NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt rahoituksen 38:lle maankäyttösektorin ilmastotoimikokonaisuuteen kuuluvalle Hiilestä kiinni -kehittämishankkeelle. Rahoitusta myönnettiin vuosille 2021–2023 yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Hankkeet tukevat maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä uusien ilmastokestävien toimintatapojen käyttöönotossa.Rahoitettavaksi haettiin tutkimustietoon perustuvia käytännönläheisiä hankkeita, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä maankäyttösektorin toimia. Haku keräsi runsaat 80 hakemusta. Valitut hankkeet edistävät muun muassa seuraavia hallitusohjelman mukaisen Hiilestä kiinni -kokonaisuuden tavoitteita:metsien kasvun ja terveyden edistäminenturvepeltojen ilmastokestävyyden edistäminenviljelyn monipuolistaminen mukaan lukien kotimaisten proteiinikasvien viljely ja jalostussuonpohjien kestävä jatkokäyttöilmastokosteikkojen rakentaminen ja kasvualustojen kehittäminenmaaperätiedon tarkentaminen sekä metsäkasvillisuuden ja peltobiomassan kartoittaminenilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien tietojärjestelmien kehittäminenMaa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa kehittämishankkeiden roolia ilmastotoimien etenemisessä. Hankkeilla on suuri merkitys, kun tutkimustietoon pohjautuvia ratkaisuja sovelletaan käytännön työhön.–Tuemme nyt monia käytännöllisiä hankkeita, joiden avulla esimerkiksi vähennetään turvepeltojen ja -maiden päästöjä sekä edistetään metsien kasvua ja hiilensidontaa. Mukana on myös useita puun pitkäaikaisia käyttömahdollisuuksia edistäviä hankkeita. Kokonaiskestävyys on tekemisen lähtökohtana. Kun ilmastotyössä otetaan huomioon myös taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, saadaan aikaan kestäviä tuloksia, ministeri Leppä painottaa.Hankkeet yhdistävät tutkimuksen ja monipuolisen käytännön osaamisenHaun teemoissa painotettiin seuraavia toimia: maaperän ja puuston hiilinielujen ja -varastojen ylläpito ja vahvistaminen, kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen, maa- ja metsätalouden sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutokseen sekä maaperä- ja muun tiedon tuottaminen ja käyttö ilmastotoimien tukena.– Rahoitettavat hankkeet vastaavat näihin toimiin monipuolisesti ja hankkeiden toteuttajina on toivotulla tavalla runsaasti tutkimuslaitosten, yliopistojen, yritysten ja yhdistysten yhteenliittymiä, kertoo johtava asiantuntija Jaakko Nippala maa- ja metsätalousministeriöstä.Korkeatasoinen tutkimus yhdistyy hankkeissa käytännön toimijoiden monipuoliseen osaamiseen ja vahvistaa tutkimustiedon hyödyntämistä. Maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista edistävät lisäksi yksityisten toimijoiden merkittävät panostukset Hiilestä kiinni -hankkeisiin.Rahoitettavia hankkeita valittaessa painotettiin erityisesti hankkeiden käytännönläheisyyttä ja sitä, kuinka hyvin hankkeet edistävät Hiilestä kiinni -kokonaisuuden tavoitteita. Hankkeiden tuli lisäksi edistää tasapainoisesti kestävän kehityksen eri osa-alueita. Maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä tehtyyn arviointiin osallistui myös ympäristöministeriön ja ELY-keskusten asiantuntijoita.Hiilestä kiinni -kehittämishankkeille suunnitellaan avattavaksi syksyllä 2021 vielä toinen haku, jonka teemoja valmistellaan parhaillaan yhdessä sidosryhmien kanssa.Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämään maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -kokonaisuuteen kuuluu myös laaja, tieteidenvälinen tutkimus- ja innovaatio-ohjelma sekä tieto-ohjelma. Hiilestä kiinni -tavoitteita toteutetaan hankkeiden lisäksi muun muassa uusilla tuhkalannoitus- ja metsitystukisäädöksillä sekä Metsähallitusta koskevilla uusilla omistajapoliittisilla linjauksilla. Toimenpiteiden tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3 Mt CO2-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2035. Käynnistetyt toimet tulevat osaksi vuoden 2021 loppuun mennessä valmisteltavaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa (MISU).Luettelo rahoitettavista kehittämishankkeista 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea käsittelee toukokuussa kaikkia määrittelemiään sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksia. Tätä varten komitea kokoontuu kokoukseen 10.5. ja työkokoukseen 24.5.2021.Sosiaaliturvan ongelmakokonaisuudetSosiaaliturvakomitea on käsitellyt ongelmakokonaisuuksien keskeisintä sisältöä kuluneen talvikauden kokouksissaan. Samaan aikaan komitean jaostot ovat valmistelleet sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista raportit. Nyt kaikkien ongelmaraporttien luonnokset ovat ensimmäistä kertaa komitean käsiteltävinä yhtä aikaa. Raportteja työstetään rinnakkain vuoden 2021 loppupuolelle saakka. 
Sosiaaliturvakomitean työskentelyn seuraava vaihe alkaaSamalla kun sosiaaliturvakomitea viimeistelee ongelmaraportteja, se valikoi ja määrittelee ne sosiaaliturvan ongelmat, joihin komitean työssä pyritään löytämään ratkaisu. Ongelmista luodaan kiteytetyt kannanotot. Kannanotot pohjustavat komitean välimietintöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja ikääntyneiden määrän kasvaessa myös esteettömiä asuntoja tarvitaan enemmän. Yli 65-vuotiaista suomalaisista lähes 80 % asuu omistusasunnossa, ja niissä asukkaat päättävät itse, millaisilla korjaus- ja muutostöillä he haluavat parantaa asuntojensa ikäystävällisyyttä.Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman (2020-2022) yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea ikääntyneiden omaa asumisen ennakointia ja varautumista. Koska valtaosa ikääntyneistä asuu omistusasunnossa, on tärkeää kannustaa asukkaita varautumaan ikääntymisen tuomiin vaatimuksiin oma-aloitteisesti.Valtio ja kunnat pyrkivät luomaan parhaat edellytykset asuntojen korjaamiselle ja ikäystävällisen uustuotannon asumisratkaisuille, mutta erityisesti kansalaisten oman varautumisen kohentaminen vaatii onnistuakseen tukea myös järjestöiltä, jotka tavoittavat kansalaiset valtiota ja kuntia paremmin.TTS Työtehoseura ryhtyykin nyt ympäristöministeriön toimeksiannosta selvittämään keinoja ja mahdollisuuksia, joilla valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt, vanhusalan järjestöt sekä asunto- ja rakennusalan järjestöt voisivat auttaa ikääntynyttä väestöä ennakoimaan oman asumisensa tarpeita.Selvityksen tavoitteena on kerätä tietoa käytännön ratkaisuista, joilla järjestöjen tulevaa – ja jo nyt tekemää – työtä voitaisiin tukea ja tehostaa. Selvityksen tuloksia hyödynnetään myös ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman jakamien avustusten suunnittelussa.TTS Työtehoseuran toteuttama selvitys valmistuu kesäkuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus päätti viime torstaina puoliväliriihessä julkisen talouden suunnitelman kehyksistä. Oikeusministeriön alaan kuuluvia toimintoja vahvistetaan turvaamalla pysyvät resurssit oikeudenhoidossa.– Kun maailmalta kuuluu yleistä oikeusvaltiokäsitystä uhkaavia huolestuttavia viestejä, on Suomen entistä tärkeämpi huolehtia oikeusvaltioperiaatteen turvaamisesta ja hyvästä luottamuksesta oikeusvaltiomme eri toimijoihin. Tämän takaamiseksi hallitus ei suoraan kohdistanut leikkauksia oikeusministeriön hallinnonalaan, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Kehysriihessä päätettiin muuttaa osa oikeusministeriölle vuodelle 2021 osoitetuista lisämäärärahoista pysyviksi vuodesta 2022 eteenpäin. Pysyviä resursseja osoitetaan muun muassa tuomioistuimille, Rikosseuraamuslaitokselle, talous- ja velkaneuvontaan, Rikosuhripäivystykseen, edunvalvontaan sekä oikeusprosessien keventämiseen videoneuvottelulaitteiden määrää lisäämällä.Julkisen talouden suunnitelman kehyspäätöksessä osoitetaan oikeusministeriön hallinnonalalle vuosille 2022−2025 vuosittaisia määrärahoja yhteensä noin 1 miljardi euroa, mikä on alle 2 prosenttia valtion budjettimäärärahoista. Valtioneuvosto hyväksyy julkisen talouden suunnitelman yleisistunnossaan toukokuussa, jonka jälkeen se julkaistaan valtiovarainministeriön nettisivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártón Helsingissä 5. toukokuuta.Ministerit keskustelevat Suomen ja Unkarin kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista kansainvälisistä ja EU:ta koskevista kysymyksistä. Asialistalla on myös Unkarin 21.5. alkava Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajuuskausi. Unkarin ulkoministeri tapaa Suomen-vierailullaan myös elinkeinoministeri Mika Lintilän.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — OECD:n arviointi antaa ajankohtaista tietoa kansalaisten luottamuksesta hallintoon ja julkisiin instituutioihin Suomessa ja tarjoaa suosituksia siihen, miten hallinto voi kehittää toimintaansa kansalaisten luottamuksen vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi.  Arvioinnin loppuraportti julkistettiin tänään 4.5. verkkotilaisuudessa, jonka avasi kuntaministeri Sirpa Paatero.Suomalaisten luottamuksessa merkittäviä eroja”Julkinen hallinto on kansalaisia varten. Laajan julkisen hallinnon hyvinvointivaltion oikeutus lähtee siitä, että ihmiset luottavat sen synnyttävän hyvinvointia. OECD:n arviointi on arvokas, kun se kertoo, että hallintoon luotetaan, mutta samalla osoittaa meille kehityskohteita muun muassa palveluissa”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Suomi on vahvan luottamuksen maa ja on pärjännyt hyvin kansainvälisissä luottamusvertailuissa. OECD:n arviointiraportti kuitenkin osoittaa, että korkeasta kansallisesta keskiarvosta huolimatta kansalaisten luottamus eri instituutioihin vaihtelee. Kyselyn mukaan kansalaisista 66 % luottaa valtionhallintoon, hallitukseen 61 %, eduskuntaan 53 % ja kuntahallintoon 52 %. Luottamuksessa on merkittäviä alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Luottamus julkisiin instituutioihin ja hallintoon on heikompaa maaseudulla, matalammin koulutetuilla ja alemman tulotason kotitalouksissa. Jos luottamuksen eriytymiskehitys syvenee, se saattaa heikentää yhteenkuuluvuutta ja Suomen kykyä selviytyä väestön ikääntymisestä, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja työn muutoksista johtuvista haasteista. Arviointi kiinnittää huomiota ”suomalaiseen paradoksiin”Vaikka kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratiaan on korkealla, niiden ihmisten osuus, jotka uskovat voivansa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin on Suomessa pieni verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin. OECD korostaakin, että tiettyjen väestöryhmien mahdollista syrjäytymistä olisi torjuttava Suomessa edistämällä laajempaa sosiaalista vuoropuhelua.OECD analysoi luottamukseen liittyviä haasteita Suomessa ja yksilöi mahdollisuuksia puuttua niihin. Raportin toimenpidesuositukset korostavat julkisen hallinnon kykyä vastata kansalaisten muuttuviin odotuksiin, tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Toimivien, laadukkaiden ja saavutettavien julkisten palveluiden lisäksi keskeistä on turvata vakaa taloudellinen toimintaympäristö OECD:n suositukset julkisille instituutioille ja hallinnolle liittyvät luottamuksen mittaamisen parantamiseen, kansalaisten odotuksia ja tarpeita vastaaviin palveluihin, osallistavampiin valmistelun ja päätöksenteon muotoihin, avoimuuden lisäämiseen, hallinnon integriteettiin sekä oikeudenmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Hallinnon toimet koronakriisissä ovat vaikuttaneet kansalaisten luottamukseenOECD:n mukaan suomalaiset suhtautuivat hyvin luottavaisesti hallinnon kykyyn hallita koronaepidemiaa tiedottaa kansalaisille ja puuttua epidemian taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin. Henkilöt, joilla oli vahvempi luottamus julkisiin instituutioihin, noudattivat tunnollisemmin koronakriisin aikana asetettuja rajoituksia ja annettuja ohjeistuksia. OECD korostaa luottamuksen merkitystä kriisien kohtaamisessa ja niistä selviytymisessä.Raportin jatkoaskeleetOECD:n suositukset otetaan tarkasteluun poikkihallinnollisessa työryhmässä. Työryhmä käy läpi suositukset ja selvittää, mitä niistä voi edistää jo olemassa olevissa ohjelmissa tai hankkeissa ja mitkä puolestaan vaativat pidempää valmistelua tai lisäselvityksiä.Luottamusarvioinnin tilasi valtiovarainministeriö ja sen toteutuksesta vastasi OECD:n julkisen hallinnon osasto (Directorate for Public Governance). OECD hyödynsi arvioinnin aineistoina muun muassa Tilastokeskukselta tilattua kyselytutkimusta, säännöllisesti toteutettavaa Kansalaispulssikyselyä ja Poikkeusajan dialogien yhteenvetoja. Lisäksi OECD haastatteli suomalaisia julkisten instituutioiden, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä tutkijoita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio aikoo tehdä kesällä 2021 esityksen päästökaupan laajentamisesta meriliikenteeseen.Meriliikenne on Suomelle erityisen tärkeä ulkomaankaupassa maantieteellisen sijainnin vuoksi. Komission odotetaan antavan ehdotuksen aikaisintaan 30.6.2021.– Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n toimien lisäksi tarvitaan EU:n toimia, jotta päästöjen vähennystavoitteet saavutetaan. Samalla meidän on pidettävä huoli siitä, että Suomen erityispiirteet huomioidaan tavalla, joka ei heikennä meidän suhteellista kilpailuasetelmaa suhteessa muihin maihin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.EU:n vuoden 2030 päästöjen vähennystavoitetta on sovittu kiristettävän 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin.Suomi jatkaa vaikuttamista merenkulun päästökaupan valmisteluun siten, että komission ehdotus vähentäisi tehokkaasti päästöjä. Samalla on tärkeää huomioida Suomen suhteellinen kilpailukyky, koska ulkomaankauppa on riippuvainen merenkulusta. Suomi pitää tärkeänä, että talvimerenkulku huomioidaan päästökaupassa. Komission ehdotukseen on vaikutettu erityisesti talvimerenkulun näkökulmasta, jotta talvimerenkulku ei aiheuttaisi päästökaupassa Suomen ulkomaankaupalle ylimääräisiä lisäkustannuksia.Jäävahvistetut alukset kuluttavat väistämättä muita aluksia enemmän polttoainetta ja tuottavat siten myös enemmän päästöjä. Lisäpäästöjä syntyy jäävahvistettujen alusten rakenteesta johtuen myös avovesissä kuljettaessa. Tämän lisäksi jäissä kuljettaessa tarvitaan enemmän tehoa.Päästökaupassa toimijoiden on hankittava ja palautettava vuosittain niiden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Niitä voi ostaa ja myydä. Liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärää vähitellen laskemalla ohjataan toimijat vähentämään päästöjään.Päästökaupan vaikutukset riippuvat siitä, minkälaisia valintoja päästökaupan toteutuksesta tehdään. Vielä ei tiedetä, minkälaista päästökauppajärjestelmää komissio esittää merenkululle. Merkittävä ratkaisu on se, minkä maantieteellisen alueen päästökauppa kattaa. Vaihtoehtoja ovat 1) ainoastaan EU:ssa sijaitsevien satamien välisiin matkoihin sovellettava päästökauppa, 2) myös EU:n satamien ja kolmansien maiden satamien väliset matkat käsittävä päästökauppa tai 3) näiden välimuodot.Muita päästökaupan vaikuttavuuden ja kilpailukykyvaikutusten näkökulmasta keskeisiä valintoja ovat päästökaupan piiriin kuuluvien alusten kokoraja, merenkulun päästökaupan erillisyys tai yhdistyminen muuhun EU:n päästökauppaan ja päästöoikeuksien jakotapa. Päästöoikeudet voidaan jakaa huutokaupan avulla, ilmaisjakona tai soveltamalla osittain huutokauppaa ja osittain ilmaisjakoa. Lisäksi määritetään, kuinka paljon ja missä tahdissa päästöjä on kokonaisuudessaan EU:ssa vähennettävä. Myös päästökaupan huutokauppatulojen käytöstä on päätettävä.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamista kirjallisessa menettelyssä 30.4.-3.5.2021.Mitä seuraavaksi?Komissio aikoo antaa ehdotuksen merenkulun päästökaupasta osana laajaa Fit for 55 -ilmastopakettia, jonka tavoitteena on varmistaa, että EU saavuttaa korotetun vuoden 2030 päästövähennystavoitteen. Paketti tulee sisältämään liikenteen osalta useita päästövähennyksiin tähtääviä ehdotuksia. Ehdotuksia odotetaan aikaisintaan kesä-heinäkuun vaihteessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2020 valtio sai yhtiöomistuksistaan tuloja yhteensä 0,9 miljardia euroa edellisvuoden vastaavan luvun ollessa 1,5 miljardia euroa. Kertomusvuoden tulot koostuivat osinkotuloista ja pääomanpalautuksista. Osinkotulojen laskuun vaikutti lähinnä koronavirusepidemia.Valtion kaikkien yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo vuoden lopussa oli noin 46,8 miljardia euroa. Pörssiomistusten markkina-arvo vuoden 2020 lopussa oli noin 37 miljardia euroa sisältäen Solidiumin omistukset.Tiedot julkistettiin hallituksen vuosikertomuksessa 2020, jonka liite 4 kertoo valtion yhtiöomistussalkun kehityksen vuonna 2020.Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston vastuulla oleviin yhtiöihin nimitettiin vuonna 2020 yhteensä 184 hallitusjäsentä, joista valtion nimeämiä oli yhteensä 158. Näistä uusia jäseniä oli 31. Naisten osuus valtion nimitysvallassa olevista hallitusjäsenistä nousi 46 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli 43 prosenttia. Naisten osuus hallitusten puheenjohtajista nousi 27 prosenttiin edellisvuoden 19 prosentista.Maaliskuussa 2020 pandemia aiheutti voimakkaan laskun pörssikursseissa, mikä näkyi myös valtion pörssisalkussa. Suoraan omistettujen pörssiyhtiöiden arvo laski pahimmillaan lähes 40 prosenttia edellisen vuoden lopun tasoon verrattuna. Valtion kaikkien pörssiomistusten arvonkehitys oli kertomusvuonna markkinakehitykseen verrattuna kuitenkin hyvää. Loppuvuoden hyvän kehityksen seurauksena kaikkien pörssiomistusten tuotto nousi 35,4 prosenttiin edellisvuoden 25,3 prosentista sisältäen Solidiumin salkkuyhtiöt.Valtion yhtiömuotoinen omistaminen jakautui vuoden päättyessä 66 yhtiöön, joista 36 oli kaupallisin perustein toimivia yhtiötä ja 30 erityistehtäväyhtiöitä.Kaikkien valtio-omisteisten ja Solidiumin kautta omistettujen yhtiöiden liikevaihto vuonna 2020 oli yhteensä noin 142,9 miljardia euroa ja ne työllistivät yhteensä 313 500 työntekijää. Valtio-omisteiset yhtiöt maksoivat ja tilittivät veroja yhteensä 8,6 miljardia euroa. Uusi valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös ”Vaurautta vastuullisella omistajuudella” julkistettiin huhtikuussa. Periaatepäätöksessä korostuvat erityisesti vastuullisuusasiat. Aiempaan verrattuna selkeä painopiste on ilmastoasioissa.Valtion kehitysyhtiö Vake Oy siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjaukseen joulukuussa, jonka jälkeen Vaken pohjalta perustettiin Ilmastorahasto Oy. Samalla Altia Oyj:n, Nordic Morning Oy:n, Posti Oyj:n ja Vapo Oy:n Vaken hallussa olleet omistukset siirrettiin takaisin valtioneuvoston kanslialle. Neste Oyj:n 8,3 prosentin omistus jäi Ilmastorahaston omistukseen, mutta valtioneuvoston kanslialla on kuitenkin toimivalta Nesteen koko omistuksen osalta, vaikka siirron seurauksena omistus hajautuu sekä valtioneuvoston kanslialle että Ilmastorahastolle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 331 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 22 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 4 400:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 162 200 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna maaliskuun lopussa 79 500 henkilöä, mikä on 5 500 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 62 700 henkilöä, mikä on 2 600 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Helmikuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 7 100:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 104 000, mikä on 39 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 120 000 eli 12 700 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 500 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa eli yhteensä 40 600. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-maaliskuussa 54,9 prosenttia, mikä on 10,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin maaliskuun aikana 77 700 eli 14 200 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Kaikkiaan maaliskuussa oli avoinna 162 500 työpaikkaa, mikä on 12 600 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli maaliskuun lopussa 117 100 henkilöä, mikä on 2 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 8,1 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa 22 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 70,7 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 219 000, mikä oli 24 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,1 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui maanantaina 3.5. Kokouksen aiheena oli ilmastosuunnitelma vuoteen 2035. Keskustelussa korostuivat toimista erityisesti liikenteen sähköistyminen, öljylämmityksestä luopuminen sekä kannustimet maatalouden ilmastotoimiin.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa päivitetään siten, että se vastaa osaltaan tähän tavoitteeseen. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista ns. taakanjakosektoria. Tähän kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöt.

Kokouksessa keskipitkän aikavälin suunnitelmasta alusti työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä. Lisäksi keskustelun pohjaksi kuultiin tutkijapuheenvuorot Teaa Kortetmäeltä ruokajärjestelmästä, Heikki Liimataiselta liikenteestä sekä Terttu Vainiolta rakennusten energiankäytöstä.

Keskustelussa nousivat esiin erityisesti ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuudet, toimien kustannustehokkuus sekä Suomen politiikan linjaaminen koherentisti EU-tason politiikan kanssa. Kesäkuussa EU-komission odotetaan antavan ison lainsäädäntöpaketin, jolla toimeenpannaan EU:n tavoitetta vähentää päästäjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa käsiteltiin paitsi eri sektoreiden näkökulmasta myös eri sukupolvien näkökulmasta. Yleisesti keskustelussa todettiin, että ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus on jäänyt ilmastopoliittisessa keskustelussa liian vähälle huomiolle, kun on keskitytty yksittäisten toimien reiluuteen.

Pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että osallisuus ja oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä. Tärkeänä pidettiin sitä, että jokainen toimija näkisi oman roolinsa hiilineutraalin Suomen rakentamisessa ja ymmärtäisi, miten voi vähentää omia päästöjään. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että ilmastotoimien kytkennät muihin tavoitteisiin, kuten luontokadon pysäyttämiseen, tunnistetaan myös ilmastosuunnitelmassa.

Pyöreä pöytä kuuli ilmastotoimia puntaroineen kansalaisraadin viestejäIlmastopolitiikan pyöreä pöytä kuuli kokouksessaan ilmastotoimien reiluutta ja tehokkuutta arvioineen kansalaisraadin viestejä. Turun yliopiston tutkijat järjestivät kansalaisraadin huhtikuussa 2021. Raati julkaisi työnsä päätteeksi julkilausuman.

Julkilausumassa raati korosti muun muassa, että päästövähennystoimien vaikutukset luontoon, ilmastoon ja ihmisten talouteen tulisi huomioida laajasti. Verovaroja julkishallinnossa ja kunnissa tulisi ohjata ilmastoystävälliseen asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Raati myös totesi, että asumisen ja toiminnan pitäisi olla mahdollista joka puolella Suomea vastedeskin.

Pyöreän pöydän jäsenet pitivät tärkeänä sitä, että raati toteutettiin, ja sen tuloksia mielenkiintoisina. Tuloksia hyödynnetään ilmastosuunnitelman valmistelussa.