NordenBladet — Sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä arvioitiin, voisiko Suomi hyödyntää kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa niin sanottua yhteisölähtöisen kotouttamisen mallia. Selvityksen mukaan malli voisi Suomessakin nopeuttaa kiintiöpakolaisten kotoutumista ja tukea valtio- ja kuntajohtoista kotouttavaa työtä.Yhteisölähtöisen kotouttamisen mallissa kiintiöpakolaiselle valittaisiin noin viiden hengen kummiryhmä, joka osallistuisi 1–2 vuoden ajan tämän kotouttamiseen. Ryhmä voisi auttaa kiintiöpakolaista esimerkiksi alkuvaiheen asettumisessa, sosiaalisten verkostojen löytämisessä, tulevaisuuden suunnittelussa, kieliopinnoissa sekä opiskelu- ja työpaikan löytämisessä. Tarkoitus olisi näin nopeuttaa ja parantaa kiintiöpakolaisten kotoutumista.Parhaimmillaan yhteisökummitoiminta voisi selvityksen mukaan ehkäistä yksinäisyydestä ja arjen kumppanuuksien puutteesta syntyvää pahoinvointia ja psykososiaalisia ongelmia. Sillä voitaisiin myös luoda pysyviä rakenteita viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan väliseen yhteistyöhön. Selvityksessä todetaan, että pitkällä tähtäimellä kansalaisyhteiskunnan kiinteämpi osallistuminen kotouttamiseen voisi puoltaa myös pakolaiskiintiön korottamista.Yhteisökummitoimintaa voitaisiin pilotoida muutamassa kunnassaSelvityksessä ehdotetaan, että yhteisökummitoiminnalla olisi valtakunnallinen koordinaattori. Tämä huolehtisi tavoitteiden toteutumisesta muun muassa järjestämällä koulutusta ja tukemalla paikallisia toimijoita. Lisäksi tarvittaisiin paikallisia koordinaattoreita, jotka vastaisivat yhteisökummien rekrytoinnista, kummien ja kiintiöpakolaisten yhteen saattamisesta sekä julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan tiiviistä yhteistyöstä.Selvityksessä ehdotetaan myös yhteisökummitoiminnan pilotointia muutamassa kunnassa. Saatujen kokemusten perusteella toimintaa voitaisiin kehittää ja mahdollisesti laajentaa uusiin kuntiin.Malli sai kotouttamistoimijoilta myönteisen vastaanoton Selvityksessä tarkasteltiin Suomen mahdollisuuksia kehittää yhteisölähtöisen kotouttamisen mallia yhteistyössä valtion, kuntien, järjestöjen ja muun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Mallin toteutettavuuden lisäksi arvioitiin sen edellytyksiä, lisäarvoa ja mahdollisia haasteita Suomen kontekstissa.Kotouttamistyön toimijat suhtautuivat yhteisölähtöiseen kotouttamiseen myönteisesti. Kaikkiin kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin lähetettiin kysely, johon vastasi yhteensä 32 kuntaa eri puolilta Suomea. Lisäksi yhteisölähtöisen kotouttamisen mahdollisuuksista kysyttiin kotouttavaa työtä tekeviltä järjestöiltä, kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen edustajilta, tutkijoilta sekä vapaaehtoistyössä toimivilta. Selvityksen teki Jyväskylän yliopiston alainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Selvitys toteutettiin sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella ja osana ministeriöiden tutkimustoimintaa. Sen ohjausryhmään kuului jäseniä sisäministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä.Komissio ja YK rohkaisevat uuden mallin hyödyntämiseenYhteisölähtöinen kotouttaminen (engl. community sponsorship) on lähtöisin Kanadasta, jossa yksityisten tahojen kummitoiminta on aloitettu jo vuonna 1978. Viime vuosina vastaavat kotouttamismallit ovat yleistyneet EU-maissa ja maailmanlaajuisesti ja kiintiöpakolaisten parantuneista kotoutumistuloksista on saatu rohkaisevia raportteja.Euroopan komissio antoi syyskuussa 2020 maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden laajan tiedonannon, jossa se korostaa muun muassa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen tärkeyttä. Lisäksi komissio rohkaisee jäsenmaita perustamaan yhteisölähtöisen kotoutumisen ohjelmia yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Näiden ohjelmien kehittäminen on yhtenä tavoitteena myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisia koskevassa strategiassa vuosille 2019–2021.– UNHCR toivottaa tervetulleeksi tämän selvityksen, koska se on ensimmäinen ja tärkeä askel kohti yhteisölähtöisen kotoutumisohjelman perustamista Suomessa. Yhteisölähtöiset kotoutumisohjelmat antavat kansalaisille ja paikallisyhteisöille mahdollisuuden ottaa osaa ja tukea valtioiden pakolaisten kotoutumistyötä, osallistua pakolaisille tarkoitettujen ratkaisujen löytämiseen ja vahvemman yhteisön rakentamiseen yhdessä. Tämän kautta pakolaiset voivat luoda verkoston, joka auttaa heitä sopeutumaan, oppimaan, saamaan työpaikan ja kotoutumaan nopeammin, sanoo Henrik M. Nordentoft, UNHCR:n edustaja Pohjoismaissa ja Baltiassa.– Olemme jo nähneet positiivisia ja näkyviä tuloksia muissa Euroopan maissa, ja UNHCR on valmis tukemaan Suomea seuraavien vaiheiden toteuttamisessa, hän jatkaa.Kiintiöpakolaisten vastaanotto on Suomen maahanmuuttopolitiikan perinteinen ja jatkossakin keskeinen painopiste. Se on tapa kantaa vastuuta globaalisti ja tarjota suojelua vaikuttavasti ja turvallisesti sitä eniten tarvitseville. Tänä vuonna Suomi vastaanottaa 1 050 kiintiöpakolaista ja lisäksi pyrkii EU-yhteistyössä siihen, että toiminta saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään käynnistyy oikeusministeriön, valtioneuvoston kanslian ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteinen viestintäkampanja, jonka teemana on: Suomessa on luotettavat vaalit – Käytä ääntäsi.Kuntavaalien alla näkyvä kampanja kannustaa käyttämään demokraattista oikeutta äänestää vaaleissa sekä rohkaisee keskustelemaan, osallistumaan ja antamaan tilaa toisten mielipiteille.Kampanjan tarkoituksena on torjua mahdollista vaaleihin liittyvää disinformaatiota muistuttamalla medialukutaidon tärkeydestä ja ohjaamalla luotettavan viranomaistiedon äärelle. Kampanja myös muistuttaa terveysturvallisuudesta äänestettäessä. Kampanjan suunnittelu aloitettiin tammikuussa.Kampanjan kasvoina ovat toimittaja Pirjo Nuotio, hyväntekijä Heikki Hursti Laupeudentyö ry:stä, näyttelijä Sara Parikka ja koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann.Viestintäkampanja näkyy televisiossa, radiossa, verkossa ja printtimediassa. 
Kampanja on kaksikielinen, ja siinä käytetään myös englantia sekä yleisimmin Suomessa puhuttuja vieraita kieliä. Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.6. Ennakkoäänestysaika Suomessa on 26.5. – 8.6.Suomessa on luotettavat vaalit – Käytä ääntäsi (Youtube)Tietoa kuntavaaleista: vaalit.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viikolla 19 epidemiatilanne on heikentynyt Suomessa joillakin alueilla ja paikallisesti hyvinkin nopeasti. Silti uusia tautitapauksia todettiin noin 70 % vähemmän kuin maaliskuussa viikolla 10, jolloin tapausmäärät olivat huipussaan.Viimeisen neljän viikon aikana tapausmäärien lasku on tasaantunut, ja myönteinen kehitys pysähtyi viikolla 18. Siten on edelleen perusteltua, että alueilla pidetään yllä tehokkaita ja kattavia keinoja tartuntojen estämiseksi samalla kun rokotukset etenevät ripeästi. Näin luodaan nykyistä paremmat edellytykset yhteiskunnan avautumiselle kesän aikana.Koronarokote suojaa hyvin, mutta valppautta tarvitaanKoronarokotukset ovat edenneet hyvin koko maassa. Koko maassa 70 vuotta täyttäneistä jo 90 % on saanut yhden rokoteannoksen, ja kaikista yli 16-vuotiaista 46 %. Kaikkien halukkaiden 16 vuotta täyttäneiden arvioidaan saaneen ensimmäisen rokoteannoksensa heinäkuun loppuun mennessä. Rokote suojaa hyvin koronavirustautia ja sen vakavia muotoja vastaan. Se ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Virusta esiintyy väestössä joka puolella maata. Siksi on tärkeää, että myös yhden tai kaksi rokoteannosta saaneet vielä huolehtivat turvaväleistä, käyttävät maskia, pesevät käsiä ja noudattavat muita ohjeita ja suosituksia viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.Tartunnat havaitaan edelleen tehokkaastiViikolla 19 (ajalla 10.5.−16.5.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 1 400 uutta koronavirustapausta, mikä on alle 100 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus viikolla 19 oli 25 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 27. Uusista tartunnoista noin 40 % todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.Viimeisen kahden viikon aikana raportoitiin lähes 2 900 uutta tapausta, mikä on vajaa 100 tapausta vähemmän kuin kahden edellisen viikon aikana. Tartuntojen ilmaantuvuus oli 52 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun kahden edeltävän viikon aikana ilmaantuvuus oli 54.Arvioitu tartuttavuusluku on sama kuin viime viikolla, 0,8–1,0 (90 %:n todennäköisyysväli). Koko huhtikuun ajan arvioitu tartuttavuusluku oli alle yhden.Viikolla 19 koronavirustestejä tehtiin hieman viime viikkoa vähemmän, noin 111 000 kappaletta. Positiivisten näytteiden osuus testatuista oli entistä tasoa, eli noin 1,3 %. Osuus on kuitenkin edelleen pieni, mikä merkitsee sitä, että tartunnat havaitaan edelleen tehokkaasti.Sairaalahoidon tarve kasvanut edellisestä viikosta, tehohoidon tarve ennallaanCovid-19-potilaiden aiheuttama sairaalahoidon kuormitus oli suurimmillaan maaliskuun lopulla ennen pääsiäistä (viikoilla 12 ja 13). Huhtikuun aikana erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilasmäärät pienenivät, mutta ovat viime viikkoon verrattuna jälleen nousseet 
Tehohoidon tarve on pysynyt viime viikkoina jokseenkin ennallaan. Ennusteet tulevan viikon valtakunnallisista erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat hieman laskeneet edellisen viikon ennusteista. 
Keskiviikkona 19.5. tehohoidossa oli 26 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla 40 potilasta, ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 82 koronapotilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 148 potilasta koronavirusinfektion vuoksi. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 19.5.2021 mennessä raportoitu yhteensä 929.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartan. Työryhmän toimikausi on 1.5.–31.12.2021. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Minna Karvonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työryhmä kokoontui tänään ensimmäisen kerran.Työryhmän tehtävänä on valmistella tiekarttaehdotus, jossa määritellään tulevien vuosien kehittämistoimet. Lisäksi tiekartan on tarkoitus toimia kansallisena ohjaavana asiakirjana Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnassa. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon tiekarttatyössä läpileikkaavasti.Tiekartan laadinnassa otetaan huomioon koronapandemian ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kulttuurimatkailuun sekä kulttuurimatkailun mahdollisuudet kulttuuri- ja matkailualojen elpymisessä koronapandemian aikana ja sen jälkeen.  Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartan laatiminen tukee pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman ja Suomen matkailustrategian 2019–2028 tavoitetta vahvistaa kulttuurimatkailua. Tavoite kiinnittyy luovien alojen toimintaedellytysten sekä matkailun kestävän kasvun ja uudistamisen edistämiseen. Luovien alojen vahvistaminen on myös yksi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 tavoitealueista.Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartan laatimiselle suuntaa antavat Kansallinen maailmanperintöstrategia 2015–2025 ja Museopoliittinen ohjelma 2030, jotka nostavat esiin maailmanperintökohteiden ja museoiden mahdollisuudet matkailun kehittämisessä. Kulttuurimatkailun kehittämisen tiekartan kick off -tilaisuus 7.6.2021Työryhmän tiedot ja kokoonpano  Kulttuurimatkailu I OKM 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiedediplomatian eli tiedettä ja ulkosuhteita yhdistävän toiminnan merkitys kansainvälisissä suhteissa on vahvistunut. Suomalaisessa keskustelussa tiedediplomatian määritelmää, merkitystä ja strategisen hyödyntämisen mahdollisuuksia ei juurikaan tunneta. Frisky & Anjoyn ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhdessä laatiman selvityksen mukaan tiedediplomatian koordinaatiota ja vuoropuhelua merkittävien tiedediplomatiatoimijoiden välillä olisi syytä vahvistaa.Hankkeessa arvioitiin suomalaisen tiedediplomatian tilaa ja kehittämistarpeita asiantuntijakyselyn, haastatteluiden ja työpajojen avulla kerätyn aineiston pohjalta. Lisäksi selvitystyössä tehtiin laaja kirjallisuuskatsaus tiedediplomatian käsiteestä ja teoreettisista lähtökohdista sekä kansainvälisistä sovellusalueista.Tiedediplomatia on käsitteenä uusi, mutta käytänteenä vanha; sen merkitys on kasvanut kansainvälisissä suhteissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Globaalit ilmiöt kuten ilmastonmuutos, koronapandemia ja vahvat globaalit keskinäisriippuvuudet ovat nostaneet tiedediplomatian laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.Euroopan unionissa ja monessa Suomen kannalta kiinnostavassa verrokkimaassa on havahduttu huomaamaan, että tiedediplomatian kansallisten ja globaalien päämäärien edistäminen edellyttää paitsi ilmiön tunnettavuuden edistämistä myös sen strategista haltuunottoa. Euroopan unionin tiedediplomatiastrategia on valmisteilla ja Suomessa on huomioitu kansallisen tiedediplomatiakeskustelun avaamisen tärkeys.Tiedediplomatian tavoitteellisempi valjastaminen on Suomelle mahdollisuus vahvistaa tieteen ja ulkosuhteiden rajapintaa, suomalaisen osaamisen vientiä, kasvua ja innovaatioita, sekä tarjota globaalilla tasolla uusia mahdollisuuksia yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla tiedediplomatia on keino Suomelle edistää omia kan­sallisia tavoitteita ja arvoja maailmalla sekä vahvistaa EU:n ulkopoliittista toimijuutta.Tiedediplomatia on Suomelle keino toimia kokoaan suu­rempana, mutta toimeenpanoa on suunniteltava jäsennellymmin. Erityisesti ilmaston­muutoksen hallintaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö ja kestävän kehityksen mukaisten tavoit­teiden saavuttaminen ovat merkittäviä teemoja. Tiedediplomatiatoimijuuden on kuitenkin oltava selkeää ja koordinoitua kansallisten toimijoiden kesken, jotta kansainvälinen vaikutusvalta koetaan uskottavana.Raportti kuvaa mahdollistavan tiedediplomatian mallia arvopohjaisuuden, strategisuuden ja käytännön toimintojen näkökulmasta. Mahdollistavan tiedediplomatian keskeisiä elementtejä ovat ennakointityön ja antisipaation sekä strategisen vaikuttamisen valjastaminen ajankohtaisen tilannekuvan ja toimintojen kehittämiseksi.Selvityksen kymmenen suositusta suomalaisen tiedediplomatian kehittämiseksi:Tiedediplomatian käsite on nostettava Suomessa laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.On tärkeää, että tiedediplomatian tulevaisuutta määrittelevässä työssä päädytään konkreettiseen tavoiteasiakirjaan, strategiaan tai julkilausumaan.Tiedediplomatialinjausten suunnittelussa ja toimeenpanossa on hyödynnettävä olemassa olevia verkostoja.Onnistunut tiedediplomatiatoiminta edellyttää uudenlaista ajattelutapaa ja kyvykkyyksiä. Tiedediplomatia on tunnistettava strategisena työkaluna yksilötasolla niin hallinnossa, tiedeyhteisössä ja yksityisten toimijoiden keskuudessa. On tärkeää, että asian tiimoilta järjestetään riittävästi koulutusta, valmennusta ja verkostojen toimintaa tukevia yhteisiä kehittämistilaisuuksia.Suomeen tulisi luoda yhteinen alusta, jonka tehtävänä on tuoda kansalliset tiedediplomatiasta kiinnostuneet toimijat yhteen.Muodollisten prosessien lisäksi tulisi pohtia erillisiä rahoitusohjelmia- ja hakuja tiedediplomatian edistämiseksi esimerkiksi sellaisissa maissa, joiden kanssa Suomen viralliset suhteet ovat ohuet.Tiedediplomatian toimintamallina tulisi olla avoin ja ketterä verkostoituminen. Tällöin olisi tärkeää määritellä ne politiikka-alueet, kumppanuudet ja areenat, joiden kautta halutaan saada tietoa ja vaikuttaa.Tiedediplomatian tavoitteet ja päämäärät tulisi kytkeä sekä EU:n tiedediplomatialinjauksiin että YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin eli ns. SDG-prosessiin siinä määrin, kuin tämä on mahdollista.Suomalaisen tiedediplomatian tavoitteiden toteutumista on seurattava ja arvioitava. Sen vuoksi on tärkeää luoda tiedediplomatiatoiminnan ennakointi, seuranta-, arviointi- ja oppimismalli.Edellä mainitut kehittämistoimenpiteet tulee koota yhteiseen Mahdollistavan tiedediplomatian tiekarttaan, jossa on kuvattu edellä mainittujen osioiden tarkemmat sisällöt, vastuu- ja koordinaatiotahot sekä aikataulut.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tapaa torstaina 20.5. viljelijöitä Pohjois-Karjalan Polvijärvellä. Tilaisuudessa keskustellaan valkoposkihanhista sekä siitä, miten niiden aiheuttamia vahinkoja voitaisiin vähentää. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen teki vastaavan vierailun Pohjois-Karjalaan viime viikon perjantaina.– Valkoposkihanhet aiheuttavat viljelijöille täysin kohtuuttomia vahinkoja. Perustimme ministeri Mikkosen kanssa viime keväänä työryhmän, joka kokosi joukon mahdollisia ratkaisuja. Nykyistä poikkeuslupajärjestelmää pitää kehittää ja myönnetyt luvat pitää voida pistää heti täytäntöön. Tänä keväänä selvitetään myös erilaisten karkotuskeinojen ja lintupeltojen tehokkuutta, ministeri Leppä toteaa. Valkoposkihanhia on havaittu tänä keväänä Polvijärven pelloilla suhteellisen vähän, vain muutamia tuhansia. Muualla Suomessa hanhia on havaittu yhteensä yli 500 000. Iso osa hanhista on jo jatkanut matkaansa arktisille pesimäalueille. Nyt on käsillä hanhien päämuutto, jonka aikana niiden määrä kasvaa merkittävästi, mutta voi vain arvailla minkä verran niitä lopulta laskeutuu Suomen pelloille. Ministeri Leppä kirjoitti hanhiongelmasta maa- ja metsätalousministeriön blogissa 14.5. Asian ratkaisu vaatii EU-vaikuttamista. Lajin suojeluluokitusta pitää muuttaa lintudirektiivissä, jotta metsästyksellä voidaan hillitä valkoposkihanhikannan kasvua ja estää näin se, että vahinkomäärät kasvavat tulevaisuudessa entisestään.– Siksi minusta on erittäin tärkeätä, että Suomesta aktiivisesti vaikutetaan komission suuntaan. Ehdotankin, että lähetämme yhdessä kollegani Mikkosen kanssa avoimen kirjeen komissiolle, jossa edellytämme sitä pikaisesti aloittamaan tämän erittäin runsaslukuisen ja merkittäviä vahinkoja aiheuttavan lajin liitteen muutoksen, ministeri Leppä kirjoitti.Ministeri Leppä tapaa myös Joensuun seudun lintutyöryhmää ja tutustuu Luonnonvarakeskuksen tuoreeseen hanhipeltotutkimukseen. Vierailun järjestää Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Jari Lepän blogikirjoitus valkoposkihanhistaELY-keskuksen tiedote hanhien päämuutostaLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)mmm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntavaalien ennakkoäänestysaika alkaa keskiviikkona 26.5. ja kestää kotimaassa kaksi viikkoa. Viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistai 8. kesäkuuta.Kotimaassa on käytössä yhteensä 930 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Paikat ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Usea kunta tarjoaa mahdollisuuden ennakkoäänestykseen ulkona, esimerkiksi teltassa ja katoksessa. Myös drive-in äänestys on käytössä joissain kunnissa. Lista ulkoäänestyspaikoista löytyy vaalit.fi-sivustolta.Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 2.-5.6. Ennakkoäänestyspaikkoja on ulkomailla yli sata ja ne sijaitsevat edustustossa tai edustuston toimipaikassa yli 70 eri valtiossa. Osa paikoista on avoinna vain joinakin ennakkoäänestyspäivinä. Ulkomailta on mahdollista äänestää myös kirjeitse.Tiedot ennakkoäänestyspaikoista, kuntavaaliehdokkaista sekä ehdokasnumerot löytyvät vaalit.fi-sivustolta.Vaalipäivä on sunnuntai 13.6. Silloin äänestäjä saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on mainittu hänelle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Ennakkoäänestysaikana voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, joko kotimaassa tai ulkomailla.Ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikanaVaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikana. Kasvomaskin ja käsidesin käyttö on tärkeää samoin kuin kahden metrin turvavälin säilyttäminen äänestettäessä. Vaalivirkailijat valvovat turvallisuutta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa. Äänestäjä voi halutessaan ottaa oman kynän mukaan äänestyspaikalle.Hengitystieoireisia ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.  Äänioikeutetut kuntavaaleissaHenkilöllä, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta, on äänioikeus kuntavaaleissa omassa kotikunnassaan. Suomen kansalaisten ohella äänioikeutettuja ovat ne EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.Äänioikeutetut saavat Digi- ja väestötietovirastolta ilmoituksen äänioikeudesta. Sen liitteenä on luettelo äänioikeutetun lähialueen ennakkoäänestyspaikoista sekä ohjeet turvalliseen äänestämiseen koronaepidemian aikana.Äänioikeusilmoitukset lähetetään postitse. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus lähetetään Suomi.fi-palveluun.Henkilöllisyyden todistaminenÄänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään. Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla, esim. ajokortilla tai poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla. Selvitykseksi kelpaa myös ns. pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta. Oleellista on, että vaalivirkailija voi varmistua äänestäjän henkilöllisyydestä. Jos äänioikeutetulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa voimassa olevaa asiakirjaa, hän voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten.Vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan hetkeksi kasvomaskin henkilöllisyyden toteamiseksi.Tietoa kuntavaaleista monissa kanavissa ja monilla kielilläVaalit.fi-sivustolta löytyy tietoa kuntavaaleista monilla eri kielillä (suomi, ruotsi, koltansaame, inarinsaame, pohjoissaame, suomen ja suomenruotsin viittomakielet sekä useita eniten käytettyjä vieraita kieliä, kuten englanti, viro, venäjä). Oikeusministeriön YouTube-kanavalta löytyy lisäksi selko- ja viittomakielisiä ohjevideoita äänestämisestä. Suomeksi ja ruotsiksi on saatavilla selkokieliset esitteet.Seuraa äänestysvilkkautta verkossaVaalit.fi -sivustolla voi myös seurata ennakkoäänestyksen vilkkautta. Ennakkoäänestysaikana sivuille päivitetään tunnin välein tietoja ennakkoon äänestäneiden määrästä kunnissa ja koko maassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen
– Valtiosihteerin virkavalaMaaret Suomi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 030
– Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 8 §:n muuttamisestaUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 5 §:n muuttamisesta
– Suomen edustajan valtuuttaminen kansainväliseen järjestöön
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiPekka Hirvonen, lähetystöneuvos p. 0295 351 407
– Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman korottaminenOikeusministeriöPekka Pulkkinen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 224
– Oikeusministeriön kahden virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiJanne Kanerva, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 176
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 34 a luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiLaura Nurminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 008
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi vaalilain 9 ja 46 §:ien väliaikaisesta muuttamisesta (HE 60/2021 vp; EV 47/2021 vp)SisäministeriöHarri Martikainen, kehittämisjohtaja p. 0295 488 512
– Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudestaAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisesta
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaPuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Vaihdoksia ja tehtävään määräämisiä puolustusasiamieskunnassa
– Vaihdoksia ja tehtävään määräämisiä puolustusasiamies- ja apulaispuolustusasiamieskunnassaValtiovarainministeriöMervi Kuittinen, hallitusneuvos p. 0295 530 445
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kuntalain ja varainsiirtoverolain 4 §:n muuttamisesta (HE 242/2020 vp; EV 44/2021 vp)Pertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461
– Keskusverolautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2024 päättyväksi toimikaudeksiAnu Rajamäki, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 398
– Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden valtiovarainministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten muuttamiseksiOpetus- ja kulttuuriministeriöLaura Hansén, hallitusneuvos p. 0295 330 098
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 39 ja 40 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen ja ammattikorkeakoululain 14 ja 29 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaPiritta Sirvio, hallitusneuvos p. 0295 330 238
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaAnne-Marie Brisson, hallitusneuvos p. 0295 330 079
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta kou-lusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisestaElina Anttila, hallitussihteeri p. 0295 330 184
– Valtioneuvoston edustajan määrääminen Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokoukseenLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiHeidi Mäntylä, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 073
– Kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestöstä tehdyn yleissopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenPäivi Jämsä, johtava erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 138
– Valtioneuvoston asetus lentoliikenteestä Korean tasavallan kanssa tehdystä sopimuksestaTyö- ja elinkeinoministeriöKari Klemm, hallitusneuvos p. 0295 063 523
– Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaMeri Pensamo, hallitussihteeri p. 0295 047 257
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 43/2021 vp; EV 46/2021 vp)Krista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Työ- ja elinkeinoministeriön viiden virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiEriika Melkas, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 134
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Kioton mekanismien käytöstä annetun lain 7 §:n muuttamisesta (HE 5/2021 vp; EV 39/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöPirjo Kainulainen, hallitusneuvos p. 0295 163 092
– Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisestaLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521
– Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan viran täyttäminen
– Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenMikko Horko, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 344
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 254/2020 vp; EV 43/2021 vp)Mari Leinonen, hallitussihteeri p. 0295 163 509
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain, eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisestaJenny Rintala, erityisasiantuntija p. 0295 163 421
– Valtioneuvoston asetus henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ihmisoikeuspuolustajilla on merkittävä rooli demokratian vahvistajana ja kestävän kehityksen tukijana. Rankaisutoimenpiteet ihmisoikeuspuolustajia vastaan kuitenkin jatkuvat ja jopa kiihtyvät. Kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen ja ilmaisunvapauden rajoitukset uhkaavat ihmisoikeuspuolustajien asemaa. Huhtikuussa järjestetyssä tilaisuudessa ulkoministeri Pekka Haavisto vaihtoi näkemyksiä naisihmisoikeuspuolustajien kanssa. Ylärivi vasemmalta oikealle: Phil Lynch, Memory Bandera, Marinel Ubaldo Alarivi: Hina Jilani, ulkoministeri Haavisto.Suomi on tukenut ihmisoikeuspuolustajien kuulemista näkyvästi esimerkiksi EU-puheenjohtajakaudellaan 2019, kun ulkoministeri Pekka Haavisto kutsui ulkoministerien epävirallisen Gymnich-kokouksen yhteydessä kansalaisyhteiskunnan edustajia koolle kertomaan näkemyksiään.Ihmisoikeuspuolustajat toimivat haastavissa olosuhteissaPaneelissa keskusteltiin erityisesti ihmisoikeuspuolustajien haastaviin toimintaolosuhteisiin. Palkittu ihmisoikeustyön ja naisten oikeuksien pioneeri ja maailman kidutuksen vastaisen järjestön OMCT:n (World Organisation Against Torture) johtokunnan puheenjohtaja Hina Jilani ilmaisi huolensa ihmisoikeuspuolustajien mielivaltaisista pidätyksistä ja vangittujen ihmisoikeuspuolustajien tilanteesta. Kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan lisää tukea paikallisille ihmisoikeuspuolustajille näissä tilanteissa.Panelistit käsittelivät myös niin sanottua backlash-ilmiötä. Erityisesti aktiiviset naistoimijat ovat yhä useammin häirinnän, pelottelun ja väkivallan kohteena. DefendDefenders-järjestön ohjelmajohtaja Memory Bandera totesi, että monet ihmisoikeuspuolustajien kokemat haasteet, kuten häirintä, ovat saaneet uusia ilmenemismuotoja esimerkiksi digitaalisilla alustoilla. ”Ihmisoikeuspuolustajat jatkavat työtään pelosta huolimatta, sillä heitä motivoi työssään halu oikeudenmukaisempaan maailmaan”, kertoi ilmastoaktivisti Marinel Ubaldo.Vaikka erilaiset ryhmät ovat ottaneet naisihmisoikeuspuolustajat ja naisten johtamat järjestöt tähtäimeensä, eivät valtiot ole riittävästi sitoutuneet naisten suojeluun. Naisihmisoikeuspuolustajat tukeutuvat keskinäiseen järjestäytymiseen ja koordinaatioon suojellakseen itseään. Myös eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää –  esimerkiksi ihmisoikeus- ja ilmastoliikkeet voivat tukea toinen toistaan kestävämmän kehityksen edistämisessä ja puolustaessaan oikeutta turvalliseen elinympäristöön.
Ihmisoikeuspuolustajat tarvitsevat dialogia ja tukea kansainvälisillä areenoillaIhmisoikeuspuolustajien työ ja kokemat haasteet tarvitsevat lisää näkyvyyttä, ja heidän äänensä tulee kuulua kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. Työtä voidaan tukea esimerkiksi varmistamalla ihmisoikeusverkostojen järjestäytymisen riittävät resurssit, jotta työn jatkuvuus turvataan.  Vaikuttamistyötä ihmisoikeuspuolustajien aseman parantamiseksi myös hiljaisen diplomatian keinoin tulee jatkaa ottamalla asia johdonmukaisesti esille kahdenvälisissä yhteyksissä.Ihmisoikeuspuolustajat ovat yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä. Suomi on ihmisoikeuspuolustajien toiminnan vahva tukija ja pitää ihmisoikeuspuolustajien tilannetta esillä eri foorumeilla. Erityisesti naiset ja tytöt sekä alkuperäiskansat ovat Suomen ihmisoikeuspuolustajatyön keskiössä, kuten myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä vammaiset henkilöt.Ihmisoikeuspuolustajat ovat myös keskeinen osa Suomen kampanjaa YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022 – 2024. Paneelissa kuultiinkin suosituksia Suomelle ihmisoikeuspuolustajien tukemiseen kansainvälisellä tasolla.Lue lisääSuomen ihmisoikeusneuvostokampanjan verkkosivu (englanniksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haettavaksi korona-tukipakettiin kuuluvat avustukset taiteen perusopetukseen. Avustuksiin varataan yhteensä neljä miljoonaa euroa. Määrärahat sisältyvät eduskunnalle annettuun vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioesitykseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukee taiteen perusopetuksen järjestämistä korona-avustuksilla, jotka on tarkoitettu tukemaan taiteen perusopetuksen jatkuvuutta. Avustusten hakuaika päättyy 9.6.2021. Avustukset on suunnattu sellaisille taiteen perusopetuksen ylläpitäjille, jotka eivät saa valtionosuuteen perustuvaa rahoitusta. Hakijana voi olla myös taiteen perusopetuksesta annetun lain mukainen koulutuksen järjestäjä eli kunta. Avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan joko yleisavustuksena tai erityisavustuksena. Avustuksia voidaan myöntää, jos eduskunta hyväksyy lisätalousarviossa tarkoitukseen määrärahat. Suomessa toimii noin 435 taiteen perusopetuksen oppilaitosta. Näistä noin 40 prosenttia on yksityisiä oppilaitoksia, jotka eivät ole opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Taiteen perusopetusta annetaan musiikissa, tanssissa, kuvataiteessa, mediataiteissa, sirkustaiteessa, sanataiteessa, arkkitehtuurissa, teatteritaiteessa ja käsityössä. Hakuilmoitus: Avustukset taiteen perusopetuksen ylläpitäjille koronapandemiasta aiheutuvaan lisärahoitustarpeeseen

Lähde: Valtioneuvosto.fi