NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 20. toukokuuta oikeustieteen kandidaatti Jukka Ihanuksen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän ja elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeriksi 25.5.2021 lukien. Valtiosihteeri nimitetään ministerin toimikaudeksi.Samassa valtioneuvoston yleisistunnossa valtiosihteeri Ihanus vannoi virkavalan.Ennen valtiosihteerin tehtävää Jukka Ihanus on työskennellyt Keskustan ministeriryhmän erityisavustajana kesäkuusta 2019 lähtien. Lisäksi hän on toiminut pääministerien Matti Vanhanen ja Mari Kiviniemi sekä elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustajana. Hänellä on kokemusta myös keskustan eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerin tehtävistä. Lisäksi Ihanus on työskennellyt Toimihenkilöjärjestö STTK:ssa eri tehtävissä.Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa.Ihanuksen nykyiselle paikalle Keskustan ministeriryhmän poliittiseksi erityisavustajaksi siirtyy Tuomas Vanhanen, joka toimii tällä hetkellä valtiovarainministeri Vanhasen talouspoliittisena erityisavustajana. Aiemmin Vanhanen on avustanut mm. kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläistä ja toiminut Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittisena asiantuntijana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Epidemiatilanteen heikentymisen vuoksi anniskelu- ja aukioloaikaa koskevat rajoitukset tiukentuvat Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Etelä-Karjalan maakunnassa epidemiatilanne on puolestaan parantunut, joten anniskelu- ja aukioloaikaa koskevat rajoitukset kevenevät.Asiakasmäärärajoituksiin ei tule muutoksia. Asetuksen muutos tulee voimaan 21. toukokuuta klo 00.Muilla alueilla rajoitukset pysyvät ennallaan.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa sekä Lapin sairaanhoitopiirissä 21.5.lukienAnniskelu on sallittu klo 07-00 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-01.
Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 21.5. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. 
Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 21.5. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo klo 07-18. Ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. 
Muissa ravintoloissa alkoholia saa anniskella klo 7-19 ja aukioloaika on klo 05-20. Sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 kuntavaaleissa toimitetaan laitosäänestys ensimmäistä kertaa myös varuskunnissa.  Väliaikaisen lain myötä varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville äänioikeutetuille tarjotaan äänestysmahdollisuus myös varuskunnissa koronaepidemiasta huolimatta.Laitosäänestys toimitetaan Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Väliaikainen laki on voimassa 21.5.–30.06.2021. Vuoden 2021 kuntavaalien kotimaan ennakkoäänestys alkaa 26.5.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perusopetuslakia ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia muutetaan. Lakiin lisätään väliaikaiset säännökset opetuksen poikkeuksellisesta järjestämisestä lukuvuodelle 2021–2022. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain sekä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain koronaepidemiaan liittyvien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatketaan. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevat lakiesitykset torstaina 20. toukokuuta.Lain muutoksen myötä perusopetuksen järjestäjä voi päätöksellään siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta voidaan järjestää osittain tai kokonaan etäopetuksena järjestäjän päätöksellä. Lakimuutoksella jatketaan jo voimassaolevien lakien (1191-1192/2020) mukaista oikeustilaa.Esityksen tarkoituksena on ehkäistä koronaviruksen leviämistä, lieventää siitä koituvia haittoja sekä turvata perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen kaikissa tilanteissa. Ammatillisen koulutuksen näyttöjen väljennyksiä jatketaanValtioneuvosto esitti samalla, että ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin tehdyn väliaikaisen muutoksen voimassaoloa jatketaan heinäkuun loppuun 2022. Väliaikaisella muutoksella on koronavirusepidemian vuoksi väljennetty säännöksiä ammattitaidon ja osaamisen osoittamisen eli näyttöjen toteuttamistavoista sekä osaamisen arvioinnista. Tavoitteena on helpottaa ja joustavoittaa näyttöjen järjestämistä koronavirusepidemian aiheuttamissa olosuhteissa, jotta opiskelijat voisivat edetä opinnoissaan ja valmistua.Korkeakouluopintojen suorittamista tuetaanTavoitteena on helpottaa korkeakouluissa tutkinto-opintonsa syksyllä 2021 ja keväällä 2022 aloittavien erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden asemaa koronavirusepidemian aikana. Esitys mahdollistaa poissa olevaksi ilmoittautumisen ensimmäisenä lukuvuonna, jos maahantulo ja opintojen aloittaminen estyy epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi tai muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä.Perusopetuslaki ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettu laki tulee voimaan 1.8.2021 ja on voimassa 31.7.2022 saakka. Ammatillisesta koulutuksesta annettu lainmuutos sekä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa 31.7.2022 saakka.perusopetus: hallitusneuvos Anne-Marie Brisson, puh 02953 30079ammatillinen koulutus: hallitusneuvos Piritta Sirvio, puh 02953 30238korkeakoulutus: hallitusneuvos Laura Hansén, puh 02953 30098
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudella asetuksella uudistetaan ja selkeytetään henkilönsuojainten valintaa ja käyttöä koskevaa sääntelyä. Uusi asetus korvaa voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen asiasta.Asetus sisältää tarkemmat säännökset henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä. Asetus vastaa olennaisilta osin nykytilaa, mutta sääntelyä on selkeytetty ja henkilönsuojainten turvalliseen käyttöön liittyviä säännöksiä on täsmennetty. Asetuksella pannaan Suomessa täytäntöön EU:n komission direktiivi 2019/1832, jolla muutettiin henkilönsuojainten käyttöä työssä koskevaa direktiiviä 89/656/EY. Asetus tulee voimaan 1.8.2021.Työnantajan huolehdittava henkilönsuojaimien käytöstäHenkilönsuojaimet ovat aina toissijainen vaarojen torjuntakeino. Henkilönsuojaimia käytetään vain silloin, kun työssä esiintyviä vaaratekijöitä ei voida työhön ja työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä poistaa tai vähentää riittävästi. Asetuksessa on tarkennettu työnantajan velvollisuutta huolehtia henkilönsuojaimien käytöstä työssä. Ei riitä, että työssä tarvittavat henkilönsuojaimet annetaan työntekijän käyttöön, vaan työnantajan tulee tarvittavin toimenpitein huolehtia, että suojaimia tosiasiallisesti käytetään koko työsuorituksen ajan. Työnantajan on riittävän tarkasti määriteltävä missä, milloin ja kuinka kauan kerrallaan suojaimia käytetään. Käytön määrittelyssä on otettava huomioon vaaran vakavuus, altistumisen toistuvuus, työntekijän työskentelypisteen erityispiirteet, työn kuormittavuus sekä suojainten suojaustehokkuus. Työn kuormittavuus mainitaan säännöksessä uutena asiana.Arvioinnilla varmistetaan suojainten tarkoituksenmukaisuus ja suojaustehoAsetuksessa säädetään henkilönsuojaimilta vaadittavista ominaisuuksista. Työssä saadaan käyttää vain sellaisia henkilönsuojaimia, jotka täyttävät niitä koskevat erikseen säädetyt vaatimukset. Henkilönsuojaimissa, joihin sovelletaan henkilönsuojainasetusta, on oltava CE-merkintä. Lisäksi työnantajan on huolehdittava, että henkilönsuojain on tarkoituksenmukainen ja suojausteholtaan riittävä suojaamaan kyseisessä työssä esiintyviltä vaaroilta. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että suojain sopii kyseisen työn olosuhteisiin. Henkilönsuojainten käytössä on myös huomioitava työntekijän terveydentila, ja suojainten tulee muutenkin sopia työntekijälle.Työnantajan on ennen henkilönsuojainten valintaa arvioitava, että työntekijälle annettava henkilönsuojain täyttää asetuksessa säädetyt vaatimukset. Määritelläkseen henkilönsuojaimilta vaadittavat suojaus- ja muut ominaisuudet työnantajan on arvioitava ne työn vaarat, joita ei ole voitu välttää tai riittävästi vähentää työhön ja työolosuhteisiin kohdistuvilla ensisijaisilla toimenpiteillä. Tässä arvioinnissa työnantajan on otettava huomioon asetuksen liitteet, joissa säädetään vaaroista, joilla henkilönsuojaimilla suojaudutaan, erityyppisistä henkilönsuojaimista sekä töistä, jotka saattavat edellyttää henkilönsuojainten käyttöä.Henkilönsuojainten turvallista käyttöä koskevia säännöksiä täsmennettyAsetuksessa on tarkennettu henkilönsuojainten huoltoa ja kunnossapitoa koskevaa säännöstä. Uutena asiana on säädetty siitä, että henkilönsuojaimia on säilytettävä ja puhdistettava siten, että suojain säilyttää suojausominaisuutensa ja on työntekijän käytössä turvallinen, terveellinen ja hygieeninen.Uusi asetus sisältää myös täsmällisemmät säännökset työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työssä käytettävästä henkilönsuojaimesta ja sen turvallisesta käytöstä sekä niistä vaaroista, joilta henkilönsuojain on tarkoitettu suojaamaan. Työntekijälle on myös annettava opetusta ja ohjausta henkilönsuojainten oikeaan ja turvalliseen käyttöön ennen työn aloittamista. Henkilönsuojainten käyttöä työssä koskevaa sääntelyä valvoo työsuojeluviranomainenAlueellisina työsuojeluviranomaisina toimivat aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun vastuualueet. Neuvoja työsuojelulainsäädännöstä saa työsuojeluviranomaisen valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta numerossa 0295 016 620.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lakimuutoksen tarkoituksena on päivittää Kelan tehtäviä ja organisaatiota koskevat säännökset vastaamaan nykytilaa. Lisäksi lakiin lisätään mahdollisuus toimittaa Kelan etuuksia koskevat päätökset asiakkaalle sähköisesti, jos asiakas niin haluaa.Kansaneläkelaitoksen tehtäviä ja organisaatiota koskevat säännökset ajantasaistetaan. Näin turvataan Kansaneläkelaitoksen toiminnan ajantasaisuus ja tehokkuus. Tasavallan presidentti vahvistaa lain 21.5.2021.
 
Laki tulee voimaan 1.6.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 20. toukokuuta sisäisen turvallisuuden selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteon tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille Suomessa oleville ihmisille ja ihmisryhmille.Sisäisen turvallisuuden selonteossa arvioidaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia kansallisia ja globaaleja muutosvoimia, sekä määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämisen suunta vuoteen 2030 saakka.Sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ennaltaehkäisyynKyselyn [1] mukaan 96 prosenttia suomalaisista kokee elämänsä turvalliseksi. Se, millaisia turvallisuusongelmia ihminen arjessa kohtaa, riippuu voimakkaasti henkilökohtaisista ominaisuuksista, olosuhteista ja kokemuksista.Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut koko maahanTurvallisuusviranomaisilla on ratkaiseva merkitys sisäisen turvallisuuden takaamisessa onnettomuuksien, häiriöiden ja rikosten sattuessa. Turvallisuusviranomaisten toiminnalla varmistetaan, että ihmiset voivat luottaa yhteiskunnan apuun vakavimpien tilanteiden kohdatessa. Korkea sisäinen turvallisuus rakentaa osaltaan yhteiskuntarauhaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää tänään eduskunnalle annetussa esityksessä laajennuksia terrorismirikosten rangaistavuuteen.Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi se, että henkilö hoitaa terroristiryhmän terroristisen rikollisen toiminnan kannalta olennaista tehtävää. Olennaiset tehtävät voisivat koskea esimerkiksi terroristiryhmän aseelliseen toimintaan osallistumista, ryhmän toimintavalmiudesta huolehtimista sekä terrorismirikosten tekemiseen kannustavan tai sitä muuten edistävän uskonnollisen tai ideologisen koulutuksen antamista.Uutena terrorismirikoksena säädettäisiin rangaistavaksi terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen, jolla kehotettaisiin värväytymään terroristiryhmään tai terrorismirikoksen tekemiseen. Tällaista julkista kehottamista voitaisiin tehdä joukkotiedotusvälinettä tai sosiaalista mediaa käyttäen taikka väkijoukossa tai julkisessa tilaisuudessa. Nykysääntelystä poiketen ei edellytettäisi, että kehottamisesta aiheutuu terrorismirikoksen tekemisen vaara.Lisäksi terrorismirikoksen rahoittaminen ja matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten tulisivat nykyistä laajemmin rangaistaviksi.Esityksessä ehdotetaan muutoksia myös salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskeviin säännöksiin ja eräisiin muihin terrorismirikoksiin liittyviin säännöksiin.Terrorismirikosten sääntelyn riittävä kattavuus on tärkeää– Terrorismirikokset ovat yhteiskunnan perustoimintoja sekä ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti vaarantavia rikoksia, minkä vuoksi on tärkeää huolehtia sääntelyn riittävästä kattavuudesta, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys tehostaisi työssä käytettävien teknisten laitteiden markkinavalvontaa, ja työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeutta. Esitys loisi myös ilmoitusvelvollisuuden työperäistä ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa koskevissa tapauksissa.Hallituksen esitys lisäisi työssä käytettävien teknisten laitteiden markkinavalvontaa koskevia viranomaisten toimivaltuuksia. Uusilla valtuuksilla tähdätään erityisesti verkkokaupan välityksellä myytävien laitteiden valvonnan tehostamiseen. Työkäyttöön tarkoitettujen teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuutta valvovat markkinavalvontaviranomaisina työsuojeluviranomaiset eli aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet sekä sosiaali- ja terveysministeriö.Ehdotettavat uudet toimivaltuudet ovat seuraavat:aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta hankkia tekninen laite tutkittavaksi valehenkilöllisyyttä käyttäen sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta vaatia vakavan riskin aiheuttavaan tekniseen laitteeseen viittaavan sisällön poistamista verkkorajapinnalta tai viime kädessä vaatia verkkorajapintaan pääsyn rajoittamista.Markkinavalvontaa koskevat muutostarpeet aiheutuvat EU:n markkinavalvonta-asetuksesta. Ehdotettujen muutosten myötä on mahdollista nykyistä tehokkaammin puuttua ihmisten henkeä ja terveyttä vaarantaviin vaatimustenvastaisuustilanteisiin. Ihmiskauppaa koskeva ilmoitusvelvollisuusHallituksen esitys laajentaisi työsuojeluviranomaisen velvollisuutta tehdä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten siten, että ilmoitusvelvollisuus koskisi myös työperäistä ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa. Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen ihmiskaupparikoksiin edistää viranomaisen asiantuntemuksen tehokasta hyödyntämistä sekä osaltaan ihmiskaupparikosten parempaa tunnistamista rikosprosessin käynnistyessä ja kuluessa.Tämän lisäksi työsuojeluviranomaisella olisi jatkossa velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille tapauksista, joissa viranomainen on havainnut työntekijän terveyttä tai turvallisuutta työpaikalla koskevien EU:n kemikaaliturvallisuussäännösten vastaista menettelyä.Tulorekisterin hyödyntäminen työolosuhteiden valvonnassaEsitys laajentaisi myös työsuojeluviranomaisen oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja toisilta viranomaisilta. Muutoksen johdosta työsuojeluviranomaisen olisi mahdollista hyödyntää tulorekisterin tietoja myös työpaikkojen työolosuhteiden valvonnassa. Ehdotettu muutos edistäisi työolosuhdevalvonnan tehokasta ja tarkoituksenmukaista kohdentamista sekä yksittäistapauksien selvittämistä.Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 20. toukokuuta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. EU-asetusta aletaan soveltaa 16.7.2021.Liite: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyh-teistoiminnasta annetun lain, eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi