NordenBladet — Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa -raportissa kuvataan suomalaisen kotieläintuotannon tuotantoprosesseja ja kerrotaan alan parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (BAT). Raportissa käsitellään tekniikoita ja toimintatapoja, joilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta.Julkaisu sisältää hyödyllistä tietoa sekä viranomaisille että toiminnanharjoittajille. Se sisältää sikojen, siipikarjan, nautojen, lampaiden ja hevosten pidon lisäksi myös turkistarhauksen. Suomessa luvanvaraisen ja ilmoituksenvaraisen kotieläintalouden harjoittajan on huolehdittava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jotta ympäristön pilaantumista voidaan ehkäistä. Raportissa ei oteta kantaa lupaehtoihin, jotka ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Julkaisua voidaan käyttää apuna lupapäätöksien teossa, mutta ohjeena se ei ole oikeudellisesti sitova.Aiempi kotieläintalouden BAT-raportti julkaistiin vuonna 2002, jonka jälkeen eläinsuojien koot sekä tuotantotavat ja -tekniikat ovat muuttuneet.Raportin valmistelusta ovat vastanneet Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus, jotka ovat keränneet tietoa laajasti eri toimijoilta. Hanke on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama. Raportin ruotsinkielinen versio julkaistaan myöhemmin.Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa -raportti

Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa -raportissa kuvataan suomalaisen kotieläintuotannon tuotantoprosesseja ja kerrotaan alan parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (BAT). Raportissa käsitellään tekniikoita ja toimintatapoja, joilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kiertotalouden nykytila on Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai heikompi, arvioidaan Kiertotalousohjelman tuoreessa arviointiraportissa. Kiertotalous ei etene nykytoimilla vaan vaatii myös merkittäviä poliittisia päätöksiä esimerkiksi sääntelystä ja taloudellisesta ohjauksesta.Kiertotalousohjelman tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on muun muassa, että uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuodesta 2015 vuoteen 2035 mennessä. Ohjelma vastaa osaltaan yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin kuten luonnonvarojen ylikulutukseen, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.Arvioinnissa laadittiin kokonaiskuva Kiertotalousohjelman edistymisestä, vaikuttavuudesta sekä kehittämistarpeista reilu vuosi sen käynnistymisestä. Ohjelman tavoitteita pidetään pääosin onnistuneina ja kunnianhimoisina. Toimenpidevalikoima on suhteellisen monipuolinen, ja sen arvioidaan kattavan melko laajasti eri toimijat.Kiertotalouden kannalta olennaiset toimijat, kuten elinkeinoelämä ja kuntasektori, on otettu hyvin huomioon etenkin ohjelman kolmessa keskeisessä hankkeessa (Circular Design -valmennusohjelma, Kiertotalous-Suomi -verkosto ja Kiertotalouden green deal). Sen sijaan rahoitusalan toimijat, erityisesti yksityiset rahoittajat, ja kuluttajat ovat jääneet ohjelman ulkopuolelle.Parlamentaarisella työllä uusia porkkanoita ja keppejäArvioinnin mukaan nykyisen kaltaisen ohjelman vaikutusmahdollisuudet jäävät rajalliseksi. Myös ohjelman resurssit ovat hyvin niukat suhteessa valtioneuvoston kiertotalousohjelmasta tekemän periaatepäätöksen tavoitteisiin ja tavoiteltuihin muutoksiin.”Kiertotalouden täytyy olla johdonmukaisesti osa kaikkea päätöksentekoa. Uuden talouden mallin läpimurto ei onnistu yksittäisten ohjelmien tai hankkeiden kautta. Tarvitsemme muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin”, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo. Hän toimii Kiertotalousohjelman yhteistyöryhmän puheenjohtajana.Ohjelman toimet kannustavat etupäässä kehittämään uusia ratkaisuja, mutta tavoitteisiin pääsy edellyttää todennäköisesti myös kiertotaloutta hidastavien rakenteiden purkamista. Politiikkasuosituksissa esitetään parlamentaarisen työn käynnistämistä taloudellisen ohjauksen, kuten verotuksen, rahoituksen, julkisten hankintojen, ja pitkän tähtäimen sääntelyn kehittämiseksi kiertotalouden tueksi. Esimerkiksi sääntelyssä on korostunut materiaalien ja tuotteiden elinkaaren loppupää, kuten jätesääntely. Nykyinen sääntely ei tue kiertotalouden edistämistä samoin kuin sääntely tukee vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ilmastopolitiikassa ilmastolaki asettaa selvät tavoitteet päästöjen vähentämiselle ja määrittelee ilmastoon liittyvät suunnittelun ja seurannan periaatteet.Sääntelyä tulisi selkiyttää muun muassa määrittelemällä raaka-aineet ja jätteet nykyistä selkeämmin, muuttamalla jäte- ja tuotesääntelyä toisiaan tukeviksi, vaatimuksilla tuotesuunnittelulle sekä huomioimalla sääntelyssä elinkaarinäkökulma. Arvioinnin mukaan julkista rahoitusta hyödynnetään kattavasti ja monipuolisesti kiertotalouden edistämiseksi, mutta yksityistä rahoitusta tulisi lisätä. Suuria investointeja vaativien kiertotaloushankkeiden rahoittamiseksi pitäisi myös parantaa julkisten ja yksityisten rahoittajien yhteisrahoitusta ja kumppanuutta. Suomessa tulisi harkita Hollannin esimerkin mukaisesti kiertotalouden rahoittajia yhteen kokoavaa foorumia. Julkiset hankinnat eivät tue riittävästi kiertotaloutta, joten sitä tukevien hankintojen edistämiseksi tulee lisätä toimia esimerkiksi KEINO-osaamiskeskuksen kautta.Haasteita resurssituottavuudessa ja materiaalien kiertotalousasteessa Ohjelmassa arvioidaan kiertotalouden edistymistä yhdeksän indikaattorin perusteella. Suomi on heikoilla resurssituottavuuden, materiaalien kierotalousasteen sekä yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen kierrätysasteen perusteella. Neljän indikaattorien mukaan (kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten määrä, innovatiiviset julkiset hankinnat, kotimainen materiaalien kulutus ja kotimainen raaka-aineiden kulutus) Suomen suoritus on kohtuullinen. Suositusten mukaan Suomessa kannattaisi kehittää erityisesti raaka-aineita hyödyntävien teollisuuden alojen kiertotaloutta esimerkiksi hiekan, soran tai rakennusmateriaalien uudelleenkäytössä.Hyvän arvion Suomi saa ekoinnovaatioissa, ja edelläkävijäasema edellyttää koulutus- sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistamista.Arvioinnin toteuttivat 4Front Oy, Enact ja KPMG Oy. Arvioinnin johtopäätökset ja suositukset on laadittu hankkeessa kerätyn laajan aineiston (dokumenttianalyysi, haastattelut, kysely, verrokkimaiden arvio, työpajat) ja analyysin pohjalta.LisätietojaYmpäristöministeriö: Taina Nikula, ympäristöneuvos, p. 0295 250 202, [email protected]4Front Oy: Katri Haila, Senior Consult, p. 050 564 9741, [email protected]

Kiertotalouden nykytila on Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai heikompi, arvioidaan Kiertotalousohjelman tuoreessa arviointiraportissa. Kiertotalous ei etene nykytoimilla vaan vaatii myös merkittäviä poliittisia päätöksiä esimerkiksi sääntelystä ja taloudellisesta ohjauksesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tiedottanut ELY-keskuksille ja tiedottaa yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntien rakennusvalvontaviranomaisille Vantaalla 2.3.2023 tapahtuneesta onnettomuudesta ja tutkinnan etenemisestä.Ministeriö suosittelee, että rakennusvalvontaviranomaiset pyytävät rakennushankkeisiin ryhtyneitä kiinnittämään huomiota siihen, että lasirakenteiset kaiteet täyttävät vaatimukset käynnissä olevissa luvanvaraisissa rakennushankkeissa. ELY-keskusten tehtävänä on huolehtia tiedottamisesta alueidensa kunnille.Mahdollisista toimista ja suosituksista tiedotetaan jatkoselvitysten perusteellaLasikaiteella varustettujen parvekkeiden käytössä on hyvä noudattaa varovaisuutta, sillä selvitykset ovat kesken. Viranomaiset tiedottavat olemassa olevia rakennuksia koskevista mahdollisista toimista ja suosituksista jatkoselvitysten valmistuttua. Tukes on käynnistänyt valvontahankkeen, jolla selvitetään kuinka yleisiä Vantaan onnettomuuskohteen kaltaiset suunnitteluratkaisut ovat.Rakennusten omistajat, esimerkiksi taloyhtiöt, voivat hankkia asiantuntijan selvittämään oman rakennuksen tilannetta. Yleistä neuvontaa on mahdollista saada oman kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.Poliisi ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tiedottivat 28.3.2023 Vantaalla tapahtuneesta kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta. Onnettomuuskohteen parvekekaidejärjestelmän vaatimustenmukaisuutta selvitetään.Tukesin ja poliisin 28.3.2023 tiedote Vantaalla tapahtuneesta onnettomuudestaKaiderakenteita koskevat vaatimukset maankäyttö- ja rakennuslaissaKaiteita ja niiden rakenteita koskevista vaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja sen nojalla annetuissa ympäristöministeriön asetuksissa.Lain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen rakenteet ovat lujia ja vakaita, soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät rakennuksen suunnitellun käyttöiän. Kantavien rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava rakenteiden mekaniikan sääntöihin ja yleisesti hyväksyttyihin suunnitteluperusteisiin taikka luotettaviin koetuloksiin tai muihin käytettävissä oleviin tietoihin.Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä rakenteiden lujuuden ja vakauden kannalta soveltuvia rakennustuotteita. Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017) säädetään kaiteita koskevista yleisistä vaatimuksista, kaiteen korkeuksista ja kaiteen suojaavasta osasta. Kaiteen on oltava turvallinen ja sen on kestettävä siihen kohdistuvat kuormat.Maankäyttö- ja rakennuslaki (Finlex)Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (Finlex)Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta (Finlex)​​​​​​​Rakentamisen viranomaisvalvonta kuuluu kunnilleKunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan lainsäädäntöä. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on myös huolehtia kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta.Rakennusvalvontaviranomainen voi katselmusten lisäksi määrätä tehtäväksi myös muita tarkastuksia, jos se on tarpeen lupamääräysten, suunnitelmien tai rakentamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi. Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarkastuksista rakentamista koskevassa luvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana.Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemusta käsitellessään tai rakennustyön aikana vaatia rakennushankkeeseen ryhtyvältä riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausunnon siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen sille säädetyt vaatimukset.LisätiedotKirsi Martinkauppi
Hallitusneuvos, Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja
puh. 0295 250 177
[email protected]Rakennusvalvonnan ohjaus
Pekka Virkamäki
Lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 073
pekka.virkamä[email protected]Rakennusten käyttöturvallisuus, rakennustyön suoritus ja valvonta sekä rakentamisen viranomaisvalvonta
Tomi Marjamäki
Erityisasiantuntija
puh. 0295 250 027
[email protected]Rakenteiden lujuus ja vakaus
Jorma Jantunen
Rakennusneuvos
puh. 0295 250 105
[email protected]

Ympäristöministeriö on tiedottanut ELY-keskuksille ja tiedottaa yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntien rakennusvalvontaviranomaisille Vantaalla 2.3.2023 tapahtuneesta onnettomuudesta ja tutkinnan etenemisestä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Talotekniikan viestintäfoorumi on tarjonnut kahden vuoden ajan rakennusten omistajille ja ylläpidosta vastaaville henkilöille tietoa siitä, miten rakennusten energiatehokkuutta voi parantaa säätämällä talotekniset järjestelmät oikein ja pitämällä ne kunnossa. Foorumissa mukana olevilla toimijoilla on ollut yhteensä jo yli 1,5 miljoonaa asiakaskontaktia.Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavatFoorumin keskeinen viesti on, että rakennuksen energiatehokkuus kannattaa huomioida järjestelmällisesti osana sen vuotuisia huolto- ja ylläpitotoimia. Vinkkejä ja ohjeita on koottu vuosikelloihin, joista rakennusten omistajat ja ylläpitäjät voivat tarkistaa eri vuodenaikoina tehtävät toimet ja parantaa siten järjestelmien energiatehokkuutta sekä ylläpitää hyviä sisäolosuhteita.Viestintäfoorumissa mukana olevat toimijat ovat tehneet kahdessa vuodessa yli 600 neuvonnan ja viestinnän toimenpidettä, kuten järjestäneet webinaareja ja muita tilaisuuksia, viestineet sosiaalisessa mediassa ja julkaisseet kirjoituksia verkkosivuilla, medioissa ja uutiskirjeissä.Viestintäfoorumi tarjoaa tietoa niin pientaloista, rivi- ja kerrostaloista kuin palvelurakennuksista.”Energiatehokkuus syntyy Suomessa vapaaehtoisin toimin. Tämä on todettu sekä kansallisten energiatehokkuussopimusten että kuluttajien energiansäästön saralla. Kun tarjolla on ajankohtaista tietoa, käytännön ohjeita ja vapaus toteuttaa itselleen sopivat toimet, saadaan aikaan isojakin asioita. Sama on näkynyt myös Astetta alemmas -energiansäästökampanjassa”, kertoo asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motivasta.Talotekniikan viestintäfoorumissa mukana alan keskeiset toimijatTalotekniikan viestintäfoorumin muodostavat 16 kiinteistö- ja rakentamisalan toimijaa, jotka edustavat sekä rakennusten omistajia että lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointialaa.Foorumin toimintaa koordinoi Motiva ympäristöministeriön toimeksiannosta.Kiinteistönomistajia foorumissa edustavat:Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli rySuomen KiinteistöliittoSuomen KuntaliittoSuomen OmakotiliittoIsännöintiliittoIlmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä foorumissa edustavat:Bioenergia ryEnergiateollisuusLämmitysenergia Yhdistys ryNuohousalan KeskusliittoSisäilmayhdistys rySuomen Kylmäliikkeiden liitto SKLLSuomen LVI-liitto SuLVI rySuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU rySähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULTalotekninen teollisuus ja kauppa TaltekaVVS Föreningen i Finland rfTehostettu viestintä ja neuvonta toteuttavat rakennusten energiatehokkuusdirektiiviäTalotekniikan viestintäfoorumilla toimeenpannaan kansallisesti rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmien energiatehokkuutta koskevia velvoitteita. Neuvontamenettely on vaihtoehto taloteknisten järjestelmien pakollisille energiatehokkuustarkastuksille.”Rakennusten omistajille ja ylläpitäjille suunnattu energiatehokkuusneuvonta ja -viestintä on toiminut hyvin, ja EU-jäsenmaat haluavat säilyttää mahdollisuuden neuvontamenettelyn käyttöön myös jatkossa”, toteaa ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä uudistetaan parhaillaan. Direktiivin lopullinen sisältö sekä voimaantulon aikataulu ovat vielä auki. Komission, parlamentin ja neuvoston väliset kolmikantaneuvottelut käynnistyvät kuluvan kevään aikana.Talotekniikan viestintäfoorumi (motiva.fi) ​​​​​​​LisätietojaMaarit Haakana
Ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 069
[email protected]Kirsi-Maaria Forssell
Asiantuntija
Motiva
p. 0400 464 787
[email protected]

Talotekniikan viestintäfoorumi on tarjonnut kahden vuoden ajan rakennusten omistajille ja ylläpidosta vastaaville henkilöille tietoa siitä, miten rakennusten energiatehokkuutta voi parantaa säätämällä talotekniset järjestelmät oikein ja pitämällä ne kunnossa. Foorumissa mukana olevilla toimijoilla on ollut yhteensä jo yli 1,5 miljoonaa asiakaskontaktia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kiertotaloudessa halutaan pitää materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Yksi keino asian edistämiseksi on käyttöosuusvelvoite. Se kannattaa ottaa käyttöön Suomessa aluksi vapaaehtoisilla keinoilla, ehdotetaan ympäristöministeriön tilaamassa Kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoite kierotalouden edistäjänä -selvityksessä. Selvityksessä suositellaan erityisesti vapaaehtoisia green deal -sopimuksia*.Käyttöosuusvelvoite tarkoittaa, että esimerkiksi materiaalien tai tuotteiden valmistajien tai jakelijoiden täytyy käyttää tietyissä materiaaleissa tai tuoteryhmässä määrättyjä osuuksia kierrätysraaka-ainetta. Suomessa ei ole tähän velvoittavaa lainsäädäntöä, eikä käyttöosuusvelvoitteen vaikuttavuudesta ole kokemukseen perustuvaa tutkimusta.Selvityksessä suositellaan, että käyttöosuusvelvoitteet otetaan käyttöön kansallisella tasolla aluksi vapaaehtoisilla keinoilla. Käyttöosuusvelvoite voi olla esimerkiksi julkisten hankintojen hankintakriteeri, vapaaehtoinen toimialaa koskeva green deal -sopimus tai tuotestandardin, merkin tai sertifikaatin mukainen vaatimus. Kierrätysasteen nostamisessa tehokkaimpia keinoja ovat kuitenkin todennäköisesti oikeudellisesti sitovat, siirtymäajat huomioivat velvoitteet. Tällaisten asettaminen kansallisesti on kuitenkin haastavaa EU:n sisämarkkinoita ja tuotteiden sekä materiaalien vapaata liikkuvuutta koskevien normien takia.Selvityksessä arvioidaan käyttöosuusvelvoitteen tai vastaavien ohjauskeinojen soveltuvuutta, vaikuttavuutta ja toteutettavuutta seuraavissa materiaali- ja tuoteryhmissä: muovit, kuitukankaat, betonimurske maanrakennuksessa sekä typpi- ja fosforiravinteet.Suositusten mukaan kierrätetyn muovin markkinoita voitaisiin tehostaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön kestomuovituotteiden valmistajille green deal -sopimus massataseperiaatetta soveltaen. Rakentamisen muovien osalta voitaisiin laajentaa nykyistä rakentamisen muovien green dealia vahvistamalla julkisten hankintojen roolia sopimuksessa sekä lisäämällä tuoteryhmiä. Tarkasteltavaksi voitaisiin muovituotteiden osalta ottaa myös mahdollisuus vapaaehtoiseen tuottajavastuujärjestelmään käyttöosuusvelvoitetta tukevana ohjauskeinona.Myös kuitukangastuotteiden valmistajille suositellaan vapaaehtoista sitoumusta green deal -sopimuksella toteutettuna ja massataseperiaatetta soveltaen. Betonimurskeen käyttöä voitaisiin vauhdittaa ensi vaiheessa neuvottelemalla maarakentamisen julkisia hankintoja koskeva green deal -sopimus, johon sisällytettäisiin betonimurskeen ja muiden materiaalien kierrätettyä sisältöä koskeva toimenpide. Ravinteille ei pystytty muodostamaan tämän selvityksen pohjalta suosituksia. 

Kiertotaloudessa halutaan pitää materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Yksi keino asian edistämiseksi on käyttöosuusvelvoite. Se kannattaa ottaa käyttöön Suomessa aluksi vapaaehtoisilla keinoilla, ehdotetaan ympäristöministeriön tilaamassa Kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoite kierotalouden edistäjänä -selvityksessä. Selvityksessä suositellaan erityisesti vapaaehtoisia green deal -sopimuksia*.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kuusamon yhteismetsä ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat sopineet kahden yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta. Suojeluun saadaan näin jopa 381 hehtaaria arvokasta metsäaluetta.Kuusamon yhteismetsä, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä ympäristöministeriö tiedottavat”Kyseessä on jylhä esimerkki ikimetsistä, joita Suomessa on jäljellä surullisen vähän. On hienoa, että onnistuimme rahoittamaan Juhtivaaran ja Siltiinki-Palovaaran suojelun tulevien sukupolvien iloksi ja paikallisluonnon monimuotoisuuden turvaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Suurin alueista on noin 215 hehtaarin suuruinen Juhtivaaran luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Liikasenvaarassa. Toinen alue sijaitsee Posion rajan läheisyydessä Siltingissä aiemmin yhteismetsälle perustetun luonnonsuojelualueen vieressä. Alueen pinta-ala on noin 166 hehtaaria. Juhtivaaran suojelualue perustettiin maaliskuussa ja Siltinki-Palovaaran luonnonsuojelualue perustetaan myöhemmin tänä vuonna.Vanhaa ja luonnontilaista metsääJuhtivaaran suojelualueen arvokkaimmat luontoarvot ovat runsaspuustoisissa luonnontilaisissa metsissä. Aluetta voi sanoa ikimetsäksi; valtapuustossa on 200–300 vuotiaita mäntyjä, yksittäiset puut voivat olla vanhempiakin. Alueella on poikkeuksellisen runsaasti järeää pysty- ja maakeloa.Alue sijaitsee Oulankajoen pohjoispuolella kahden Oulangan Natura-alueen osa-alueen välissä, mikä parantaa merkittävästi suojelualueiden ekologisia yhteyksiä. Suojelualueiden rauhoitusmääräyksissä on kielletty mm. metsänhakkuut ja kaikki metsänhoitotoimenpiteet. Alueiden omistus säilyy yhä Kuusamon yhteismetsällä. Metsästyksestä alueella päättää edelleen maanomistaja.Osa pidempää suojelualueiden jatkumoaSuojelualueet perustetaan Kuusamoon yhteismetsän tarjouksen pohjalta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kuusamon yhteismetsä ovat viimeisen kuuden vuoden aikana sopineet yhdentoista erillisen yksityisen suojelualueen perustamisesta Kuusamoon. Näiden alueiden yhteispinta-ala on noin 868 hehtaaria. Kaikkiaan yhteismetsän omistuksessa on yksityisiä luonnonsuojelualueita noin 1700 hehtaaria. Perustetut suojelualueet ovat luontoarvoiltaan merkittäviä.Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen mukaan yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on ollut rakentavaa: ”Vapaaehtoinen maanomistajan tavoitteet huomioiva luonnonsuojelu on tuloksellisin suojelukeino. Molemmat nyt suojeluun hakemamme alueet ovat ympäristöstään erottuvia laajoja ja yhtenäisiä kokonaisuuksia ja täydentävät hyvin suojeluverkostoamme. Metsätalousmaastamme noin 35 % on nyt kokonaan talouskäytön ulkopuolella.”

Kuusamon yhteismetsä ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat sopineet kahden yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta. Suojeluun saadaan näin jopa 381 hehtaaria arvokasta metsäaluetta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — 27. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen talousvaikutukset koko kansantalouteen ja julkiseen talouteen ovat todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä Suomessa vähäisemmät kuin valtaosassa muita maita. Talouden kannalta vihreä siirtymä ja sen eteneminen ovat lähivuosikymmeninä Suomessa tärkeämmässä roolissa kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset.Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutusketjut julkiseen talouteen ovat pitkät, monimuotoiset ja täynnä epävarmuuksia, joten vaikutusten arviointi edellyttää pitkäjänteistä ja monitieteistä mallinnustyötä. Tiedot ilmenevät Etlan, Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin valtioneuvostolle laatimasta tutkimuksesta ’Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen’.Ilmastonmuutoksen ja siihen varautumisen vaikutuksista julkiseen talouteen on vasta vähän tutkimusta. Tieto on myös hyvin epävarmaa, koska ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen pidemmän aikavälin vaikutuksia muun muassa ekosysteemien tilaan ja sään ääri-ilmiöiden voimakkuuteen ei vielä tunneta varmasti. Myöskään siirtymän kustannuksia ei voi tarkoin arvioida, koska uusien teknologioiden tai energiaratkaisujen kehitystä ei tunneta, minkä lisäksi valitut politiikkakeinot vaikuttavat myös merkittävästi siirtymän kustannuksiin.Tutkimus arvioi, että ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset, kuten muuttuvat sään ääri-ilmiöt, vaikuttavat Suomen kansan- ja julkistalouteen vähemmän kuin valtaosassa muita maita – varsinkin jos onnistumme hillintä- ja sopeutumispolitiikassa.Tutkimuksen keskeisiä viestejä on, että lähivuosikymmeninä vihreän siirtymän vaikutukset ovat Suomen talouden kannalta merkittävämpiä kuin ennakoitavissa oleva ilmastonmuutos. Tämä kuitenkin edellyttää, että maapallon lämpeneminen pysyy kohtuullisissa rajoissa ilmastotoimien tukemana, muistuttaa hankkeesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.”Suomen taloudessa tulee varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin heijastevaikutuksiin muista maista, kun esimerkiksi vientimaiden talouskasvu hidastuu. Toisaalta Suomi voi myös houkutella kansainvälisiä investointeja, kun suhteellinen asemamme parantuu. Panostamalla vihreään siirtymään parannamme myös Suomen kilpailukykyä ja investointeja samalla, kun edesautamme ongelman globaalia ratkaisemista”, Kuusi painottaa.Vihreää siirtymää edistävä politiikka ratkaisee, millaisia vaikutuksia julkiselle taloudelle lopulta koituu. Siirtymää kohti kestävää taloutta ja talouskasvua ohjaavat paitsi Suomen ja EU:n politiikkatoimet, myös globaali teknologia ja muutokset ihmisten käyttäytymisessä.Tutkijat korostavat, että ilmastonmuutoksen julkistaloudellisten vaikutusten mallintamisessa suurin haaste on mittava epävarmuus. Riittävän laajojen mallikehikoiden rakentaminen on monitieteinen ja mittava työ, joka vaatii pitkäaikaista sitoutumista. Julkistalousvaikutusten osalta nykyisten mallien keskeisiä puutteita ovat tuottavuus-, ja varallisuusvaikutusten kuvaaminen sekä vaikeus kuvata teknologiaan, elinkeinorakenteeseen ja yritysten markkinoille tuloon liittyviä jäykkyyksiä tai loikkia. Yksi tämän tutkimushankeen tavoitteista onkin myös ollut tarkastella mallintamisen haasteita eri mallikehikoilla.Kunnissa vielä paljon tiedon ja varautumisen puutettaTutkimuksessa toteutettu kuntatason analyysi toi päivänvaloon myös kuntien heikon varautumisen ilmastonmuutoksen talousvaikutuksiin. Osa kunnista on tehnyt riskikartoituksia ja alueellista energiavarmuutta on paikka paikoin pyritty parantamaan, mutta useilta kunnilta puuttuu kokonaiskuva ja sen myötä myös varautumiskeinot ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin.Tähän varautumattomuuteen liittyy tutkijoiden mukaan merkittävä alueellinen riski.Ilmastopolitiikka vaikuttaa kuntien talouteen myös epäsuorasti. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja kehittäminen vihreämmäksi ovat nyt julkaistun tutkimuksen mukaan keinoja parantaa kilpailukykyä ja vahvistaa ilmastopolitiikan positiivisia talousvaikutuksia. Aktiivinen politiikka ratkaisee, minkä suuruisia taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen syntyy siirtymävaiheen aikana.

27. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen talousvaikutukset koko kansantalouteen ja julkiseen talouteen ovat todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä Suomessa vähäisemmät kuin valtaosassa muita maita. Talouden kannalta vihreä siirtymä ja sen eteneminen ovat lähivuosikymmeninä Suomessa tärkeämmässä roolissa kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2022 korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Helmikuussa voimaan tullut uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvausten hakemista.Ympäristöministeriö ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tiedottavat
​​​​​​​
Suurin osa korvauksista, noin 4,1 miljoonaa euroa, kohdistui maataloudelle aiheutuneisiin vahinkoihin.  Syynä viljelysvahinkojen kasvuun ovat olleet erityisesti valkoposkihanhikannan vahvistuminen ja muuttokäyttäytymisten muutokset. Eniten korvauksia maksettiin valkoposkihanhen maataloudelle aiheuttamista vahingoista Pohjois-Karjalan (noin 2,8 miljoonaa euroa) ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueille (noin 864 000 euroa).Muista vahingoista maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vahingoista maksettiin laskennallista tukea lähes miljoona euroa ja kalankasvatuslaitoksille ja luonnon ravintolammikoille aiheutuneita vahinkoja korvattiin noin 60 000 eurolla. Porotalous- ja kalatalousvahingoista tukea maksetaan sen mukaan, miten hyvin maakotkien ja sääksen pesinnät ovat onnistuneet.Uusi laki tuo muutoksia korvausten ja tukien hakumenettelyynHelmikuun alusta voimaan tullut laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta tuo muutoksia korvausten ja tukien hakumenettelyyn. Korvausten ja tukien maksaminen nopeutuu.Uuden lain nojalla voidaan myöntää avustusta vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Avustusta voidaan myöntää avustusta viljelys-, eläinvahinkojen, maakotkan aiheuttamien porotalousvahinkojen, sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen sekä rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Avustushaku on auki 31.3.2023 saakka.Tukea maakotkan ja sääksen aiheuttamista vahingoista haetaan jatkossa vuosittain viimeistään 31. lokakuuta. Korvausta tulee hakea heti vahingon toteamisen jälkeen. Lain nojalla voidaan maksaa korvauksia eläin- ja viljelysvahingoista sekä laskennallista tukea maakotkan ja sääksen pesintään perustuen. Muutoksena aiempaan on, että rakennusvahinkoja, eikä muita kuin sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamia kalatalousvahinkoja jatkossa enää korvata.​​​​

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2022 korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Helmikuussa voimaan tullut uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvausten hakemista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetusmuutoksen, jolla parannetaan asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin tukiehtoja. Muutoksella tuetaan entistä vahvemmin kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.Pitkillä valtion takaamilla korkotukilainoilla valtio tukee kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, perusparantamista ja hankintaa. Valtio maksaa lainoille korkotukea, kun korko ylittää asetuksessa säädetyn perusomavastuukoron.Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon perusomavastuukorko on väliaikaisesti alennettu 1,7 prosenttiin 31.12.2023 saakka. Korkotukiasetusta muutetaan siten, että lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu korkotukilainan korosta on vuoden 2024 alusta lähtien 2,5 prosentin sijaan 2,3 prosenttia. Lisäksi korkotuen maksuaikaa pidennetään koko laina-ajalle.Lisätuki koskee uudis- ja perusparannuskohteita sekä yhtä lailla vuokra- kuin asumisoikeusasunnoille myönnettäviä lainoja. Korkotukilainoilla rakennetaan kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä asuntoja erityisryhmille, esimerkiksi ikääntyneille.
Korkotuettuja asuntoja omistavat muun muassa kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt ja yleishyödylliset yhteisöt. Näissä asunnoissa noudatetaan omakustannusvuokraa, joka tarkoittaa sitä, että vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan kattamaan asuntojen rahoitusmenot ja hyvän kiinteistönpidon mukaiset hoitomenot. Korkotuen lisääminen hillitsee omakustannusvuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita ja parantaa näin asukkaiden asemaa.Asetusmuutos toteuttaa Sannan Marinin hallituksen ohjelman tavoitetta lisätä tukea ja kehittää pitkää korkotukimallia.Tasavallan presidentti vahvisti tänään myös pitkän korkotukimallin kehittämistä koskevat lakimuutokset. Nämä lait tulevat voimaan 1.9.2023.Valtioneuvoston päätöksetHallituksen esitys asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin kehittämisestä eduskunnalle (ympäristöministeriön tiedote 27.10.2022)LisätiedotLiisa Meritähti-Lustig
Hallitussihteeri
[email protected]
p. 029 525 0376

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetusmuutoksen, jolla parannetaan asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin tukiehtoja. Muutoksella tuetaan entistä vahvemmin kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n komissio on antanut keskiviikkona 22. maaliskuuta direktiiviehdotuksen vihreistä väittämistä, jolla tarkennetaan ympäristömainonnan pelisääntöjä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on antaa kuluttajille ja eri toimijoille luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa tuotteen tai palvelun ympäristöominaisuuksista sekä vähentää niin sanottua viherpesua.Suomen näkökulmasta direktiiviehdotus on tervetullut, sillä viherpesu on yleistä. Suomen ympäristökeskuksen tuoreen selvityksen mukaan yli puolet ympäristömainoksista on epäasiallisia tai harhaanjohtavia. Väittämät olivat monitulkintaisia tai oleellisia seikkoja oli jätetty kertomatta.

EU:n komissio on antanut keskiviikkona 22. maaliskuuta direktiiviehdotuksen vihreistä väittämistä, jolla tarkennetaan ympäristömainonnan pelisääntöjä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on antaa kuluttajille ja eri toimijoille luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa tuotteen tai palvelun ympäristöominaisuuksista sekä vähentää niin sanottua viherpesua.

Lähde: ym.fi