ja kasvilajien elinympäristönä toimivien avointen hiekkarantojen ja paahdeympäristöjen umpeenkasvua pyritään torjumaan kone- ja ihmisvoimin. Samalla lukuisia uhanalaisia perinnebiotooppeja, kuten ketoja ja niittyjä, hoidetaan niitto- ja raivaustoimilla.Avustusta sai myös esimerkiksi Värtsilän riistamiehet ry Pohjois-Karjalassa sijaitsevan kansainvälisesti arvokkaan Sääperin lintuveden kunnostukseen. Jo useiden kunnostustoimien kohteena ollutta vesistöä kohennetaan lisää toteuttamalla noin kolmen hehtaarin kokoinen kosteikko sekä lisäämällä umpeenkasvaneen rantaluhdan avovesialueita. Kunnostus tukee koko Värtsilän laakson luonnon monimuotoisuutta ja lisää elinympäristöjä järven taantuneelle pesimälinnustolle sekä tuhansille sitä levähdyspaikkana käyttäville muuttolinnuille.Avustukset kunnille ja järjestöille osa Helmi-ohjelmaaHelmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.Myönteisen avustuspäätöksen saaneet hankkeet (ely-keskus.fi)Kunta- ja Järjestö-Helmi -avustushaku (ely-keskus.fi)Helmi-ohjelma (ym.fi/helmi)Lisätietoa:Niina Vähätalo
ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
p. 0295 021 286
[email protected]

Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille yli 3,8 miljoonaa euroa avustusta elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen. Avustus on tarkoitettu konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin sekä niitä tukeviin inventointi- ja suunnittelutöihin. Avustus on osa Helmi-ohjelmaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luotettavan ja tutkitun ympäristötiedon ykköspaikka ymparisto.fi on nyt uudistettu. Valtion ympäristöhallinnon yhteinen sivusto kerää yhteen paikkaan tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä kansalaisia ja yrityksiä koskevista velvoitteista.Luotettavan ja tutkitun ympäristötiedon ykköspaikka ymparisto.fi on nyt uudistettu. Valtion ympäristöhallinnon yhteinen sivusto kerää yhteen paikkaan tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä kansalaisia ja yrityksiä koskevista velvoitteista.”Luotettavan ympäristö- ja luontotiedon tarve on lisääntynyt samalla, kun ympäristö- ja luontoasiat ovat nousseet yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Ymparisto.fi tarjoaa alustan tiedolle, jota voi hyödyntää sekä kestävän arjen valinnoissa että poliittisen päätöksenteon tukena”, toteaa uudistuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut ympäristöministeriön viestintäjohtaja Jussi Salmi.Ymparisto.fi on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ympäristötiedosta. Se palvelee esimerkiksi asiantuntijoita julkishallinnossa ja yrityksissä, opettajia sekä kaikkia kansalaisia ikään katsomatta.Uudistuksessa palvelun käyttöliittymä ja sisältö on uudistettu. Käyttökokemusta ja saavutettavuutta on parannettu sekä sisältöjä selkeytetty. Palvelusta löytyvät nyt omat osionsa esimerkiksi lupa-asioista ja kestävän arjen vinkeistä. Samalla palvelun ulkoasu on päivitetty.Ymparisto.fi:tä ylläpitävät valtion ympäristöhallinnon toimijat, eli Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja aluehallintovirastot.Ymparisto.fi-palvelu uudistettiin vuosina 2021–2023. Pääyhteistyökumppaneina uudistuksessa ovat olleet Wunder Finland Oy (käyttöliittymä ja tekninen toteutus), Solita (esiselvitys ja konseptointi) ja North Patrol (määrittely ja kilpailutus). Käytettävyys- ja saavutettavuusarvioinnit on tehnyt Eficode.
Ymparisto.fi:n sisältöjä täydennetään edelleen, erityisesti palvelun ruotsin- ja englanninkielisiä sivustoja.Voit antaa palautetta palvelusta ymparisto.fi:n palautelomakkeella tai osallistua keskusteluun sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #ymparistofi.LisätietojaJussi Salmi
Viestintäjohtaja
ympäristöministeriö
p. 0295 250 263
[email protected]Kirsi Norros
Viestintäjohtaja
Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 251 460
[email protected]Päivi Tahvanainen
Verkkopäätoimittaja
Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 251 674
[email protected]Marika Leed
Hankepäällikkö (toteutus ja teknologia)
Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 252 190
[email protected]

Luotettavan ja tutkitun ympäristötiedon ykköspaikka ymparisto.fi on nyt uudistettu. Valtion ympäristöhallinnon yhteinen sivusto kerää yhteen paikkaan tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä kansalaisia ja yrityksiä koskevista velvoitteista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Avustushaku on auki 15.5.2023–31.7.2023.Kunnat ja alueet voivat hakea avustusta hankkeisiin, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Avustettavat hankkeet voivat koskea esimerkiksi kuntien ilmastojohtamisen kehittämistä, kuntien ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä, kuntalaisten ilmastotoimien vauhdittamista, energiatehokkuuden edistämistä sekä liikenteen päästöjen vähentämistä.Rahaa avustushakuun on varattu noin miljoona euroa. Kukin avustettava hanke voi saada enintään 56 000 €, kuitenkin enintään 70 % hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista. Avustusta voi saada mm. palkka- ja suunnittelukustannuksiin. Kulkuneuvojen, tavaroiden tai laitteiden hankinnat tai vuokraukset voivat kattaa enintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista.”Aiemmista avustushauista rahoitusta saaneet kunnat ovat kertoneet, kuinka rahoitus on mahdollistanut ilmastotoimiin ryhtymisen kunnissa ja alueilla, joiden omat resurssit eivät olisi siihen riittäneet. Tartu siis tilaisuuteen ja hae tarvittavaa vauhtia oman kuntasi tai alueesi ilmastotekemiseen. Ilmastotoimiin tarvitaan kaikki mukaan!”, kannustaa erityisasiantuntija Veera Visuri ympäristöministeriöstä.Avustuksen hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta tai maakunnan liitto, näiden enemmistöomisteinen yhtiö tai näistä muodostettu yhteenliittymä. Avustushaku on auki 15.5.2023–31.7.2023. Hanke voi alkaa aikaisintaan 1.11.2023 ja sen tulee päättyä viimeistään 15.9.2024. Hankkeen tulee alkaa vuoden 2023 aikana, mutta muutoin hankkeen ajankohta on hakijan itsensä päätettävissä.Kuntien ilmastohankkeet -avustushaku on itsenäinen ja riippumaton Kuntien ilmastosuunnitelmat -avustushausta. Kunnat ja alueet voivat osallistua kriteerien täyttyessä kumpaankin avustushakuun.Infotilaisuudessa lisää tietoa avustusten hakemisestaYmpäristöministeriö järjestää infotilaisuuden avustushausta 6.6.2022 klo 10.00–11.00. Infotilaisuudessa kerrotaan avustuksen hakemisesta ja vastataan hakuun liittyviin kysymyksiin.Tilaisuus on kaikille avoin, mutta siihen pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään 5.6.2023. Ilmoittaudu tilaisuuteen.

Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Avustushaku on auki 15.5.2023–31.7.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luontolahja-kampanjalla kannustettiin suomalaisia perustamaan luonnonsuojelualueita. Valtio tuplasi suojeltujen alueiden pinta-alan perustamalla saman verran luonnonsuojelualueita valtion maille. Kampanja oli käynnissä kesäkuusta 2019 vuoden 2022 loppuun.ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja MetsähallitusYmpäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisellä kampanjalla haluttiin kannustaa maanomistajia antamaan lahja luonnolle ja perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Yksityiset henkilöt, säätiöt ja yritykset perustivat Luontolahja-kampanjassa yhteensä mittavat 3375 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Yksityisten tahojen lahjoittamat alueet ovat suurimmilta osin metsä- ja suoalueita. Suurin yksittäinen luonnonsuojelualue oli Koneen säätiön lahjoittama Sanginjoen ulkometsä Pohjois-Pohjanmaalla, joka on jopa 1440 hehtaarin kokoinen. Valtio tuplaa suojelun perustamalla mailleen luonnonsuojelualueitaKun kaikki yksityiset lahjoitukset ja valtion osuus lasketaan yhteen, saadaan Suomeen yli 6700 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita. Metsähallitus siirtää suojeluun yksityisiä lahjoituksia vastaavan määrän valtion luontoarvoiltaan monimuotoisia alueita.Kohteiksi on valittu monipuolisesti erilaisia luontotyyppejä kattavasti valtion mailta eri puolilta Suomea. Lisäksi on painotettu olemassa olevien luonnonsuojelualueiden yhteneväisyyden ja kytkeytyvyyden lisäämistä sijoittamalla kohteita näiden yhteyteen.Valituissa kohteissa on vanhoja metsiä, runsaslahopuustoisia metsiä, rantametsiä, soita, suosaarekkeita, pienvesiä, saaria, arvokkaita kallio- ja louhikkometsiä. Kohteista 72 prosenttia rajautuu olemassa olevaan suojelualueeseen.Luontolahja-kampanja järjestettiin nyt toista kertaa. Vastaava kampanja järjestettiin Suomi 100 -juhlavuonna 2017, jolloin kokonaissuojelumäärä oli 8400 hehtaaria. Luontolahjan vastinmaat (Metsähallitus)Luontolahja-kampanjan periaatteet

Luontolahja-kampanjalla kannustettiin suomalaisia perustamaan luonnonsuojelualueita. Valtio tuplasi suojeltujen alueiden pinta-alan perustamalla saman verran luonnonsuojelualueita valtion maille. Kampanja oli käynnissä kesäkuusta 2019 vuoden 2022 loppuun.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaama selvitys toteaa ravinteiden talteenottomenetelmien kehittyneen nopeasti viime vuosina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja toimintaedellytysten parantamista.  Nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen myötä ravinne- ja energiaomavaraisuuden sekä huoltovarmuuden merkitys on korostunut. Etenkin typpilannoiteomavaraisuutta on parannettava, koska se on kriittinen tekijä ruuan tuotannossa ja useissa teollisuuden prosesseissa.  Tulevaisuudessa myös fosforin käytön ennakoidaan kasvavan muun muassa akkuteollisuudessa, mikä rajallisten fosforivarantojen ohella lisää tarvetta fosforin talteenotolle esimerkiksi jäte- ja sivuvirroista. Ravinteiden talteenoton mahdollisuudet yhdyskuntien jätevesistä on tunnistettu ja talteenotto-menetelmien kehityksessä on tapahtunut viime vuosien aikana paljon edistystä. Samalla tietoisuus jätevesien ja jätevesilietteiden sisältämien raskasmetallien, mikromuovien ja muiden haitta-aineiden mahdollisista vaikutuksista on kasvanut. Viime vuosina onkin kehitetty useita menetelmiä, joilla jäteveden sisältämät ravinteet saadaan erotettua ja otettua talteen mahdollisimman puhtaina lopputuotteina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja pitkäjänteistä työtä toimintaedellytysten parantamiseksi. Vasta julkaistussa ympäristöministeriön tilaamassa teknistaloudellisessa selvityksessä tarkasteltiin yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenottomenetelmiä ja annetiin suosituksia ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen edistämisen ohjauskeinoiksi sekä teknisen käyttöönottovalmiuden edistämiseksi. Selvityksen tavoitteena oli koota yhteen ajantasainen tieto fosforin ja typen talteenottomenetelmistä ja tarkastella niiden soveltuvuutta Suomeen huomioiden menetelmien tekninen kypsyysaste, saavutettava ravinteiden talteenottoaste, lopputuotteen laatu ja käytettävyys lannoitteena, raaka-aineena lannoitetuotannossa tai teollisuudessa sekä menetelmien investoinnista ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Selvityksen teki Ramboll Finland Oy. Selvityksen mukaan ravinteiden talteenotosta muodostuvien lisäkustannusten kattaminen ja kannattavan liiketoiminnan saavuttaminen edellyttävät etenkin alkuvaiheessa valtion tukia sekä ennustettavaa markkina- ja sääntely-ympäristöä. Hallinnon ohjauskeinoilla voitaisiin vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa merkittävästi, vaikka markkinalähtöinen tarve ensisijaisesti ohjaakin kehitystä.Ravinteiden kierrätyksen hankehaku aukiTukea Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelma on jo kymmenen vuoden ajan tukenut ravinteiden kierrätystä ja siihen liittyvää teknologista kehitystä. Ohjelma tukee investointeja sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita, jotka edistävät yhdyskuntajätevesien ravinteiden kierrätystä tai talteenottoa, jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai niiden energiapotentiaalin hyödyntämistä. Lisäksi tuetaan toimijoiden välisiä ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhankkeita.Tukea on haettavana noin 50 miljoonaa euroa vuosille 2022-2025. Katso tarkemmat tiedot alla olevasta linkistä ja jätä hakemus.Ravinteiden kierrätystä edistävien investointien vauhdittamiseen paneudutaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön seminaarissa Tampereella 23.5.

Ympäristöministeriön tilaama selvitys toteaa ravinteiden talteenottomenetelmien kehittyneen nopeasti viime vuosina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja toimintaedellytysten parantamista.  

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uusi Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja tarjoaa kaupan alan yrityksille tietoa, ratkaisuja ja esimerkkejä käytettyjen tuotteiden myynnin, vuokrauksen sekä muun muassa huolto- ja korjaustoiminnan istuttamisesta kivijalkakauppaan, verkkokauppaan ja verkkoalustoille. Kaupan alalla on merkittävä rooli ihmisten kestävien kulutusvalintojen mahdollistamisessa.  Kuluttajakaupan alalla toimiville pk-yrityksille suunnatussa pelikirjassa kerrotaan kuluttajakaupan alan kiertotalouspotentiaalista, parhaista käytännöistä ja alan tarpeista kiertotalouteen siirtymiseksi. Pelikirjan tavoitteena on inspiroida etenkin kaupan alalla toimivia ja antaa kättä pidempää kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi osana oman yrityksen liiketoimintaa.“On hienoa, että tällainen työkalu kaupan alan toimijoille on tehty. Pelikirjan avulla kaupan on mahdollista olla entistä tehokkaammin vauhdittamassa kuluttajien vihreää siirtymää”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola sanoo. Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja on laadittu osana kiertotalousohjelmaa. Se on toteutettu ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tiiviissä yhteistyössä Kaupan liiton kanssa. Pelikirjan ovat laatineet Tyrsky-Konsultointi Oy, Ethica Oy, Properta Asianajajatoimisto Oy ja Y4 Works Oy. Tarkastelun kohteena pelikirjassa on kuluttajakauppa ja tuoteryhmistä vaatteet ja kodintekstiilit, urheiluvälineet sekä kodinkoneet ja elektroniikka, mutta työkalupakin sisällöistä voivat hyötyä kaikki kaupan toimijat. Kuluttajille pelikirja tarjoaa katsauksen, millaisia kiertotalouden palveluita on jo nyt saatavilla, ja miten ala on kehittymässä.”Hankkeessa on ollut mukana aktiivinen joukko kaupan alan yrityksiä vaikuttamassa pelikirjan sisältöön, mikä osoittaa, että kiertotaloudella on toimialalla sekä imua että työntöä”, Ola näkee.Kaupan ala toivoo kiertotalouteen hallitusohjelmasta tukea EU:lta odotetaan useita toimia kiertotalouden edistämiseen. Uusien liiketoimintamallien valtavirtaistaminen ei ole helppoa, sillä alan toimintaympäristö on monimutkainen. ”Jos Suomessa halutaan vauhdittaa kuluttajien vihreää siirtymää, Kiertotalous kuluttajakaupassa -pilotin kaltaiset hankkeet ovat välttämättömiä myös tulevaisuudessa. Kaupan yritykset tarvitsevat tukea kiertotalouden murroksen toteuttamisessa”, Ola tietää. ”Vaikka kaupan alalla tehdään jo nyt paljon kiertotalouden edistämiseksi, tarvitaan uusien työkalujen ja toimintamallien kehittämistä, taloudellisten kannusteiden käyttöönottoa, vaikuttavaa viestintää sekä osaamisen vahvistamista. Tämä vinkkinä hallitusohjelmasta neuvotteleville puolueille”, hän lisää. Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja on Kaupan liiton sivuilla, josta sen voi ladata itselleen pdf-muodossa. Linkki tulee julkaisupäivänä. Lisätiedot:Marja Ola, johtava asiantuntija, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, [email protected] Heikki Sorasahi, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, p. 029 525 0165, [email protected]Sari Tasa, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 8242, [email protected]

Uusi Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja tarjoaa kaupan alan yrityksille tietoa, ratkaisuja ja esimerkkejä käytettyjen tuotteiden myynnin, vuokrauksen sekä muun muassa huolto- ja korjaustoiminnan istuttamisesta kivijalkakauppaan, verkkokauppaan ja verkkoalustoille. Kaupan alalla on merkittävä rooli ihmisten kestävien kulutusvalintojen mahdollistamisessa.  

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Alueidenkäytön kehityskuva tuottaa ajantasaista tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta suunnitelmien ja päätöksenteon tueksi. Sidosryhmät voivat kommentoida kehityskuvaluonnosta 16.6.2023 saakka.Kehityskuva tarjoaa tietoa muutoksista, jotka vaikuttavat esimerkiksi asumisen, elinkeinojen ja palveluiden sijoittumiseen sekä liikenteeseen. Kehityskuvassa esitetään tavoitteet monikeskuksiselle ja verkottuneelle aluerakenteelle sekä kestävälle kaupunki- ja yhdyskuntakehitykselle. Kehityskuvassa tunnistetaan myös miten tietopohjaa, lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja sekä suunnittelu- ja sopimusmenettelyjä olisi kehitettävä.Ympäristöministeriö viimeistelee kehityskuvan saadun palautteen perusteella ja julkaisee sen syksyllä 2023.Alueidenkäytön kehityskuvalla haetaan jatkuvuutta, järjestelmällisyyttä ja vaikuttavuutta alue- ja yhdyskuntarakenteen seurantaan, ennakointiin ja suuntaamiseen. Työstä on tarkoitus tehdä jatkuvaa. Vuosittain seurataan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä keskeisten muuttujien kautta. Neljän vuoden välein tehdään arvio muutostekijöistä ja mahdollisista kehityskuluista, joihin kestävän kehityksen kannalta on varauduttava. Vastaavasti tavoitteita, toimia ja ohjauskeinoja päivitetään neljän vuoden välein.Kehityskuvatyön tuloksia voidaan hyödyntää monilla eri yhteiskunnan sektoreilla sekä hallinnon tasoilla kunnista valtion toimintaan. Se tukee esimerkiksi alueidenkäytön, liikennejärjestelmän, palveluverkon, asumisen ja valtiontalouden suunnittelua. Kehityskuvaa voidaan hyödyntää myös alueidenkäyttöä koskevan lainsäädännön ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisessa. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus käynnistivät kehityskuvatyön vuonna 2021. Sidosryhmät ovat olleet tiiviisti mukana kehityskuvan laadinnassa muun muassa ympäri Suomen järjestetyissä työpajoissa.Kysely alueidenkäytön kehityskuvan luonnoksesta (webropol) LisätietojaJuha Nurmi
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 181
[email protected]Mika Ristimäki
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 188
[email protected]Timo Turunen
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 303
[email protected]

Alueidenkäytön kehityskuva tuottaa ajantasaista tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta suunnitelmien ja päätöksenteon tueksi. Sidosryhmät voivat kommentoida kehityskuvaluonnosta 16.6.2023 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta jäsenehdotuksia Suomen ilmastopaneeliin. Nykyisen ilmastopaneelin nelivuotinen kausi päättyy tänä vuonna.Ilmastopaneeli on riippumaton tiedepaneeli, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan ilmastopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Ilmastopaneelin asema perustuu ilmastolakiin ja sen jäsenten tulee edustaa eri tieteenaloja.Ilmastopaneeli koostuu enintään 15 jäsenestä ja valtioneuvosto asettaa paneelin korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta saatujen ehdotusten perusteella. Uusi paneeli tullaan asettamaan toimikaudelle 1.1.2024-31.12.2027.Ilmastopaneeli kootaan mahdollisimman monipuolisesti edustamaan sen tehtävien kannalta oleellisia tutkimusaloja. Tutkimusaloja ovat esimerkiksi luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet sekä ne tieteenalat, joissa tutkitaan ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen läheisesti liittyviä sektoreita, kuten liikennettä, rakentamista, energiaa ja maa- ja metsätaloutta sekä maankäyttöä.Ympäristöministeriö pyytää ehdotuksia ilmastopaneelin jäseniksi yliopistoilta, valtion tutkimuslaitoksilta sekä ilmastopaneelin tehtävien kannalta keskeisiltä ammattikorkeakouluilta. Jäseneksi voi ehdottaa useaa ehdokasta kerrallaan.Organisaatioiden tulee toimittaa omat ehdotukset ilmastopaneelin jäseniksi kootusti ympäristöministeriöön 16.6.2023 mennessä. Ehdotusten yhteydessä tulee ilmoittaa organisaation mahdollinen ehdokas paneelin puheenjohtajaksi.Jäsenten ehdottaminen Suomen ilmastopaneeliin

Ympäristöministeriö pyytää korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta jäsenehdotuksia Suomen ilmastopaneeliin. Nykyisen ilmastopaneelin nelivuotinen kausi päättyy tänä vuonna.

Lähde: ym.fi