Suomi tukee ihmisoikeuspuolustajien työtä

NordenBladet — Ihmisoikeuspuolustajilla on merkittävä rooli demokratian vahvistajana ja kestävän kehityksen tukijana. Rankaisutoimenpiteet ihmisoikeuspuolustajia vastaan kuitenkin jatkuvat ja jopa kiihtyvät. Kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen ja ilmaisunvapauden rajoitukset uhkaavat ihmisoikeuspuolustajien asemaa. Huhtikuussa järjestetyssä tilaisuudessa ulkoministeri Pekka Haavisto vaihtoi näkemyksiä naisihmisoikeuspuolustajien kanssa. Ylärivi vasemmalta oikealle: Phil Lynch, Memory Bandera, Marinel Ubaldo Alarivi: Hina Jilani, ulkoministeri Haavisto.Suomi on tukenut ihmisoikeuspuolustajien kuulemista näkyvästi esimerkiksi EU-puheenjohtajakaudellaan 2019, kun ulkoministeri Pekka Haavisto kutsui ulkoministerien epävirallisen Gymnich-kokouksen yhteydessä kansalaisyhteiskunnan edustajia koolle kertomaan näkemyksiään.Ihmisoikeuspuolustajat toimivat haastavissa olosuhteissaPaneelissa keskusteltiin erityisesti ihmisoikeuspuolustajien haastaviin toimintaolosuhteisiin. Palkittu ihmisoikeustyön ja naisten oikeuksien pioneeri ja maailman kidutuksen vastaisen järjestön OMCT:n (World Organisation Against Torture) johtokunnan puheenjohtaja Hina Jilani ilmaisi huolensa ihmisoikeuspuolustajien mielivaltaisista pidätyksistä ja vangittujen ihmisoikeuspuolustajien tilanteesta. Kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan lisää tukea paikallisille ihmisoikeuspuolustajille näissä tilanteissa.Panelistit käsittelivät myös niin sanottua backlash-ilmiötä. Erityisesti aktiiviset naistoimijat ovat yhä useammin häirinnän, pelottelun ja väkivallan kohteena. DefendDefenders-järjestön ohjelmajohtaja Memory Bandera totesi, että monet ihmisoikeuspuolustajien kokemat haasteet, kuten häirintä, ovat saaneet uusia ilmenemismuotoja esimerkiksi digitaalisilla alustoilla. ”Ihmisoikeuspuolustajat jatkavat työtään pelosta huolimatta, sillä heitä motivoi työssään halu oikeudenmukaisempaan maailmaan”, kertoi ilmastoaktivisti Marinel Ubaldo.Vaikka erilaiset ryhmät ovat ottaneet naisihmisoikeuspuolustajat ja naisten johtamat järjestöt tähtäimeensä, eivät valtiot ole riittävästi sitoutuneet naisten suojeluun. Naisihmisoikeuspuolustajat tukeutuvat keskinäiseen järjestäytymiseen ja koordinaatioon suojellakseen itseään. Myös eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää –  esimerkiksi ihmisoikeus- ja ilmastoliikkeet voivat tukea toinen toistaan kestävämmän kehityksen edistämisessä ja puolustaessaan oikeutta turvalliseen elinympäristöön.
Ihmisoikeuspuolustajat tarvitsevat dialogia ja tukea kansainvälisillä areenoillaIhmisoikeuspuolustajien työ ja kokemat haasteet tarvitsevat lisää näkyvyyttä, ja heidän äänensä tulee kuulua kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. Työtä voidaan tukea esimerkiksi varmistamalla ihmisoikeusverkostojen järjestäytymisen riittävät resurssit, jotta työn jatkuvuus turvataan.  Vaikuttamistyötä ihmisoikeuspuolustajien aseman parantamiseksi myös hiljaisen diplomatian keinoin tulee jatkaa ottamalla asia johdonmukaisesti esille kahdenvälisissä yhteyksissä.Ihmisoikeuspuolustajat ovat yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä. Suomi on ihmisoikeuspuolustajien toiminnan vahva tukija ja pitää ihmisoikeuspuolustajien tilannetta esillä eri foorumeilla. Erityisesti naiset ja tytöt sekä alkuperäiskansat ovat Suomen ihmisoikeuspuolustajatyön keskiössä, kuten myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä vammaiset henkilöt.Ihmisoikeuspuolustajat ovat myös keskeinen osa Suomen kampanjaa YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022 – 2024. Paneelissa kuultiinkin suosituksia Suomelle ihmisoikeuspuolustajien tukemiseen kansainvälisellä tasolla.Lue lisääSuomen ihmisoikeusneuvostokampanjan verkkosivu (englanniksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi