Mainos:



Selvitys: Kiintiöpakolaisten yhteisölähtöinen kotouttaminen voisi täydentää viranomaisten toimia

NordenBladet — Sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä arvioitiin, voisiko Suomi hyödyntää kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa niin sanottua yhteisölähtöisen kotouttamisen mallia. Selvityksen mukaan malli voisi Suomessakin nopeuttaa kiintiöpakolaisten kotoutumista ja tukea valtio- ja kuntajohtoista kotouttavaa työtä.Yhteisölähtöisen kotouttamisen mallissa kiintiöpakolaiselle valittaisiin noin viiden hengen kummiryhmä, joka osallistuisi 1–2 vuoden ajan tämän kotouttamiseen. Ryhmä voisi auttaa kiintiöpakolaista esimerkiksi alkuvaiheen asettumisessa, sosiaalisten verkostojen löytämisessä, tulevaisuuden suunnittelussa, kieliopinnoissa sekä opiskelu- ja työpaikan löytämisessä. Tarkoitus olisi näin nopeuttaa ja parantaa kiintiöpakolaisten kotoutumista.Parhaimmillaan yhteisökummitoiminta voisi selvityksen mukaan ehkäistä yksinäisyydestä ja arjen kumppanuuksien puutteesta syntyvää pahoinvointia ja psykososiaalisia ongelmia. Sillä voitaisiin myös luoda pysyviä rakenteita viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan väliseen yhteistyöhön. Selvityksessä todetaan, että pitkällä tähtäimellä kansalaisyhteiskunnan kiinteämpi osallistuminen kotouttamiseen voisi puoltaa myös pakolaiskiintiön korottamista.Yhteisökummitoimintaa voitaisiin pilotoida muutamassa kunnassaSelvityksessä ehdotetaan, että yhteisökummitoiminnalla olisi valtakunnallinen koordinaattori. Tämä huolehtisi tavoitteiden toteutumisesta muun muassa järjestämällä koulutusta ja tukemalla paikallisia toimijoita. Lisäksi tarvittaisiin paikallisia koordinaattoreita, jotka vastaisivat yhteisökummien rekrytoinnista, kummien ja kiintiöpakolaisten yhteen saattamisesta sekä julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan tiiviistä yhteistyöstä.Selvityksessä ehdotetaan myös yhteisökummitoiminnan pilotointia muutamassa kunnassa. Saatujen kokemusten perusteella toimintaa voitaisiin kehittää ja mahdollisesti laajentaa uusiin kuntiin.Malli sai kotouttamistoimijoilta myönteisen vastaanoton Selvityksessä tarkasteltiin Suomen mahdollisuuksia kehittää yhteisölähtöisen kotouttamisen mallia yhteistyössä valtion, kuntien, järjestöjen ja muun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Mallin toteutettavuuden lisäksi arvioitiin sen edellytyksiä, lisäarvoa ja mahdollisia haasteita Suomen kontekstissa.Kotouttamistyön toimijat suhtautuivat yhteisölähtöiseen kotouttamiseen myönteisesti. Kaikkiin kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin lähetettiin kysely, johon vastasi yhteensä 32 kuntaa eri puolilta Suomea. Lisäksi yhteisölähtöisen kotouttamisen mahdollisuuksista kysyttiin kotouttavaa työtä tekeviltä järjestöiltä, kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen edustajilta, tutkijoilta sekä vapaaehtoistyössä toimivilta. Selvityksen teki Jyväskylän yliopiston alainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Selvitys toteutettiin sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella ja osana ministeriöiden tutkimustoimintaa. Sen ohjausryhmään kuului jäseniä sisäministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä.Komissio ja YK rohkaisevat uuden mallin hyödyntämiseenYhteisölähtöinen kotouttaminen (engl. community sponsorship) on lähtöisin Kanadasta, jossa yksityisten tahojen kummitoiminta on aloitettu jo vuonna 1978. Viime vuosina vastaavat kotouttamismallit ovat yleistyneet EU-maissa ja maailmanlaajuisesti ja kiintiöpakolaisten parantuneista kotoutumistuloksista on saatu rohkaisevia raportteja.Euroopan komissio antoi syyskuussa 2020 maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden laajan tiedonannon, jossa se korostaa muun muassa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen tärkeyttä. Lisäksi komissio rohkaisee jäsenmaita perustamaan yhteisölähtöisen kotoutumisen ohjelmia yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Näiden ohjelmien kehittäminen on yhtenä tavoitteena myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisia koskevassa strategiassa vuosille 2019–2021.– UNHCR toivottaa tervetulleeksi tämän selvityksen, koska se on ensimmäinen ja tärkeä askel kohti yhteisölähtöisen kotoutumisohjelman perustamista Suomessa. Yhteisölähtöiset kotoutumisohjelmat antavat kansalaisille ja paikallisyhteisöille mahdollisuuden ottaa osaa ja tukea valtioiden pakolaisten kotoutumistyötä, osallistua pakolaisille tarkoitettujen ratkaisujen löytämiseen ja vahvemman yhteisön rakentamiseen yhdessä. Tämän kautta pakolaiset voivat luoda verkoston, joka auttaa heitä sopeutumaan, oppimaan, saamaan työpaikan ja kotoutumaan nopeammin, sanoo Henrik M. Nordentoft, UNHCR:n edustaja Pohjoismaissa ja Baltiassa.– Olemme jo nähneet positiivisia ja näkyviä tuloksia muissa Euroopan maissa, ja UNHCR on valmis tukemaan Suomea seuraavien vaiheiden toteuttamisessa, hän jatkaa.Kiintiöpakolaisten vastaanotto on Suomen maahanmuuttopolitiikan perinteinen ja jatkossakin keskeinen painopiste. Se on tapa kantaa vastuuta globaalisti ja tarjota suojelua vaikuttavasti ja turvallisesti sitä eniten tarvitseville. Tänä vuonna Suomi vastaanottaa 1 050 kiintiöpakolaista ja lisäksi pyrkii EU-yhteistyössä siihen, että toiminta saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi


Tags assigned to this article:
SuomitiedotteetuutisetValtioneuvosto

Mainos:




High quality & nature friendly luxury cosmetics from Scandinavia - ElishevaShoshana.com

error:
Copyright © NordenBladet 2008-2021 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory