NordenBladet — Hallitus vahvisti puoliväliriihessä koulutuspolitiikan roolia osana työllisyystoimiaan. Jatkuvan oppimisen panostuksilla saadaan työtä yli 10 000 ihmiselle. Riihessä sovittiin myös laajasta kokonaisuudesta, jolla paikataan koronapandemian aikana syntynyttä lasten ja nuorten oppimisvajetta. Hallitus sopi lisäksi, että koulutukseen ei kohdisteta leikkauksia myöskään vuodesta 2023 alkaen.

Hallitus vastaa nopean teknologisen kehityksen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan koulutustarpeeseen panostamalla voimakkaasti jatkuvaan oppimiseen. Lisäämällä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia voidaan helpottaa työn kohtaanto-ongelmaa ja luoda edellytyksiä työllistymiselle. Jatkuvan oppimisen investointien työllistymisvaikutukseksi arvioidaan 10 000 -10 500 työllistä.

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 30. huhtikuuta Suomen osallistumisesta Naton NMI-koulutusoperaatioon Irakissa.

Kokouksessa keskusteltiin myös puolustusselonteon valmistelusta.

Lisäksi TP-UTVA keskusteli EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnasta tulevina vuosina eli strategisesta kompassista, joka koskee erityisesti EU:n kriisinhallinnan, kriisinsietokyvyn, suorituskykyjen ja kumppanuuksien kehittämistä.

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin Thomas Blomqvistin mukaan hallituksen puoliväliriiheessä tekemät päätökset vahvistavat sosiaali- ja terveyspalveluja, parantavat hoitoon pääsyä, turvaavat järjestöjen, yhteisöjen ja säätiöiden rahoitusta ja toimintaa, edistävät osatyökykyisten työllistymistä sekä ennaltaehkäisevät työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja.

Koronavirusrokotteiden hankintaan lisää varojaHallitus on linjannut, että koronavirusrokotteiden hankintaan varataan 50 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 35 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja ennaltaehkäistäänHallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Osana työllisyystoimia, hallitus päätti riihessä, että se edistää työkykyä ja työhyvinvointia. Jotta työllisyystavoite saavutettaisiin, on keskeistä pystyä ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmia, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

Hallitus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä merkittävää työllisyyden lisäystä ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ja lyhentämällä sairastumisesta johtuvia työuran katkoksia. Hallituksen tavoitteena on ehkäistä vähintään 5 prosenttia kaikista alkaneista mielialahäiriödiagnoosin perusteella alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä, mikä tuottaa potentiaalisesti noin 2 500 hengen työllisyysvaikutukseen. Sekä palveluiden että etuuksien kokonaisuutta uudistetaan siten, että ne tukevat ensisijaisesti sujuvaa ja nopeaa työhön paluuta ja vähentävät eläköitymistä sekä sairaspoissaolojen pidentymistä. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja työhyvinvointia kehitetään ja kuntoutusjärjestelmää sekä etuuksia uudistetaan.

Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmalla vaikutetaan työikäisten työuran ennenaikaiseen katkeamiseen. Ohjelmassa muun muassa kehitetään mielenterveyden tuen malli työterveysyhteistyöhön ja edistetään hallituksen mielenterveysstrategiaa.

Hallitus jatkaa kuntoutuksen uudistamista kuntoutuskomitean ehdotuksien pohjalta. Uudistuksessa vahvistetaan työllisyyspalveluiden yhteyttä asiakkaan hoito- ja kuntoutuspolkuun. Uudistuksessa otetaan huomioon palveluiden ja etuuksien kokonaisuuden toimivuus siten, että se edistää työllisyyttä.

Työntekijöiden paluuta sairaslomalta työhön nopeutetaan, kun Keski-Suomessa kehitetty TYÖOTE-malli laajennetaan valtakunnalliseksi. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa sekä kuntoutuksen kehittäminen jatkuvat suunnitelmien mukaisesti.Järjestöjen, yhteisöjen ja säätiöiden rahoitus ja toiminta turvataanHallitus ehdottaa vuosiksi 2022 ja 2023 yhteensä 635 miljoonan euron kompensaatiota järjestöille, yhteisöille ja säätiöille niiden rahoituksen turvaamiseksi. Vuonna 2022 kompensaatio on 330 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 se on 305 miljoonaa euroa. Tarve kompensaatiolle johtuu Veikkauksen tuottojen laskusta.

Kompensaatio rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa, kehysvaikutteisin budjettivaroin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla hyödyntämällä lisäksi niin sanottuja jakamattomia rahapelivoittoja. Lisäksi hallitus ehdottaa, että uutta pysyvää rahoitusmallia järjestöille, yhteisöille ja säätiöille ryhdytään valmistelemaan välittömästi. Tavoitteena on linjata mallista, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Toimenpiteiden valmistelussa huomioidaan parlamentaarisuus, tarkemmat vaikutusarviot eri edunsaajille, valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen ehdotukset sekä EU-oikeudelliset reunaehdot. Uudistus toteutetaan 2024 alkaen. Päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen varoja
Hallitus varaa kehyskaudelle 2022–2025 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon 400 miljoonaa euroa. Varoja kohdistetaan muun muassa uudistuksessa perustettavien hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ICT-muutoksiin.Lapsi- ja perhepalveluihin, lapsistrategiaan, päihteitä käyttävien äitien palveluihin sekä välitä viljelijästä toimintamallille rahoitustaTulevaisuusinvestointien toteutukseen varataan 29,5 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tulevaisuusinvestoinneissa jatketaan muun muassa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistä sekä lapsistrategian valmistelua. Lisäksi turvataan päihteitä käyttävien äitien palveluja ja Välitä viljelijästä -toimintamallin jatkoa.

Lasten, nuorten ja perheiden toipumista koronatilanteesta tuetaanHallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden, jolla lievennetään lapsiin ja nuoriin kohdistuneita kielteisiä vaikutuksia, jotka ovat aiheutuneet koronavirustilanteesta. Kielteisiä vaikutuksia on syntynyt koronavirusepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuista kasvatuksen, opetuksen ja harrastustoiminnan rajoituksista.

Rahoitusta kohdennetaan muun muassa oppimisvajekokonaisuuteen sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn nopeuttamiseen ja niiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseen. Kokonaisuudessa huomioidaan myös perheiden tuen tarpeet. Toimenpidekokonaisuus sovitetaan yhteen muun koronakriisistä toipumiseen tähtäävän valmistelun sekä kansallisen lapsistrategian toimeenpanon kanssa.

Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat koronatilanteen seurauksena kasvaneet, ja useat selvitykset osoittavat, että pitkittynyt kriisi vaikuttaa kaikkien, mutta erityisesti jo aiemmin heikommassa asemassa olleiden lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Koronakriisi on monin tavoin syventänyt eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Riskinä on, että korjaavien palveluiden tarve kasvaa pitkäaikaisesti, ellei tätä kehityskulkua päättäväisesti katkaista. Siksi ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea sekä perustason palveluja on vahvistettava, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen, syntyneeseen palveluvelkaan mielenterveys- ja lastensuojelupalvelujen saatavuudessa sekä niiden yhteistyön kehittämiseen.

Hoitotakuu nopeuttaa hoitoon pääsyäHallitus toteuttaa hallitusohjelmassa todetun perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukennuksen. Tavoitteena on, että hallituksen esitys kiireettömän hoidon määräaikojen tiukentamisesta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa annetaan eduskunnan käsittelyyn vuoden 2021 aikana. Säädösmuutokset on ajateltu astuvan voimaan vuonna 2023. Tätä ennen tuetaan kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevaa perusterveydenhuollon kehittämistyötä ja toimintaa kustannusvaikuttavasti siten, että hoitoon pääsy paranee. Myös covid-19-epidemian aiheuttama hoito- palvelu-, ja kuntoutusvelka on kurottava umpeen.Hoitoon pääsyn ja saatavuuden parantamiseksi tehdään kehittämistoimia osana Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman tuomilla lisäpanostuksilla. Väestön voimakas ikääntyminen edellyttää erityisesti toimintamalleja, jotka ylläpitävät ihmisen toimintakykyä mahdollisimman pitkään.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa on vuonna 2020 myönnetty yhteensä 70 miljoonaa euroa valtionavustuksina tulevien hyvinvointialueiden hankkeille, joissa parannetaan erityisesti hoitoon pääsyä ja nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta sekä edistetään muita ohjelman mukaisia tavoitteita. Kehittämishankkeet ovat käynnissä kaikilla alueilla. Ohjelman täydennyshaku on tarkoitus avata keväällä 2021.

Valtionavustushankkeiden kansallista ohjausta vahvistetaan. Tämän avulla voidaan varmistaa se, että hankkeet toteuttavat konkreettisesti ja mitattavasti hoitoon pääsyn paranemista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja toteuttamista kustannusvaikuttavasti on tarkoitus tukea myös EU-rahoitteisella Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (Pilari 4). Suunnitelmana on toteuttaa loppuvuonna 2021 valtionavustushaku tulevien hyvinvointialueiden hankkeille.

Hyvinvointialueille avataan avustushaku
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustettaville hyvinvointialueille avataan syksyllä 2021 avustushaku, jossa voi hakea avustusta sote-uudistuksen ICT-kokonaisuuteen. Avustukset on tarkoitettu suunnitteluun ja valmisteluun, avainvalmistelijoiden palkkaamisen sekä hallinnon ja talouden kannalta välttämättömien palveluiden hankintaan. Ensimmäisen vaiheen avustusmäärä tarkentuu lisätalousarviovalmistelussa. Arvion mukaan se olisi enintään 50 miljoonaa euroa. Rahoitus on ehdollinen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymiselle.

Kestävyystiekartta luo suuntaa kohti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestää yhteiskuntaa
Hallitus julkisti puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Kestävyystiekartalla hallitus tekee näkyväksi hallitusohjelman tavoitteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta. Kestävyystiekartta tunnistaa myös ne keskeiset teemat ja aihealueet, joissa tarvitaan lähitulevaisuudessa sekä pidemmällä aikavälillä uusia poliittisia toimia ja avauksia.

Lisätietoa
erityisavustaja Jiri Sironen, p. 0295 163 410  (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Timo Lehtinen, p. 0295 163 387 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Anders Portin, p. 0295 150 280 (yleiset kysymykset)
kansliapäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (yleiset kysymykset)
talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (yleiset kysymykset)
osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. 0295 163 280 (lääkehuolto, rokotteiden hankinta, ympäristöterveys)
osastopäällikkö Satu Koskela, p. 0295 163 380 (asiakkaan ja potilaan asema, palvelut)
osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425 (lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen, STEA)
osastopäällikkö Kari Hakari, p. 0259 163 642 (sote-uudistus ja palvelujärjestelmä)
johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (sosiaalivakuutusasiat, etuudet)
johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)
erityisasiantuntija Ville Hänninen, p. 0295 163 518 (työkyvyn tuki, TYÖOTE)
taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen, p. 0295 163 577 (STEA-avustukset)
finanssineuvos Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
erityisasiantuntija Satu Seikkula p. 0295 163 479 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet)

NordenBladet — Hallitus julkaisi puoliväliriihen yhteydessä työllisyyskokonaisuuden, joka sisältää uusia toimia työllisyyden kasvattamiseksi. Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyskokonaisuuteen sisältyvien toimenpiteiden potentiaalisia vaikutuksia julkiseen talouteen.

Valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan hallituksen jo aiemmin päättämien ja linjaamien työllisyyttä kasvattavien toimien on arvioitu vahvistavan työllisyyttä noin 31–33 000 työllisellä. Näiden työllisyystoimien arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 300 miljoonalla eurolla, kun huomioidaan myös työllisyystoimista aiheutuneet kustannukset.

Puoliväliriihen työllisyystoimista valtiovarainministeriö on laatinut itse työllisyysvaikutusarvion TE-palveluiden siirron rahoitusmallista. Muista puoliväliriihessä linjatuista toimista valtiovarainministeriö ei ole tehnyt omaa työllisyysvaikutusarviota, vaan se on perehtynyt muiden ministeriöiden tekemiin arvioihin ja hyödyntänyt niitä julkisen talouden vaikutusten arvioinnissa soveltuvin osin.

Julkisen talouden vaikutusten arvioinnissa työllisyyden arvioidaan kasvavan puoliväliriihessä esitetyillä toimilla yhteensä noin 11 000 työllisellä. Kun huomioidaan työllisyystoimien aiheuttamat kustannukset, vahvistaisivat arvioissa mukana olevat työllisyystoimet julkista taloutta pidemmällä aikavälillä nettomääräisesti noin 150 miljoonalla eurolla.

Hallitus asetti puoliväliriihessä uuden tavoitteen valmistella työllisyystoimia, jotka vahvistavat julkista taloutta yhteensä 110 miljoonalla eurolla. Tämän kokonaisuuden vaikutuksia arvioidaan valtiovarainministeriössä siinä vaiheessa, kun konkreettisista toimista on tarkempaa tietoa.

Nyt julkaistu arvio on alustava ja arviot toimenpiteiden vaikutuksista työllisyyteen ja julkiseen talouteen voivat muuttua valmistelun myötä. Lopulliset arviot uusien toimien työllisyysvaikutuksista annetaan valmistelun edetessä, esimerkiksi hallituksen esityksen yhteydessä.

NordenBladet — Päivitetyt laskelmat ovat saatavilla sote-uudistuksen verkkosivuilla. Kuntien rahoituslaskelmat julkaistaan, kun julkisen talouden suunnitelma vuosille 2022–25 on julkaistu.

Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat on päivitetty teknisesti, eli siirtyvät kustannukset ja rahoitus on viety vuoden 2022 tasolle. Päivitetyt laskelmat pohjautuvat kuntien talousarvioihin vuodelta 2021 ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2022. Rahoituksen määräytymistekijöiden painotukset eivät ole muuttuneet joulukuussa 2020 julkaistuun laskelmaan verrattuna. Väestörakennetiedot on päivitetty Tilastokeskuksen maaliskuun lopussa julkaistun tilaston perusteella vuoden 2020 tasolle.

Vuoden 2022 tasossa arvioituna siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat 20,16 miljardia euroa ja pelastustoimen kustannukset 470 miljoonaa euroa.

Laskelma on edelleen arvio tulevasta rahoituksesta. Laskelmat täsmentyvät myöhemmin, kun vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstiedot valmistuvat. Seuraava päivitys laskelmaan tehdään syksyllä 2021.

NordenBladet — Suomen uutena pääneuvottelijana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa aloittaa Marjo Nummelin 1.5.2021 alkaen.Pääneuvottelija vastaa Suomen valmistautumisesta kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin ja maan kantojen valmistelusta.

Pääneuvottelija osallistuu neuvotteluihin EU:ssa ja YK:ssa ja toimii ministeriöiden välisen ilmastoneuvotteluryhmän puheenjohtajana sekä YK:n ilmastosopimuksen kansallisena yhteystahona.

Marjo Nummelin on työskennellyt vuodesta 1996 lähtien ympäristöministeriössä kansainvälisen ja EU-ympäristö- ja ilmastopolitiikan tehtävissä. Nummelin on työskennellyt myös Brysselissä Euroopan komissiossa ympäristöasioiden pääosastolla 2003-2007 sekä Suomen EU-edustustossa Brysselissä 2011-2016.

Nummelin seuraa tehtävässä Outi Honkatukiaa, joka valittiin vuodenvaihteessa ympäristöministeriön ilmastoyksikön päälliköksi. Honkatukia jatkaa mukana kansainvälisessä ilmastoneuvottelutiimissä ja yhtenä EU:n kolmesta pääneuvottelijasta.

NordenBladet — Hallitus on antanut 30.4. esityksen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksellä jatkettaisiin tartuntatautilain määräaikaisten säännösten voimassaoloa 31.12.2021 saakka. Nyt nämä säännökset ovat voimassa 30.6. saakka. Säännökset koskevat covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömiä hygieniavelvoitteita, rajoitustoimenpiteitä sekä näiden valvontaa ravitsemisliikkeissä, henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa.

Tavoitteena on varmistaa, että covid-19-epidemiatilanteen huonontuessa olisi myös kesäkuun jälkeen mahdollista ryhtyä oikea-aikaisesti nopeisiin, tehokkaisiin ja välttämättömiin toimiin epidemian uudelleen leviämisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on osaltaan myös turvata sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kantokyky tilanteessa, jossa tautitapausten määrä lähtisi uudelleen nousuun.

Ainoa sisällöllinen muutos koskisi lähikontaktin määritelmää Tartuntatautilain pykälistä 58 a ja 58 b koskevat ravitsemisliikkeitä koskevia rajoituksia, 58 c yleistä hygieniavelvoitetta, 58 e henkilöliikenteessä noudatettavia hygieniavelvoitteita, 58 f matkustajamäärän rajoittamista, 58 g tilojen väliaikaista sulkemista asiakkailta ja osallistujilta ja 58 h suunnitelmaa toimenpiteistä covid-19-leviämisen ehkäisemiseksi. Pykälät 59 a – 59 e koskevat tarkastuksia, määräyksiä ja pakkokeinoja, toimivaltaista viranomaista ja tiedonsaantioikeutta. Pykälä 91 koskee päätösten toimeenpanoa.

Näistä pykälät 58 a – c ja 58 e – h, pykälät 59 a-e sekä 91 §:n 1 momentti pysyisivät sisällöiltään muuttumattomina. Ainoastaan niiden voimassa oloa jatkettaisiin tämän vuoden loppuun asti. Ainoa sisällöllinen muutos tehtäisiin 58 d §:n 4 momenttiin (lähikontaktin määritelmä).

Lähikontaktin määritelmä koskisi jatkossa vain sisätiloja
Pykälä 58 d koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Sitä muutettaisiin siten, että lähikontaktin määritelmässä kahden metrin etäisyys koskisi jatkossa vain sisätiloja. Lähikontaktilla tarkoitettaisiin siten oleskelua kasvotusten tai samassa sisätilassa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15 minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa.

Muutoksen myötä erilaisten ulkotiloissa järjestettävien tapahtumien ja urheiluja liikuntapalvelujen järjestäminen olisi nykyistä helpompaa. Samalla helpottuisi järjestämistä koskevien velvoitteiden valvominen.

Tartuntatautilain muutoksesta järjestettiin laaja kuulemistilaisuus 27.4., jonka jälkeen lakiesitys viimeisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä.

NordenBladet — Hallitus julkisti puoliväliriihessä kestävyystiekartan, johon on koottu sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytila ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Tiekartta konkretisoi hallitusohjelman tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta.

Kehitys on kestävää, kun ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteet toteutuvat ja tukevat toisiaan. Hallitus päätti puoliväliriihessä selkeyttää kestävyyden osa-alueiden keskinäistä riippuvuutta ja niiden yhteensovittamista. Työ tehdään vuoden 2022 kehysriiheen mennessä.Kestävyystiekartan toimeenpanossa huomioidaan toimien vaikutus julkiseen talouteen. Toimia toteutetaan osana julkisen talouden suunnitelmaa valtion menokehyksen puitteissa.

Koronapandemia toi haasteita sosiaaliselle kestävyydelle – hallituksen tavoitteena maailman vakain yhteiskunta vuonna 2030
Hallituksen tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä pienentää tuloeroja ja tukea oikeusvaltion toimintaa Suomessa ja globaalisti sekä edistää hyvinvointitaloutta ja edellytyksiä ihmisen hyvälle elämälle läpi koko elämänkaaren.

Tiekartassa on tunnistettu koronapandemian aiheuttamat haasteet sosiaaliselle kestävyydelle. Koronapandemia on lisännyt eriarvoisuutta, koska monet pandemian sosiaaliset vaikutukset ovat kasautuneet samoille henkilöille. Haittavaikutuksia on etenkin lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointiin. Työllisyys on heikentynyt ja työttömyys kasvanut koronapandemian aikana. Rajoitustoimet ovat hankaloittaneet myös yritysten toimintaa. Koronaepidemiaan liittyvät rajoitustoimet hyydyttivät monia sosiaalipalveluja, ja palveluvajeiden kasvaessa ja pitkittyessä on riskinä, että ihmisten elämäntilanteet vaikeutuvat merkittävästi. Suomen globaalin vastuun osalta koronapandemia on tuonut erityisiä haasteita kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiselle kansainvälisesti.Hallituksen tavoitteena vuoden 2030 Suomi on maailman vakain yhteiskunta, jossa perus- ja ihmisoikeuksien sekä demokratian toteutuminen ja kansalaisten turvallisuus ovat korkealla tasolla.

Tiekartassa asetettu sosiaalisen kestävyyden tavoitteet vuodelle 2030:Suomessa luottamus ja turvallisuus ovat korkealla tasollaSuomi on tasa-arvon kärkimaa Suomessa köyhyys ja osattomuus ovat vähentyneet, työtä on useammalla Suomessa yhdenvertaisuus toteutuu, koko väestön hyvinvoinnista pidetään huolta Suomessa osaaminen, koulutus sekä sivistys ovat korkealla tasolla

Taloudellinen kestävyys – julkisen talouden velkasuhteen taitto vaatii mittavia toimenpiteitäIhmisarvoisten ja laadukkaiden palvelujen ja koko väestön toimeentulon turvaaminen edellyttävät, että julkinen talous on vakaalla pohjalla ja että sitä hoidetaan kestävällä tavalla. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, johon kestävyystiekartassa erityisesti keskitytään. Julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Koronapandemia on vauhdittanut valtion velkaantumista ja syventänyt julkisen talouden alijäämää, joskin velkaantuminen on ollut kriisin aikana euromaiden keskiarvoa vähäisempää. Julkisen talouden riskejä kasvattavat myös valtion takaus- ja takuuvastuiden korkea taso ja nopea kasvu. Julkista taloutta ovat heikentäneet väestön ikääntyminen sekä talouskasvun vaimeneminen. Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Suomen työllisyysaste on myös merkittävästi muita Pohjoismaita matalampi, vaikka työllisyyskehitys oli hyvää ennen koronakriisiä ja koronakriisin aikana huomattavasti ennakoitua parempaa. Onnistuneesti mitoitettu finanssipolitiikka on vähentänyt koronpandemian aikana talouden kriisin syvyyttä ja parantanut talouden nopean toipumisen edellytyksiä.Ilman julkista taloutta vahvistavia toimia velkaantuminen jatkuu myös koronakriisin jälkeen. Julkisen talouden menoja lisää ikääntyneen väestön määrän kasvu, mikä lisää erityisesti hoivamenoja, mutta myös eläke- ja terveysmenoja. Samaan aikaan työikäisen väestön määrän supistuminen heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa. Talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot. Toimiva hyvinvointivaltio, toimiva infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja tiivis kiinnittyminen maailmantalouteen ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kasvun perusta.

Hallituksen tavoitteena on taittaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu 2020-luvun puolivälissä. Velkasuhteen vakauttaminen edellyttää julkisen talouden vahvistamista. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä turvaavia toimia tulee jatkaa myös kuluvan vaalikauden jälkeen. Toimenpiteillä pyritään lisäämään työllisyyttä ja vähentämään työttömyyttä sekä vahvistamaan talouskasvun edellytyksiä mm. vahvistamalla suomalaisen tuotannon kilpailukykyä, lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa ja vahvistamalla osaamistasoa ja jatkuvaa oppimista. Taloudellista kestävyyttä edistetään myös julkisen hallinnon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta vahvistavin toimin sekä toteuttamalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Tiekartassa asetetut taloudellisen kestävyyden tavoitteet vuodelle 2030:Suomen työllisyysaste on kasvanut hallituksen työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä ja työllisyysaste on hyvää pohjoismaista tasoa.Suomi on houkutteleva paikka elää, tehdä työtä ja yrittääSuomen julkisen hallinnon palvelut ovat laadultaan ja kustannusvaikuttavuudeltaan huippuluokkaaEkologinen kestävyys vaatii luonnonvarojen kokonaiskulutuksen vähentämistä sekä siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen ja biotalouteenEkologisen kestävyyden tavoitteena on turvata ympäristön ja luonnon hyvinvointi, ekosysteemien toiminta ja uusiutumiskyky nyt ja tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita, ja vaikuttavat merkittävästi ekologisen kestävyyden toteutumiseen.

Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen, biotalouden ja kiertotalouden edistäminen, ruokajärjestelmän kestävöittäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Hallitus pyrkii uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen ja korvaamiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä käytöllä. Hallitus pyrkii fossiilisten energianlähteiden käytön vähentämiseen ja edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sekä elinkeinoelämän kestävää uudistumista. Hallitus tavoittelee ekologisen kestävyyden toteutumista Suomessa ja globaalisti.

Suomessa kehitys on lupaavaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta lisätoimia tarvitaan. Luonnon monimuotoisuus on kehittynyt 2000-luvulla kokonaisuudessaan kielteiseen suuntaan. Luonnonvarojenkäytöllä on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Suomen luonnonvarojen kokonaiskäyttö on Tilastokeskuksen mukaan yli kaksinkertaistunut vuoden 1975 tasosta. Suomessa kotimainen materiaalinkulutus henkeä kohden on Euroopan suurinta.

Tiekartassa asetetut ekologisen kestävyyden tavoitteet vuodelle 2030:
Suomi etenee vauhdikkaasti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaLuonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettySuomen vesistöjen ja erityisesti rannikkovesien ekologinen tila on parantumassaResurssituottavuus ja kiertotalousaste ovat parantuneet ja uusiutumattomien luonnonvarojen kotimainen kulutus on kääntynyt laskuunSuomalainen julkinen päätöksenteko on luontoa kunnioittavaa

NordenBladet — Hallitus on puoliväliriihessä tehnyt päätöksiä, jotka vastaavat turvealan ennakoitua nopeampaan murrokseen. Turvetuotannosta luopuville yrittäjille valmistellaan luopumispaketti ja lämpölaitosten pienimuotoista turpeen polton verotusta helpotetaan.

– Ratkaisuilla vastataan hallitusohjelman tavoitteisiin, joiden mukaan turpeen energiakäytön vähenemisen tulee tapahtua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Se ei myöskään saa vaarantaa Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä. Turpeen energiakäyttö on vähentynyt niin, että tällä tasolla oltaisiin arviolta jo ensi vuonna ja vuoteen 2025 mennessä vähennys olisi jo 70 prosenttia vuoden 2018 tasosta.

Hallitus on päättänyt toimenpiteistä työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän maaliskuussa 2021 tekemien esitysten ja tilannearvion pohjalta. Jatkovalmistelussa näitä toimenpiteitä arvioidaan muun muassa valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Toimenpiteitä valmistellaan vastaavien ministeriöiden toimesta sekä ministeriöiden yhteistyönä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.

Turvealan yrittäjille ja työntekijöille valmistellaan tukipakettiHallitus linjasi puoliväliriihessä, että se valmistelee ja ottaa käyttöön kiireellisesti luopumispaketin turvetuotannosta luopuville yrittäjille.

Lisäksi tuetaan yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista.

Energialaitosten verottoman turpeen käytön alarajaa nostetaan
Hallituksen syksyn budjettiriihessä päätetään energialaitosten verottoman turpeen käytön alarajan nostamisesta 5 000 megawattitunnista (MWh) 10 000 megawattituntiin. Raja muuttuisi 2020-luvulla seuraavasti:
v. 2022–2026 10 000 MWh
v. 2027–2029 8 000 MWh
v. 2030– 5000 MWh

Vuosina 2022–2029 veroa maksetaan vain rajan ylittävältä osalta.Samassa yhteydessä hallitus päättää keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta (KAISU) sekä ilmasto- ja energiastrategiasta, joissa esitetään sitovat toimet veromuutosten aiheuttamaa päästöjen lisäystä vastaavista päästövähennyksistä.

Turve säilyy edelleen huoltovarmuuspolttoaineenaEnergiakäytön vähentyessä turve säilyy edelleen huoltovarmuuspolttoaineena. Kaukolämmön tuotannossa korostuu tarve edistää kotimaisen kestävän energiapuun saatavuutta sekä ottaa käyttöön polttoon perustumattomia teknologioita. Huoltovarmuuden varmistamiseksi puoliväliriihessä sovittiin seuraavista toimenpiteistä:Ylläpidetään ajantasaista tietoa turpeen teknisestä minimistä kaukolämpölaitoksissa.

Nostetaan turpeen turvavarastoinnin korvaustasoa ja arvioidaan varastointiin osallistumisen kriteerejä valmistelun pohjalta.Selvitetään energia-, kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoaluereservin perustamista.

Kotimaisen kestävän energiapuun saatavuutta edistetään muun muassa hankintaketjuja ja logistiikkaa vahvistamalla.Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelua jatketaan siten, että selvitetään pienpuun keruutuen säilyminen osana järjestelmää vaikutusarvioiden pohjalta.

Huomioidaan yleiset sähkön ja lämmön tuotannon huolto- ja toimitusvarmuutta, kestävän energiapuun saatavuutta sekä polttoon perustumattoman tekniikan käyttöönottoa koskevat esitykset ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa.

Turvetta käytetään kasvualustana, kuivikkeena ja raaka-aineena, vaihtoehtoisia materiaaleja selvitetäänTurvetta tarvitaan myös kasvualustana kasvihuone- ja metsätaimituotannossa, kuivikkeena kotieläintaloudessa ja uusien tuotteiden raaka-aineena. Samalla kehitetään vaihtoehtoisia materiaaleja näihin tarpeisiin.

Kootaan ajantasainen tilannekuva kasvu- ja kuiviketurpeen tarpeesta ja tuotantomahdollisuuksista. Arvioidaan kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuutta turvaavien toimien tarvetta tilannekuvan pohjalta.Huomioidaan kuiviketurve ja muut vastaavien ominaisuuksien kuivikemateriaalit eläinten hyvinvointikorvauksessa.

Tuetaan TKI-toimia uusien korkeamman jalostusasteen turvepohjaisten tuotteiden kehittämiseksi ja pilotoimiseksi sekä turvetuotannon menetelmien kehittämiseksi yhä kestävämmäksi vesistö-, monimuotoisuus- ja ilmastovaikutukset huomioiden.

Tuetaan TKI-toimia kierrätettävien turvepohjaisten sekä turpeelle vaihtoehtoisten kasvualustojen ja kuivikemateriaalien kehittämiseen.Tuotantoalueiden jälkihoidosta ja -käytöstä huolehditaanKootaan toimintamalli tuotantoalueiden jälkihoitoon ja -käyttöön, mukaan lukien sujuvat menettelyt maankäytön muutoksessa sekä jatkokäytön suunnittelun tuki ja tietopohja.

Metsähallitus hankkii tuotannosta poistuvia alueita uusiokäyttöön ennallistus- tai monikäyttötarkoituksiin.Valmistellaan siirtymäajan työllisyysmahdollisuuksia tarjoava ennallistamishanke soveltuvien suoalueiden ennallistamiseksi, suonpohjien vettämiseksi ja uudelleen soistamiseksi, sekä kosteikkojen perustamiseksi hyödyntäen olemassa olevia ja valmisteilla olevia tuki-instrumentteja ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa.

Toimenpiteet valmistellaan syksyn budjettiriiheen mennessäToimenpiteiden rahoituksessa hyödynnetään mahdollisimman laajasti EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa (Just Transition Fund, JTF) ja aluekehitysohjelmien mahdollisuuksia.

Toimenpiteiden rahoitusta varten varataan 60 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 10 miljoonaa vuonna 2022. Osaa toimenpiteistä voidaan tukea osana muita käynnissä olevia hallituksen toimenpiteitä.Kansallisessa rahoituksessa priorisoidaan turvealan yrittäjien ja työntekijöiden tukeen liittyviä toimenpiteitä.

NordenBladet — Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä.

Hallitus on aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000-33 000 lisätyöllistä. Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituskauden loppuun mennessä tehdään lisäksi päätökset 110 miljoonalla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 prosenttia.

– Työministerin tontilta tärkeimmät työllisyyttä edistävät päätökset puoliväliriihestä ovat osatyökykyisten työllistymistä tukevan Välittäjä Oy:n perustaminen sekä TE-palvelujen siirto kunnille yhdessä kannustinmallin kanssa. Olennainen osa työllisyyden kasvua ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista on myös työperäisen maahanmuuton edistäminen, työministeri Tuula Haatainen kertoo.

Välittäjä Oy edistämään osatyökykyisten siirtymistä työmarkkinoille Hallitus on päättänyt puoliväliriihessä perustaa erityistehtäväyhtiön, ”Välittäjä Oy:n”, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille.

– Osatyökykyisten heikko asema palveluissa ja työmarkkinoilla on tunnistettu jo pitkään. Välittäjä Oy:n perustaminen on iso askel osatyökykyisten aseman parantamiseksi, ministeri Haatainen kommentoi.Hallituksen esitys uudeksi erityistehtäväyhtiöksi on tarkoitus antaa vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Yhtiötä on tarkoitus pääomittaa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta 20 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi valtiontalouden kehyksistä varataan valtionavustuksena 10 miljoonaa euroa vuodessa. Välittäjä Oy:n perustamisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 1 000 lisätyöllistä.

Palkkatuen uudistaminen ja julkiset hankinnat tukevat osaltaan osatyökykyisten työllistymistä
Palkkatuen enimmäismäärän nostaminen 70 prosenttiin tukee osaltaan osatyökykyisten työllistymistä. Hallitus on jo aikaisemmin päättänyt edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä julkisten hankintojen vauhdittamisohjelmalla, jossa kuntia tuetaan asettamaan ostopalveluihinsa sosiaalisia kriteerejä esimerkiksi pitkään työttömänä olleen tai osatyökykyisten työllistämiseksi.

TE-palvelut siirretään kunnilleHallitus päätti puoliväliriihessä jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Maaliskuun alussa käynnistyneissä työllisyyden kuntakokeiluissa tavoitellaan eri palveluiden parempaa yhteensovittamista ja tehokkaiden palveluiden löytämistä. Palvelut siirtyvät kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana. Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.

– Työllisyyspalveluiden uudistaminen etenee nyt vauhdilla ja isoin harppauksin. Palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Samalla valmistelemme pohjoismaista työvoimapalvelumallia, jonka pääideana on tarjota työnhakijoille tiiviimpi tuki työnhakuun, ministeri kertooSuomi tarvitsee myös ulkomaisia osaajiaTyö- ja koulutusperusteiselle maahanmuutolle laaditaan budjettiriiheen 2021 mennessä tiekartta, jossa määritellään visio, tarkennetut tavoitteet ja toimenpiteet työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuuton pitkäjänteiseksi edistämiseksi. Myös onnistunut kotoutuminen tukee työllisyyttä.

– Suomalaiset yritykset tarvitsevat osaajia myös ulkomailta. Siksi meidän on sujuvoitettava lupaprosesseja ja oltava itse aktiivisesti houkuttelemassa osaajia muuttamaan ja tekemään työtä Suomeen. Samalla torjumme harmaata taloutta, maahanmuuton lieveilmiöitä ja varmistamme, että suomalaisten työmarkkinoiden pelisääntöjä noudatetaan, ministeri korostaa. Painopisteenä työperäisessä maahanmuutossa ovat hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat sekä tki-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Hallitus edistää myös yrittäjien ja sijoittajien maahanmuuttoa. Hallituksen tavoitteena on, että 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu vuoteen 2030 mennessä.

Työllisyyden edistäminen on laaja kokonaisuusTyö- ja elinkeinoministeriön toimien lisäksi työllisyyden kehittymistä tuetaan laajalla kokonaisuudella. Siihen kuuluvat mm. työkykyohjelman laajentaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy sekä kotona lapsia hoitavien vanhempien työllisyyden edistäminen. Lisäksi hallitus on päättänyt vahvistaa jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteitä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tarkoituksena on uudistaa työikäiselle väestölle suunnattuja osaamispalveluja, kehittää työelämän muutosten ennakointia sekä kohdentaa koulutusta ja ohjausta erityisesti rakennemuutosaloille sekä aliedustetuille ryhmille. Ohjauksella ja osaamiskartoituksen malleilla ehkäistään virtaa työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle ja parannetaan yksilökohtaisten koulutuspanostusten vaikuttavuutta.