NordenBladet — Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokouksessa 10.-17. kesäkuuta 2021 on tarkoitus päättää merenkulun lyhyen aikavälin päästövähennyskeinosta. Uusi sääntely tulisi voimaan vuoden 2023 alusta.

IMO:n tavoitteena on vähentää kauppamerenkulun hiilidioksidipäästöjä suhteessa liikennesuoritteeseen eli parantaa hiili-intensiteettiä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen.

Parhaillaan neuvotellaan keinosta tavoitteen saavuttamiseksi. Olennaista on se, kuinka paljon hiili-intensiteettiä on vielä parannettava, jotta vuoteen 2030 asetettu tavoite saavutetaan. Suomi kannattaa kahdesta esillä olevasta vaihtoehdosta sitä, jolla asetettu päästövähennystavoite varmemmin saavutetaan. Suomen kannattaman vaihtoehdon mukaan kansainvälisen merenkulun hiili-intensiteetin tulisi laskea vielä noin 22 prosenttia vuosien 2019 ja 2030 välillä, jotta hiili-intensiteetti laskee vähintään 40 prosenttia vuosien 2008 ja 2030 välillä.

Suomi kannattaa sääntelyyn alustyyppikohtaisia vähennyskertoimia, jotta Suomelle tärkeän aikataulutetun säännöllisen lähimerenkulun tarpeet voitaisiin huomioida. Lisäksi Suomi on esittänyt, että jäävahvistettujen alusten jäissä kulkemat matkat jätettäisiin sääntelyn ulkopuolelle. Näin alusten hiili-intensiteetin sääntelystä ei aiheutuisi erillistä rasitetta Suomen kilpailukyvylle talvimerenkulusta johtuen.

IMO:n uusimman kasvihuonekaasututkimuksen mukaan koko maailman meriliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin 1 056 miljoonaa tonnia eli vajaa kolme prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Saman tutkimuksen mukaan kansainvälisen merenkulun päästöjen arvioidaan kasvavan maailmantaloudesta ja energiamarkkinoista riippuen 90-130 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä tehokkaasti.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamista kirjallisessa menettelyssä 30.4.-3.5.2021.

Mitä seuraavaksi?
Kansainvälisen merenkulun lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoja käsitellään meriympäristön suojelukomitean kokouksessa 10.-17. kesäkuuta 2021.EU:n yhteisiä kantoja meriympäristön suojelukomitean kokoukseen käsitellään EU:n neuvoston merenkulkutyöryhmässä toukokuussa. EU:ssa on jo aiemmin sovittu kannatettavan sellaisia lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoja IMO:ssa, jotka vähentävät tehokkaasti päästöjä, ja toisaalta säilyttävät tasavertaiset kilpailuedellytykset kansainvälisellä merenkulkualalla. Suomi on pitänyt maailmanlaajuisia merenkulun päästövähennysratkaisuja ensisijaisina.

Suomi vaikuttaa meriliikenteen päästöjen vähentämiseen niin IMO:ssa, EU:ssa kuin alueellisesti muun muassa Itämeren suojelukomissio Helcomissa. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimyksenä on kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.

NordenBladet — Euroopan globalisaatiorahasto työttömiksi jääneille työntekijöille (aikaisemmin Euroopan globalisaatiorahasto) jatkaa toimintaansa EU:n ohjelmakaudella 2021–2027. Jatkossa jäsenmaat voivat hakea rahastosta tukea irtisanomistilanteisiin joustavammin perustein. Lisäksi irtisanottavien määrää koskeva hakukynnys alenee.

Uusia hakukriteerejä koskeva EU-asetus astui voimaan 3.5.2021. Hakuehtoja koskevat kriteerit muuttuvat takautuvasti ja niitä sovelletaan 1.1.2021 lähtien. Irtisanottavien määrää koskeva ehto alenee 200 henkilöönEU:n jäsenmaa on voinut hakea tukea Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR), jos kyseisessä maassa oleva yritys on joutunut irtisanomaan työntekijöitä maailmankaupan muutoksista ja maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä johtuvista syistä. Uuden asetuksen myötä hakukriteereiksi käyvät myös muut odottamattomat ja yllättävät tapahtumat, jotka vaikuttavat yritysten liiketoimintaan. Jatkossa EGR-tukea voi hakea Euroopan komissiolta tilanteessa, joissa yli 200 henkilöä irtisanotaan kerralla yhdestä yrityksestä tai samalta toimialalta, tai jos pienellä työmarkkina-alueella tapahtuvilla irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja talouteen. Aiemmin irtisanottujen raja oli 500 henkilöä.

Hakuehtojen lievennyksiä on pidetty tarpeellisina, sillä kaikki jäsenmaat eivät pystyneet hyödyntämään rahastoa tehokkaasti aiemmalla ohjelmakaudella. Näiden lisäksi rahastoon sovelletaan myös muita hakukriteerejä, kuten yritysten toimialaluokitukseen, irtisanomisajanjaksoon ja alueelliseen rajaukseen liittyviä kriteerejä. Nämä hakukriteerit pysyivät uudessa asetuksessa pääosin ennallaan.

Euroopan globalisaatiorahastolla tuetaan työvoimapoliittisia toimia irtisanomistilanteissaEuroopan globalisaatiorahastosta myönnetään suurissa rakennemuutostilanteissa tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, kuten erilaisiin valmennuksiin, koulutuksiin, liikkuvuuden edistämiseen, palkkatukeen ja starttirahaan. Rahaston varoilla ei voi tukea yritystoimintaa, vaan ainoastaan irtisanottujen työllistämiseen tähtääviä toimia.

Euroopan globalisaatiorahaston tuessa EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia ja kansallinen osuus 40 prosenttia.Työ- ja elinkeinoministeriö toimii EGR:n kansallisena hallintoviranomaisena. Ministeriö seuraa tiiviisti eri alueiden irtisanomistilanteita, selvittää ennakkoon Euroopan komission kanssa täyttyvätkö EGR-asetuksen mukaiset kriteerit, sekä valmistelee ja lähettää kansalliset hakemukset. Hakemusten toimeenpanovastuu on alueellisilla ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla.

Suomi on hyödyntänyt EGR-tukea laajasti Suomi on käyttänyt Euroopan globalisaatiorahastosta tuettuihin hankkeisiin rahaston kymmenvuotisen historian aikana yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, kun huomioidaan sekä kansallinen että EU:n rahoitusosuus. Suomi on hyödyntänyt rahastoa etenkin ICT-alan suurten irtisanomisten yhteydessä. Vuosina 2015–2016 Suomi haki rahastosta tukea enemmän kuin yksikään toinen EU:n jäsenvaltio. Viimeisin hakemus, joka on jätetty globalisaatiorahastolle 30.12.2020, liittyy Finnairin ja siihen kytköksissä olevien yritysten irtisanomisiin.

NordenBladet — Lasten vuoroasuminen ja muut lasten kahden kodin tilanteet huomioidaan tällä hetkellä vaihtelevasti julkisissa palveluissa, hallinnossa ja sosiaaliturvassa. Keväällä 2021 työnsä käynnistävän työryhmän tehtävänä on laatia toimintasuunnitelma lasten vuoroasumista koskevien ehdotusten käsittelemiseksi. 

”Olemme sisällyttäneet hallitusohjelmaan useita tavoitteita lasten tilanteiden monimuotoisuuden huomioimiseksi lainvalmistelussa. Kun lasten elämäntilanteet ovat aiempaa monimuotoisempia, on myös yhteiskunnan tukimuotojen kyettävä elämään ajassa. Vuoroasuvien lasten arkea on tuettava lapsen edun mukaisesti ja lapsella on oltava aito mahdollisuus elää sujuvasti kahdessa kodissa”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Tutkimuksen mukaan lähes 30 prosenttia eroperheiden lapsista vuoroasuu. Perheet kertovat kokevansa haasteita muun muassa asumisen hinnan, koulukuljetusten ja lasta koskevan tiedonsaannin vaikeuksien vuoksi. Tiedot käyvät ilmi vuonna 2020 valmistuneesta VN TEAS selvityksestä ”Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva: Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palvelujärjestelmän kannalta”. Aihetta on aiemmin selvitetty myös oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä.

Uuden työryhmän tavoitteena on käsitellä tutkimuksessa ja aiemmissa työryhmissä esiin nostetut ehdotukset erityisesti sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmää koskevan lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämiseksi. Työryhmä voi esittää myös muuta lainsäädäntöä koskevia muutosehdotuksia. Osana suunnitelmaa selvitetään eri viranomaisten vastuut sen eteenpäinviemiseksi ja arvioidaan toimintasuunnitelman vaikutukset lapsiin sekä muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Toteutettavaksi sovittujen ehdotusten työstäminen eteenpäin voi jatkua erillisissä työryhmissä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman, poikkihallinnollisen työryhmän toimikausi on 15.4.-31.10.2021. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lue myös: Lapsen etu ensin vuoroasumisjärjestelyissä Tutkimus: Perheiden etuudet ja palvelut eivät aina tue lasten vuoroasumista (VN Teas)Aiempien seminaarien materiaalit: Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat (Kela)Työryhmän asettamispäätös

NordenBladet — Suomi on hyväksytty yhdeksi syyskuussa 2021 YK:n yleiskokouksen aikana New Yorkissa järjestettävän korkean tason energiadialogin valmistelua edistäväksi Global Champions -valtioksi. Suomi osallistuu energiadialogin Innovaatio, teknologia ja data -teeman valmisteluun. Suomen edustajana ja kansainvälisen keskustelun kirittäjänä toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Haimme tähän rooliin Euroopan komission pyynnöstä, koska Suomi on tunnettu puhtaan energiasiirtymän ja vähähiilisyyden edelläkävijänä. Samoin meillä on paljon annettavaa keskusteluun innovaatioiden ja puhtaiden teknologioiden edistäjänä ja mahdollistajana, toteaa ministeri Lintilä.

Innovaatio, teknologia ja data -teeman muut kirittäjät ovat Mauritius, Marokko ja Venäjä. Korkean tason energiadialogin muut neljä teemaa ovat energian saatavuus, siirtymät, kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano ja rahoitus. Kaikkiaan teemoja valmistelemassa on yhteensä 30 kirittäjämaata eri puolelta maailmaa.

Champions-maan päätehtävä on johtaa kansainvälistä vaikuttamistyötä oman teemansa osalta, sekä toimia yhdessä teemansa muiden kirittäjämaiden kanssa ministerikokouksen isäntänä. – Tämä vuoropuhelu on erittäin ajankohtainen, koska energia-alalla on edessään kunnianhimoinen muutos Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi työskentelemme yhdessä kohti YK:n kestävän kehityksen energiaa käsittelevän tavoitteen saavuttamista. YK:n kestävän kehityksen tavoite 7 pyrkii varmistamaan edullisen, luotettavan, kestävän ja uudenaikaisen energiansaannin kaikille, ministeri Lintilä painottaa.

– Uskon, että innovatiivisten ilmasto- ja energiateknologioiden kehittäminen on avain menestykseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ympäri maailmaa. Pitkäjänteinen päätöksenteko ja vakaa sääntely-ympäristö ovat tärkeitä kaikille sidosryhmille edistettäessä siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta. Energiasektorilla poliittiset toimenpiteet voivat ulottua vuosikymmenien päähän ja investointipäätöksiä tehdään pitkällä tähtäimellä, Lintilä muistutti.Innovaatio, teknologia ja data -teema keskittyy poikkileikkaavasti energian saatavuuden ja energiasiirtymien edistämiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden mahdollistamiseen tietoon, teknologiaan, innovaatioihin ja tutkimukseen liittyvien kehitystyön ja sovellusten avulla. Valmistelutyö tehdään teknisissä asiantuntijatyöryhmissä, jotka valmistelevat teeman sisältöä ja jättävät raporttinsa tehdystä työstä toukokuussa. Suomesta Innovaatio, teknologia ja data -ryhmän valmistelutyöhön osallistuu Teknologian tutkimuskeskus VTT.

NordenBladet — Tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää koronapandemian aiheuttamaa taloudellista riskiä tapahtumien järjestäjille. Tapahtumatakuu on tarkoitettu tueksi tapahtumien järjestäjille, koska Covid-19 pandemiaan liittyvät kokoontumisrajoitukset vaikeuttavat tapahtumien järjestämistä ja rahoituksen tai vakuutusten saamista tapahtumien järjestämiseksi.

Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotusluonnoksen vaikutusarvio on suppea ja puutteellinen. Lakiehdotuksen keskeneräisyydestä johtuen kuvaukset ehdotetuista toimenpiteistä ja keskeisistä tavoitteista jäävät epätäsmällisiksi, mikä heikentää vaikutusarvioinnin edellytyksiä.

Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin tuen kohteena oleva yritysjoukko. Samalla tulisi kuvata myös niitä yrityksiä, joihin Covid-19 rajoitukset vaikuttavat mutta jotka jäisivät asetettujen tukikelpoisuuskriteerien vuoksi tapahtumatakuun ulkopuolelle. Esitysluonnoksen taloudellisia vaikutuksia yrityksille tulisi arvioida tarkemmin kilpailunäkökulmasta.

Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että esitysluonnoksen rajaukset näyttävät sulkevan tuen piiristä pois uudet tai vasta viime vuosina kasvaneet yritykset. Esitysluonnoksessa olisi ollut paikallaan esittää kuvaus siitä, kuinka paljon tapahtuma-alalla on aikaisempina vuosina tapahtunut yritysten vaihtuvuutta.

Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi käsitellä ehdotettavan tapahtumatakuun vaikutuksia alan työllisyyteen.Myös yleishyödyllisille järjestäjille suunnatun ehdotetun 12 miljoonan euron harkinnanvaraisen tuen osalta tulisi esittää vähintään lyhyesti tuen tavoite ja tarve, keskeiset hyödyt sekä arvio tukikelpoisista ja tuen ulkopuolelle jäävistä järjestäjistä.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

NordenBladet — Sisäministeriö on käynnistänyt turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) haun 3.5.2021. EU-rahoitusta on haettavissa yhteensä vähintään 8,1 miljoonaa euroa. Haku on avoinna 28.5.2021 saakka. Haussa myönnetään EU-rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät vastaanotto -ja turvapaikkajärjestelmien kehittämistä, paluujärjestelmän kehittämistä ja kotoutumisen osalta yhteiskunnan vastaanottavuutta.

Hakuun avataan seuraavat rahaston perusrahoituksen kansalliset tavoitteet sekä niille alustavasti varatut määrärahat:Kotoutumistoimien rahoituksesta tuettavilla hankkeilla on tarkoituksena mm. tehdä näkyväksi yhteiskunnan roolia kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa Suomeen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä.

Lisäksi hakuun avataan seuraavat rahaston erillismäärärahoja koskevat kansalliset tavoitteet ja niille alustavasti varatut määrärahat:
Tuettavien hankkeiden tulee edistää rahaston kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa asetettuja tavoitteita. Yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämisen osalta haun tavoitteet on määritelty tarkemmin hakuilmoituksen liitteessä 2.Haku on EU:n rahoitusohjelmakauden 2014-2020 viimeinen AMIF-rahaston haku. Ohjelmakaudesta 2021-2027 ja uusista EU:n sisäasioiden rahastoista löytyy lisätietoa rahastojen verkkosivuilta.

NordenBladet — Hallitus päätti 29. huhtikuuta vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022-2025 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus päätti nostaa kehystasoa ja uudelleen kohdentaa menoja.Perusväylänpidon määrärahoihin hallitus tulee esittämään 50 miljoonan euron aikaistusta vuodelta 2022 vuodelle 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä. Liikenne 12 -ohjelman mukaisesti perusväylänpidon rahoituksen kohdentamisessa priorisoidaan elinkeinoelämälle keskeisiä reittejä ja turvataan työssäkäynnin tarpeet koko verkolla.

Hallitus on sopinut kehysriihessä 370 miljoonan euron säästötoimista vuodesta 2023 eteenpäin julkisen talouden kehyksissä. Säästöt on jaettu ministeriöittäin ja liikenne- ja viestintäministeriön osuus on 110 miljoonaa euroa. Säästön lopullinen kohdennus ratkaistaan ensi kevään kehysriihessä. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee kohdennuksen huomioiden hallinnonalan kehittämistarpeet. Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan määrärahataso on keskimäärin noin 3,3 miljardia euroa kehyskaudella 2022-2025.

– Tällä hallituskaudella olemme satsanneet valtavasti perusväylänpitoon sekä uusiin liikennehankkeisiin. Oikea-aikainen ja määrätietoinen elvytys on auttanut Suomea pandemian yli. Seuraavaksi on varauduttava kasvuvaiheen suhdannepolitiikkaan. Työ liikennejärjestelmän tehostamiseksi ja kehittämiseksi jatkuu ja olen iloinen, että Liikenne 12 -työssä olemme löytäneet yhteisen tahdon siihen, sanoo ministeri Timo Harakka.

Eduskunta käsittelee kevään aikana selonteon vuosien 2021-2032 valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, joka on valmisteltu parlamentaarisessa yhteistyössä.

Tietoturvaa ja tietosuojaa parannetaanHallituksen puoliväliarviointiin tehtiin kirjaus tietoturvan ja tietosuojan parantamisesta. Valtioneuvosto sitoutuu edistämään tietoturvan ja tietosuojan parantamista yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla. Myöhemmin keväällä 2021 hyväksytään kaksi valtioneuvoston periaatepäätöstä tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla sekä kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaksi.

– On tärkeää, että hallituksena sitouduimme kehysriihessä edistämään tietoturvan ja tietosuojan parantamista. Yhteiskunnan keskeiset palvelut, kuten sähkön ja juomaveden jakelu sekä terveydenhuollon palvelut, tarvitsevat turvattuja yhteyksiä ja tietojärjestelmiä toimiakseen. Yhteiskunnalle kyberturvallisuus on digiajan välttämättömyys, toteaa ministeri Harakka.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta valmistumassaHallitus teki myös ilmastotoimien puolivälitarkastelun. Ilmastotyö on edennyt ajallaan ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi.

– Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelu on loppumetreillä. Keväällä valtioneuvoston on tarkoitus tehdä periaatepäätökset sekä kotimaan liikenteen, meri- ja sisävesiliikenteen että lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, toteaa ministeri Harakka.

Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu.

NordenBladet — Hallitus päätti puoliväliriihessään kompensoida rahapelitoiminnan edunsaajille vähentyneitä tuottojen tuloutuksia. Kokonaisuudessaan kompensaatio rahapelitoiminnan edunsaajille vuonna 2022 on 330 miljoonaa ja 305 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Rahapelitoiminnan tuotto on koronapandemian johdosta vähentynyt arvion mukaan vuodesta 2019 yhteensä yli 400 miljoonalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kompensaatio on vuonna 2022 yhteensä noin 174 miljoonaa ja vuonna 2023 noin 161 miljoonaa euroa. Kompensaatiosta huolimatta tämän vuoden talousarvioon verrattuna rahoitus taiteelle, liikunnalle, nuorisotoiminnalle ja tieteelle vähenee 41 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja noin 54 miljoonalla euroa vuonna 2023.

Jakosuhteiden mukaisesti vuonna 2022 tämä jakautuisi seuraavasti: taiteelle 17,5 miljoonaa, liikunnalle 11,4 miljoonaa, tieteelle 8 miljoonaa ja nuorisotyölle 4,1 miljoonaa euroa. Tarkemmasta kohdentamisesta päätetään myöhemmin.

Hallituksen linjauksen mukaisesti jatkotyö uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi käynnistetään välittömästi. Työskentelyn pohjana on Erkki Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Uudistus toteutetaan vuodesta 2024 alkaen ja päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Muita riihen yhteydessä tehtyjä päätöksiä
Osana palaamista valtiontalouden menokehykseen, hallitus on päättänyt menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin. Hallituksen linjauksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriötä koskeva sopeutustarve on 35 miljoonaa euroa. Hallituksen linjauksen mukaisesti sopeutus ei kohdistu koulutukseen eikä opintososiaalisiin etuuksiin. Sopeutuksen kohdentamisesta päätetään myöhemmin.

Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi hallitus on päättänyt perustaa parlamentaarisen työryhmän selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti. Hallitus linjaa mahdollisesta kannustimesta budjettiriihessä 2021. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys Suomen kestävän kasvun ohjelmasta toisi merkittävästi lisärahoitusta TKI-toimintaan.

Koronavirustilanteen aiheuttamia vaikutuksia taiteelle, liikunnalle ja nuorisotoimelle tasoitetaan hallituksen eilen 29. huhtikuuta eduskunnalle antamassa toisessa lisätalousarvioesityksessä. Kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle kohdistuva yhteensä noin 226 miljoonan euron tukipaketti.

Tiedote 26.2.2021: Työryhmä: Rahapelituotot valtion budjettiin ja edunsaajat menokehyksiin

NordenBladet — Hallituksen puoliväliriihen linjaukset tuovat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle tärkeitä kohdennuksia: turvealan huoleen vastattiin, tutkimukseen panostetaan, tulevalle eläintautirahastolle osoitettiin rahoitusta ja Veikkauksen alentuneita tuottoja kompensoidaan hevoskasvatukselle ja -urheilulle. Hallinnonalalle kohdistuvat säästöt vuodesta 2023 alkaen kohdistetaan useisiin eri menokohtiin. Viljelijätukiin leikkaukset eivät vaikuta.

”Puoliväliriihen keskiössä oli ennen muuta talouden tasapainottaminen, kasvu ja työllisyys. Saimme lisäksi maa- ja metsätalouteen ja kalatalouteen tärkeitä kohdennuksia, jotka vahvistavat huoltovarmuutta ja riskiensietoa. Leikkauksia pidän valitettavina, mutta välttämättöminä kestävän talouden näkökulmasta. On myös maataloustuottajien ja metsänomistajien etu, että toimintaympäristö säilyy vakaana ja ennustettavana”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä summaa kokonaisuutta.

Hallitus haluaa tukea kotimaista omistajuutta ja sitäkin kautta kasvua ja työllisyyttä. Suomessa perinteistä perhemetsätaloutta tuetaan jatkossa rajoittamalla metsärahastojen mahdollisuutta metsävähennyksen hyödyntämiseen vuodesta 2022 alkaen.

Turve säilyy huoltovarmuuspolttoaineena, korvaavia kasvualusta- ja kuivikemateriaaleja selvitetään
Turvealan ennakoitua nopeampi murros on ajanut alan toimijat vaikeuksiin. Turvetuotannosta luopuville yrittäjille päätettiin siksi valmistella erillinen luopumispaketti. Myös yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista tuetaan.

”Turvetuotannossa on kyse myös energiatuotannon huoltovarmuudesta ja puhtaasta ruuasta, jota suomalaisissa puutarhoissa ja kasvihuoneissa tuotetaan”, korostaa ministeri Leppä. Turve säilyy jatkossakin huoltovarmuuspolttoaineena. Sitä tarvitaan lisäksi kasvualustana kasvihuone- ja metsätaimituotannossa, kuivikkeena kotieläintaloudessa ja uusien tuotteiden raaka-aineena.

Hallittua muutosta tuetaan nostamalla energialaitosten verottoman turpeen käytön alaraja 5 000 megawattitunnista 10 000 megawattituntiin vuosiksi 2022–2026. Sen jälkeen raja laskee ensin 8 000 megawattituntiin ja vuodesta 2030 alkaen 5 000 megawattituntiin. Vaihtoehtoja turvetta korvaaviin kasvualusta-, kuivike- ja raaka-ainetarpeisiin kehitetään samanaikaisesti.

NOUSU- ja SOTKA-ohjelmat jatkuvat, Luontolahja Suomelle -kampanja käynnistyy uudelleenHallitusohjelman mukaiset lisäpanostukset luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen jatkuvat. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla se tarkoittaa muun muassa sitä, että vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävää NOUSU-ohjelmaa voidaan jatkaa suunnitelmien mukaisesti vuonna 2022, samoin taantuvien riistalintukantojen elvyttämiseen tähtäävää Sotka-hanketta.

Hallitus päätti lisäksi käynnistää uudelleen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna hienosti onnistuneen Luontolahjani Suomelle -kampanjan. Kampanjan periaatteena on, että kun yksityinen omistaja siirtää arvokkaan luontokohteen suojeluun, siirretään Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista suojeluun vastaavankokoinen alue. Kampanja on käynnissä vuoden 2022 loppuun ja sen myötä suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5 000 hehtaaria.

Talouden tasapainottaminen vaatii myös säästöjäHallituksen puoliväliriihessä sovitut leikkaukset pienentävät maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahatasoa vuodesta 2023 alkaen noin 35 miljoonalla eurolla. Leikkaukset tullaan kohdistamaan useisiin eri menokohtiin. Eri hallinnonalojen yhteiset säästöt vuodesta 2023 alkaen ovat 370 miljoonaa euroa vuodessa.

”Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan leikkaustarve vuodesta 2023 lähtien tullaan vielä käymään tarkasti läpi. Viljelijätukiin leikkauksia ei tulla kohdistamaan”, vakuuttaa ministeri Leppä.

Hallituksen puolivälitarkastelu ja neuvottelu vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta käytiin 21.–29.4.2021. Puoliväliriihessä tarkasteltiin hallitusohjelman toteutumista ja päätettiin vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta. Julkisen talouden suunnitelma käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa 12.5.2021, minkä jälkeen se julkaistaan internetissä.